Naiskirkkoherra vihki oman homoksi ruvenneen poikansa!!!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikesta päätellen siellä Pohojanmaalla on aika ahdasmielistä porukkaa. Toivottavasti äiti ja poika jaksavat.

Pohojanmaalla uskotaan siihen mitä Raamatussa lukee eikä teherä omia sääntöjä

Tämä on "Pohjanmaalla" ja miksei muuallakin ongelma, ettei edes haluta ymmärtää Henkeä vaan ainoastaan lukea ja uskoa kuollutta sanaa. Sana ja laki ovat kuolleita varten, muuta Henki eläviä. Nämä eroavat toisistaan, kuin yö ja päivä. Ei kenenkään tule uskoa sanaa vaan Henkeä, koska sana on vain tie Hengen luo. Kuten Johanneksen evankeliumissa "lukee" "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala." "Tehkää tie tasaiseksi Herralle" "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." Jotta Raamattua voisi ymmärtää, niin pitää ymmärtää ja uskoa Henkeä, ei sanaa, koska sana on kuollut. Hengen ymmärtäminen edellyttää Hengen mukaisia "omia sääntöjä / hengen hedelmiä" ei kuolleen sanan mukaisia. "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää." "Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa." "Seuraa sinä minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.

Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.

Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.

Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.

Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".

Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.

Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.

Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.

Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?

Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.

Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.

Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana

Olen tuo, jolle vastasit. Täsmälleen samat ajatukset minullakin. Oikeastaan yllätyin kirjoituksestasi, miten hyvin osasit tiivistää asian. Olen useamman vuoden pohdiskellut vaihtoa. Googlailin eilen illalla ortodoksisuudesta ja jäin lumoutuneena lukemaan 300-luvulla kuolleiden ortodoksimarttyyreiden kohtaloa. Ei voi kuin ihailla heidän rohkeuttaan ja päättäväisyyttään seistä Jeesuksen puolella tuli mitä tuli. Tämä keskustelu ei ole vaikuttanut minuun mitenkään vaan kyse on pitkästä pohdinnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.

Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.

Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.

Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.

Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".

Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.

Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.

Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.

Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?

Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.

Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.

Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana

Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.

T. Uskovainen lesbo

Taas paljastat tietämättömyytesi. Kristittyjen vainosta ja sorrosta et tiedä mitään. Joka päivä kristittyjä murhataan uskonsa tähden, siinä sulle tiedoksi, mitä sorto ja vaino ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.

Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.

Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.

Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.

Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".

Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.

Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.

Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.

Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?

Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.

Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.

Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana

Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.

T. Uskovainen lesbo

Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.

Näen sinun lävitsesi. Et todellisuudessa harkitse kirkkokunnan vaihtoa, haluat vain saada huomiota ja uhriutua täällä palstalla. Roima enemmistö uskovista tässäkin ketjussa on ehdottomasti ja jyrkästi homoliittoja vastaan ja tukee vankkumatta sinun raamatuntulkintaasi. Miksi siis nynnyilet? Jos kerran tiedät olevasi oikeassa, jää kotikirkkoosi edustamaan arvojasi. En ymmärrä lainkaan tuollaista asennetta eikä minulta ainakaan heru sillä sympatiapisteitä.

T. Uskovainen lesbo

Häh, mitä ihmettä? Nyt ainakin olet tässä asiassa väärässä. Voin sanoa, että koko eilisillan googlailin ortodoksisuuteen liittyviä asioita, otin selvää oman alueeni ortodoksisten kirkkojen ja rukoushuoneiden sijainnista sekä siitä, miten kirkkokuntaan liitytään ottaen päivämääriä ylös. Googlatkaapa muuten kuvia ortodoksista häistä - jo niistä välittyy, miten pyhä, syvän kristillinen ihan jo tunnelma tilaisuudessa on!

Olen se, joka pohtii samoja asioita ja olet jälleen täysin samaa mieltä kuin minä. Meillä on oikeus ja mahdollisuus halutessa vaihtaa kirkkokuntaa siis mikäli siihen hyväksytään eli katsotaan olevan tosissaan eikä etsimässä elämyksiä. Siihen ei kenelläkään etenkin tällä palstalla ole oikeutta puuttua. Tämä on yksityisasia, jota voi hieman raottaa muille niin halutessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

T. Uskovainen lesbo

Mihin sun usko perustuu?

Voisitko tarkentaa kysymystä? Pystyisin näin antamaan paremman vastauksen.

T. Uskovainen lesbo

Uusi oppi tradition sijaan?

Kuka voi määritellä perusteet?

Vierailija kirjoitti:

Uskovaiset ovat uskomatonta porukkaa.

Hirvittäviä ihmisiä tämän keskustelun perusteella.

Jaa. Taidat lukea vähän puolueellisesti kommentteja. Kyllähän uskovaisia pilataan ihan samalla lailla yleensä sateenkaari hinttapulien toimesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskovaiset ovat uskomatonta porukkaa.

Hirvittäviä ihmisiä tämän keskustelun perusteella.

Jaa. Taidat lukea vähän puolueellisesti kommentteja. Kyllähän uskovaisia pilataan ihan samalla lailla yleensä sateenkaari hinttapulien toimesta.

Hups. Kirjoitusvirhe tuli. Pilkataan piti laittaa

Homoksi ruvenneet? Eivätkö he sano syntyneensä heiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.

Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.

Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.

Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.

Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".

Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.

Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.

Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.

Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?

Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.

Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.

Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana

Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.

T. Uskovainen lesbo

Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.

Näen sinun lävitsesi. Et todellisuudessa harkitse kirkkokunnan vaihtoa, haluat vain saada huomiota ja uhriutua täällä palstalla. Roima enemmistö uskovista tässäkin ketjussa on ehdottomasti ja jyrkästi homoliittoja vastaan ja tukee vankkumatta sinun raamatuntulkintaasi. Miksi siis nynnyilet? Jos kerran tiedät olevasi oikeassa, jää kotikirkkoosi edustamaan arvojasi. En ymmärrä lainkaan tuollaista asennetta eikä minulta ainakaan heru sillä sympatiapisteitä.

T. Uskovainen lesbo

Häh, mitä ihmettä? Nyt ainakin olet tässä asiassa väärässä. Voin sanoa, että koko eilisillan googlailin ortodoksisuuteen liittyviä asioita, otin selvää oman alueeni ortodoksisten kirkkojen ja rukoushuoneiden sijainnista sekä siitä, miten kirkkokuntaan liitytään ottaen päivämääriä ylös. Googlatkaapa muuten kuvia ortodoksista häistä - jo niistä välittyy, miten pyhä, syvän kristillinen ihan jo tunnelma tilaisuudessa on!

Niinkö? Tämän palstakeskustelun takiako? Jos eriävät mielipiteet aiheuttavat sinulle noin suurta ahdistusta ja pakokauhua, kannattaa välttää näitä ketjuja.

T. Uskovainen lesbo

Suomen luterilaisen kirkon arvot ovat huolestuttaneet jo pitkään. Ja tämä yksittäinen ketju nyt vain aikaansai lopullisen päätöksen lähteä ottamaan selvää kirkkokunnan vaihdosta. Kysyn puolestani itseltäni: miksi haluaisin olla edelleen kirkko kunnassa, jonka yhteydessä en saa rauhassa keskittyä uskoni harjoittamiseen, vaan vähän väliä joutuu yhä enemmän etsimään omaa paikkaansa kirkossa, kun ihmiset tappelevat ihan jo uskon perusasioista ja arvot ovat niin häilyvät, että siellä sun täällä papit ja kirkkoherrat saattavat toimia yhtäkkiä ihan oman päänsä mukaan. Koen luterilaisen kirkon opin alkavan vain olla jo niin häilyvä ja sekava, että en saa siitä itse hengen ravintoa ja tukea ja turvaa uskolleni.

Jos todella ja aidosti koet ettet saa omalle vakaumuksellesi tukea ja vastakaikua ev lut kirkossa, lähteminen voi olla ainoa mielekäs ja jopa välttämätön vaihtoehto. Protestimielinen ja kapinoiva kirkkokunnan vaihto on taas minusta huono ja hedelmätön idea.

Toivon että ymmärrät, että esimerkiksi minä en täällä kerro ajatuksiani "pilatakseni" kirkkoa sinulta tai sinua häätääksesi. Puhun vain asioita jotka ovat mielestäni totta ja tärkeitä.

T. Uskovainen lesbo

Hei, ei tarvitse kantaa huolta siitä, että olisit häätänyt minut kirkosta pois - olen siis kypsytellyt asiaa jo pidempään, ja eivät sinun viestisi nyt yksistään tätä päätöstä saaneet aikaan!

Ja realistina luulen, että samat kysymykset tulevat vielä nousemaan vielä esiin myös muissa kirkoissa, eli keskustelulta ja jopa väittelyltä ei varmastikaan voi välttyä, vaikka kirkkoa vaihtaisi. Eikä tarvitsekaan - sekin olisi minusta huono asia, jos kukaan ei kyseenalaistaisi koskaan mitään. Ehtihän esimerkiksi katolinen kirkko mennä arvoiltaan melko vinoon ennen uskonpuhdistusta ja Lutherin väliintuloa (joskus ihmetyttääkin, kuinka edes oli mahdollista, miten pitkälle asiat ehtivät rappeutua tätä ennen kirkon sisällä)!

Kuitenkin Suomen ev.lut. kirkko on vain alkanut tuntua siltä, että en meinaa enää saada otetta siitä, mikä tämä kirkko on, mitkä ovat sen arvot, millaisen kannan itse otan eri tilanteissa jne. Tuntuu, että silti kaipaa suuriin linjoihin suurempaa vakautta ja selkeyttä, vaikka keskustelua eri asioista kirkon sisällä käytäisiinkin. Vaikka piispainkokous määritteleekin lut. kirkon toiminnasta edelleen ja arvojen suhteen päätetään yhteinen linja, tuntuu että ne eivät välttämättä kuitenkaan sido edes kirkon omia työntekijöitä, vaan mielipiteitä on ihan laidasta laitaan. Yksinkertaisesti, en oikein edes tiedä että millainen nykyinen luterilainen usko on ja mitkä sen arvot ovat. En saa enää kiinni kirkosta enkä tiedä, voinko allekirjoittaa sen arvoja, kun en enää tiedä, mitä ne ovat.

Huomaan tekstistäsi, että sinua ei niinkään häiritse se, että homoavioliitosta yleisesti väitellään, vaan että kirkon kanta niin keskeiseen asiaan on tällä hetkellä epäjohdonmukainen ja ristiriitainen. Se on hyvin ymmärrettävää, ja vakaampi kirkkokunta voisi toki olla suotuisampi uskonharjoitukselle.

Jos sinulla on kuitenkin jotakin henkilökohtaisia omantunnontuskia tähän homoasiaan liittyen, sinun kannattaa ratkoa ne tässä ja nyt - sellaiset ristiriidat joka tapauksessa tulevat kulkemaan mukanasi minne menetkin. Jumala ei vaadi meiltä täydellisyyttä tai kaikkien miellyttämistä, oikeamielisyyttä kylläkin. Protestanttisessa uskossa on aina ollut se kaunis puoli, että meitä rohkaistaan lukemaan Raamattua itse omalla kielellämme sen sijaan, että se ulkoistettaisiin papistolle ja muinaiskieliä taitavalle älymystölle. Tämä osoittaa suurta kunnioitusta yksittäisen kristityn omaa älykkyyttä kohtaan. Käytetään sitä hyödyksi.

T. Uskovainen lesbo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.

Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.

Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.

Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.

Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".

Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.

Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.

Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.

Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?

Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.

Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.

Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana

Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.

T. Uskovainen lesbo

Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.

Näen sinun lävitsesi. Et todellisuudessa harkitse kirkkokunnan vaihtoa, haluat vain saada huomiota ja uhriutua täällä palstalla. Roima enemmistö uskovista tässäkin ketjussa on ehdottomasti ja jyrkästi homoliittoja vastaan ja tukee vankkumatta sinun raamatuntulkintaasi. Miksi siis nynnyilet? Jos kerran tiedät olevasi oikeassa, jää kotikirkkoosi edustamaan arvojasi. En ymmärrä lainkaan tuollaista asennetta eikä minulta ainakaan heru sillä sympatiapisteitä.

T. Uskovainen lesbo

Häh, mitä ihmettä? Nyt ainakin olet tässä asiassa väärässä. Voin sanoa, että koko eilisillan googlailin ortodoksisuuteen liittyviä asioita, otin selvää oman alueeni ortodoksisten kirkkojen ja rukoushuoneiden sijainnista sekä siitä, miten kirkkokuntaan liitytään ottaen päivämääriä ylös. Googlatkaapa muuten kuvia ortodoksista häistä - jo niistä välittyy, miten pyhä, syvän kristillinen ihan jo tunnelma tilaisuudessa on!

Hei, olen eri. Oletko ajatellut sitä vaihtoehtoa että vaihtaisit toiseen protestanttiseen kirkkokuntaan? Suomessa evl kirkko ei ole ainoa vaihtoehto.

Ortodoksisuus sisältää paljon ei Raamatullisia asioita.

Hei, kiitos viestistä. Haluaisitko avata tarkemmin, millaisia asioita? Siitä olen tietoinen ainakin, että Marian merkitys on aika korostunut, mutta käsittääkseni hän ei ole ortodoksisuudessa kuitenkaan niin epäraamatullisen pyhimysmäisessä asemassa kuin katolisuudessa.

Kiitos myös, kun otit esille nuo muut protestanttiset kirkot. Pitänee ottaa vielä selvää niistäkin enemmän. Myönnän, että oma tietouteni kaikista eri kristillisten kirkkojen vaihtoehdoista jo kotimaassa on osin tosi puutteellinen - tunnen huonosti monia noita pienempiä protestanttiryhmiä, mutta pitänee tutustua vielä niihinkin paremmin. Esimerkiksi helluntalaisuus tuntuu itselleni liian karismaattiselta, mutta myönnän taas, että en ole koskaan esimerkiksi ollut heidän tilaisuuksissaan ja onko kuvani osin vääristynyt.

Niin, ja toki luterilaisen kirkon sisällä olisi myös herätysliikkeitä, joihin voisi halutessaan tutustua.

Kiitos paljon, jos jaksatte avata asiaa ja eri vaihtoehtojen eroja. Ortodoksisuus on ollut tähän mennessä itselle jotenkin selkeän tuntuinen vaihtoehto ollessaan yksi kirkkokunta, jolla on pitkät perinteet ja tietää, että arvot ja toiminta ovat kirkon sisällä hyvin johdonmukaiset. Ehkä yksinkertaisesti vain tietää niin vähän kaikista pienemmistä suuntauksista, että ei ole osannut edes ottaa selvää kaikista vaihtoehdoista, joita on.

Hei taas! Ortodoksisuus opettaa ensinnäkin virheellisesti että pelastukseen tarvitaan sekä uskoa että tekoja.

Raamatun mukaan emme pysty omilla teoillamme ansaitsemaan pelastusta. Raamatun mukaan hyvät teot ovat seuraus siitä että Pyhä Henki vaikuttaa meissä.

Ortodoksit palvovat pyhimyksiä ja enkeleitä. Jumalanpalveluksissa jopa suudellaan näiden kuvia.

Raamattu opettaa yksiselitteisesti että vain Jumalaa tulemme palvoa.

Toivon että pysyisit protestanttisuudessa jatkossakin.

Muissa protestanttisissa ryhmissä ei ole mitään sateenkaariihmisten ihannointia. Suomen evl kirkko on tuhoutumassa.

Luterilainen vaihtoehto on esim. Kansanlähetys.

Sitten on helluntaikirkko, babtistikirkko ( joka tosin ei toimi kaikilla paikkakunnilla), vapaakirkko, refermoitu kirkko ( kolmella paikkakunnalla). Muitakin löytyy.

Itselläni on sama tilanne edessä.

Satun onnekseni kuulumaan Raamatun Sanaa seuraavaan evl seurakuntaan.

Viimeistään silloin kun/jos kirkolliskokous hyväksyy homo/lesboavioliitot tulen eroamaan kirkosta.

Kaikkea hyvää Sinulle, toivon että löydät oman seurakuntasi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka haukutte täällä homoseksuaaleja sairaiksi, mielenvikaisiksi, iljettäviksi sun muiksi: kertokaa vakaumuksenne, oletteko kristittyjä ja uskotteko Raamattuun? Vai onko taustanne joku muu?

T. Uskovainen lesbo

On paljon heteroita jotka hyväksyvät homppeliinit aivan täysin yhteiskunnassa. Joillekin kristityille on pari asiaa joita ei hyväksy. Toinen on kirkkohäät ja toinen adoptio-oikeus. Homppeliinien pitäisi antaa myös heteroiden elää rauhassa. Jos homppeliinit haluavat homppelimessut kirkkoihin niin miksi he syyttävät heteroita rasisteiksi jos heterot haluavat omat kirkkopäivät niin ettei kirkko ole täynnä homppelilippuja? Jos kirkko jakaantuisi kahdeksi kirkoksi. Hetero kirkko ja homppelikirkko. Niin heterot menevät kirkkoon kuuntelemaan Jumalan sanaa. Homppelien kirkko on täynnä homppelilippuja ja sinne mennään ilmoittamaan kaikille. Nyt on homppelipäivät Jumalan sanan tilalla. Anti Kristukseltahan tuo vaikuttaa. Miksi ei kirkosta voi jättää kaikki sateenkaarihomoilut pois. Eli sinne menee ne jotka Jumalan sanasta on kiinnostuneita oikeasti. Jumala kuitenkin tietää kaikkien synnit ja poikkeavuudet. Jos homppelipäivät järjestetään niin mites sitten ransupäivät kirkossa yms. Homoiluun on aika selkeästi otettu kantaa Raamatussa. Ei se sitä tarkoita etteikö homppeliinit olisi aivan yhtä tärkeitä ihmisiä kuin heterot mutta kirkkohäitä ei homppeliineilla pitäisi olla. 

Pyydän että luet vastauksen, jonka annoin jo toiselle keskustelijalle. Jumalan sanan vääristely ja vihan levittäminen hänen ja Raamatun nimissä on syntiä. Käytät tekstissäsi tahallasi halventavia nimityksiä homoseksuaaleista, jotka ovat sinun lähimmäisiäsi, niinkuin sinäkin olet minun lähimmäisiäni. Se ei ole oikein. Mieti tekojasi. Tämä palsta on tosiaan anonyymi kaikille, paitsi Hänelle.

T. Uskovainen lesbo

Miten voi olla "uskovainen lesbo" Jumalan Sanaa vääristelemättä??

Lue mitä on olen kertonut täällä Raamatusta, Jumalasta ja lähimmäisen rakkaudesta. Kuulostavatko sanani ja käytökseni sinusta vääriltä? Epäkristillisiltä? Jumalaa pilkkaavilta?

Tuot sen esiin sen että olen lesbo, ja vaadit minua siitä tilille. Vaadi minua kuitenkin tilille sanoistani ja teoistani. Se on ainoa tapa tuomita kristitty.

T. Uskovainen lesbo

Olet aikaisemmin tässä ketjussa todennut että sinulla on oikeus toteuttaa lesboutesi, mennä kirkossa naimisiin. Olet myöskin sanonut että uskonto on ihmisiä varten.

Haluaisin ohjata sinua Jumalan tielle. Toivon sinulle kaikkea hyvää, vilpittömästi.

Pyysin sinua vaatimaan minua tilille sanoistani ja teoistani. Olisit voinut vastata minulle näin: "homoseksuaalisuus on oma valintasi. Se on siis tekosi ja syntisi".

Mutta et vastannut näin. Sen sijaan toit esiin kantani homovihkimiseen, jonka olen tässä ketjussa tuonut esiin. Miksi? Minäpä kerron: koska sinä tiedät aivan yhtä hyvin kuin minäkin, että homoseksuaalisuus on synnynnäistä eikä yksilön valinta. Siksi et sivistyneenä ihmisenä edes yrittänyt väittää, että se on jotain mistä voisit minua kritisoida.

Mutta kerro minulle tämä: jos homoseksuaalisuus ei ole valinta, niinkuin ei heteroseksuaalisuuskaan, miksi toinen on Jumalan silmissä toista parempi? Miksi toisen ilmaiseminen on synti ja toisen hyve? Miksi niihin ei sovelleta samanlaisia seksuaalikäytöksen rajoja ja ehtoja? Miksi hetero voi mennä kirkossa naimisiin, mutta homoseksuaali ei? Eikö pitkäaikaisen rakkausliiton pyhittäminen Jumalan silmien ja seurakunnan edessä ole homolle yhtä tärkeää tai arvokasta kuin heterollekin? En ymmärrä, miten et ole tullut tähän samaan väistämättömään loppupäätelmään, vaikka muuten fiksu oletkin.

Kysyit myös, mitä tarkoitin sanomalla, että usko on ihmistä varten. Tarkoitan sitä, että usko on Jumalan lahja ihmiselle jonka avulla hän voi Jumalaa ylistää ja alistua hänen tahtoonsa. Usko ei ole ihmisen orjuuttamista, vähättelyä, kurjistamista tai rankaisua vaikka siihen sääntöjä ja velvollisuuksia liityyykin. En myöskään tarkoittanyt sitä, että usko on mielivaltaista tai vapaasti muokattavaa, tai Jumalan yläpuolelle asettumista, mikäli sitä epäilit.

Toivottavasti tämä toi asiaan selvyyttä.

T. Uskovainen lesbo

Olen eri ja toisinaan keskustellut kanssasi. Kysyt edelleen, miksi homoliittoja ei hyväksytä, mutta heteroliitot hyväksytään?

Tuot jatkuvasti ilmi, ettet tunne Raamattua. Sieltä löydät vastauksen kysymyksiisi, kun kerran et usko, että puolustamme Jumalan Sanaa. Oma mielipiteemme on Jumalan Sanan mukainen. Kyse ei siis ole vastakkain asettelusta ja alistamisesta, johon vetoat uudelleen ja uudelleen.

Emme ole pahantahtoisia ketään kohtaan. Sekin on Jumalan tahdon toteuttamista. Toki keskusteluissa tunteet kuumenee ja tulee sanottua liian kärkkäästi asioita, jotka käsitetään väärin.

Olet varmasti huomannut, että jumalanpalveluksissa ja muissa kirkoissa järjestettävissä tilaisuuksissa ei kukaan ole ajamassa homoja ja lesboja pois. Kukaan ei vihaa teitä eikä yritä alistaa. Olette tasavertaisia seurakuntalaisia muiden kanssa.

Minusta on todella ilahduttavaa, että keskuudestanne löytyy oikeita uskovaisia, jotka haluavat kuulla Jumalan Sanaa.

Tänne keskusteluun on tullut ateisteja ja muita Jumalan kieltäjiä sekoittamaan soppaa ja tarkoituksena saada kunnon riita aikaiseksi. Heidät on hyvin helppo tunnistaa enkä lue alkua pidemmälle heidän kirjoituksia.

Edelleen ystävällisesti kehoitan lukemaan Raamattua ajatuksella ja mielenkiinnosta. Siellä muuten on sanojen selityksiä ja mielenkiintoisia karttoja Raamatun synnyn ajoilta.

Mainitsit että kukaan ei ole ajamassa meitä homoja ja lesboja pois jumalanpalveluksista. Oletat varmasti, että minun tulisi olla tästä kiitollinen. En ole. Sinun tulisi olla kiitollinen että kukaan homoseksuaali vielä edes astuu jalallaan kirkkoon. Suurin osa meistä inhoaa ja pelkää uskontoa eikä koskisi siihen pitkällä tikullakaan. Jos kysyt keneltäkään länsimaiselta homoseksuaalilta, kuka on heidän suurin, väsymättömin ja julmin piinaajansa, takaan että he kaikki antavat saman vastauksen: Kristillinen kirkko.

Moni kristitty varmasti tästä iloitsee tai pitää sitä yhdentekevänä. "Menkööt maistraatissa naimisiin", kuten monet täälläkin tuhahtelevat. Joku muu huolehtii, joku muu hoitaa. Minusta se on kuitenkin pohjattoman surullista. Jeesus, heikompien ja vainottujen puolustaja, ei tällaista olisi koskaan toivonut.

Minua ja muita homoja on tässä ketjussa solvattu ja arvosteltu säälimättä kristinuskon nimeen, välillä täysin ihmisarvoa loukkaavasti, ja sinä et suostu sitä edes avoimesti myöntämään. Puhut vain "kärjistämisestä", joka sekin toki on totta, mutta ei koko totuus. Minua on käsketty eheytymään, minulle on ehdotettu erinäisiä tapoja tukahduttaa ja piilottaa itseni ja järjestämään yksityiselämäni, kaikki tämä täysin mielivaltaisesti isomman ja paremman oikeudella.

En kerro tätä sinulle kerjätäkseni sääliä tai uhriutuakseni. Kerron tämän näyttääkseni, kuinka sokea ja välinpitämätön olet siitä mitä silmiesi alla tapahtuu. Kaikki täällä sanottu on edelleen arkea homoille, vaikka sinun silmissäsi se on pelkkää merkityksetöntä palstapulinaa.

Minä olen puhunut täällä eheytyshoidoista ja perheiden hajottamisesta, joka tuhoaa sekä homoseksuaalien että heidän läheistensä elämiä, ja KUKAAN teistä ei ole kommentoinut siihen mitään. Kukaan teistä ei piittaa nuorista ja haavoittuvaisista ihmisistä, jopa lapsista, joita kirkon homovihamielisyys satuttaa. "Ei koske minua". Niimpä, te hyveelliset kristityt ja teidän perhearvonne! Kunhan vaan kukaan ei erota teitä rakkaista valituista raamatunsitaateistanne, joilla oikeutatte syrjintänne, olette tyytyväisiä kuin pienet vauvat tuttipullojensa kanssa.

Älä siis puhu minulle alistamisesta ja vihasta, kun et edes ymmärrä mitä ne tarkoittavat. Niin kauan kun suljet silmäsi näiltä asioilta, sinulla ja kaltaisillasi ei ole toivoakaan ymmärtää totuutta ja Jumalan sanaa, saati saarnata sitä minulle.

T. Uskovainen lesbo

Eheytyshoitojen kriminalisointia vaativa kansalaisaloite menee onneksi eduskunnan käsittelyyn. Viestisi on hyvä ja osuva. Meitä on paljon, jotka olemme kanssasi samaa mieltä ja häpeämme näiden uskovaisten puolesta.

Lisää eheytyshoitoja on tiedossa transaktivistien osalta ja hyvin ovat onnistuneet tehtävässään. Yhdysvalloissa ainakin riittää näitä lapsensa henkisesti pahoinpiteleviä vanhempia, jotka iloitsevat kun heidän lesbotytär leikkasi itsensä mieheksi ja on nyt naimisissa naisen kanssa eli tyttärestä tuli heteromies.

Katsoin Blaire Whiten, joka on itse transnainen eli biologinen mies, videon, jossa hän jutteli jonkun lesbon kanssa. Kyseisen lesbon mukaan vanhemmille olisi ollut parempi, että hän olisi transmies lesbon sijaan. Oikeasti? Parempi siis olla leikelty, kärsiä hedelmättömyydestä, kogniitivisista ongelmista, sydän- ja verisuonisairauksista yms.

Transaktivismi lienee ainoa liberaali asia, joka on saanut kiihkouskovaisetkin kannattamaan asiaa - motiivi vain eri. Aiemmissa eheytyshoidoissa he eivät onnistuneet, ja niitä kritisoitiin. Vähintään ikärajoja toivottiin uskonnollisiin eheytyshoitoihin. Nyt sitten ollaan valmiita niin hurjiin toimenpiteisiin kuin terveen kehon silppomiseen. Olisiko seuraavaksi laki Iranin tapaan, joka velvoittaisi homomiehiä ja lesbonaisia menemään sukupuolenkorjausprosessiin.

Olen ev.lut. kirkon jäsen ja lujasti uskossa ja en ole koskaan pitkän elämäni aikana törmännyt termiin eheytyshoito. Luulenpa etten ole ainoa. Siitä ei kerrota eikä saarnata ainakaan ev.lut, kirkon piirissä.

Aika epätodennäköistä, että ainakaan Suomessa kukaan uskovainen missään seurakunnassa iloitsee terveen kehon silpomisesta. Eikös se ole transien oma juttu? Aivan samoin kuin he haluavat ikärajat pois, että voidaan puuttua terveiden lasten kehitykseen ja muuttaa se mieleisekseen. Näistä asioista on aivan turha haukkua uskovaisia.

Yhdysvalloissahan tuo on suurempi ilmiö verrattuna Suomeen. Siellä fundamentalistiuskovaiset ovat alkaneet omaksua transaktivismia mieleiseksi aatteeksi ja ollaan niin mielissään, jos joku transnainen tyrkyttää penistään lesbolle. Olihan briteissä toki se tapaus, jossa uskovainen perhe yritti piestä pojastaan homouden pois kunnes äiti vei pojan Thaimaahan kastroitavaksi. Aito Avioliiton kannattajat eivät näin hurjiksi ole mielestäni muuttuneet näin ei-uskovaisen perussuomalaisen näkökulmasta. Jos Suomesta pitää joku pahin homoihin jyrkästi suhtautuva etsiä, niin natsismin kannattajissa niitä on enemmän. Jää Päivi Räsänen kakkoseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka haukutte täällä homoseksuaaleja sairaiksi, mielenvikaisiksi, iljettäviksi sun muiksi: kertokaa vakaumuksenne, oletteko kristittyjä ja uskotteko Raamattuun? Vai onko taustanne joku muu?

T. Uskovainen lesbo

On paljon heteroita jotka hyväksyvät homppeliinit aivan täysin yhteiskunnassa. Joillekin kristityille on pari asiaa joita ei hyväksy. Toinen on kirkkohäät ja toinen adoptio-oikeus. Homppeliinien pitäisi antaa myös heteroiden elää rauhassa. Jos homppeliinit haluavat homppelimessut kirkkoihin niin miksi he syyttävät heteroita rasisteiksi jos heterot haluavat omat kirkkopäivät niin ettei kirkko ole täynnä homppelilippuja? Jos kirkko jakaantuisi kahdeksi kirkoksi. Hetero kirkko ja homppelikirkko. Niin heterot menevät kirkkoon kuuntelemaan Jumalan sanaa. Homppelien kirkko on täynnä homppelilippuja ja sinne mennään ilmoittamaan kaikille. Nyt on homppelipäivät Jumalan sanan tilalla. Anti Kristukseltahan tuo vaikuttaa. Miksi ei kirkosta voi jättää kaikki sateenkaarihomoilut pois. Eli sinne menee ne jotka Jumalan sanasta on kiinnostuneita oikeasti. Jumala kuitenkin tietää kaikkien synnit ja poikkeavuudet. Jos homppelipäivät järjestetään niin mites sitten ransupäivät kirkossa yms. Homoiluun on aika selkeästi otettu kantaa Raamatussa. Ei se sitä tarkoita etteikö homppeliinit olisi aivan yhtä tärkeitä ihmisiä kuin heterot mutta kirkkohäitä ei homppeliineilla pitäisi olla. 

Pyydän että luet vastauksen, jonka annoin jo toiselle keskustelijalle. Jumalan sanan vääristely ja vihan levittäminen hänen ja Raamatun nimissä on syntiä. Käytät tekstissäsi tahallasi halventavia nimityksiä homoseksuaaleista, jotka ovat sinun lähimmäisiäsi, niinkuin sinäkin olet minun lähimmäisiäni. Se ei ole oikein. Mieti tekojasi. Tämä palsta on tosiaan anonyymi kaikille, paitsi Hänelle.

T. Uskovainen lesbo

Miten voi olla "uskovainen lesbo" Jumalan Sanaa vääristelemättä??

Lue mitä on olen kertonut täällä Raamatusta, Jumalasta ja lähimmäisen rakkaudesta. Kuulostavatko sanani ja käytökseni sinusta vääriltä? Epäkristillisiltä? Jumalaa pilkkaavilta?

Tuot sen esiin sen että olen lesbo, ja vaadit minua siitä tilille. Vaadi minua kuitenkin tilille sanoistani ja teoistani. Se on ainoa tapa tuomita kristitty.

T. Uskovainen lesbo

Olet aikaisemmin tässä ketjussa todennut että sinulla on oikeus toteuttaa lesboutesi, mennä kirkossa naimisiin. Olet myöskin sanonut että uskonto on ihmisiä varten.

Haluaisin ohjata sinua Jumalan tielle. Toivon sinulle kaikkea hyvää, vilpittömästi.

Pyysin sinua vaatimaan minua tilille sanoistani ja teoistani. Olisit voinut vastata minulle näin: "homoseksuaalisuus on oma valintasi. Se on siis tekosi ja syntisi".

Mutta et vastannut näin. Sen sijaan toit esiin kantani homovihkimiseen, jonka olen tässä ketjussa tuonut esiin. Miksi? Minäpä kerron: koska sinä tiedät aivan yhtä hyvin kuin minäkin, että homoseksuaalisuus on synnynnäistä eikä yksilön valinta. Siksi et sivistyneenä ihmisenä edes yrittänyt väittää, että se on jotain mistä voisit minua kritisoida.

Mutta kerro minulle tämä: jos homoseksuaalisuus ei ole valinta, niinkuin ei heteroseksuaalisuuskaan, miksi toinen on Jumalan silmissä toista parempi? Miksi toisen ilmaiseminen on synti ja toisen hyve? Miksi niihin ei sovelleta samanlaisia seksuaalikäytöksen rajoja ja ehtoja? Miksi hetero voi mennä kirkossa naimisiin, mutta homoseksuaali ei? Eikö pitkäaikaisen rakkausliiton pyhittäminen Jumalan silmien ja seurakunnan edessä ole homolle yhtä tärkeää tai arvokasta kuin heterollekin? En ymmärrä, miten et ole tullut tähän samaan väistämättömään loppupäätelmään, vaikka muuten fiksu oletkin.

Kysyit myös, mitä tarkoitin sanomalla, että usko on ihmistä varten. Tarkoitan sitä, että usko on Jumalan lahja ihmiselle jonka avulla hän voi Jumalaa ylistää ja alistua hänen tahtoonsa. Usko ei ole ihmisen orjuuttamista, vähättelyä, kurjistamista tai rankaisua vaikka siihen sääntöjä ja velvollisuuksia liityyykin. En myöskään tarkoittanyt sitä, että usko on mielivaltaista tai vapaasti muokattavaa, tai Jumalan yläpuolelle asettumista, mikäli sitä epäilit.

Toivottavasti tämä toi asiaan selvyyttä.

T. Uskovainen lesbo

Olen eri ja toisinaan keskustellut kanssasi. Kysyt edelleen, miksi homoliittoja ei hyväksytä, mutta heteroliitot hyväksytään?

Tuot jatkuvasti ilmi, ettet tunne Raamattua. Sieltä löydät vastauksen kysymyksiisi, kun kerran et usko, että puolustamme Jumalan Sanaa. Oma mielipiteemme on Jumalan Sanan mukainen. Kyse ei siis ole vastakkain asettelusta ja alistamisesta, johon vetoat uudelleen ja uudelleen.

Emme ole pahantahtoisia ketään kohtaan. Sekin on Jumalan tahdon toteuttamista. Toki keskusteluissa tunteet kuumenee ja tulee sanottua liian kärkkäästi asioita, jotka käsitetään väärin.

Olet varmasti huomannut, että jumalanpalveluksissa ja muissa kirkoissa järjestettävissä tilaisuuksissa ei kukaan ole ajamassa homoja ja lesboja pois. Kukaan ei vihaa teitä eikä yritä alistaa. Olette tasavertaisia seurakuntalaisia muiden kanssa.

Minusta on todella ilahduttavaa, että keskuudestanne löytyy oikeita uskovaisia, jotka haluavat kuulla Jumalan Sanaa.

Tänne keskusteluun on tullut ateisteja ja muita Jumalan kieltäjiä sekoittamaan soppaa ja tarkoituksena saada kunnon riita aikaiseksi. Heidät on hyvin helppo tunnistaa enkä lue alkua pidemmälle heidän kirjoituksia.

Edelleen ystävällisesti kehoitan lukemaan Raamattua ajatuksella ja mielenkiinnosta. Siellä muuten on sanojen selityksiä ja mielenkiintoisia karttoja Raamatun synnyn ajoilta.

Mainitsit että kukaan ei ole ajamassa meitä homoja ja lesboja pois jumalanpalveluksista. Oletat varmasti, että minun tulisi olla tästä kiitollinen. En ole. Sinun tulisi olla kiitollinen että kukaan homoseksuaali vielä edes astuu jalallaan kirkkoon. Suurin osa meistä inhoaa ja pelkää uskontoa eikä koskisi siihen pitkällä tikullakaan. Jos kysyt keneltäkään länsimaiselta homoseksuaalilta, kuka on heidän suurin, väsymättömin ja julmin piinaajansa, takaan että he kaikki antavat saman vastauksen: Kristillinen kirkko.

Moni kristitty varmasti tästä iloitsee tai pitää sitä yhdentekevänä. "Menkööt maistraatissa naimisiin", kuten monet täälläkin tuhahtelevat. Joku muu huolehtii, joku muu hoitaa. Minusta se on kuitenkin pohjattoman surullista. Jeesus, heikompien ja vainottujen puolustaja, ei tällaista olisi koskaan toivonut.

Minua ja muita homoja on tässä ketjussa solvattu ja arvosteltu säälimättä kristinuskon nimeen, välillä täysin ihmisarvoa loukkaavasti, ja sinä et suostu sitä edes avoimesti myöntämään. Puhut vain "kärjistämisestä", joka sekin toki on totta, mutta ei koko totuus. Minua on käsketty eheytymään, minulle on ehdotettu erinäisiä tapoja tukahduttaa ja piilottaa itseni ja järjestämään yksityiselämäni, kaikki tämä täysin mielivaltaisesti isomman ja paremman oikeudella.

En kerro tätä sinulle kerjätäkseni sääliä tai uhriutuakseni. Kerron tämän näyttääkseni, kuinka sokea ja välinpitämätön olet siitä mitä silmiesi alla tapahtuu. Kaikki täällä sanottu on edelleen arkea homoille, vaikka sinun silmissäsi se on pelkkää merkityksetöntä palstapulinaa.

Minä olen puhunut täällä eheytyshoidoista ja perheiden hajottamisesta, joka tuhoaa sekä homoseksuaalien että heidän läheistensä elämiä, ja KUKAAN teistä ei ole kommentoinut siihen mitään. Kukaan teistä ei piittaa nuorista ja haavoittuvaisista ihmisistä, jopa lapsista, joita kirkon homovihamielisyys satuttaa. "Ei koske minua". Niimpä, te hyveelliset kristityt ja teidän perhearvonne! Kunhan vaan kukaan ei erota teitä rakkaista valituista raamatunsitaateistanne, joilla oikeutatte syrjintänne, olette tyytyväisiä kuin pienet vauvat tuttipullojensa kanssa.

Älä siis puhu minulle alistamisesta ja vihasta, kun et edes ymmärrä mitä ne tarkoittavat. Niin kauan kun suljet silmäsi näiltä asioilta, sinulla ja kaltaisillasi ei ole toivoakaan ymmärtää totuutta ja Jumalan sanaa, saati saarnata sitä minulle.

T. Uskovainen lesbo

Eheytyshoitojen kriminalisointia vaativa kansalaisaloite menee onneksi eduskunnan käsittelyyn. Viestisi on hyvä ja osuva. Meitä on paljon, jotka olemme kanssasi samaa mieltä ja häpeämme näiden uskovaisten puolesta.

Lisää eheytyshoitoja on tiedossa transaktivistien osalta ja hyvin ovat onnistuneet tehtävässään. Yhdysvalloissa ainakin riittää näitä lapsensa henkisesti pahoinpiteleviä vanhempia, jotka iloitsevat kun heidän lesbotytär leikkasi itsensä mieheksi ja on nyt naimisissa naisen kanssa eli tyttärestä tuli heteromies.

Katsoin Blaire Whiten, joka on itse transnainen eli biologinen mies, videon, jossa hän jutteli jonkun lesbon kanssa. Kyseisen lesbon mukaan vanhemmille olisi ollut parempi, että hän olisi transmies lesbon sijaan. Oikeasti? Parempi siis olla leikelty, kärsiä hedelmättömyydestä, kogniitivisista ongelmista, sydän- ja verisuonisairauksista yms.

Transaktivismi lienee ainoa liberaali asia, joka on saanut kiihkouskovaisetkin kannattamaan asiaa - motiivi vain eri. Aiemmissa eheytyshoidoissa he eivät onnistuneet, ja niitä kritisoitiin. Vähintään ikärajoja toivottiin uskonnollisiin eheytyshoitoihin. Nyt sitten ollaan valmiita niin hurjiin toimenpiteisiin kuin terveen kehon silppomiseen. Olisiko seuraavaksi laki Iranin tapaan, joka velvoittaisi homomiehiä ja lesbonaisia menemään sukupuolenkorjausprosessiin.

Olen ev.lut. kirkon jäsen ja lujasti uskossa ja en ole koskaan pitkän elämäni aikana törmännyt termiin eheytyshoito. Luulenpa etten ole ainoa. Siitä ei kerrota eikä saarnata ainakaan ev.lut, kirkon piirissä.

Aika epätodennäköistä, että ainakaan Suomessa kukaan uskovainen missään seurakunnassa iloitsee terveen kehon silpomisesta. Eikös se ole transien oma juttu? Aivan samoin kuin he haluavat ikärajat pois, että voidaan puuttua terveiden lasten kehitykseen ja muuttaa se mieleisekseen. Näistä asioista on aivan turha haukkua uskovaisia.

Yhdysvalloissahan tuo on suurempi ilmiö verrattuna Suomeen. Siellä fundamentalistiuskovaiset ovat alkaneet omaksua transaktivismia mieleiseksi aatteeksi ja ollaan niin mielissään, jos joku transnainen tyrkyttää penistään lesbolle. Olihan briteissä toki se tapaus, jossa uskovainen perhe yritti piestä pojastaan homouden pois kunnes äiti vei pojan Thaimaahan kastroitavaksi. Aito Avioliiton kannattajat eivät näin hurjiksi ole mielestäni muuttuneet näin ei-uskovaisen perussuomalaisen näkökulmasta. Jos Suomesta pitää joku pahin homoihin jyrkästi suhtautuva etsiä, niin natsismin kannattajissa niitä on enemmän. Jää Päivi Räsänen kakkoseksi.

Täyttä puppua koko kirjoitus!

Yhdysvalloissa " fundamentalistit", siis ilmeisesti tarkoitat meitä konservatiivikristittyjä, eivät todellakaan hyväksy mitään transjuttuja y.m.

Siellä konservatiivit todellakin puolustavat arvojaan:

Taistelevat abortin kieltämisen puolesta, perustavat kristittyjä kouluja tai ottavat lapsensa kotiopetukseen. Sielläkin on Setaa vastaava taho, joka tunkeutuu kouluihin sairaine oppineen ja harrastavat henkistä väkivaltaa lapsia/nuoria kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.

Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.

Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.

Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.

Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".

Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.

Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.

Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.

Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?

Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.

Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.

Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana

Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.

T. Uskovainen lesbo

Eli tällä hetkellä - ja tuhansien vuosien ajan - kaikki kristilliset kirkkokunnat ovat nyt ja ovat olleet syntisiä sortajia? Melkoisen ylimielinen näkökanta jälleen kerran. Nämä kaikki miljoonat ihmiset aikojen saatossa ja tänä päivänä ovat sinun mielestäsi väärässä? Alkaa enemmän ja enemmän ihmetyttää, että miksi kristinusko sinua ylipäätään kiinnostaa, jos sen pitkät perinteet ovat noin vastenmieliset?

Kirkkoa ja sen perinteitä voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Homovastaisuuden traditio on vain yksi kirkon monista piirteistä. Ja tässä ketjussa käsitellään nimenomaan tätä homoseksuaalisuusasiaa. Se että olen täällä teidän kanssanne keskustelemassa tästä aiheesta vakavissani kertonee jo itsessään vakaumuksestani ja innostuksestani.

T. Uskovainen lesbo

Uskonnottomana ihmisenä kysyn, että miksi et harkitse sellaista uskontoa, jossa homoavioliitto olisi mahdollisesti hyväksytty. Suomesta löytyy ainakin suomenuskoon perustuva Karhun kansa, toki tietysti oltava motivaatio oppeja kohtaan eikä liittyä sen takia, että pääsee nyt vihille. Miksi kristinusko vetää puoleensa? Tuskin kokeilisit onneasi islaminuskoisena, islam suhtautuu vielä jyrkemmin homoseksuaalisuuteen ettei sinua nähtäisi edes ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

T. Uskovainen lesbo

Mihin sun usko perustuu?

Voisitko tarkentaa kysymystä? Pystyisin näin antamaan paremman vastauksen.

T. Uskovainen lesbo

Uusi oppi tradition sijaan?

Kuka voi määritellä perusteet?

Yritän vastata omasta näkökulmastani.

Uskossa olemisessa on aina useita eri osa-alueita: ihmisen omakohtainen Jumalasuhde, suhde muihin kristittyihin, pyhien tekstien tuntemus ja kirkonelämään osallistuminen (jumalanpalvelukset, rituaalit yms.). Jokaisella ihmisellä joku osa-alue on toista vahvempi tai korostuneempi, kaikki ovat tarpeellisia ja tärkeitä. Keskeinen tavoite on hyvä elämä, joka toteutuu Jumalan tahdon ymmärtämisen ja sen toteuttamisen kautta.

Raamattu on tietenkin kristinuskon tärkein opinkappale, se kirja, jossa Jumala on tahtonsa ilmoittanut. Se on iso ja monimuotoinen teos. Jotkut kristityt omistavat koko elämänsä raamatuntutkimukselle ja tietävät siitä aivan valtavan paljon, mutta tietenkään tämä ei ole edelletys (tai tae) Raamatun "ymmärtämiselle" sanan hengellisessä merkityksessä. Ymmärrys tarkoitta, että on sisäistänyt Raamatun viestin sydämessään ja pystyy näin ollen Jumalan tahtoa toteuttamaan.

Minä en ole pappi, teologi tai muukaan tärkeä auktoriteetti tai oppinut ihminen. Olen vain yksi rivikristitty. Minulle henkilökohtaisesti tärkeä tapahtuma on ollut uskoon tulo erään hyvin vahvan ja käänteentekevän hengellisen kokemuksen myötä (tätä ennen olin agnostikko ja tapauskoivainen). Tämän kokemuksen kautta sain ymmärtää maailmankaikkeuden suurimman ihmeen, kaikkivaltiaan Jumalan rakkauden ihmistä kohtaan. Siitä asti olen pyrkinyt uudestaan kohti tätä valoa, ja muu uskonnollinen elämä (esim. kirkkoon kuuluminen ja jumalanpalvelukset) ovat osa tätä matkaa.

Kuten sanoin, en ole raamattuekspertti jolla olisi kaikkiin kohtiin joku näppärä helppo selitys. Monta muuta minua fiksumpaa ja oppineempaa löytyy. Mutta sen esimerkiksi ymmärrän, että jos Raamatussa käsketään vaikka kivittämään joku ihminen kuoliaaksi, se ei voi olla kirjaimellinen käsky tai keskeinen neuvo, koska tietenkään se ei ole Jumalan rakkauden toteuttamista. Ja jos joku tällaista kohtaa minulle esittelee vihansa ja ennakkoluulonsa perusteena, tiedän että he ovat hakoteillä eivätkä ymmärrä Jumalan rakkautta. Näen myös sen, että jos joku uskonnollinen sääntö aiheuttaa käytännössä kamalaa tuskaa ja kärsimystä toiselle ihmiselle tai jollekin ihmisryhmälle, se ei voi olla Raamatun viesti tai Jumalan tahto. Silloin meidän on palattava takaisin Raamatun äärelle ja mietittävä asiat uudestaan, niinkuin moni on jo tehnytkin.

Uskovaisuus ei ole sokeaa suorittamista vaan jatkuvaa sieluntutkimusta ja pyrkimystä hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Tämä on tie kohti valoa ja Jumalan rakkautta. Välillä minusta tuntuu, että joidenkin ihmisten uskosta puuttuu tämä osa kokonaan tai se on vaiennettu kun tämänkin ketjun viestejä lukee.

Toivottavasti tämä edes vähän avasi kysymystäsi.

T. uskovainen lesbo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

T. Uskovainen lesbo

Mihin sun usko perustuu?

Voisitko tarkentaa kysymystä? Pystyisin näin antamaan paremman vastauksen.

T. Uskovainen lesbo

Uusi oppi tradition sijaan?

Kuka voi määritellä perusteet?

Yritän vastata omasta näkökulmastani.

Uskossa olemisessa on aina useita eri osa-alueita: ihmisen omakohtainen Jumalasuhde, suhde muihin kristittyihin, pyhien tekstien tuntemus ja kirkonelämään osallistuminen (jumalanpalvelukset, rituaalit yms.). Jokaisella ihmisellä joku osa-alue on toista vahvempi tai korostuneempi, kaikki ovat tarpeellisia ja tärkeitä. Keskeinen tavoite on hyvä elämä, joka toteutuu Jumalan tahdon ymmärtämisen ja sen toteuttamisen kautta.

Raamattu on tietenkin kristinuskon tärkein opinkappale, se kirja, jossa Jumala on tahtonsa ilmoittanut. Se on iso ja monimuotoinen teos. Jotkut kristityt omistavat koko elämänsä raamatuntutkimukselle ja tietävät siitä aivan valtavan paljon, mutta tietenkään tämä ei ole edelletys (tai tae) Raamatun "ymmärtämiselle" sanan hengellisessä merkityksessä. Ymmärrys tarkoitta, että on sisäistänyt Raamatun viestin sydämessään ja pystyy näin ollen Jumalan tahtoa toteuttamaan.

Minä en ole pappi, teologi tai muukaan tärkeä auktoriteetti tai oppinut ihminen. Olen vain yksi rivikristitty. Minulle henkilökohtaisesti tärkeä tapahtuma on ollut uskoon tulo erään hyvin vahvan ja käänteentekevän hengellisen kokemuksen myötä (tätä ennen olin agnostikko ja tapauskoivainen). Tämän kokemuksen kautta sain ymmärtää maailmankaikkeuden suurimman ihmeen, kaikkivaltiaan Jumalan rakkauden ihmistä kohtaan. Siitä asti olen pyrkinyt uudestaan kohti tätä valoa, ja muu uskonnollinen elämä (esim. kirkkoon kuuluminen ja jumalanpalvelukset) ovat osa tätä matkaa.

Kuten sanoin, en ole raamattuekspertti jolla olisi kaikkiin kohtiin joku näppärä helppo selitys. Monta muuta minua fiksumpaa ja oppineempaa löytyy. Mutta sen esimerkiksi ymmärrän, että jos Raamatussa käsketään vaikka kivittämään joku ihminen kuoliaaksi, se ei voi olla kirjaimellinen käsky tai keskeinen neuvo, koska tietenkään se ei ole Jumalan rakkauden toteuttamista. Ja jos joku tällaista kohtaa minulle esittelee vihansa ja ennakkoluulonsa perusteena, tiedän että he ovat hakoteillä eivätkä ymmärrä Jumalan rakkautta. Näen myös sen, että jos joku uskonnollinen sääntö aiheuttaa käytännössä kamalaa tuskaa ja kärsimystä toiselle ihmiselle tai jollekin ihmisryhmälle, se ei voi olla Raamatun viesti tai Jumalan tahto. Silloin meidän on palattava takaisin Raamatun äärelle ja mietittävä asiat uudestaan, niinkuin moni on jo tehnytkin.

Uskovaisuus ei ole sokeaa suorittamista vaan jatkuvaa sieluntutkimusta ja pyrkimystä hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Tämä on tie kohti valoa ja Jumalan rakkautta. Välillä minusta tuntuu, että joidenkin ihmisten uskosta puuttuu tämä osa kokonaan tai se on vaiennettu kun tämänkin ketjun viestejä lukee.

Toivottavasti tämä edes vähän avasi kysymystäsi.

T. uskovainen lesbo

Miksi et halua tehdä parannuksen kun kerran sanot olevasi uskossa?

Uskossa oleminen on luopumista monista asioista. Monista ns kivoista ja mukavista asioista, on luovuttava. Raamatun Sana on oikea tie, Jumalan määräämä tie. Se tie vie ikuiseen taivaaseen mutta maalliset asiat vievät pois pelastuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.

Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.

Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.

Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.

Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".

Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.

Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.

Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.

Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?

Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.

Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.

Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana

Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.

T. Uskovainen lesbo

Eli tällä hetkellä - ja tuhansien vuosien ajan - kaikki kristilliset kirkkokunnat ovat nyt ja ovat olleet syntisiä sortajia? Melkoisen ylimielinen näkökanta jälleen kerran. Nämä kaikki miljoonat ihmiset aikojen saatossa ja tänä päivänä ovat sinun mielestäsi väärässä? Alkaa enemmän ja enemmän ihmetyttää, että miksi kristinusko sinua ylipäätään kiinnostaa, jos sen pitkät perinteet ovat noin vastenmieliset?

Kirkkoa ja sen perinteitä voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Homovastaisuuden traditio on vain yksi kirkon monista piirteistä. Ja tässä ketjussa käsitellään nimenomaan tätä homoseksuaalisuusasiaa. Se että olen täällä teidän kanssanne keskustelemassa tästä aiheesta vakavissani kertonee jo itsessään vakaumuksestani ja innostuksestani.

T. Uskovainen lesbo

Uskonnottomana ihmisenä kysyn, että miksi et harkitse sellaista uskontoa, jossa homoavioliitto olisi mahdollisesti hyväksytty. Suomesta löytyy ainakin suomenuskoon perustuva Karhun kansa, toki tietysti oltava motivaatio oppeja kohtaan eikä liittyä sen takia, että pääsee nyt vihille. Miksi kristinusko vetää puoleensa? Tuskin kokeilisit onneasi islaminuskoisena, islam suhtautuu vielä jyrkemmin homoseksuaalisuuteen ettei sinua nähtäisi edes ihmisenä.

Vastaan sinulle lyhyesti.

Uskonto ei ole sama asia kuin kännykkäliittymän valinta. En voi vain surffailla netissä etsimässä itselleni suotuisimpia hintoja ja "käyttöehtoja". Tai voin, mutta se ei olisi mielekästä. Kristinusko ja suomalainen luterilainen kirkko on minun rakas kirkkoni. Minä olen siihen syntynyt ja olen osa sitä jatkumoa. Uskonkunnan vaihtaminen olisi minulle todella iso päätös, enkä koe sitä tällä hetkellä tarpeelliseksi (joskaan ei se tietenkään aivan mahdotonta teoriassa olisi).

Huomaan, että teidän ei-uskovien tapa ajatella näitä asioita on hyvin erilainen.

T. Uskovainen lesbo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.

Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.

Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.

Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.

Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".

Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.

Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.

Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.

Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?

Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.

Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.

Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana

Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.

T. Uskovainen lesbo

Eli tällä hetkellä - ja tuhansien vuosien ajan - kaikki kristilliset kirkkokunnat ovat nyt ja ovat olleet syntisiä sortajia? Melkoisen ylimielinen näkökanta jälleen kerran. Nämä kaikki miljoonat ihmiset aikojen saatossa ja tänä päivänä ovat sinun mielestäsi väärässä? Alkaa enemmän ja enemmän ihmetyttää, että miksi kristinusko sinua ylipäätään kiinnostaa, jos sen pitkät perinteet ovat noin vastenmieliset?

Kirkkoa ja sen perinteitä voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Homovastaisuuden traditio on vain yksi kirkon monista piirteistä. Ja tässä ketjussa käsitellään nimenomaan tätä homoseksuaalisuusasiaa. Se että olen täällä teidän kanssanne keskustelemassa tästä aiheesta vakavissani kertonee jo itsessään vakaumuksestani ja innostuksestani.

T. Uskovainen lesbo

Uskonnottomana ihmisenä kysyn, että miksi et harkitse sellaista uskontoa, jossa homoavioliitto olisi mahdollisesti hyväksytty. Suomesta löytyy ainakin suomenuskoon perustuva Karhun kansa, toki tietysti oltava motivaatio oppeja kohtaan eikä liittyä sen takia, että pääsee nyt vihille. Miksi kristinusko vetää puoleensa? Tuskin kokeilisit onneasi islaminuskoisena, islam suhtautuu vielä jyrkemmin homoseksuaalisuuteen ettei sinua nähtäisi edes ihmisenä.

Vastaan sinulle lyhyesti.

Uskonto ei ole sama asia kuin kännykkäliittymän valinta. En voi vain surffailla netissä etsimässä itselleni suotuisimpia hintoja ja "käyttöehtoja". Tai voin, mutta se ei olisi mielekästä. Kristinusko ja suomalainen luterilainen kirkko on minun rakas kirkkoni. Minä olen siihen syntynyt ja olen osa sitä jatkumoa. Uskonkunnan vaihtaminen olisi minulle todella iso päätös, enkä koe sitä tällä hetkellä tarpeelliseksi (joskaan ei se tietenkään aivan mahdotonta teoriassa olisi).

Huomaan, että teidän ei-uskovien tapa ajatella näitä asioita on hyvin erilainen.

T. Uskovainen lesbo

Niin, ja jatkan vielä tähän:

Tiedän ettet tarkoita pahaa ja on ihan ok että kysyit tätä asiaa minulta täällä. Mutta vastaisuudessa ja ainakin oikeassa elämässä toivon, ettet töksäyttele tuollaisia kysymyksiä uskovaisille. Eteenkään heille jotka esim. seksuaalisen suuntautumisen vuoksi ovat kokeneet syrjintää ja vierraannuttamista uskonkuntansa sisällä ("lähde pois jollei miellytä!").

T. Uskovainen lesbo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

T. Uskovainen lesbo

Mihin sun usko perustuu?

Voisitko tarkentaa kysymystä? Pystyisin näin antamaan paremman vastauksen.

T. Uskovainen lesbo

Uusi oppi tradition sijaan?

Kuka voi määritellä perusteet?

Yritän vastata omasta näkökulmastani.

Uskossa olemisessa on aina useita eri osa-alueita: ihmisen omakohtainen Jumalasuhde, suhde muihin kristittyihin, pyhien tekstien tuntemus ja kirkonelämään osallistuminen (jumalanpalvelukset, rituaalit yms.). Jokaisella ihmisellä joku osa-alue on toista vahvempi tai korostuneempi, kaikki ovat tarpeellisia ja tärkeitä. Keskeinen tavoite on hyvä elämä, joka toteutuu Jumalan tahdon ymmärtämisen ja sen toteuttamisen kautta.

Raamattu on tietenkin kristinuskon tärkein opinkappale, se kirja, jossa Jumala on tahtonsa ilmoittanut. Se on iso ja monimuotoinen teos. Jotkut kristityt omistavat koko elämänsä raamatuntutkimukselle ja tietävät siitä aivan valtavan paljon, mutta tietenkään tämä ei ole edelletys (tai tae) Raamatun "ymmärtämiselle" sanan hengellisessä merkityksessä. Ymmärrys tarkoitta, että on sisäistänyt Raamatun viestin sydämessään ja pystyy näin ollen Jumalan tahtoa toteuttamaan.

Minä en ole pappi, teologi tai muukaan tärkeä auktoriteetti tai oppinut ihminen. Olen vain yksi rivikristitty. Minulle henkilökohtaisesti tärkeä tapahtuma on ollut uskoon tulo erään hyvin vahvan ja käänteentekevän hengellisen kokemuksen myötä (tätä ennen olin agnostikko ja tapauskoivainen). Tämän kokemuksen kautta sain ymmärtää maailmankaikkeuden suurimman ihmeen, kaikkivaltiaan Jumalan rakkauden ihmistä kohtaan. Siitä asti olen pyrkinyt uudestaan kohti tätä valoa, ja muu uskonnollinen elämä (esim. kirkkoon kuuluminen ja jumalanpalvelukset) ovat osa tätä matkaa.

Kuten sanoin, en ole raamattuekspertti jolla olisi kaikkiin kohtiin joku näppärä helppo selitys. Monta muuta minua fiksumpaa ja oppineempaa löytyy. Mutta sen esimerkiksi ymmärrän, että jos Raamatussa käsketään vaikka kivittämään joku ihminen kuoliaaksi, se ei voi olla kirjaimellinen käsky tai keskeinen neuvo, koska tietenkään se ei ole Jumalan rakkauden toteuttamista. Ja jos joku tällaista kohtaa minulle esittelee vihansa ja ennakkoluulonsa perusteena, tiedän että he ovat hakoteillä eivätkä ymmärrä Jumalan rakkautta. Näen myös sen, että jos joku uskonnollinen sääntö aiheuttaa käytännössä kamalaa tuskaa ja kärsimystä toiselle ihmiselle tai jollekin ihmisryhmälle, se ei voi olla Raamatun viesti tai Jumalan tahto. Silloin meidän on palattava takaisin Raamatun äärelle ja mietittävä asiat uudestaan, niinkuin moni on jo tehnytkin.

Uskovaisuus ei ole sokeaa suorittamista vaan jatkuvaa sieluntutkimusta ja pyrkimystä hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Tämä on tie kohti valoa ja Jumalan rakkautta. Välillä minusta tuntuu, että joidenkin ihmisten uskosta puuttuu tämä osa kokonaan tai se on vaiennettu kun tämänkin ketjun viestejä lukee.

Toivottavasti tämä edes vähän avasi kysymystäsi.

T. uskovainen lesbo

Miksi et halua tehdä parannuksen kun kerran sanot olevasi uskossa?

Uskossa oleminen on luopumista monista asioista. Monista ns kivoista ja mukavista asioista, on luovuttava. Raamatun Sana on oikea tie, Jumalan määräämä tie. Se tie vie ikuiseen taivaaseen mutta maalliset asiat vievät pois pelastuksesta.

Mikäli esität lukeneesi tekstini ja haluat siihen vastata toivoisin, että ainakin yrittäisit suoltaa jotain muuta kuin yhdentekeviä banaaliuksia. Jumala on antanut sinulle kaiken, myös aivot, joten käytä niitä.

T. Uskovainen lesbo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

T. Uskovainen lesbo

Mihin sun usko perustuu?

Voisitko tarkentaa kysymystä? Pystyisin näin antamaan paremman vastauksen.

T. Uskovainen lesbo

Uusi oppi tradition sijaan?

Kuka voi määritellä perusteet?

Yritän vastata omasta näkökulmastani.

Uskossa olemisessa on aina useita eri osa-alueita: ihmisen omakohtainen Jumalasuhde, suhde muihin kristittyihin, pyhien tekstien tuntemus ja kirkonelämään osallistuminen (jumalanpalvelukset, rituaalit yms.). Jokaisella ihmisellä joku osa-alue on toista vahvempi tai korostuneempi, kaikki ovat tarpeellisia ja tärkeitä. Keskeinen tavoite on hyvä elämä, joka toteutuu Jumalan tahdon ymmärtämisen ja sen toteuttamisen kautta.

Raamattu on tietenkin kristinuskon tärkein opinkappale, se kirja, jossa Jumala on tahtonsa ilmoittanut. Se on iso ja monimuotoinen teos. Jotkut kristityt omistavat koko elämänsä raamatuntutkimukselle ja tietävät siitä aivan valtavan paljon, mutta tietenkään tämä ei ole edelletys (tai tae) Raamatun "ymmärtämiselle" sanan hengellisessä merkityksessä. Ymmärrys tarkoitta, että on sisäistänyt Raamatun viestin sydämessään ja pystyy näin ollen Jumalan tahtoa toteuttamaan.

Minä en ole pappi, teologi tai muukaan tärkeä auktoriteetti tai oppinut ihminen. Olen vain yksi rivikristitty. Minulle henkilökohtaisesti tärkeä tapahtuma on ollut uskoon tulo erään hyvin vahvan ja käänteentekevän hengellisen kokemuksen myötä (tätä ennen olin agnostikko ja tapauskoivainen). Tämän kokemuksen kautta sain ymmärtää maailmankaikkeuden suurimman ihmeen, kaikkivaltiaan Jumalan rakkauden ihmistä kohtaan. Siitä asti olen pyrkinyt uudestaan kohti tätä valoa, ja muu uskonnollinen elämä (esim. kirkkoon kuuluminen ja jumalanpalvelukset) ovat osa tätä matkaa.

Kuten sanoin, en ole raamattuekspertti jolla olisi kaikkiin kohtiin joku näppärä helppo selitys. Monta muuta minua fiksumpaa ja oppineempaa löytyy. Mutta sen esimerkiksi ymmärrän, että jos Raamatussa käsketään vaikka kivittämään joku ihminen kuoliaaksi, se ei voi olla kirjaimellinen käsky tai keskeinen neuvo, koska tietenkään se ei ole Jumalan rakkauden toteuttamista. Ja jos joku tällaista kohtaa minulle esittelee vihansa ja ennakkoluulonsa perusteena, tiedän että he ovat hakoteillä eivätkä ymmärrä Jumalan rakkautta. Näen myös sen, että jos joku uskonnollinen sääntö aiheuttaa käytännössä kamalaa tuskaa ja kärsimystä toiselle ihmiselle tai jollekin ihmisryhmälle, se ei voi olla Raamatun viesti tai Jumalan tahto. Silloin meidän on palattava takaisin Raamatun äärelle ja mietittävä asiat uudestaan, niinkuin moni on jo tehnytkin.

Uskovaisuus ei ole sokeaa suorittamista vaan jatkuvaa sieluntutkimusta ja pyrkimystä hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Tämä on tie kohti valoa ja Jumalan rakkautta. Välillä minusta tuntuu, että joidenkin ihmisten uskosta puuttuu tämä osa kokonaan tai se on vaiennettu kun tämänkin ketjun viestejä lukee.

Toivottavasti tämä edes vähän avasi kysymystäsi.

T. uskovainen lesbo

Miksi et halua tehdä parannuksen kun kerran sanot olevasi uskossa?

Uskossa oleminen on luopumista monista asioista. Monista ns kivoista ja mukavista asioista, on luovuttava. Raamatun Sana on oikea tie, Jumalan määräämä tie. Se tie vie ikuiseen taivaaseen mutta maalliset asiat vievät pois pelastuksesta.

Mikäli esität lukeneesi tekstini ja haluat siihen vastata toivoisin, että ainakin yrittäisit suoltaa jotain muuta kuin yhdentekeviä banaaliuksia. Jumala on antanut sinulle kaiken, myös aivot, joten käytä niitä.

T. Uskovainen lesbo

Taas olet röyhkeä, kuten eilen.

Jumala on Sanassaan määrännyt miten ihmisen seksuaalisuus tulee toteuttaa. Sinulle on usea uskovainen yrittänyt valaista tästä asiasta. Homo/lesboseksi on iljetys Jumalalle. Rikot tahallisesti = syntinen elämäntapa häntä vastaan.

Jeesus ei sovittanut tällaisia syntejä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.

Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.

Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.

Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.

Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".

Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.

Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.

Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.

Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?

Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.

Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.

Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana

Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.

T. Uskovainen lesbo

Taas paljastat tietämättömyytesi. Kristittyjen vainosta ja sorrosta et tiedä mitään. Joka päivä kristittyjä murhataan uskonsa tähden, siinä sulle tiedoksi, mitä sorto ja vaino ovat.

Olen itsekin kristitty, senkin hassuliini.

Voi teitä.

T. Uskovainen lesbo