Naiskirkkoherra vihki oman homoksi ruvenneen poikansa!!!!!!!!
Kommentit (1650)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
"Ajatelkaa miten lapsellisia ihmisten keksimät uskonnot onkaan ja tyhmiä. Tälläinen yhdentekevä juttu, kummasta sukupuolesta joku tykkää, niin siinä jauhetaan loputtomiin. Se on vaan yksi pieni osa alue elämässä mitä ei voi edes itse valita."
Äläpä ole niin varma... itse luin sellaista taas että ihminen sen määrittelee onko homo vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Vierailija kirjoitti:
T. Uskovainen lesbo
Mihin sun usko perustuu?
Voisitko tarkentaa kysymystä? Pystyisin näin antamaan paremman vastauksen.
T. Uskovainen lesbo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Eli tällä hetkellä - ja tuhansien vuosien ajan - kaikki kristilliset kirkkokunnat ovat nyt ja ovat olleet syntisiä sortajia? Melkoisen ylimielinen näkökanta jälleen kerran. Nämä kaikki miljoonat ihmiset aikojen saatossa ja tänä päivänä ovat sinun mielestäsi väärässä? Alkaa enemmän ja enemmän ihmetyttää, että miksi kristinusko sinua ylipäätään kiinnostaa, jos sen pitkät perinteet ovat noin vastenmieliset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.
Näen sinun lävitsesi. Et todellisuudessa harkitse kirkkokunnan vaihtoa, haluat vain saada huomiota ja uhriutua täällä palstalla. Roima enemmistö uskovista tässäkin ketjussa on ehdottomasti ja jyrkästi homoliittoja vastaan ja tukee vankkumatta sinun raamatuntulkintaasi. Miksi siis nynnyilet? Jos kerran tiedät olevasi oikeassa, jää kotikirkkoosi edustamaan arvojasi. En ymmärrä lainkaan tuollaista asennetta eikä minulta ainakaan heru sillä sympatiapisteitä.
T. Uskovainen lesbo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Eli tällä hetkellä - ja tuhansien vuosien ajan - kaikki kristilliset kirkkokunnat ovat nyt ja ovat olleet syntisiä sortajia? Melkoisen ylimielinen näkökanta jälleen kerran. Nämä kaikki miljoonat ihmiset aikojen saatossa ja tänä päivänä ovat sinun mielestäsi väärässä? Alkaa enemmän ja enemmän ihmetyttää, että miksi kristinusko sinua ylipäätään kiinnostaa, jos sen pitkät perinteet ovat noin vastenmieliset?
Kirkkoa ja sen perinteitä voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Homovastaisuuden traditio on vain yksi kirkon monista piirteistä. Ja tässä ketjussa käsitellään nimenomaan tätä homoseksuaalisuusasiaa. Se että olen täällä teidän kanssanne keskustelemassa tästä aiheesta vakavissani kertonee jo itsessään vakaumuksestani ja innostuksestani.
T. Uskovainen lesbo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.
Näen sinun lävitsesi. Et todellisuudessa harkitse kirkkokunnan vaihtoa, haluat vain saada huomiota ja uhriutua täällä palstalla. Roima enemmistö uskovista tässäkin ketjussa on ehdottomasti ja jyrkästi homoliittoja vastaan ja tukee vankkumatta sinun raamatuntulkintaasi. Miksi siis nynnyilet? Jos kerran tiedät olevasi oikeassa, jää kotikirkkoosi edustamaan arvojasi. En ymmärrä lainkaan tuollaista asennetta eikä minulta ainakaan heru sillä sympatiapisteitä.
T. Uskovainen lesbo
Häh, mitä ihmettä? Nyt ainakin olet tässä asiassa väärässä. Voin sanoa, että koko eilisillan googlailin ortodoksisuuteen liittyviä asioita, otin selvää oman alueeni ortodoksisten kirkkojen ja rukoushuoneiden sijainnista sekä siitä, miten kirkkokuntaan liitytään ottaen päivämääriä ylös. Googlatkaapa muuten kuvia ortodoksista häistä - jo niistä välittyy, miten pyhä, syvän kristillinen ihan jo tunnelma tilaisuudessa on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.
Näen sinun lävitsesi. Et todellisuudessa harkitse kirkkokunnan vaihtoa, haluat vain saada huomiota ja uhriutua täällä palstalla. Roima enemmistö uskovista tässäkin ketjussa on ehdottomasti ja jyrkästi homoliittoja vastaan ja tukee vankkumatta sinun raamatuntulkintaasi. Miksi siis nynnyilet? Jos kerran tiedät olevasi oikeassa, jää kotikirkkoosi edustamaan arvojasi. En ymmärrä lainkaan tuollaista asennetta eikä minulta ainakaan heru sillä sympatiapisteitä.
T. Uskovainen lesbo
Häh, mitä ihmettä? Nyt ainakin olet tässä asiassa väärässä. Voin sanoa, että koko eilisillan googlailin ortodoksisuuteen liittyviä asioita, otin selvää oman alueeni ortodoksisten kirkkojen ja rukoushuoneiden sijainnista sekä siitä, miten kirkkokuntaan liitytään ottaen päivämääriä ylös. Googlatkaapa muuten kuvia ortodoksista häistä - jo niistä välittyy, miten pyhä, syvän kristillinen ihan jo tunnelma tilaisuudessa on!
Niinkö? Tämän palstakeskustelun takiako? Jos eriävät mielipiteet aiheuttavat sinulle noin suurta ahdistusta ja pakokauhua, kannattaa välttää näitä ketjuja.
T. Uskovainen lesbo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.
Näen sinun lävitsesi. Et todellisuudessa harkitse kirkkokunnan vaihtoa, haluat vain saada huomiota ja uhriutua täällä palstalla. Roima enemmistö uskovista tässäkin ketjussa on ehdottomasti ja jyrkästi homoliittoja vastaan ja tukee vankkumatta sinun raamatuntulkintaasi. Miksi siis nynnyilet? Jos kerran tiedät olevasi oikeassa, jää kotikirkkoosi edustamaan arvojasi. En ymmärrä lainkaan tuollaista asennetta eikä minulta ainakaan heru sillä sympatiapisteitä.
T. Uskovainen lesbo
Häh, mitä ihmettä? Nyt ainakin olet tässä asiassa väärässä. Voin sanoa, että koko eilisillan googlailin ortodoksisuuteen liittyviä asioita, otin selvää oman alueeni ortodoksisten kirkkojen ja rukoushuoneiden sijainnista sekä siitä, miten kirkkokuntaan liitytään ottaen päivämääriä ylös. Googlatkaapa muuten kuvia ortodoksista häistä - jo niistä välittyy, miten pyhä, syvän kristillinen ihan jo tunnelma tilaisuudessa on!
Niinkö? Tämän palstakeskustelun takiako? Jos eriävät mielipiteet aiheuttavat sinulle noin suurta ahdistusta ja pakokauhua, kannattaa välttää näitä ketjuja.
T. Uskovainen lesbo
Suomen luterilaisen kirkon arvot ovat huolestuttaneet jo pitkään. Ja tämä yksittäinen ketju nyt vain aikaansai lopullisen päätöksen lähteä ottamaan selvää kirkkokunnan vaihdosta. Kysyn puolestani itseltäni: miksi haluaisin olla edelleen kirkko kunnassa, jonka yhteydessä en saa rauhassa keskittyä uskoni harjoittamiseen, vaan vähän väliä joutuu yhä enemmän etsimään omaa paikkaansa kirkossa, kun ihmiset tappelevat ihan jo uskon perusasioista ja arvot ovat niin häilyvät, että siellä sun täällä papit ja kirkkoherrat saattavat toimia yhtäkkiä ihan oman päänsä mukaan. Koen luterilaisen kirkon opin alkavan vain olla jo niin häilyvä ja sekava, että en saa siitä itse hengen ravintoa ja tukea ja turvaa uskolleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.
Näen sinun lävitsesi. Et todellisuudessa harkitse kirkkokunnan vaihtoa, haluat vain saada huomiota ja uhriutua täällä palstalla. Roima enemmistö uskovista tässäkin ketjussa on ehdottomasti ja jyrkästi homoliittoja vastaan ja tukee vankkumatta sinun raamatuntulkintaasi. Miksi siis nynnyilet? Jos kerran tiedät olevasi oikeassa, jää kotikirkkoosi edustamaan arvojasi. En ymmärrä lainkaan tuollaista asennetta eikä minulta ainakaan heru sillä sympatiapisteitä.
T. Uskovainen lesbo
Sinä paljastat itse itsesi Portto -kirkon jäsen
Kauheeta kyl ku kouluissakin mainostetaan heteroseksiä valistuksena. Mistä ne tietää niistä lapsista kuka tykkää mistäkin? Onko kirkkoherra paikalla testaamassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.
Näen sinun lävitsesi. Et todellisuudessa harkitse kirkkokunnan vaihtoa, haluat vain saada huomiota ja uhriutua täällä palstalla. Roima enemmistö uskovista tässäkin ketjussa on ehdottomasti ja jyrkästi homoliittoja vastaan ja tukee vankkumatta sinun raamatuntulkintaasi. Miksi siis nynnyilet? Jos kerran tiedät olevasi oikeassa, jää kotikirkkoosi edustamaan arvojasi. En ymmärrä lainkaan tuollaista asennetta eikä minulta ainakaan heru sillä sympatiapisteitä.
T. Uskovainen lesbo
Häh, mitä ihmettä? Nyt ainakin olet tässä asiassa väärässä. Voin sanoa, että koko eilisillan googlailin ortodoksisuuteen liittyviä asioita, otin selvää oman alueeni ortodoksisten kirkkojen ja rukoushuoneiden sijainnista sekä siitä, miten kirkkokuntaan liitytään ottaen päivämääriä ylös. Googlatkaapa muuten kuvia ortodoksista häistä - jo niistä välittyy, miten pyhä, syvän kristillinen ihan jo tunnelma tilaisuudessa on!
Hei, olen eri. Oletko ajatellut sitä vaihtoehtoa että vaihtaisit toiseen protestanttiseen kirkkokuntaan? Suomessa evl kirkko ei ole ainoa vaihtoehto.
Ortodoksisuus sisältää paljon ei Raamatullisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.
Näen sinun lävitsesi. Et todellisuudessa harkitse kirkkokunnan vaihtoa, haluat vain saada huomiota ja uhriutua täällä palstalla. Roima enemmistö uskovista tässäkin ketjussa on ehdottomasti ja jyrkästi homoliittoja vastaan ja tukee vankkumatta sinun raamatuntulkintaasi. Miksi siis nynnyilet? Jos kerran tiedät olevasi oikeassa, jää kotikirkkoosi edustamaan arvojasi. En ymmärrä lainkaan tuollaista asennetta eikä minulta ainakaan heru sillä sympatiapisteitä.
T. Uskovainen lesbo
Häh, mitä ihmettä? Nyt ainakin olet tässä asiassa väärässä. Voin sanoa, että koko eilisillan googlailin ortodoksisuuteen liittyviä asioita, otin selvää oman alueeni ortodoksisten kirkkojen ja rukoushuoneiden sijainnista sekä siitä, miten kirkkokuntaan liitytään ottaen päivämääriä ylös. Googlatkaapa muuten kuvia ortodoksista häistä - jo niistä välittyy, miten pyhä, syvän kristillinen ihan jo tunnelma tilaisuudessa on!
Niinkö? Tämän palstakeskustelun takiako? Jos eriävät mielipiteet aiheuttavat sinulle noin suurta ahdistusta ja pakokauhua, kannattaa välttää näitä ketjuja.
T. Uskovainen lesbo
Suomen luterilaisen kirkon arvot ovat huolestuttaneet jo pitkään. Ja tämä yksittäinen ketju nyt vain aikaansai lopullisen päätöksen lähteä ottamaan selvää kirkkokunnan vaihdosta. Kysyn puolestani itseltäni: miksi haluaisin olla edelleen kirkko kunnassa, jonka yhteydessä en saa rauhassa keskittyä uskoni harjoittamiseen, vaan vähän väliä joutuu yhä enemmän etsimään omaa paikkaansa kirkossa, kun ihmiset tappelevat ihan jo uskon perusasioista ja arvot ovat niin häilyvät, että siellä sun täällä papit ja kirkkoherrat saattavat toimia yhtäkkiä ihan oman päänsä mukaan. Koen luterilaisen kirkon opin alkavan vain olla jo niin häilyvä ja sekava, että en saa siitä itse hengen ravintoa ja tukea ja turvaa uskolleni.
Jos todella ja aidosti koet ettet saa omalle vakaumuksellesi tukea ja vastakaikua ev lut kirkossa, lähteminen voi olla ainoa mielekäs ja jopa välttämätön vaihtoehto. Protestimielinen ja kapinoiva kirkkokunnan vaihto on taas minusta huono ja hedelmätön idea.
Toivon että ymmärrät, että esimerkiksi minä en täällä kerro ajatuksiani "pilatakseni" kirkkoa sinulta tai sinua häätääksesi. Puhun vain asioita jotka ovat mielestäni totta ja tärkeitä.
T. Uskovainen lesbo
Vierailija kirjoitti:
Kauheeta kyl ku kouluissakin mainostetaan heteroseksiä valistuksena. Mistä ne tietää niistä lapsista kuka tykkää mistäkin? Onko kirkkoherra paikalla testaamassa?
En tajunnut tätä viestiä ollenkaan, olenko ainut ....?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.
Näen sinun lävitsesi. Et todellisuudessa harkitse kirkkokunnan vaihtoa, haluat vain saada huomiota ja uhriutua täällä palstalla. Roima enemmistö uskovista tässäkin ketjussa on ehdottomasti ja jyrkästi homoliittoja vastaan ja tukee vankkumatta sinun raamatuntulkintaasi. Miksi siis nynnyilet? Jos kerran tiedät olevasi oikeassa, jää kotikirkkoosi edustamaan arvojasi. En ymmärrä lainkaan tuollaista asennetta eikä minulta ainakaan heru sillä sympatiapisteitä.
T. Uskovainen lesbo
Häh, mitä ihmettä? Nyt ainakin olet tässä asiassa väärässä. Voin sanoa, että koko eilisillan googlailin ortodoksisuuteen liittyviä asioita, otin selvää oman alueeni ortodoksisten kirkkojen ja rukoushuoneiden sijainnista sekä siitä, miten kirkkokuntaan liitytään ottaen päivämääriä ylös. Googlatkaapa muuten kuvia ortodoksista häistä - jo niistä välittyy, miten pyhä, syvän kristillinen ihan jo tunnelma tilaisuudessa on!
Hei, olen eri. Oletko ajatellut sitä vaihtoehtoa että vaihtaisit toiseen protestanttiseen kirkkokuntaan? Suomessa evl kirkko ei ole ainoa vaihtoehto.
Ortodoksisuus sisältää paljon ei Raamatullisia asioita.
Hei, kiitos viestistä. Haluaisitko avata tarkemmin, millaisia asioita? Siitä olen tietoinen ainakin, että Marian merkitys on aika korostunut, mutta käsittääkseni hän ei ole ortodoksisuudessa kuitenkaan niin epäraamatullisen pyhimysmäisessä asemassa kuin katolisuudessa.
Kiitos myös, kun otit esille nuo muut protestanttiset kirkot. Pitänee ottaa vielä selvää niistäkin enemmän. Myönnän, että oma tietouteni kaikista eri kristillisten kirkkojen vaihtoehdoista jo kotimaassa on osin tosi puutteellinen - tunnen huonosti monia noita pienempiä protestanttiryhmiä, mutta pitänee tutustua vielä niihinkin paremmin. Esimerkiksi helluntalaisuus tuntuu itselleni liian karismaattiselta, mutta myönnän taas, että en ole koskaan esimerkiksi ollut heidän tilaisuuksissaan ja onko kuvani osin vääristynyt.
Niin, ja toki luterilaisen kirkon sisällä olisi myös herätysliikkeitä, joihin voisi halutessaan tutustua.
Kiitos paljon, jos jaksatte avata asiaa ja eri vaihtoehtojen eroja. Ortodoksisuus on ollut tähän mennessä itselle jotenkin selkeän tuntuinen vaihtoehto ollessaan yksi kirkkokunta, jolla on pitkät perinteet ja tietää, että arvot ja toiminta ovat kirkon sisällä hyvin johdonmukaiset. Ehkä yksinkertaisesti vain tietää niin vähän kaikista pienemmistä suuntauksista, että ei ole osannut edes ottaa selvää kaikista vaihtoehdoista, joita on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homoseksuaalit tuomitseva on jo pienestä lapsesta asti omaksunut kulttuurimme homoihin negatiivisesti suhtautuvat arvot. Kuullut ne pilkat ja ivat ja sisäistänyt ne.
Jos lapsia ei näin aivopestä, he kyllä hyväksyvät ihan kaikenlaiset ihmiset. Se mikä merkitsee, onko ihminen hyvä, kiltti ja mukava. Heillä on vielä tallella lämmin ja puhdas sydän.
Jos se sydän on jo kylmennyt, he löytävät myöhemmin joitain Raamatun lauseita tukemaan omia jo lapsena opittuja ennakkoluulojaan ja nojaavat niihin. Niin se menee. Valitettavasti.
Suurin osa ihmisistä suhtautuu torjuvasti ajatukseen seksistä oman sukupuolen edustajan kanssa. Se on ihan luonnollinen reaktio, ei mitenkäänn opittua. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa uskonnoissa ympäri maailman.
Kummasti niinkin vanhoillisessa maassa kuin Japani suvaitaan paljon paremmin homoseksuaaleja verrattuna liberaaliin Suomeen. Pätee myös Thaimaahan. Aasiassa myös uskonnot ovat Suomeakin korostetummassa asemassa. Ei japanilaisille tule ainakaan järkytystä, jos he näkevät televisiossa transvetiitin tai homoparin. Yksinkertaisesti sanottuna Japanissa teot eli homoilu on sallitumpaa, mutta identiteettiä eli homoutta ei korosteta. Länsimaissa taas toisinpäin: identiteetti sallittu, mutta teot ei. "Olkaa vain homoja, mutta älkää tehkö mitään homoa".
Olen myös kuullut että monet katoliset maat on tosi suvaitsevaisia mitä tulee vähemmistöjen oikeuksiin ja olleet edelläkävijöitä vaikka se uskonto on mitä on.
Perversioita kyllä riittää katolilaisessa kirkossa. Siihen ei sorru papit, vaan ihan nunnista alkaen löytyy perversioita. Ortodoksikirkko taitaa olla vielä ainoa toivo.
Samaa minäkin olen pohtinut. Luulin aiemmin Helsingin ortodoksikirkon kuuluvan Moskovan patriarkaattiin, mutta se kuuluukin Kreikan ortodoksikirkkoon. Siis mikäli ymmärsin asian oikein.
Mitähän vaaditaan ev.lutilta halutessaan vaihtaa ortodoksikirkkoon?
Ei siihen hirveästi vaadita. Yleensä syksyllä alkaa katekumeenikurssi missä opetetaan kiinnostuneille kaikki tärkeät asiat uskosta ja jumalanpalveluksista. Sen lisäksi olisi tärkeää osallistua itse aktiivisesti kirkon toimintaan. Kurssi tähtää kirkon jäsenyyteen joskus pääsiäisen tienoilla. Monihan tosin pohtii asiaa vuosia ja tutustuu kunnolla rauhassa ennen liittymistä.
Kiitos vastauksesta! Totta, ei sitä päätöstä kevyesti tehdä. Pitääpä tutustua tarkemmin asiaan. Se kiinnostaa oikeasti. Ev.lut. kirkko on pahasti eksyksissä ja tuntuu tyhjältä.
Itsekin olen alkanut kallistua ortodoksikirkkoon liittymisen kannalle. Vähän ehkä jäisi ikävä joitakin "ulkoisia" juttuja, kuten luterilaisia kirkkorakennuksia ja kirkollista urkumusiikkia, mutta toisaalta voisihan sitä edelleen käydä esim. Kirkkokonserteissa luterialisessa kirkossa. Ja siis ei sillä, että en kuitenkaan pitäisi myöskään ortodoksisesta kirkonmenosta musiikkeineen ja rakennuksista, ovat omalla tavallaan sitten ainutlaatuisia ja hienoja. Ja tärkeinhän se olisi, että sana olisi Raamatun mukaista! Tulee oikein huojentunut olo ajatuksetästakin, että tällaisista kristinuskon perusasioista ei tarvitsisi käydä vääntöä, vaan saisi vain rauhassa luottaa siihen, että seistään (ainakin vielä) vahvasti Raamatun sanan takana
Voit ryhtyä ortodoksiksi jos haluta. Voit juosta niin kauas kuin haluat ja vaihtaa kirkkokuntaa maailman tappiin asti. Jumala ja Raamatun sana pysyvät silti samana, ja syntisi pysyvät samana. Jos et suostu tunnustamaan Jumalan nimissä tapahtuvaa sortoa, et tule muutumaan hullua hurskaammaksi.
T. Uskovainen lesbo
Olipas tyly viesti asialliseen pohdintaan. Ja kyllä, itse aion juosta kirkkokunnasta toiseen niin kauan, jos edellinen kirkkokunta alkaa muuttamaan kristinopin perusteita opetuksessaan. Se on Raamatussa luvattu, että Jumala löytyy maan päältä aikojen loppuun asti, eli olen varma, että aina on mahdollisuus löytää se Raamatun mukaan opettava kirkkokunta, jonne taas juosta.
Näen sinun lävitsesi. Et todellisuudessa harkitse kirkkokunnan vaihtoa, haluat vain saada huomiota ja uhriutua täällä palstalla. Roima enemmistö uskovista tässäkin ketjussa on ehdottomasti ja jyrkästi homoliittoja vastaan ja tukee vankkumatta sinun raamatuntulkintaasi. Miksi siis nynnyilet? Jos kerran tiedät olevasi oikeassa, jää kotikirkkoosi edustamaan arvojasi. En ymmärrä lainkaan tuollaista asennetta eikä minulta ainakaan heru sillä sympatiapisteitä.
T. Uskovainen lesbo
Häh, mitä ihmettä? Nyt ainakin olet tässä asiassa väärässä. Voin sanoa, että koko eilisillan googlailin ortodoksisuuteen liittyviä asioita, otin selvää oman alueeni ortodoksisten kirkkojen ja rukoushuoneiden sijainnista sekä siitä, miten kirkkokuntaan liitytään ottaen päivämääriä ylös. Googlatkaapa muuten kuvia ortodoksista häistä - jo niistä välittyy, miten pyhä, syvän kristillinen ihan jo tunnelma tilaisuudessa on!
Niinkö? Tämän palstakeskustelun takiako? Jos eriävät mielipiteet aiheuttavat sinulle noin suurta ahdistusta ja pakokauhua, kannattaa välttää näitä ketjuja.
T. Uskovainen lesbo
Suomen luterilaisen kirkon arvot ovat huolestuttaneet jo pitkään. Ja tämä yksittäinen ketju nyt vain aikaansai lopullisen päätöksen lähteä ottamaan selvää kirkkokunnan vaihdosta. Kysyn puolestani itseltäni: miksi haluaisin olla edelleen kirkko kunnassa, jonka yhteydessä en saa rauhassa keskittyä uskoni harjoittamiseen, vaan vähän väliä joutuu yhä enemmän etsimään omaa paikkaansa kirkossa, kun ihmiset tappelevat ihan jo uskon perusasioista ja arvot ovat niin häilyvät, että siellä sun täällä papit ja kirkkoherrat saattavat toimia yhtäkkiä ihan oman päänsä mukaan. Koen luterilaisen kirkon opin alkavan vain olla jo niin häilyvä ja sekava, että en saa siitä itse hengen ravintoa ja tukea ja turvaa uskolleni.
Jos todella ja aidosti koet ettet saa omalle vakaumuksellesi tukea ja vastakaikua ev lut kirkossa, lähteminen voi olla ainoa mielekäs ja jopa välttämätön vaihtoehto. Protestimielinen ja kapinoiva kirkkokunnan vaihto on taas minusta huono ja hedelmätön idea.
Toivon että ymmärrät, että esimerkiksi minä en täällä kerro ajatuksiani "pilatakseni" kirkkoa sinulta tai sinua häätääksesi. Puhun vain asioita jotka ovat mielestäni totta ja tärkeitä.
T. Uskovainen lesbo
Hei, ei tarvitse kantaa huolta siitä, että olisit häätänyt minut kirkosta pois - olen siis kypsytellyt asiaa jo pidempään, ja eivät sinun viestisi nyt yksistään tätä päätöstä saaneet aikaan!
Ja realistina luulen, että samat kysymykset tulevat vielä nousemaan vielä esiin myös muissa kirkoissa, eli keskustelulta ja jopa väittelyltä ei varmastikaan voi välttyä, vaikka kirkkoa vaihtaisi. Eikä tarvitsekaan - sekin olisi minusta huono asia, jos kukaan ei kyseenalaistaisi koskaan mitään. Ehtihän esimerkiksi katolinen kirkko mennä arvoiltaan melko vinoon ennen uskonpuhdistusta ja Lutherin väliintuloa (joskus ihmetyttääkin, kuinka edes oli mahdollista, miten pitkälle asiat ehtivät rappeutua tätä ennen kirkon sisällä)!
Kuitenkin Suomen ev.lut. kirkko on vain alkanut tuntua siltä, että en meinaa enää saada otetta siitä, mikä tämä kirkko on, mitkä ovat sen arvot, millaisen kannan itse otan eri tilanteissa jne. Tuntuu, että silti kaipaa suuriin linjoihin suurempaa vakautta ja selkeyttä, vaikka keskustelua eri asioista kirkon sisällä käytäisiinkin. Vaikka piispainkokous määritteleekin lut. kirkon toiminnasta edelleen ja arvojen suhteen päätetään yhteinen linja, tuntuu että ne eivät välttämättä kuitenkaan sido edes kirkon omia työntekijöitä, vaan mielipiteitä on ihan laidasta laitaan. Yksinkertaisesti, en oikein edes tiedä että millainen nykyinen luterilainen usko on ja mitkä sen arvot ovat. En saa enää kiinni kirkosta enkä tiedä, voinko allekirjoittaa sen arvoja, kun en enää tiedä, mitä ne ovat.
Vähän ohis ja "ylimääräinen" asia, mutta onpa kauniita nuo ortodoksien vihkikruunut. Voisiko tuon tyyppistä käyttää myös luterilaisissa häissä? 😅
Pohojanmaalla uskotaan siihen mitä Raamatussa lukee eikä teherä omia sääntöjä