HS: kirjailija näyttää nuorten miesten syrjäytymisen seuraukset
Linkki HS juttuun: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009574668.html
Itseä jäi mietityttämään kirja-arvion alla heti mies-nais-vastakkainasetteluksi kärjistynyt keskustelu. En halua kirjoittaa itse artikkeliin omalla nimelläni, koska haluan salata poikani henkilöllisyyden. Poikani (16 v) on kasvanut kahden vanhemman (korkeasti koulutetun jos sillä on merkitystä) perheessä, jossa ei ole päihde; taloudellisia -tai terveysongelmia. Hänellä on paljon kavereita, jokunen ystäväkin, liikuntaharrastus ja ihan ok koulumenestys. Hänen hieman vanhempi ystävänsä taas on hyvin varakkaasta kodista ja asuu toisessa eurooppalaisessa maassa, urheilee myös ja menestyy opinnoissa. Kuuntelin heidän puheitaan sattumoisin muutaman päivän sivusta ja todella hätkäytti mistä heidän naisvihamielisyytensä kumpuaa. Naisia kommentoitiin ja nimiteltiin alatyylisesti. Naisen tehtävä tuntui olevan näyttää hyvälle; naiset ovat vastenmielisiä ja ainoa tapa haluta olla naisen kanssa tekemisissä on "panna". Kysyin pojalta jälkikäteen ajatteleeko hän samalla lailla myös äidistään ja mummistaan, ei osannut vastata.
Muilla kokemuksia tällaisesta? Epäilen, että tällaista aivopesua tulee tiktokien ym kautta, mutta en voi toki olla varma. Oikeasti herättää huolta tällainen, pojat ovat jo vähän liian vanhoja ollakseen siinä "tytöt on yäk" vaiheessa ja puheet ovat sitäpaitsi oikeasti todella vähätteleviä ja vihamielisiä :/
Kommentit (899)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole hyvä juttu, että jo nuorena tietää asioiden oikean järjestyksen?
Yawn.
Pointti oli se, että paljon keskustellaan syrjäytyneiden nuorten miesten riskistä sairastua naisiin kohdistuvaan katkeruuteen ja vihaan, mutta nämä pojat mm eivät ole millään mittarilla syrjäytyneitä, vaan jopa etuoikeutettuja ja menestyviä, ainakin toistaiseksi. Heillä ei ole päihdeongelmaa, ei mielenterveyden ongelmaa. Heidän puheensa ovat mielestäni kulttuurin tuotetta, ts he eivät edes näe ongelmaa puheissaan. Ja hesarin keskustelupalstalla paljastuu, ettei ongelmaa naisiin kohdistuvassa vihamielisessä puheessa ja käytöksessä näe myöskään edes omalla nimellään kirjoittavat aikuiset (?) miehet, vaan ongelma on heidän mielestään naisten etuoikeutettu asema. Ei ole! Ongelma on se, että jossain foorumissa naisia alentava väkivaltainen puhe on ilmeisesti niin yleistä, että siitä tulee valtavirtaa.
Mietittekö te miehet koskaan mistä tätä sirkusta ohjataan? Mistä käsin tuollaisesta kahtiajakavasta puheesta pyritään tekemään arkipäiväistä ja kuka siitä sitten hyötyy? Vai toistatteko vain papukaijana: 'kun mies menestyy naiset jonottaa hänen luokseen, loput miehet ovat naisille ilmaa'?
Älä nyt viitsi. Tälläkin palstalla akateemiset naiset eivät halua tutustua parisuhdemielessä ei-akateemisiin miehiin.
Se on mahdollista, ettei moni akateeminen nainen halua parisuhteeseen ei-akateemisen miehen kanssa. Mutta kerrotko vielä miksi tämä on naisvihaa herättävä ongelma? Onhan ei-akateemisia naisiakin olemassa. Miksi siis nuori mies alkaisi vihata kaikkia naisia kun joku akateeminen nainen ei tahdo parisuhdetta jonkun ei-akateemisen miehen kanssa? En ymmärrä. En minäkään alkanut vihata miehiä kun ensirakkauteni ei halunnut minua vaan pitkän ja kauniin ystäväni. Nuolin haavani ja menin eteenpäin ja löysin mieleisen kumppanin myöhemmin.
Kertoo ihmisen pinnallisuudesta, jos preferenssinä on koulutus, eikä halua antaa edes mahdollisuutta ei-akateemiselle miehelle. Lisäksi herättelisin miettimään sitä, että aloituksessa mainitut pojat todennäköisesti päätyvät akateemiselle uralle, jolloin heillä on laaja naistarjonta. Todennäköisesti vain hyppivät kukasta kukkaan, mutta tämähän ei sitten enää akateemisten naisten mielestä ole naisvihaa.
häh?
Miksi on pinnallisuutta jos haluaa, että on kumppanin kanssa yhteiset mielenkiinnon aiheet. Ja edelleen, miksi asenne KAIKKIA naisia kohtaan on vihamielinen jos muutama % naisista ei huoli matalasti koulutettua miestä. Siis väännän sinulle rautalangasta; miksi suhtautuisi vihamielisesti tuttavaani joka on tohtoriopiskelija ja naimisissa kirvesmiehen kanssa, jos joku nainen jossain ei halua tutustua johonkin mieheen, jolla on matalampi koulutustaso. Enhän minäkään inhoa kaikkia miehiä, en edes yhtäkään, vaikka ensirakkauteni piti pitkäraajaisesta blondista eikä lyhyestä punapäästä.
Siis se sinun koulutuksesiko on ainoa mielenkiinnon kohteesi ja siksi miehelläkin pitää olla akateeminen koulutus? Mistä sinä oikein juttelisit sen kumppanisi kanssa? Pelkästään akateemisesta koulutuksestanne? Kuulostaa todella ahdasmieliseltä.
vastaatko mun kysymykseeni kuitenkin vielä kiitos.
Mistä jutellaan kumppanin kanssa? No työasioista, ollaan vähän niin kun samalla alalla eli jaetaan ihan ammattiasioita. Harrastetaan jotain yhdessä eli niistä puhutaan. Paljon maailman tapahtumista, esim nyt tietty nämä hallitusneuvottelut ja teemat pinnalla, ja kaikki esim sen lapseni tulevaisuuteen vaikuttavat asiat kuten ilmastonmuutos ja siihen liittyvä politiikka, maailmanpolitiikka, sijoitukset ja niiden kohtalo. Tunteista toki, omasta ja toisen lapsuudesta ja muistoista ja arvoista jne. Tulevaisuuden suunnitelmista.
Aika harvassa ovat ne miehet, jotka suhtautuvat kaikkiin naisiin vihamielisesti. Siinä vastaus kysymykseesi. Mikä estää, että ei pystyisi näistä mainitsemistasi asioista keskustelmaan ei-akateemisen kanssa?
seurustelin nuorena poikien kanssa, joista joku on nyt konepajayrittäjä, joku peltiseppä, yksi on urheiluosastolla myyjänä. Ei mennyt jutut yksiin lopulta ja tämä tuli selväksi jo ennen kuin oltiin toisen asteen koulutusta käyty loppuun.
Onko mulla joku velvollisuus siis etsiä etsiä heinäsuovasta ei-akateeminen mies jonka kanssa on kiinnostavaa keskustella ja viettää aikaa jos ihan omasta työn piiristä osuu kohdalle akateeminen mies johon rakastun? Pois pois akateeminen, koska naisvihan ehkäiseminen vaatii, että etsin etsin ja etsimästä päästyäni etsin sopivaa ei-akateemista?
Arvostelet ei-akateemisia miehiä sen perusteella, millaisia kolme tuntemaasi poikaa on ollut toisen asteen opiskelun aikana? Ei ole mitään velvollisuutta, kunhan vain yritän herätellä sinua omista ennakkoluuloistasi.
Arvostelen? Kuinka? Arvostelenko ei-akateemista jos totean, että on mulla ollut muutama ei-akateeminen poikaystävä muttei oikein natsannut?
Arostelenko myös akateemisia jos sanon et tapailin yhtä akateemista aikoinaan, ei oikein natsannut kun hän oli aika konservatiivinen ja jäykkä?
Et ehkä huomaa, mutta olet yleistänyt kokemuksesi koskemaan kaikkia ei-akateemisia miehiä.
ai, kuinka? Yleistinkö siis myös, että kaikki akateemiset ovat konservatiivisia ja jäykkiä?
Olisikohan mahdollista, että otat hieman herkästi itseäsi koskevana arvosteluna, vaikka nyt esim jos joku ulkosuomalainen sanoo, että en oikein viihtynyt suomessa baareissa kun en pidä humalaisista. Ja sinä sitten siellä pöyristymässä, että 'en MINÄ ole humalassa baarissa, miksi tässä nyt yleistetään, että kaikki suomalaiset ovat humalassa ainaaaaa?????'
Olet selvästi rajannut parisuhteen muodostamisessa miesvalintasi akateemiseen. En oikein voi ottaa tätä itseäni koskevana arvosteluna, koska olen itse akateeminen nainen.
Minulla miehenä on ollut useasti mielessä vapaaehtoinen syrjäytyminen koska työnteko ei ole oikein kannustavaa ja nautin yksinolosta.
Haaveilen että ostaisin jonkun mökin metsästä ja siellä olisin sitten vaan, ei tarvitsisi nähdä muita ihmisiä ja yhteiskunta maksaisi jotain rahaa mulle.
Nyt mä käyn töissä mutta muuten olen eristäytynyt kaikesta muusta eli olen käytännössä yksin omissa oloissani kaiken muun ajan paitsi työajan. Huomasin joskus 20 vuotiaana että viihdyn yksin tosi hyvin ja siitä asti olen ollut näin ja ikää nyt kolkytvuotta.
Olen nykyisin aika ujo,introvertti ja vähän yhteiskuntavastainen koska veroja makselen mutta en oikein mitään hyödy verorahoista mitä maksan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun kuuntelee, miten poikia ja miehiä halveksutaan, niin en ihmettele. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Kuka halveksuu? Ei minun poikaani ole kukaan ainakaan kuulleni halveksunut. Alakoulussa ehkä joskus muut pojat naureskelivat kun mokasi jalkapallossa tmv, mutta ei sen ihmeempää 'halveksumista' missään.
Ihan mediassa ja somessa näkyy lähes päivittäin näitä "toksinen maskuliinisuus" -tyyppisiä kirjoituksia.
Maskuliinisuus on eri asia kuin toksinen maskuliinisuus.
Mitä on maskuulinisuus ja milloin se muuttuu toksiseksi?
Tähän pitää vastata niiden, jotka levittävät tätä "toksinen maskuliinisuus" -käsitettä.
Toksinen maskuliinisuus on ajattelumalli, joka korostaa että miehisyydessä on kyse voimasta, agressiivisuudesta, tunteiden tukahduttamisesta ja vallan tavoittelusta. Tällaisessa ajattelumallissa samaistutaan vain tähän kapeaan miehen malliin, ja ihmiset jotka kuuluvat sen ulkopuolelle, ovat jollain tavalla halveksuttavia. Miehiä jotka eivät sovi omaan kapeaan miehisyyden malliin haukutaan betoiksi tai homoiksi, naisia raas halveksutaan, olivatpa he sitten perinteisen naisellisia tai pärjääviä nykynaisia.
Miehet kilpailee toistensa kanssa resursseista ja asemasta hierarkiassa ja naiset palkitsee siinä kilpailussa pärjääviä seksillä ja suhteilla.
Kilpailussa pärjäämiseen tarvitaan älyn ja kompetenssin lisäksi myös aggressiivisuutta, pehmeä mies jyrätään.
On karhunpalvelus opettaa nuorelle miehelle, että pitää vain kuunnella tunteitaan ja olla pehmeä.
Onko sulla paljonkin kokemusta naisista.
Vois kuvitella että joku joka näin kirjoittaa on joku incel, tai sitten elänyt jossain nisti/muussa miesten hallitsemassa maailmassa.
Itse en ole yhtäkään naista 'saanut' selättämällä muita miehiä, vaan tutustumalla niihin ihmisiin.
Tavalla tai toisella sinäkin olet voittanut muita miehiä kilpailussa, se kilpaileminen on niin automaattista ja vaistonvaraista, ettei sitä aina edes itse huomaa. Joo joo, totta kai pitää tutustua naiseen, mutta kilpailussa menestyneellä ja suositulla miehellä on paljon enemmän varaa valita, kehen naiseen pääsee lähemmin tutustumaan.
Olet varmaan huomannut, että korkean statuksen miehillä on yleensä aina kauniit tyttöystävät/vaimot. Ei se ole sattumaa.
Tuo on jo vähän itseäänkin toteuttava ajatustapa. Jos määrität ihmisen menestyksen sen perusteella, kuinka kaunis vaimo sillä on, niin tottakai voit tuon johtopäätöksen tehdä.
Oon nähnyt ties mitä luuseria kauniiden naisten kanssa, ja monella yhteiskunnan mittareilla menestyneillä miehillä on ollut ihan 'tavallisen näköset' naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei täällä pääse ajattelussaan niin pitkälle, että poikien puheet reflektoisivat jostain.
He haluaisivat kilpailla ja tehdä parhaansa, kuten kaikki sukupolvet ennen heitä, mutta heidän koko testosteronin muovaama olemisensa on leimattu toksiseksi. Heidät on syyllistetty maailman ongelmista, koska ovat valkoisia heteroita, tulevia patriarkkoja. Heidän huumorinsa on kiellettyä, koska sieltä löytyy kiellettyjä sanoja ja vääriä mielipiteitä. Koko kulttuurisota kohdistuu heihin, heidät laitetaan valitsemaan puolensa.
Mitäs jos heidän tylyjen ja kylmien puheiden kohde on väärä? He eivät vihaakaan naisia, vaan ideologiaa joka on luonut tämän vastakkainasettelun, toivottomuuden, hulluuden ja merkityksettömyyden heidän aikakaudelle.
He ovat vain kykenemättömiä pukemaan tunteitaan sanoiksi.Paskaa.
Tätä narratiivia levittää lähinnä öyhöoikeisto.
Ja sit toi pääministeri. Valitse puolesi.
Todella huolestuttava ilmiö! Miksi tätä toksista maskuliinisuutta ei sitten esiinny esim. maaseudun 55-70 vuotiaissa "vanhapoikaisännissä"? Sukumökillä tehtiin serkun kanssa pihahommia ja yritettiin raivata vähän mökin vieressä olevaa pensaikkoa käsisahalla kahden naisen voimin. Naapurin pian 60 v vanhapoikaisäntä ilmestyi pyytämättä tontille raivaussahan kanssa auttamaan. Toinen naimaton isåntämies (yli 60 v) tuli traktorin ja peräkärryn kanssa avuksi kun huomasi meidän kantavan metsurin jäljiltä jääneitä risuja kottikärryllä.
Miksi he eivät ole toksisia? Hehän eivät ole ikinä "kelvanneet" kenellekään naiselle? Kumpikin näistä tyypeistä on paljastunut vuosien mittaan aikaansa seuraavaksi ja analyyttiseksi keskustelukumppaniksi. Pistäytyvät usein kahvilla tai miehen seuraksi katsomaan urheilua. Ilmestyvät oma-aloitteisesti auttelemaan, eivätkä huoli edes bensakuluja rahana (pussi itseleivottuja pullia tai mustikkapiirakkaa kyllä kelpaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun kuuntelee, miten poikia ja miehiä halveksutaan, niin en ihmettele. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Kuka halveksuu? Ei minun poikaani ole kukaan ainakaan kuulleni halveksunut. Alakoulussa ehkä joskus muut pojat naureskelivat kun mokasi jalkapallossa tmv, mutta ei sen ihmeempää 'halveksumista' missään.
Ihan mediassa ja somessa näkyy lähes päivittäin näitä "toksinen maskuliinisuus" -tyyppisiä kirjoituksia.
Maskuliinisuus on eri asia kuin toksinen maskuliinisuus.
Mitä on maskuulinisuus ja milloin se muuttuu toksiseksi?
Tähän pitää vastata niiden, jotka levittävät tätä "toksinen maskuliinisuus" -käsitettä.
Toksinen maskuliinisuus on ajattelumalli, joka korostaa että miehisyydessä on kyse voimasta, agressiivisuudesta, tunteiden tukahduttamisesta ja vallan tavoittelusta. Tällaisessa ajattelumallissa samaistutaan vain tähän kapeaan miehen malliin, ja ihmiset jotka kuuluvat sen ulkopuolelle, ovat jollain tavalla halveksuttavia. Miehiä jotka eivät sovi omaan kapeaan miehisyyden malliin haukutaan betoiksi tai homoiksi, naisia raas halveksutaan, olivatpa he sitten perinteisen naisellisia tai pärjääviä nykynaisia.
Miehet kilpailee toistensa kanssa resursseista ja asemasta hierarkiassa ja naiset palkitsee siinä kilpailussa pärjääviä seksillä ja suhteilla.
Kilpailussa pärjäämiseen tarvitaan älyn ja kompetenssin lisäksi myös aggressiivisuutta, pehmeä mies jyrätään.
On karhunpalvelus opettaa nuorelle miehelle, että pitää vain kuunnella tunteitaan ja olla pehmeä.
Aijaa. Oma kumppani on pehmeä ja puhuu sekä kuuntelee tunteitaan. Hän on nöyrä, ystävällinen, lämminsydäminen ja ajattelee helposti muita ennen itseään. Hän on naisten keskuudessa niinkin suosittu, että naiset ovat keskenään taistelleet hänestä :'D
Joku teille miehille nyt uskottelee ihan silkkaa kakia jossain. Pitäisikö miesten oppia suhtautumaan vähän kriittisemmin siihen mitä muut miehet heille selittävät jossain ylilaudoilla? Olisiko se tie menestykseen naissuhteissa ennemmin kuin tämä viha ja kilpailuasetelma?
Mikä on miehesi koulutus? Entä ammatti? Paljonko ansaitsee vuodessa? Veikkaan, että hän ei ole: pelkkä peruskoulu tai korkeintaan amis, duunariammatti tai työtön, ansiot selvästi alle keskitason.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei täällä pääse ajattelussaan niin pitkälle, että poikien puheet reflektoisivat jostain.
He haluaisivat kilpailla ja tehdä parhaansa, kuten kaikki sukupolvet ennen heitä, mutta heidän koko testosteronin muovaama olemisensa on leimattu toksiseksi. Heidät on syyllistetty maailman ongelmista, koska ovat valkoisia heteroita, tulevia patriarkkoja. Heidän huumorinsa on kiellettyä, koska sieltä löytyy kiellettyjä sanoja ja vääriä mielipiteitä. Koko kulttuurisota kohdistuu heihin, heidät laitetaan valitsemaan puolensa.
Mitäs jos heidän tylyjen ja kylmien puheiden kohde on väärä? He eivät vihaakaan naisia, vaan ideologiaa joka on luonut tämän vastakkainasettelun, toivottomuuden, hulluuden ja merkityksettömyyden heidän aikakaudelle.
He ovat vain kykenemättömiä pukemaan tunteitaan sanoiksi.Paskaa.
Tätä narratiivia levittää lähinnä öyhöoikeisto.Ja sit toi pääministeri. Valitse puolesi.
Miks toistelet tuota marinin sanomaa jos oot eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole hyvä juttu, että jo nuorena tietää asioiden oikean järjestyksen?
Yawn.
Pointti oli se, että paljon keskustellaan syrjäytyneiden nuorten miesten riskistä sairastua naisiin kohdistuvaan katkeruuteen ja vihaan, mutta nämä pojat mm eivät ole millään mittarilla syrjäytyneitä, vaan jopa etuoikeutettuja ja menestyviä, ainakin toistaiseksi. Heillä ei ole päihdeongelmaa, ei mielenterveyden ongelmaa. Heidän puheensa ovat mielestäni kulttuurin tuotetta, ts he eivät edes näe ongelmaa puheissaan. Ja hesarin keskustelupalstalla paljastuu, ettei ongelmaa naisiin kohdistuvassa vihamielisessä puheessa ja käytöksessä näe myöskään edes omalla nimellään kirjoittavat aikuiset (?) miehet, vaan ongelma on heidän mielestään naisten etuoikeutettu asema. Ei ole! Ongelma on se, että jossain foorumissa naisia alentava väkivaltainen puhe on ilmeisesti niin yleistä, että siitä tulee valtavirtaa.
Mietittekö te miehet koskaan mistä tätä sirkusta ohjataan? Mistä käsin tuollaisesta kahtiajakavasta puheesta pyritään tekemään arkipäiväistä ja kuka siitä sitten hyötyy? Vai toistatteko vain papukaijana: 'kun mies menestyy naiset jonottaa hänen luokseen, loput miehet ovat naisille ilmaa'?
Älä nyt viitsi. Tälläkin palstalla akateemiset naiset eivät halua tutustua parisuhdemielessä ei-akateemisiin miehiin.
Jokainen saa olla tutustumatta ihan keihin ei halua tutustua.
Tietysti, mutta kyllä se kertoo ihmisen arvoista, jos torppaa ihmisen koulutuksen perusteella.
Koulutus kertoo nimenomaan, arvoista, älykkyydestä, tavoitteellisuudesta, sitkeydestä jne. Miksi kukaan haluaisi kumppanin, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä tai joka alentaisi elämänlaatua ja elintasoa.?
Ei kerro. Ihmisella voi olla kaikkia noita mainitsemiasi asioita, vaikka hän ei olisi akateemisesti koulutettu. Ja tulihan se sieltä. Haluat mieheltä lisää elintasoa, koska et itse kykene nostamaan omaa elintasoasi. Toivottavasti kaikki miehet pysyvät kaukana kaltaisestasi loisesta.
Ja kääntäen - juuri akateemisilta miehiltä olen itse kuullut kaikkein naisvihamielisimmät läpät ja ajatukset, pisimmälle viedyt kehitelmät naisten alistamisesta ja nöyryyttämisestä. Niitä kuunnellessa joku Laasanen tai Hännikäinen kuulosti pyhäkoululaiselta.
Minulla on outoja kokemuksia joistain korkeastikoulutetuista miehistä. Sellaista passiivisagressiivista kommentointia tai täysin huomiotta jättämistä esimerkiksi juhlissa, joissa nyt on ihan kohteliasta huomioida toinen vaikka kun samaa ruokaa ollaan samaa aikaan ottamassa. No, jokainen osaa varmasti kuvitella mitä tarkoitan.
Keskustelu on ollut piikittelyä ja partaan naureskelua.
Ei tietenkään kaikki, mutta kun itse elän vähän kuin kahden maailman välissä, olen huomannut että korkeasti koulutetut ei ole kaikkein rennompia tuttavia joita voi olla. Käytöstavat voi löytyä, mutta jääkylmä asenne paistaa läpi. En ymmärrä sitä, sillä jos he esimerkiksi perustavat ihmiskäsityksensä koulutuksen mukaan, ja minä tässä leikissä häviän, miksi tuollainen suhtautuminen? En minä ole uhka heille tuolloin, emme kilpaile samoista resursseista.
Eikö heille riitä se tieto, että oman tärkeysjärjestyksensä mukaan minä en ole yhtä korkealla? Vai sekö ärsyttää, että en välitä ja painelen muina naisina vain eteenpäin?
Miksi aloit analysoimaan näitä kohtaamisia?
Ehkä nämä kyseiset miehet eivät vain kokeneet seuraasi miellyttävänä? Olit ehkä juhlissa heidän tiellään ruokajonossa?
Akateemisilla miehillä jääkylmä asenne ja ne vain naureskelee ja piikittelee? :D
(Ihminen tuppaa hakeutumaan kaltaistensa seuraan.)
Ihminen ajautuu useinkin seuraan, jota ei itse kokonaan valitse. Voi olla ystävän lapsen valmistujaiset, naapurin tupaantuliaiset, kummitädin viisikymppiset.
Minulla on ystäviä ja tuttavia monenlaisista "piireistä", ja sitten on vielä oma ja puolison suku. Jääkylmiä, passiivisagressiivisia kohtaamisia on ollut vain miesten kanssa.
Se voi kertoa minusta jotakin, tai olla kertomatta. Jos itse käyttäydyn perus kohteliaasti, en suostu ottamaan tätä vastuulleni.
Kuten kerroin, mielestäni nämä miehet ovat tavallaan voittaneet jo sen oman lokerointinsa kanssa, eikä heillä pitäisi olla mitään syytä haastaa, piikitellä eikä olla inhottavia.
Kyllä se sinusta jotain kertoo, jos sinun kohtaamiset akateemisten miesten kanssa on jäätäviä. Oletko ns. itsenäinen ja vahva nainen, joka sitten ihmettelee, miksi miehet suhtautuu jäyhästi? Huokuuko sinusta sellaiset vibat?
Eikö akateeminen mies kestä itsenäistä ja vahvaa naista? Mikä siinä niin pelottaa? Kun nainen ei vaikutu meriteeistä? Ei rahasta eikä sen näyttämisestä?
Pidän tällaisia miehiä säälittävinä.
Ohis
Ns. itsenäinen ja vahva nainen, huomaa se ns. siinä edessä. Jos itsenäinen ja vahva nainen on ystävällinen ja lämminhenkinen, niin kyllä miehet tykkää. Nämä ns. itsenäiset ja vahvat akateemiset naiset olettaa aina väärin, että se johtuu niiden älykkyydestä, että miehet ei tykkää. Älykäs mies haluaa yleensä älykkään naisen. Ei älykkyys ole turn off, mutta besserwisserimäisyys on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei täällä pääse ajattelussaan niin pitkälle, että poikien puheet reflektoisivat jostain.
He haluaisivat kilpailla ja tehdä parhaansa, kuten kaikki sukupolvet ennen heitä, mutta heidän koko testosteronin muovaama olemisensa on leimattu toksiseksi. Heidät on syyllistetty maailman ongelmista, koska ovat valkoisia heteroita, tulevia patriarkkoja. Heidän huumorinsa on kiellettyä, koska sieltä löytyy kiellettyjä sanoja ja vääriä mielipiteitä. Koko kulttuurisota kohdistuu heihin, heidät laitetaan valitsemaan puolensa.
Mitäs jos heidän tylyjen ja kylmien puheiden kohde on väärä? He eivät vihaakaan naisia, vaan ideologiaa joka on luonut tämän vastakkainasettelun, toivottomuuden, hulluuden ja merkityksettömyyden heidän aikakaudelle.
He ovat vain kykenemättömiä pukemaan tunteitaan sanoiksi.Paskaa.
Tätä narratiivia levittää lähinnä öyhöoikeisto.
Miten voikin noin lyhyesti freudilaisittain todeta narratiivin juuri oikeaksi. Senhän juuri teit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei täällä pääse ajattelussaan niin pitkälle, että poikien puheet reflektoisivat jostain.
He haluaisivat kilpailla ja tehdä parhaansa, kuten kaikki sukupolvet ennen heitä, mutta heidän koko testosteronin muovaama olemisensa on leimattu toksiseksi. Heidät on syyllistetty maailman ongelmista, koska ovat valkoisia heteroita, tulevia patriarkkoja. Heidän huumorinsa on kiellettyä, koska sieltä löytyy kiellettyjä sanoja ja vääriä mielipiteitä. Koko kulttuurisota kohdistuu heihin, heidät laitetaan valitsemaan puolensa.
Mitäs jos heidän tylyjen ja kylmien puheiden kohde on väärä? He eivät vihaakaan naisia, vaan ideologiaa joka on luonut tämän vastakkainasettelun, toivottomuuden, hulluuden ja merkityksettömyyden heidän aikakaudelle.
He ovat vain kykenemättömiä pukemaan tunteitaan sanoiksi.Paskaa.
Tätä narratiivia levittää lähinnä öyhöoikeisto.Miten voikin noin lyhyesti freudilaisittain todeta narratiivin juuri oikeaksi. Senhän juuri teit.
Totesin sen olevan paskaa.
Opettele lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei täällä pääse ajattelussaan niin pitkälle, että poikien puheet reflektoisivat jostain.
He haluaisivat kilpailla ja tehdä parhaansa, kuten kaikki sukupolvet ennen heitä, mutta heidän koko testosteronin muovaama olemisensa on leimattu toksiseksi. Heidät on syyllistetty maailman ongelmista, koska ovat valkoisia heteroita, tulevia patriarkkoja. Heidän huumorinsa on kiellettyä, koska sieltä löytyy kiellettyjä sanoja ja vääriä mielipiteitä. Koko kulttuurisota kohdistuu heihin, heidät laitetaan valitsemaan puolensa.
Mitäs jos heidän tylyjen ja kylmien puheiden kohde on väärä? He eivät vihaakaan naisia, vaan ideologiaa joka on luonut tämän vastakkainasettelun, toivottomuuden, hulluuden ja merkityksettömyyden heidän aikakaudelle.
He ovat vain kykenemättömiä pukemaan tunteitaan sanoiksi.Paskaa.
Tätä narratiivia levittää lähinnä öyhöoikeisto.Ja sit toi pääministeri. Valitse puolesi.
Miks toistelet tuota marinin sanomaa jos oot eri mieltä.
Ohis.
Tällaiseen kahtiajakoon ei pidä Suomessa lähteä ja olen suoraan sanottuna erittäin pettynyt tuohon Marinin kommenttiin. Suomeen ei tarvita USAn kulttuurisotaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset pitävät juuri tuollaisista miehistä. Mitä törkeämmät jutut niin sitä enemmän käy flaksi.
Kun nyt ei eletä in sellin fantasiamaailmassa niin noillekin pojille tulee olemaan karu herätys kun eivät kelpaa kenellekään ilman oerustavanlaatuista asenteen korjausta. Siperia opettaa.
Näin minäkin ajattelen. Joku päivä kun sieltä ruudun takaa uskalletaan oikeaan maailmaan niin asioiden oikea laita paljastuu. Se on sitten sink or swim, eli opettele normaalit käytöstavat tai jäät lehdelle soittelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla miehenä on ollut useasti mielessä vapaaehtoinen syrjäytyminen koska työnteko ei ole oikein kannustavaa ja nautin yksinolosta.
Haaveilen että ostaisin jonkun mökin metsästä ja siellä olisin sitten vaan, ei tarvitsisi nähdä muita ihmisiä ja yhteiskunta maksaisi jotain rahaa mulle.
Nyt mä käyn töissä mutta muuten olen eristäytynyt kaikesta muusta eli olen käytännössä yksin omissa oloissani kaiken muun ajan paitsi työajan. Huomasin joskus 20 vuotiaana että viihdyn yksin tosi hyvin ja siitä asti olen ollut näin ja ikää nyt kolkytvuotta.
Olen nykyisin aika ujo,introvertti ja vähän yhteiskuntavastainen koska veroja makselen mutta en oikein mitään hyödy verorahoista mitä maksan.
Jos nyt jotenkin positiivisesti ajatellen voisit todeta, että hyödyt verorahoistasi sen verran kuin sairausvakuutuksesta: jos saat vaikka sairaskohtauksen kadulla, sinut viedään ilmaiseksi ambulanssilla ilmaiseen sairaalahoitoon (tai siis lähes ilmaiseen), saat edulliset lääkkeet apteekista ja niin pois päin.
Vierailija kirjoitti:
Todella huolestuttava ilmiö! Miksi tätä toksista maskuliinisuutta ei sitten esiinny esim. maaseudun 55-70 vuotiaissa "vanhapoikaisännissä"? Sukumökillä tehtiin serkun kanssa pihahommia ja yritettiin raivata vähän mökin vieressä olevaa pensaikkoa käsisahalla kahden naisen voimin. Naapurin pian 60 v vanhapoikaisäntä ilmestyi pyytämättä tontille raivaussahan kanssa auttamaan. Toinen naimaton isåntämies (yli 60 v) tuli traktorin ja peräkärryn kanssa avuksi kun huomasi meidän kantavan metsurin jäljiltä jääneitä risuja kottikärryllä.
Miksi he eivät ole toksisia? Hehän eivät ole ikinä "kelvanneet" kenellekään naiselle? Kumpikin näistä tyypeistä on paljastunut vuosien mittaan aikaansa seuraavaksi ja analyyttiseksi keskustelukumppaniksi. Pistäytyvät usein kahvilla tai miehen seuraksi katsomaan urheilua. Ilmestyvät oma-aloitteisesti auttelemaan, eivätkä huoli edes bensakuluja rahana (pussi itseleivottuja pullia tai mustikkapiirakkaa kyllä kelpaa).
Sekin on tullut selväksi, että nykynaiselle ei kelpaa maaseudun mies. Ovat "hyi, rasvaisia juntteja, jotka eivät osaa käyttää oikeita pronomineja". Hienoa, että arvostat heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun kuuntelee, miten poikia ja miehiä halveksutaan, niin en ihmettele. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Kuka halveksuu? Ei minun poikaani ole kukaan ainakaan kuulleni halveksunut. Alakoulussa ehkä joskus muut pojat naureskelivat kun mokasi jalkapallossa tmv, mutta ei sen ihmeempää 'halveksumista' missään.
Ihan mediassa ja somessa näkyy lähes päivittäin näitä "toksinen maskuliinisuus" -tyyppisiä kirjoituksia.
Maskuliinisuus on eri asia kuin toksinen maskuliinisuus.
Mitä on maskuulinisuus ja milloin se muuttuu toksiseksi?
Tähän pitää vastata niiden, jotka levittävät tätä "toksinen maskuliinisuus" -käsitettä.
Toksinen maskuliinisuus on ajattelumalli, joka korostaa että miehisyydessä on kyse voimasta, agressiivisuudesta, tunteiden tukahduttamisesta ja vallan tavoittelusta. Tällaisessa ajattelumallissa samaistutaan vain tähän kapeaan miehen malliin, ja ihmiset jotka kuuluvat sen ulkopuolelle, ovat jollain tavalla halveksuttavia. Miehiä jotka eivät sovi omaan kapeaan miehisyyden malliin haukutaan betoiksi tai homoiksi, naisia raas halveksutaan, olivatpa he sitten perinteisen naisellisia tai pärjääviä nykynaisia.
Miehet kilpailee toistensa kanssa resursseista ja asemasta hierarkiassa ja naiset palkitsee siinä kilpailussa pärjääviä seksillä ja suhteilla.
Kilpailussa pärjäämiseen tarvitaan älyn ja kompetenssin lisäksi myös aggressiivisuutta, pehmeä mies jyrätään.
On karhunpalvelus opettaa nuorelle miehelle, että pitää vain kuunnella tunteitaan ja olla pehmeä.
Onko sulla paljonkin kokemusta naisista.
Vois kuvitella että joku joka näin kirjoittaa on joku incel, tai sitten elänyt jossain nisti/muussa miesten hallitsemassa maailmassa.
Itse en ole yhtäkään naista 'saanut' selättämällä muita miehiä, vaan tutustumalla niihin ihmisiin.
Tavalla tai toisella sinäkin olet voittanut muita miehiä kilpailussa, se kilpaileminen on niin automaattista ja vaistonvaraista, ettei sitä aina edes itse huomaa. Joo joo, totta kai pitää tutustua naiseen, mutta kilpailussa menestyneellä ja suositulla miehellä on paljon enemmän varaa valita, kehen naiseen pääsee lähemmin tutustumaan.
Olet varmaan huomannut, että korkean statuksen miehillä on yleensä aina kauniit tyttöystävät/vaimot. Ei se ole sattumaa.
Mittanet menestyksen rahallisena pääomana, joskaan sekään ei ole mitenkään ratkaisevaa, vaan lopulta äly. Milena Maricia, Melinda Gatesia tai Priscilla Chania tuskin kukaan pitää poikkeuksellisen kauniina? Mutta veikkaisin, että ylistät mieluummin Donald Trumpin kaltaisia henkilöitä.
M49
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella huolestuttava ilmiö! Miksi tätä toksista maskuliinisuutta ei sitten esiinny esim. maaseudun 55-70 vuotiaissa "vanhapoikaisännissä"? Sukumökillä tehtiin serkun kanssa pihahommia ja yritettiin raivata vähän mökin vieressä olevaa pensaikkoa käsisahalla kahden naisen voimin. Naapurin pian 60 v vanhapoikaisäntä ilmestyi pyytämättä tontille raivaussahan kanssa auttamaan. Toinen naimaton isåntämies (yli 60 v) tuli traktorin ja peräkärryn kanssa avuksi kun huomasi meidän kantavan metsurin jäljiltä jääneitä risuja kottikärryllä.
Miksi he eivät ole toksisia? Hehän eivät ole ikinä "kelvanneet" kenellekään naiselle? Kumpikin näistä tyypeistä on paljastunut vuosien mittaan aikaansa seuraavaksi ja analyyttiseksi keskustelukumppaniksi. Pistäytyvät usein kahvilla tai miehen seuraksi katsomaan urheilua. Ilmestyvät oma-aloitteisesti auttelemaan, eivätkä huoli edes bensakuluja rahana (pussi itseleivottuja pullia tai mustikkapiirakkaa kyllä kelpaa).
Sekin on tullut selväksi, että nykynaiselle ei kelpaa maaseudun mies. Ovat "hyi, rasvaisia juntteja, jotka eivät osaa käyttää oikeita pronomineja". Hienoa, että arvostat heitä.
Ootko paljonkin tämmösiä naisia tavannut elävässä elämässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella huolestuttava ilmiö! Miksi tätä toksista maskuliinisuutta ei sitten esiinny esim. maaseudun 55-70 vuotiaissa "vanhapoikaisännissä"? Sukumökillä tehtiin serkun kanssa pihahommia ja yritettiin raivata vähän mökin vieressä olevaa pensaikkoa käsisahalla kahden naisen voimin. Naapurin pian 60 v vanhapoikaisäntä ilmestyi pyytämättä tontille raivaussahan kanssa auttamaan. Toinen naimaton isåntämies (yli 60 v) tuli traktorin ja peräkärryn kanssa avuksi kun huomasi meidän kantavan metsurin jäljiltä jääneitä risuja kottikärryllä.
Miksi he eivät ole toksisia? Hehän eivät ole ikinä "kelvanneet" kenellekään naiselle? Kumpikin näistä tyypeistä on paljastunut vuosien mittaan aikaansa seuraavaksi ja analyyttiseksi keskustelukumppaniksi. Pistäytyvät usein kahvilla tai miehen seuraksi katsomaan urheilua. Ilmestyvät oma-aloitteisesti auttelemaan, eivätkä huoli edes bensakuluja rahana (pussi itseleivottuja pullia tai mustikkapiirakkaa kyllä kelpaa).
Sekin on tullut selväksi, että nykynaiselle ei kelpaa maaseudun mies. Ovat "hyi, rasvaisia juntteja, jotka eivät osaa käyttää oikeita pronomineja". Hienoa, että arvostat heitä.
Ootko paljonkin tämmösiä naisia tavannut elävässä elämässä
Mediasta voit lukea maaseudun poikamiehistä. Olen muuten itse naimisissa maalta kotoisin olevan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella huolestuttava ilmiö! Miksi tätä toksista maskuliinisuutta ei sitten esiinny esim. maaseudun 55-70 vuotiaissa "vanhapoikaisännissä"? Sukumökillä tehtiin serkun kanssa pihahommia ja yritettiin raivata vähän mökin vieressä olevaa pensaikkoa käsisahalla kahden naisen voimin. Naapurin pian 60 v vanhapoikaisäntä ilmestyi pyytämättä tontille raivaussahan kanssa auttamaan. Toinen naimaton isåntämies (yli 60 v) tuli traktorin ja peräkärryn kanssa avuksi kun huomasi meidän kantavan metsurin jäljiltä jääneitä risuja kottikärryllä.
Miksi he eivät ole toksisia? Hehän eivät ole ikinä "kelvanneet" kenellekään naiselle? Kumpikin näistä tyypeistä on paljastunut vuosien mittaan aikaansa seuraavaksi ja analyyttiseksi keskustelukumppaniksi. Pistäytyvät usein kahvilla tai miehen seuraksi katsomaan urheilua. Ilmestyvät oma-aloitteisesti auttelemaan, eivätkä huoli edes bensakuluja rahana (pussi itseleivottuja pullia tai mustikkapiirakkaa kyllä kelpaa).
Sekin on tullut selväksi, että nykynaiselle ei kelpaa maaseudun mies. Ovat "hyi, rasvaisia juntteja, jotka eivät osaa käyttää oikeita pronomineja". Hienoa, että arvostat heitä.
Ootko paljonkin tämmösiä naisia tavannut elävässä elämässä
Mediasta voit lukea maaseudun poikamiehistä. Olen muuten itse naimisissa maalta kotoisin olevan kanssa.
Eli vaihteeks taas ihan tuulesta, tai netistä temmattu juttu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla miehenä on ollut useasti mielessä vapaaehtoinen syrjäytyminen koska työnteko ei ole oikein kannustavaa ja nautin yksinolosta.
Haaveilen että ostaisin jonkun mökin metsästä ja siellä olisin sitten vaan, ei tarvitsisi nähdä muita ihmisiä ja yhteiskunta maksaisi jotain rahaa mulle.
Nyt mä käyn töissä mutta muuten olen eristäytynyt kaikesta muusta eli olen käytännössä yksin omissa oloissani kaiken muun ajan paitsi työajan. Huomasin joskus 20 vuotiaana että viihdyn yksin tosi hyvin ja siitä asti olen ollut näin ja ikää nyt kolkytvuotta.
Olen nykyisin aika ujo,introvertti ja vähän yhteiskuntavastainen koska veroja makselen mutta en oikein mitään hyödy verorahoista mitä maksan.Jos nyt jotenkin positiivisesti ajatellen voisit todeta, että hyödyt verorahoistasi sen verran kuin sairausvakuutuksesta: jos saat vaikka sairaskohtauksen kadulla, sinut viedään ilmaiseksi ambulanssilla ilmaiseen sairaalahoitoon (tai siis lähes ilmaiseen), saat edulliset lääkkeet apteekista ja niin pois päin.
Joo toi kyllä on mun hyöty mutta varsin kallista touhua. Palkkaa saan bruttona vaan joku 3000e/kk ja veroja siitä menee noin 1500e/kk joten maksan joka kuukausi ton verran että saan tarvittaessa hoitoa jos sairastun?
Suomessa kokonaisveroaste on noin 50%.
Mulle tulee olo että tää yhteiskunta vaan vie multa aina ja aina vaan enemmän mutta mitään hyötyä tai tukea en saa yhteiskunnalta.
Sain joo koulutuksen nuorena ja saan hoitoa jos sairastun mutta silti toi 1500e/kk mitä maksan on mun mielestä aivan liikaa.
Mulle tulee sellainen olo että yhteiskunta on minua vastaan ja siksi vapasehtoinen syrjäytyminen on minulla useasti mielessä.
voi kunpa näin olisi! Tämähän tässä nimenomaan huolta herätti, että tyttöjä ulkonäön pohjalta joko kehutaan tai haukutaan ihan avoimesti, ihan niin kuin puhuttaisi säästä. Eihän nämä jutut tyhjiöstä tule. Epäilen, että jossain on joku foorumi missä poika on kuulolla ja tuo puhe on kasvanut häneen niin kuin se olisi arkipäiväistä. Hän ei enää edes ymmärrä kuinka kauhealta se kuulostaa. Sanoa jostain monta vuotta nuoremmasta saparopäästä sifonkimekossaan, että "v:ttu miten tyhmän näköinen h*". Samalla lailla häiriintyneen kuuloisia juttuja kun täällä jollain poikalapsi-hullulla.