Lue keskustelun säännöt.
Hoitovapaalla 2-vuotiaan kanssa - miksi tätä ihmetellään niin paljon?
Kummallakin meistä vanhemmista on yliopistotutkinto ja vakituiset virat. Taloudellisesti ei ole ollut järkevää pitää pitkiä hoitovapaita, mutta meille lapsen kanssa kotona oleminen on ollut tärkeämpää. Molemmat meistä vanhemmista ollaan oltu vuorotellen hoitovapaalla lapsen kanssa. Lapsi on nyt 2 v ja menee päiväkotiin n. 2,5 v iässä. Lapsen täytettyä vuoden alkoi kysely, koska lapsi menee päiväkotiin. Tätä kyselyä kuulee niin neuvolassa, vapaa-ajalla kuin töissäkin. Yhä ihmetellään, miksi ihmeessä pidämme lasta kotona. Lapsi on kehittynyt oikein hyvin, puhuu monen sanan lauseita, on tyytyväinen ja sosiaalinen. Ikätovereiden kanssa lapsi saa kontakteja avoimissa kerhoissa. Lapsen kanssa tehdään paljon arkisia asioita yhdessä, eilen istutettiin kukkia, tänään käydään kirjastossa ja huomenna leivotaan. Ihan aidosti viihdymme lapsemme seurassa ja hän on mukavaa seuraa. Miksi ihmeessä lasta pitäisi olla tuppaamassa päiväkotiin mahdollisimman pienenä, jos ei ole taloudellista pakkoa tehdä niin? En usko, että näin pienen kanssa varhaiskasvatus pystyisi antamaan jotain sellaista, mitä me vanhemmat emme voisi tarjota.
Kommentit (335)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvalla on mahdollisuutta, ja sen takia täytyy kateellisena kysellä.
Harva myöskään jaksaa olka kotiäitinä . Kyllähän toi 1,5-3v on aivan kaamean raskas ikävaihe! Ehkäpä siks jengi ihmettelee.
Miksi sitten tehdä lapsia jos niitä ei jaksa hoitaa? :D
Niin. Kysypä sitä monilta iseiltä mikseivät jää kotiin edes puoleksi vuodeksi? Yhtälailla se äiti menetti siltä ajalta tulonsa.
Ei kai tuo mikään sukupuolittunut kysymys ollut.
Niin, mutta siitä se monesti johtuu. Monella on oletus, että se äiti on kotona. Näin meilläkin. Minä olin n. 1.5 vuotta kotona, mutta mies ei halunnut jatkaa, joten lapsi meni päikkyyn. Mies väitti, ettei hänen muka kannata rahan takia, mutta miksi minun olisi kannattanut lähes ihan samalla palkalla!? Niinpä, ei osannut selittää enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siksi että Suomessa on ihanteena varhainen itsenäistyminen; ensin vauvaa yksin nukkumaan omaan huoneeseen, päivähoitoon irti vanhemmista vuoden vanhana (8 tuntia päivässä hälisevässä ryhmässä), koululaisena oletkin sitten jo puoli päivää kotona ihan yksin. Bravo.
Ja harva kyseenalaistaa, onko tällainen reitti lapsen kehitykselle oikeasti hyväksi. Nimenomaan tunne-elämän kehitykselle.
Vuosikymmeniä päiväkodeissa työskennelleenä väitän, että yksi iso syy siihen miksi nykylapsilla on niin paljon käytöshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia, on se, että liian aikaisin (9kk-10kk iässä) yhä useampi vauva tuupataan meluisiin, isoihin ryhmiin pitkiksi päiviksi, minimilomilla! Ja kyllä, tämä on nimenomaan 2010-luvulla räjähtänyt käsiin tämä ilmiö! Yhä harvempi enää hoitaa lapsensa kotona EDES 2-vuotiaaksi.
Ja jos joku tulee länkyttämåån, että 70-luvullakin äiyiyslona oli n 3kk... joo, mutta silloin isompi osa äideistä jäikin kotiin (ilman työpaikkaa) kuin nykyään jää edes hoitovapaalle muutamaksi vuodeksi! Ja seitkytluvulla perhepäivähoitajia oli enemmän, tai palkattiin hoitaa kotiin tai vauva jäi isoäidin hoiviin. Tämä , että diumparaan ne pikkutaaperoiset isoihin ryhmiin, joissa hoitajien vaihtuvuus on suurta, on uusi ja tuhoisa ilmiö.
En jaa kokemustasi. Meidän lapsi meni päiväkotiin 2-vuotiaana. Kukaan ei ihmetellyt. Itse palasin töihin vauvan ollessa 1v ja sitä kyllä ihmeltiin ja kyseltiin missä vauva on.
Olin 3 vuotta kotona lapsen kanssa. 1990 luvulla se oli ihan normaalia vielä. Nykyään lapset viedään päiväkotiin jo ennenkuin osaavat edes kävellä.
Niin minultakin kyseltiin samaa. Ihan kiinnitin huomiota siihen. Vauva oli 2kk, niin kyselyt alkoivat. - Milloin palaat töihin??
No palasin 3 vuoden kuluttua. En ymmärtä miksi se kaikki kiinnosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsi on syksyllä 2,5v ja aloittaa perhepäivähoitajalla 3pvä/vko ja minä samat päivät töissä.
Mikäli en olisi löytänyt sopivaa perhepäivähoitajaa, olisin edelleen jäänyt kotiin koska en halua laittaa näin pientä lasta vielä päiväkodin stressaavaan ja aliresurssoituun ympäristöön.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1977819a-8d61-47ce-b928-c6912a0e6…
Ja se on toki aina mukava, että "äitejä kannustetaan" töihin(=pakotetaan). Eihän tuo kotihoidon tuki muutenkaan päätä huimaa. Pakko olla paljon omia säästöjä, että on taloudellisesti mahdollista hoitaa lasta kotona. Mutta jos kotihoidontukin otetaan kokonaan pois, niin kertoo vaan siitä, että yhteiskunta ei välitä siitä miten lapset kasvatetaan, pääasia että kaikki töihin kykenevät tekevät töitä ja maksavat veroja, lapsista viis. Kotiäidit on alinta pohjasakkaa ja oikein ongelma. Turha ihmetellä, kun lapsilla ei ole käytöstapoja, ja ovat ihan uusavuttomia nuoria, kun kukaan ei opeta elämän perusasioita.
Arvostan kaikkia vanhempia, jotka lapsia hoitavat kotona. Niistä lapsista tulee sitten niitä "kunnon veron maksajiakin" aikanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on kyllä totta että nykyään kuulee tosi usein kyselyjä. Itse olin ekan lapsen kans kolme vuotta kotona ja nyt toisen kanssa joka on yksi ja puoli vuotias aijon olla vielä ja nauttia koti elämästä 🙂 ihanaa että löytyy muitakin jotka haluavat olla kotona. Kyllä sitä töitä ehtii tekemään ihan tarpeeksi vielä. Toki on monenlaisia tilanteita ja jokainen tekee niinkö tykkää mutta en millään vuosikkaana raskisi viedä kuten monet nykyään, pienelle kyllä riittää muunlainen vuorovaikutus. Kolme vee oli hyvä ikä varsinkin kun kavereita ei ollut omasta takaa, rohkaistui päiväkodissa paljon pikkuhiljaa.
Ainakin Helsingissä päiväkodit ovat nykyään usein valtavia. Harmittaa, että jouduin kuopuksen pistämään alle 2-vuotiaana päiväkotiin. Hienoa, että pysytte pitämään vielä lapsen kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1977819a-8d61-47ce-b928-c6912a0e6…
Ja se on toki aina mukava, että "äitejä kannustetaan" töihin(=pakotetaan). Eihän tuo kotihoidon tuki muutenkaan päätä huimaa. Pakko olla paljon omia säästöjä, että on taloudellisesti mahdollista hoitaa lasta kotona. Mutta jos kotihoidontukin otetaan kokonaan pois, niin kertoo vaan siitä, että yhteiskunta ei välitä siitä miten lapset kasvatetaan, pääasia että kaikki töihin kykenevät tekevät töitä ja maksavat veroja, lapsista viis. Kotiäidit on alinta pohjasakkaa ja oikein ongelma. Turha ihmetellä, kun lapsilla ei ole käytöstapoja, ja ovat ihan uusavuttomia nuoria, kun kukaan ei opeta elämän perusasioita.
Arvostan kaikkia vanhempia, jotka lapsia hoitavat kotona. Niistä lapsista tulee sitten niitä "kunnon veron maksajiakin" aikanaan.
Oman kokemukseni mukaan (olen neuvolan terkka) kotihoidontukea käyttävät kolme naisryhmää:
-ei-kanttisväestöön kuuluvat naiset joiden kulttuurissa mies perheenpään ja naiset ei käy töissä
-"teiniäidit" eli alle parikymppisenä esikoisen saaneet, joilla koulut jääneet kesken
- korkeakoulutettu noin 30-35v ylemmän keskiluokan edustaja, joka ideologisista syistä haluaa kasvattaa lapset kotona kolmivuotiaiksi.
Harva noista kolmesta ryhmästä töihin menisi, vaikka kht lakkautettaisiin. Varakkaalla koulutetulla kolmekymppisellä on hyvin tienaava mies, he pitävät lapset kotona vaikkei kht systeemiä olisi.
Teiniäidit saattais mennä joko koulunpenkille, tai alkaa nostaa tt-tukea.
Ekan ryhmän edustajia ei töihin saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1977819a-8d61-47ce-b928-c6912a0e6…
Ja se on toki aina mukava, että "äitejä kannustetaan" töihin(=pakotetaan). Eihän tuo kotihoidon tuki muutenkaan päätä huimaa. Pakko olla paljon omia säästöjä, että on taloudellisesti mahdollista hoitaa lasta kotona. Mutta jos kotihoidontukin otetaan kokonaan pois, niin kertoo vaan siitä, että yhteiskunta ei välitä siitä miten lapset kasvatetaan, pääasia että kaikki töihin kykenevät tekevät töitä ja maksavat veroja, lapsista viis. Kotiäidit on alinta pohjasakkaa ja oikein ongelma. Turha ihmetellä, kun lapsilla ei ole käytöstapoja, ja ovat ihan uusavuttomia nuoria, kun kukaan ei opeta elämän perusasioita.
Arvostan kaikkia vanhempia, jotka lapsia hoitavat kotona. Niistä lapsista tulee sitten niitä "kunnon veron maksajiakin" aikanaan.
Oman kokemukseni mukaan (olen neuvolan terkka) kotihoidontukea käyttävät kolme naisryhmää:
-ei-kanttisväestöön kuuluvat naiset joiden kulttuurissa mies perheenpään ja naiset ei käy töissä
-"teiniäidit" eli alle parikymppisenä esikoisen saaneet, joilla koulut jääneet kesken
- korkeakoulutettu noin 30-35v ylemmän keskiluokan edustaja, joka ideologisista syistä haluaa kasvattaa lapset kotona kolmivuotiaiksi.Harva noista kolmesta ryhmästä töihin menisi, vaikka kht lakkautettaisiin. Varakkaalla koulutetulla kolmekymppisellä on hyvin tienaava mies, he pitävät lapset kotona vaikkei kht systeemiä olisi.
Teiniäidit saattais mennä joko koulunpenkille, tai alkaa nostaa tt-tukea.
Ekan ryhmän edustajia ei töihin saada.
Tää on kovin tarkka ja todenmukainen, ehkä hieman kärjistetty, näkemys.
T. Korkeakoulutettu 34v, kolmatta vuotta kotona kahden lapsen kanssa. Ja näin olisi, vaikken kht saisikaan... tosin silloin karsisimme niistä vähistäkin kuluista, mitä nyt on, me ei olla kovin rikkaita mutta tiedostan kyllä kuuluvani hyvinvoivaan keskiluokkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1977819a-8d61-47ce-b928-c6912a0e6…
Ja se on toki aina mukava, että "äitejä kannustetaan" töihin(=pakotetaan). Eihän tuo kotihoidon tuki muutenkaan päätä huimaa. Pakko olla paljon omia säästöjä, että on taloudellisesti mahdollista hoitaa lasta kotona. Mutta jos kotihoidontukin otetaan kokonaan pois, niin kertoo vaan siitä, että yhteiskunta ei välitä siitä miten lapset kasvatetaan, pääasia että kaikki töihin kykenevät tekevät töitä ja maksavat veroja, lapsista viis. Kotiäidit on alinta pohjasakkaa ja oikein ongelma. Turha ihmetellä, kun lapsilla ei ole käytöstapoja, ja ovat ihan uusavuttomia nuoria, kun kukaan ei opeta elämän perusasioita.
Arvostan kaikkia vanhempia, jotka lapsia hoitavat kotona. Niistä lapsista tulee sitten niitä "kunnon veron maksajiakin" aikanaan.
Sanon ensin että minulla ei ole lapsia, mutta olen sivusta joitakin seurannut joilla on ja jotka ovat olleet lasten kanssa kotona pitkään. Minusta usein näyttää siltä että äidit eivät näe muiden näkökulmasta lapsen hyvinvointia, he vaan ajattelevat itse että näin sen täytyy olla kun muusta ei ole kokemusta tai se on monien äitien mielestä parasta, ettei tulisi tuomituksi huonona äitinä. Ja kokevat että oman hyvinvointinsa kustannuksellakin näin on lapselle parasta. Äidit voivat olla väsyneitä, samat leikit tylsistyttää niin lasta kuin äitiäkin, ruutuaika kasvaa. Lapsella ei välttämättä ole hirveästi kavereita tai niitä näkee harvoin, kun ne harvatkin ovat usein sairaana. Samoin kuin äitikin on kotona vaan lapsen kanssa ettei kukaan tuomitse heitä jos näyttäytyvät jossain ilman lasta, heidänkin kaveripiiri kapenee.
Jos resurssit ja osaaminen päivähoidossa olisivat kunnossa niin voisiko olla ideaalisempaa kaikkien kannalta että vanhemmat saisivat omaa aikaa ja muita ihmiskontakteja ilman lasta töissä ja lapsi saisi tarpeeksi ikäistensä seuraa ja laadukasta hoitoa/kasvatusta päivähoidossa? Kuulostaa monien viesteissä siltä että ihan kuin lapsi olisi päivähoidossa jossain keskitysleirillä ja jota ei näkisi vuosiin, jäisi kasvaminen näkemättä eikä itse voisi edes opettaa sille jälkikasvulle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mitä ihmiset tekevät, mutta opettajilta pitäisi ensi tilassa viedä mahdollisuus puljata itselleen täysi kesäpalkka hoitovapaalla.
Olen ihan samaa mieltä. Olen itse erityisluokanopettaja. Jos sijainen on ollut koko vuoden vanhempainvapaalaisen sijaisena niin kesän palkka kuuluu hänelle. Eri asia sitten siinä tapauksessa, jos on ollut vain muutaman kuukauden puikoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1977819a-8d61-47ce-b928-c6912a0e6…
Ja se on toki aina mukava, että "äitejä kannustetaan" töihin(=pakotetaan). Eihän tuo kotihoidon tuki muutenkaan päätä huimaa. Pakko olla paljon omia säästöjä, että on taloudellisesti mahdollista hoitaa lasta kotona. Mutta jos kotihoidontukin otetaan kokonaan pois, niin kertoo vaan siitä, että yhteiskunta ei välitä siitä miten lapset kasvatetaan, pääasia että kaikki töihin kykenevät tekevät töitä ja maksavat veroja, lapsista viis. Kotiäidit on alinta pohjasakkaa ja oikein ongelma. Turha ihmetellä, kun lapsilla ei ole käytöstapoja, ja ovat ihan uusavuttomia nuoria, kun kukaan ei opeta elämän perusasioita.
Arvostan kaikkia vanhempia, jotka lapsia hoitavat kotona. Niistä lapsista tulee sitten niitä "kunnon veron maksajiakin" aikanaan.
Sanon ensin että minulla ei ole lapsia, mutta olen sivusta joitakin seurannut joilla on ja jotka ovat olleet lasten kanssa kotona pitkään. Minusta usein näyttää siltä että äidit eivät näe muiden näkökulmasta lapsen hyvinvointia, he vaan ajattelevat itse että näin sen täytyy olla kun muusta ei ole kokemusta tai se on monien äitien mielestä parasta, ettei tulisi tuomituksi huonona äitinä. Ja kokevat että oman hyvinvointinsa kustannuksellakin näin on lapselle parasta. Äidit voivat olla väsyneitä, samat leikit tylsistyttää niin lasta kuin äitiäkin, ruutuaika kasvaa. Lapsella ei välttämättä ole hirveästi kavereita tai niitä näkee harvoin, kun ne harvatkin ovat usein sairaana. Samoin kuin äitikin on kotona vaan lapsen kanssa ettei kukaan tuomitse heitä jos näyttäytyvät jossain ilman lasta, heidänkin kaveripiiri kapenee.
Jos resurssit ja osaaminen päivähoidossa olisivat kunnossa niin voisiko olla ideaalisempaa kaikkien kannalta että vanhemmat saisivat omaa aikaa ja muita ihmiskontakteja ilman lasta töissä ja lapsi saisi tarpeeksi ikäistensä seuraa ja laadukasta hoitoa/kasvatusta päivähoidossa? Kuulostaa monien viesteissä siltä että ihan kuin lapsi olisi päivähoidossa jossain keskitysleirillä ja jota ei näkisi vuosiin, jäisi kasvaminen näkemättä eikä itse voisi edes opettaa sille jälkikasvulle mitään.
Sun tuntemat kotiäidit Kuulostaa aika masentuneilta. Onko pieni paikkakunta, jossa vähän lapsia ja ne vähätkin on päiväkodissa (yleisemmin)?
Nimittäin itse tapaan työssäni asukaspuiston "ohjaajana" päivittäin kotiäitejä ja alle eskari-ikäisiä lapsiaan, eikö tuo kuvaus todellakaan sovi heihin.
Yleensä äidit ovat liikunnallisia ja ulospäinsuuntautuneita, lapset kehityksessä jopa keskivertoa edellä. Kotiäidiksi jäävät ne, joilla siihen varaa ja motivaatiota. Tämä allekin tietty vaikuttaa, Espoolainen pientalotienoo, väki on koulutettua, alueella paljon tekemistä ja palveluita lapsiperheille. Tylsää ei tule.
Eivät myöskään anna lastensa tuijottaa kännykkää rai tablettia, edes alakoululaisilla ei välttämättä älypuhelimia, vaan kellopuhelin.
Toinen iso Ryhmä kotiäitejä on ei-suomalaiset, joilla ei mahdollisuutta muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä totta että nykyään kuulee tosi usein kyselyjä. Itse olin ekan lapsen kans kolme vuotta kotona ja nyt toisen kanssa joka on yksi ja puoli vuotias aijon olla vielä ja nauttia koti elämästä 🙂 ihanaa että löytyy muitakin jotka haluavat olla kotona. Kyllä sitä töitä ehtii tekemään ihan tarpeeksi vielä. Toki on monenlaisia tilanteita ja jokainen tekee niinkö tykkää mutta en millään vuosikkaana raskisi viedä kuten monet nykyään, pienelle kyllä riittää muunlainen vuorovaikutus. Kolme vee oli hyvä ikä varsinkin kun kavereita ei ollut omasta takaa, rohkaistui päiväkodissa paljon pikkuhiljaa.
Aijon, voi herranen aika.
Lapsi meni 2,6kk ikäisenä päiväkotiin, jolloin palasin täysipäiväisesti työelämään. Lapsi oli kuitenkin vain osa-aikaisesti päiväkodissa, sillä saatiin hoito järjestymään. Hetken päästä koin liian raskaaksi ja aloin tekemään lyhempää työviikkoa.
Ystävälläni on 6v, 4v ja 1v lapset. Pieninkin aloitti juuri päiväkodin :( Ystäväni ei ole työelämässä mutta haluaa olla välillä ilman lapsia. Harrastaa bikinifitnestä ja päivät kuluu laskiessa ruokia ja reenatessa. Surettaa lasten puolesta :( Ei ole aikomustakaan mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1977819a-8d61-47ce-b928-c6912a0e6…
Ja se on toki aina mukava, että "äitejä kannustetaan" töihin(=pakotetaan). Eihän tuo kotihoidon tuki muutenkaan päätä huimaa. Pakko olla paljon omia säästöjä, että on taloudellisesti mahdollista hoitaa lasta kotona. Mutta jos kotihoidontukin otetaan kokonaan pois, niin kertoo vaan siitä, että yhteiskunta ei välitä siitä miten lapset kasvatetaan, pääasia että kaikki töihin kykenevät tekevät töitä ja maksavat veroja, lapsista viis. Kotiäidit on alinta pohjasakkaa ja oikein ongelma. Turha ihmetellä, kun lapsilla ei ole käytöstapoja, ja ovat ihan uusavuttomia nuoria, kun kukaan ei opeta elämän perusasioita.
Arvostan kaikkia vanhempia, jotka lapsia hoitavat kotona. Niistä lapsista tulee sitten niitä "kunnon veron maksajiakin" aikanaan.
Sanon ensin että minulla ei ole lapsia, mutta olen sivusta joitakin seurannut joilla on ja jotka ovat olleet lasten kanssa kotona pitkään. Minusta usein näyttää siltä että äidit eivät näe muiden näkökulmasta lapsen hyvinvointia, he vaan ajattelevat itse että näin sen täytyy olla kun muusta ei ole kokemusta tai se on monien äitien mielestä parasta, ettei tulisi tuomituksi huonona äitinä. Ja kokevat että oman hyvinvointinsa kustannuksellakin näin on lapselle parasta. Äidit voivat olla väsyneitä, samat leikit tylsistyttää niin lasta kuin äitiäkin, ruutuaika kasvaa. Lapsella ei välttämättä ole hirveästi kavereita tai niitä näkee harvoin, kun ne harvatkin ovat usein sairaana. Samoin kuin äitikin on kotona vaan lapsen kanssa ettei kukaan tuomitse heitä jos näyttäytyvät jossain ilman lasta, heidänkin kaveripiiri kapenee.
Jos resurssit ja osaaminen päivähoidossa olisivat kunnossa niin voisiko olla ideaalisempaa kaikkien kannalta että vanhemmat saisivat omaa aikaa ja muita ihmiskontakteja ilman lasta töissä ja lapsi saisi tarpeeksi ikäistensä seuraa ja laadukasta hoitoa/kasvatusta päivähoidossa? Kuulostaa monien viesteissä siltä että ihan kuin lapsi olisi päivähoidossa jossain keskitysleirillä ja jota ei näkisi vuosiin, jäisi kasvaminen näkemättä eikä itse voisi edes opettaa sille jälkikasvulle mitään.
Sun tuntemat kotiäidit Kuulostaa aika masentuneilta. Onko pieni paikkakunta, jossa vähän lapsia ja ne vähätkin on päiväkodissa (yleisemmin)?
Nimittäin itse tapaan työssäni asukaspuiston "ohjaajana" päivittäin kotiäitejä ja alle eskari-ikäisiä lapsiaan, eikö tuo kuvaus todellakaan sovi heihin.
Yleensä äidit ovat liikunnallisia ja ulospäinsuuntautuneita, lapset kehityksessä jopa keskivertoa edellä. Kotiäidiksi jäävät ne, joilla siihen varaa ja motivaatiota. Tämä allekin tietty vaikuttaa, Espoolainen pientalotienoo, väki on koulutettua, alueella paljon tekemistä ja palveluita lapsiperheille. Tylsää ei tule.
Eivät myöskään anna lastensa tuijottaa kännykkää rai tablettia, edes alakoululaisilla ei välttämättä älypuhelimia, vaan kellopuhelin.Toinen iso Ryhmä kotiäitejä on ei-suomalaiset, joilla ei mahdollisuutta muuhun.
Minä taas työssäni Helsingissä tapaan vuodessa satoja äitejä joihin kuvaus sopii täydellisesti. Äidit ovat kotona lapsen kanssa mutta sitten valitetaan kun ei ole omaa aikaa. On vallalla kummallinen toive, että yhteiskunnan, tässä katastrofaalisessa taloustilanteessa, pitäisi näille äideille taata omaa aikaa, niin, että hoitaja tulee sinne kotiin. Uskomatonta itsekkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mitä ihmiset tekevät, mutta opettajilta pitäisi ensi tilassa viedä mahdollisuus puljata itselleen täysi kesäpalkka hoitovapaalla.
Höpö, höpö.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mitä ihmiset tekevät, mutta opettajilta pitäisi ensi tilassa viedä mahdollisuus puljata itselleen täysi kesäpalkka hoitovapaalla.
Nainen on naiselle susi, edelleen.
Minä hoidan lapsia kotona noin 2,5 vuotiaaksi ja olen kohdannut vain kannustusta. Kaikki ovat sanoneet, että hyvä juttu, töitä ehtii tehdä ja lapset ovat pieniä vain hetken tmv.