Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: kirjailija näyttää nuorten miesten syrjäytymisen seuraukset
29.05.2023 |
Linkki HS juttuun: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009574668.html
Itseä jäi mietityttämään kirja-arvion alla heti mies-nais-vastakkainasetteluksi kärjistynyt keskustelu. En halua kirjoittaa itse artikkeliin omalla nimelläni, koska haluan salata poikani henkilöllisyyden. Poikani (16 v) on kasvanut kahden vanhemman (korkeasti koulutetun jos sillä on merkitystä) perheessä, jossa ei ole päihde; taloudellisia -tai terveysongelmia. Hänellä on paljon kavereita, jokunen ystäväkin, liikuntaharrastus ja ihan ok koulumenestys. Hänen hieman vanhempi ystävänsä taas on hyvin varakkaasta kodista ja asuu toisessa eurooppalaisessa maassa, urheilee myös ja menestyy opinnoissa. Kuuntelin heidän puheitaan sattumoisin muutaman päivän sivusta ja todella hätkäytti mistä heidän naisvihamielisyytensä kumpuaa. Naisia kommentoitiin ja nimiteltiin alatyylisesti. Naisen tehtävä tuntui olevan näyttää hyvälle; naiset ovat vastenmielisiä ja ainoa tapa haluta olla naisen kanssa tekemisissä on "panna". Kysyin pojalta jälkikäteen ajatteleeko hän samalla lailla myös äidistään ja mummistaan, ei osannut vastata.
Muilla kokemuksia tällaisesta? Epäilen, että tällaista aivopesua tulee tiktokien ym kautta, mutta en voi toki olla varma. Oikeasti herättää huolta tällainen, pojat ovat jo vähän liian vanhoja ollakseen siinä "tytöt on yäk" vaiheessa ja puheet ovat sitäpaitsi oikeasti todella vähätteleviä ja vihamielisiä :/
Kommentit (899)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin introverttius tekee sen että helposti syrjäytyy koska introvertti tykkää olla yksin ja sitten kun yksin on paljon niin sitä alkaa vierastamaan muita ihmisiä. Sitten kun se menee niin pahaksi että pelkää sos. tilanteita niin työihin ja julkisiin paikkoihin ei mielellään edes mene joka johtaa siihen että "linnottautuu" vain kotiin.
Introvertti voi haastaa itsensä epämukavuusalueelle ihan siinä missä muutkin. Eikä introverttiyteen kuulu sosiaalisten tilanteiden pelko tai ujous, vain se että sosiaalisuus kuormittaa enemmän kuin ekstroverttejä.
t. Esiintymistyötä tekevä intro
No, kun introvertti on lisäksi ujo ja (kiitos lukuisten ihanien (sarkasmia) kokemusten myötä) pelkää / välttelee sosiaalisia tilanteita, aletaankin olla jo (lähes) mahdottoman tilanteen edessä. Ja tuo ehdotus "epämukavuusalueelle" menemisestä särähtää aina omaan korvaan. Edes tiedä, mikä se mukavuusalue on. Koko elämä ollut yhtä epämukavuusaluetta.
Sosiaalisten tilanteiden oelko on eri asia kuin introverttius. Kannattaa hakeutua terapiaan, mikäli se vuorovaikutustaitoja harjoittelu ei suju itseltä.
Sosiaalisten tilanteiden pelko on yllättävän yleistä miehillä nykyään ja se tulee kun on paljon yksin tai sitten se tulee jonkun muun syyn takia joka johtaa siihen että mies on yksin.
Oikeastaan tuntuu siltä että yhä naiset luulee että miehet ei voi kärsiä peloista(esim sosiaaliset tilanteet) vaikka yhteiskunta on muuttunut valtavasti vuosien aikana.
Yhteiskunnan(ja naisten) pitäisi enemmän tunnustaa se että me miehet emme ole enää mitään 1950 luvun äijiä vaan me myös voimme nykyään olla herkkiä ja pelokkaita, kiitos tasa-arvon.Se tarkoittaa vain sitä, että kun iso osa miehistä putoaa pelistä pois, niin niille urheilijamiehille jää vain enemmän naisia. Osa naisista jää kokonaan myös yksin, mikä on enemmän yhteiskunnallisesti mielenkiintoista, kuin miehen yksin jääminen.
Mä olen saanut urheilija miehiltä huonoa kohtelua ja jo koulussa niillä oli kauhea esitys päällä. En tykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Epäilen turhautumista.
Kyllä on likimain jokainen asia asetettu miehiä vastaan ja miesten syyksi länsimaissa. Silti miehen pitäisi olla se joka hoitaa ja tekee ja tienaa ja kysyy ulos.
Häviävät aina huoltajuudet, joutuvat armeijaan, pitäisi ottaa jokaisessa tilanteessa roolit, vastuut ja riskit. Aina tehdä ja olla enemmän.
Samaan aikaan joka tuutista kuullaan kun miehet on sikoja ja raiskaajia, toksisia ja ilkeä patriarkaatti, kaiken muunkin pahan alku. Mies on aina perheen tollo ja vätys, pa*ka isä ja pettäjä.
Naisille on metoot ja bossbitch, ollaan kaikki 10/10 ja kuningattaria.
En ihmettele yhtään jos ei kiinnosta osallistua.
On se vaan miehillä kovaa kun on itse vastuussa itsestään ja elämästään eikä äiskä tai kukaan mukaan nainen palvele ja passaa herraa valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin introverttius tekee sen että helposti syrjäytyy koska introvertti tykkää olla yksin ja sitten kun yksin on paljon niin sitä alkaa vierastamaan muita ihmisiä. Sitten kun se menee niin pahaksi että pelkää sos. tilanteita niin työihin ja julkisiin paikkoihin ei mielellään edes mene joka johtaa siihen että "linnottautuu" vain kotiin.
Introvertti voi haastaa itsensä epämukavuusalueelle ihan siinä missä muutkin. Eikä introverttiyteen kuulu sosiaalisten tilanteiden pelko tai ujous, vain se että sosiaalisuus kuormittaa enemmän kuin ekstroverttejä.
t. Esiintymistyötä tekevä intro
No, kun introvertti on lisäksi ujo ja (kiitos lukuisten ihanien (sarkasmia) kokemusten myötä) pelkää / välttelee sosiaalisia tilanteita, aletaankin olla jo (lähes) mahdottoman tilanteen edessä. Ja tuo ehdotus "epämukavuusalueelle" menemisestä särähtää aina omaan korvaan. Edes tiedä, mikä se mukavuusalue on. Koko elämä ollut yhtä epämukavuusaluetta.
Sosiaalisten tilanteiden oelko on eri asia kuin introverttius. Kannattaa hakeutua terapiaan, mikäli se vuorovaikutustaitoja harjoittelu ei suju itseltä.
Sosiaalisten tilanteiden pelko on yllättävän yleistä miehillä nykyään ja se tulee kun on paljon yksin tai sitten se tulee jonkun muun syyn takia joka johtaa siihen että mies on yksin.
Oikeastaan tuntuu siltä että yhä naiset luulee että miehet ei voi kärsiä peloista(esim sosiaaliset tilanteet) vaikka yhteiskunta on muuttunut valtavasti vuosien aikana.
Yhteiskunnan(ja naisten) pitäisi enemmän tunnustaa se että me miehet emme ole enää mitään 1950 luvun äijiä vaan me myös voimme nykyään olla herkkiä ja pelokkaita, kiitos tasa-arvon.Se tarkoittaa vain sitä, että kun iso osa miehistä putoaa pelistä pois, niin niille urheilijamiehille jää vain enemmän naisia. Osa naisista jää kokonaan myös yksin, mikä on enemmän yhteiskunnallisesti mielenkiintoista, kuin miehen yksin jääminen.
Tämä vaatii myös naisten suunnalta muutosta koska naiset haluavat tasa-arvoa joten naisten pitäisi alkas hyväksymään kumppaniksi myös se pelokas ja arka mies. Naisethan sitä tasa-arvoa pääosin vaatii joten kai niitten pitää myös sitten hyväksyä se että tasa-arvo muuttaa yhteiskuntaa aika paljon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole hyvä juttu, että jo nuorena tietää asioiden oikean järjestyksen?
Yawn.
Pointti oli se, että paljon keskustellaan syrjäytyneiden nuorten miesten riskistä sairastua naisiin kohdistuvaan katkeruuteen ja vihaan, mutta nämä pojat mm eivät ole millään mittarilla syrjäytyneitä, vaan jopa etuoikeutettuja ja menestyviä, ainakin toistaiseksi. Heillä ei ole päihdeongelmaa, ei mielenterveyden ongelmaa. Heidän puheensa ovat mielestäni kulttuurin tuotetta, ts he eivät edes näe ongelmaa puheissaan. Ja hesarin keskustelupalstalla paljastuu, ettei ongelmaa naisiin kohdistuvassa vihamielisessä puheessa ja käytöksessä näe myöskään edes omalla nimellään kirjoittavat aikuiset (?) miehet, vaan ongelma on heidän mielestään naisten etuoikeutettu asema. Ei ole! Ongelma on se, että jossain foorumissa naisia alentava väkivaltainen puhe on ilmeisesti niin yleistä, että siitä tulee valtavirtaa.
Mietittekö te miehet koskaan mistä tätä sirkusta ohjataan? Mistä käsin tuollaisesta kahtiajakavasta puheesta pyritään tekemään arkipäiväistä ja kuka siitä sitten hyötyy? Vai toistatteko vain papukaijana: 'kun mies menestyy naiset jonottaa hänen luokseen, loput miehet ovat naisille ilmaa'?
Älä nyt viitsi. Tälläkin palstalla akateemiset naiset eivät halua tutustua parisuhdemielessä ei-akateemisiin miehiin.
Jokainen saa olla tutustumatta ihan keihin ei halua tutustua.
Tietysti, mutta kyllä se kertoo ihmisen arvoista, jos torppaa ihmisen koulutuksen perusteella.
No eikö se ole sitten helkatin hyvä juttu, että ihminen kertoo noinkin rehellisesti ja heti omat arvonsa ja arvomaailmansa, niin tiedät olla häneen sekaantumatta? Rehtiä ja suoraa.
Vai onko nyt vain niin, että sulle olisi ihan sama, millainen arvomaailman 'ihmisellä' on, kunhan sinä saat vain pllua ja ilmaiseksi ja ihan helvetisti, ja silloin kun sinulle sopii. Sinä kun olet laajakatsein ja syväitseväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin introverttius tekee sen että helposti syrjäytyy koska introvertti tykkää olla yksin ja sitten kun yksin on paljon niin sitä alkaa vierastamaan muita ihmisiä. Sitten kun se menee niin pahaksi että pelkää sos. tilanteita niin työihin ja julkisiin paikkoihin ei mielellään edes mene joka johtaa siihen että "linnottautuu" vain kotiin.
Introvertti voi haastaa itsensä epämukavuusalueelle ihan siinä missä muutkin. Eikä introverttiyteen kuulu sosiaalisten tilanteiden pelko tai ujous, vain se että sosiaalisuus kuormittaa enemmän kuin ekstroverttejä.
t. Esiintymistyötä tekevä intro
No, kun introvertti on lisäksi ujo ja (kiitos lukuisten ihanien (sarkasmia) kokemusten myötä) pelkää / välttelee sosiaalisia tilanteita, aletaankin olla jo (lähes) mahdottoman tilanteen edessä. Ja tuo ehdotus "epämukavuusalueelle" menemisestä särähtää aina omaan korvaan. Edes tiedä, mikä se mukavuusalue on. Koko elämä ollut yhtä epämukavuusaluetta.
Sosiaalisten tilanteiden oelko on eri asia kuin introverttius. Kannattaa hakeutua terapiaan, mikäli se vuorovaikutustaitoja harjoittelu ei suju itseltä.
Sosiaalisten tilanteiden pelko on yllättävän yleistä miehillä nykyään ja se tulee kun on paljon yksin tai sitten se tulee jonkun muun syyn takia joka johtaa siihen että mies on yksin.
Oikeastaan tuntuu siltä että yhä naiset luulee että miehet ei voi kärsiä peloista(esim sosiaaliset tilanteet) vaikka yhteiskunta on muuttunut valtavasti vuosien aikana.
Yhteiskunnan(ja naisten) pitäisi enemmän tunnustaa se että me miehet emme ole enää mitään 1950 luvun äijiä vaan me myös voimme nykyään olla herkkiä ja pelokkaita, kiitos tasa-arvon.Se tarkoittaa vain sitä, että kun iso osa miehistä putoaa pelistä pois, niin niille urheilijamiehille jää vain enemmän naisia. Osa naisista jää kokonaan myös yksin, mikä on enemmän yhteiskunnallisesti mielenkiintoista, kuin miehen yksin jääminen.
Mä olen saanut urheilija miehiltä huonoa kohtelua ja jo koulussa niillä oli kauhea esitys päällä. En tykkää.
Jos pelaa jääkiekkoa niin miksi se vaatii niin hirveän esityksen vapaa-ajalla muuten.
Nouseeko se jotenkin päähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistakaa että tuo feministi puhuu siis Meksikon ongelmista eikä Suomen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on jännä ristiriita. Ensin nämä tietyt miehet haikailevat niitä vanhoja hyviä aikoja, kun naisella ei ollut valinnanvaraa ja lähes jokainen mies sai siksi naisen. Toisaalta he kuitenkin ovat samalla sitä mieltä, että parisuhteella ei ole mitään arvoa vaan se on oikeastaan vain kielteinen asia ja ainoa tavoiteltava asia ovat irtosuhteet (niin kuin nyt näissä äskeisissä kommenteissa urheilijapojista). Eivätkö he tajua, että vaikka palattaisiinkin "vanhoihin hyviin aikoihin" ja naisen olisi pakko löytää elättäjä, se ei suinkaan tarkoittaisi valtavaa määrää irtosuhteita vaan nimenomaan sitä vakiintunutta parisuhdetta? Ja jos ainoa keino pakottaa naiset pariutumaan nuorena olisi taloudellinen pakote, sehän tarkoittaisi sitten sitä, että miesten olisi myös pakko elättää ne naiset.
Monogaminen parisuhde ei ole mitenkään hyödyllinen miehelle. Miehen rooli monogamisessa vakiintuneessa parisuhteessa on ainoastaan tehdä kompromisseja naisen mieliksi ja pyrkiä kaikin keinoin miellyttämään naista, jotta ero olisi mahdollista välttää; varsinkin jos suhteessa on lapsia. Modernille laadukkaalle miehelle irtosuhteet ja seksisuhteet ovat ehdottomasti se juttu, ja myös naiset arvostavat näitä miehiä.
Oletko koskaan rakastunut? Ollut niin rakastunut johonkin ihmiseen, että olet halunnut viettää mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan, olla hänen kanssaan "aina" (eli halunnut yhteistä tulevaisuutta), pelännyt hänen menettämistään, ollut onnellinen hänen seurassaan?
Ymmärrän kommenttisi, jos sellainen kokemus puuttuu. Olen oman aikuisen lapseni ystäväpiirissä nähnyt sen, minkä toki jo omastakin nuoruudestani tiesin: kun oikea nainen osuu kohdalle, jopa se railakasta poikamieselämää viettänyt mies haluaa sitoutua.
Korkeatasoiset miehet kyllä rakastaa vaimojaan, joilla niiden kanssa on lapsia, mutta niillä on usein seksisuhteita avioliiton ulkopuolella. Puhutaan nyt jostain top 1% miehistä, ja niiden vaimot kyllä usein tietää, että mies harrastaa seksiä muiden kanssa, mutta ei kuitenkaan jätä miestä, koska se mies tarjoaa hyvän elämän perheelleen. Kun puhutaan top 1% miehistä, niin naiset hiljaa hyväksyy sen, ettei niillä ole seksuaalista yksinoikeutta mieheensä.
Ja tässä on taas inselllin harhaiset fantasiat tulilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin introverttius tekee sen että helposti syrjäytyy koska introvertti tykkää olla yksin ja sitten kun yksin on paljon niin sitä alkaa vierastamaan muita ihmisiä. Sitten kun se menee niin pahaksi että pelkää sos. tilanteita niin työihin ja julkisiin paikkoihin ei mielellään edes mene joka johtaa siihen että "linnottautuu" vain kotiin.
Introvertti voi haastaa itsensä epämukavuusalueelle ihan siinä missä muutkin. Eikä introverttiyteen kuulu sosiaalisten tilanteiden pelko tai ujous, vain se että sosiaalisuus kuormittaa enemmän kuin ekstroverttejä.
t. Esiintymistyötä tekevä intro
No, kun introvertti on lisäksi ujo ja (kiitos lukuisten ihanien (sarkasmia) kokemusten myötä) pelkää / välttelee sosiaalisia tilanteita, aletaankin olla jo (lähes) mahdottoman tilanteen edessä. Ja tuo ehdotus "epämukavuusalueelle" menemisestä särähtää aina omaan korvaan. Edes tiedä, mikä se mukavuusalue on. Koko elämä ollut yhtä epämukavuusaluetta.
Sosiaalisten tilanteiden oelko on eri asia kuin introverttius. Kannattaa hakeutua terapiaan, mikäli se vuorovaikutustaitoja harjoittelu ei suju itseltä.
Sosiaalisten tilanteiden pelko on yllättävän yleistä miehillä nykyään ja se tulee kun on paljon yksin tai sitten se tulee jonkun muun syyn takia joka johtaa siihen että mies on yksin.
Oikeastaan tuntuu siltä että yhä naiset luulee että miehet ei voi kärsiä peloista(esim sosiaaliset tilanteet) vaikka yhteiskunta on muuttunut valtavasti vuosien aikana.
Yhteiskunnan(ja naisten) pitäisi enemmän tunnustaa se että me miehet emme ole enää mitään 1950 luvun äijiä vaan me myös voimme nykyään olla herkkiä ja pelokkaita, kiitos tasa-arvon.Se tarkoittaa vain sitä, että kun iso osa miehistä putoaa pelistä pois, niin niille urheilijamiehille jää vain enemmän naisia. Osa naisista jää kokonaan myös yksin, mikä on enemmän yhteiskunnallisesti mielenkiintoista, kuin miehen yksin jääminen.
Mä olen saanut urheilija miehiltä huonoa kohtelua ja jo koulussa niillä oli kauhea esitys päällä. En tykkää.
Jos pelaa jääkiekkoa niin miksi se vaatii niin hirveän esityksen vapaa-ajalla muuten.
Nouseeko se jotenkin päähän?
Isolla porukalla vetämään esitystä baariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppivat netissä, onhan Andrew Tatellakin miljoonia seuraajia esim. Twitterissä. Nuoret miehet voivat pahoin ja se purkaantuu nyt naisvihana. Juurisyyt pahoinvointiin ovat tietenkin surkeassa taloustilanteessa ja toivottomuudessa tulevaisuuden suhteen. Nuoret miehet haluavat löytää vastauksen pahoinvointiinsa ja nyt se löytyy naisista.
Kuvittelet, että naisviha on ihan uusi ilmiö? Lue vähän historiaa ja palaa sitten asiaan.
En ole kyllä kuvitellut. Viittasin vain siihen, että nyt ensisijaisena vihan kohteena tuntuvat olevan naiset. Aiemmin historiassa ne ovat olleet esim. Saksassa juutalaiset. Naisvihaa on aina ollut, mutta nykyinen nimenomaan sosiaalisessa mediassa järjestäytynyt naisviha on moderni ilmiö.
Miesviha netissä on sen sijaan ollut avointa jo ainakin 10-15 vuotta, ehkä siksi siihen ei enää kiinnitetäkään huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen turhautumista.
Kyllä on likimain jokainen asia asetettu miehiä vastaan ja miesten syyksi länsimaissa. Silti miehen pitäisi olla se joka hoitaa ja tekee ja tienaa ja kysyy ulos.
Häviävät aina huoltajuudet, joutuvat armeijaan, pitäisi ottaa jokaisessa tilanteessa roolit, vastuut ja riskit. Aina tehdä ja olla enemmän.
Samaan aikaan joka tuutista kuullaan kun miehet on sikoja ja raiskaajia, toksisia ja ilkeä patriarkaatti, kaiken muunkin pahan alku. Mies on aina perheen tollo ja vätys, pa*ka isä ja pettäjä.
Naisille on metoot ja bossbitch, ollaan kaikki 10/10 ja kuningattaria.
En ihmettele yhtään jos ei kiinnosta osallistua.
On se vaan miehillä kovaa kun on itse vastuussa itsestään ja elämästään eikä äiskä tai kukaan mukaan nainen palvele ja passaa herraa valmiiksi.
Luuletko että joku jota kokoajan syytellään kaikesta haluaa osallistua?
Mies, etenkin nuori mies, ei ole enää ihminen vaan yhteiskunnan sylkykuppi. Silti näiltä samoilta vaaditaan että pitäisi korjata itsensä ja kantaa ja korjata kaikki maailman ongelmat siinä sivussa.
Sinun asenteesi vaan pahentaa ongelmaa ja vastakkainasettelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on jännä ristiriita. Ensin nämä tietyt miehet haikailevat niitä vanhoja hyviä aikoja, kun naisella ei ollut valinnanvaraa ja lähes jokainen mies sai siksi naisen. Toisaalta he kuitenkin ovat samalla sitä mieltä, että parisuhteella ei ole mitään arvoa vaan se on oikeastaan vain kielteinen asia ja ainoa tavoiteltava asia ovat irtosuhteet (niin kuin nyt näissä äskeisissä kommenteissa urheilijapojista). Eivätkö he tajua, että vaikka palattaisiinkin "vanhoihin hyviin aikoihin" ja naisen olisi pakko löytää elättäjä, se ei suinkaan tarkoittaisi valtavaa määrää irtosuhteita vaan nimenomaan sitä vakiintunutta parisuhdetta? Ja jos ainoa keino pakottaa naiset pariutumaan nuorena olisi taloudellinen pakote, sehän tarkoittaisi sitten sitä, että miesten olisi myös pakko elättää ne naiset.
Monogaminen parisuhde ei ole mitenkään hyödyllinen miehelle. Miehen rooli monogamisessa vakiintuneessa parisuhteessa on ainoastaan tehdä kompromisseja naisen mieliksi ja pyrkiä kaikin keinoin miellyttämään naista, jotta ero olisi mahdollista välttää; varsinkin jos suhteessa on lapsia. Modernille laadukkaalle miehelle irtosuhteet ja seksisuhteet ovat ehdottomasti se juttu, ja myös naiset arvostavat näitä miehiä.
Oletko koskaan rakastunut? Ollut niin rakastunut johonkin ihmiseen, että olet halunnut viettää mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan, olla hänen kanssaan "aina" (eli halunnut yhteistä tulevaisuutta), pelännyt hänen menettämistään, ollut onnellinen hänen seurassaan?
Ymmärrän kommenttisi, jos sellainen kokemus puuttuu. Olen oman aikuisen lapseni ystäväpiirissä nähnyt sen, minkä toki jo omastakin nuoruudestani tiesin: kun oikea nainen osuu kohdalle, jopa se railakasta poikamieselämää viettänyt mies haluaa sitoutua.
Korkeatasoiset miehet kyllä rakastaa vaimojaan, joilla niiden kanssa on lapsia, mutta niillä on usein seksisuhteita avioliiton ulkopuolella. Puhutaan nyt jostain top 1% miehistä, ja niiden vaimot kyllä usein tietää, että mies harrastaa seksiä muiden kanssa, mutta ei kuitenkaan jätä miestä, koska se mies tarjoaa hyvän elämän perheelleen. Kun puhutaan top 1% miehistä, niin naiset hiljaa hyväksyy sen, ettei niillä ole seksuaalista yksinoikeutta mieheensä.
Ja tässä on taas inselllin harhaiset fantasiat tulilla.
Kun joku laittaa ad hominem argumentin, niin tietää, että sillä ei ole mitään oikeita vasta-argumentteja.
Noin se asia on enkä ota mitenkään edes kantaa, että onko se hyvä tai huono kenenkin kannalta. Miksi ihmiset ei halua kuulla totuuksia? Mitä siinä häviää, jos hyväksyy tosiasiat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole hyvä juttu, että jo nuorena tietää asioiden oikean järjestyksen?
Yawn.
Pointti oli se, että paljon keskustellaan syrjäytyneiden nuorten miesten riskistä sairastua naisiin kohdistuvaan katkeruuteen ja vihaan, mutta nämä pojat mm eivät ole millään mittarilla syrjäytyneitä, vaan jopa etuoikeutettuja ja menestyviä, ainakin toistaiseksi. Heillä ei ole päihdeongelmaa, ei mielenterveyden ongelmaa. Heidän puheensa ovat mielestäni kulttuurin tuotetta, ts he eivät edes näe ongelmaa puheissaan. Ja hesarin keskustelupalstalla paljastuu, ettei ongelmaa naisiin kohdistuvassa vihamielisessä puheessa ja käytöksessä näe myöskään edes omalla nimellään kirjoittavat aikuiset (?) miehet, vaan ongelma on heidän mielestään naisten etuoikeutettu asema. Ei ole! Ongelma on se, että jossain foorumissa naisia alentava väkivaltainen puhe on ilmeisesti niin yleistä, että siitä tulee valtavirtaa.
Mietittekö te miehet koskaan mistä tätä sirkusta ohjataan? Mistä käsin tuollaisesta kahtiajakavasta puheesta pyritään tekemään arkipäiväistä ja kuka siitä sitten hyötyy? Vai toistatteko vain papukaijana: 'kun mies menestyy naiset jonottaa hänen luokseen, loput miehet ovat naisille ilmaa'?
Historiasta tiedetään, että kun yhteiskunnassa tavallista suurempi joukko nuoria miehiä jää ilman naisia, johtaa se hyvin usein väkivaltaan ja sotiin.
Tässä uudessa tinder-yhteiskunnassa on käymässä juuri noin. Nuorista miehistä tulee katkeria ja aggressiivisia.
Miehet tarkastelevat etuoikeutettua asemaa hyvin usein seksin näkökulmasta ja he aidosti näkevät, että naiset ovat valtavan etuoikeutettuja kun verrataan heidän omaan tilanteeseensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole hyvä juttu, että jo nuorena tietää asioiden oikean järjestyksen?
Yawn.
Pointti oli se, että paljon keskustellaan syrjäytyneiden nuorten miesten riskistä sairastua naisiin kohdistuvaan katkeruuteen ja vihaan, mutta nämä pojat mm eivät ole millään mittarilla syrjäytyneitä, vaan jopa etuoikeutettuja ja menestyviä, ainakin toistaiseksi. Heillä ei ole päihdeongelmaa, ei mielenterveyden ongelmaa. Heidän puheensa ovat mielestäni kulttuurin tuotetta, ts he eivät edes näe ongelmaa puheissaan. Ja hesarin keskustelupalstalla paljastuu, ettei ongelmaa naisiin kohdistuvassa vihamielisessä puheessa ja käytöksessä näe myöskään edes omalla nimellään kirjoittavat aikuiset (?) miehet, vaan ongelma on heidän mielestään naisten etuoikeutettu asema. Ei ole! Ongelma on se, että jossain foorumissa naisia alentava väkivaltainen puhe on ilmeisesti niin yleistä, että siitä tulee valtavirtaa.
Mietittekö te miehet koskaan mistä tätä sirkusta ohjataan? Mistä käsin tuollaisesta kahtiajakavasta puheesta pyritään tekemään arkipäiväistä ja kuka siitä sitten hyötyy? Vai toistatteko vain papukaijana: 'kun mies menestyy naiset jonottaa hänen luokseen, loput miehet ovat naisille ilmaa'?
Älä nyt viitsi. Tälläkin palstalla akateemiset naiset eivät halua tutustua parisuhdemielessä ei-akateemisiin miehiin.
Se on mahdollista, ettei moni akateeminen nainen halua parisuhteeseen ei-akateemisen miehen kanssa. Mutta kerrotko vielä miksi tämä on naisvihaa herättävä ongelma? Onhan ei-akateemisia naisiakin olemassa. Miksi siis nuori mies alkaisi vihata kaikkia naisia kun joku akateeminen nainen ei tahdo parisuhdetta jonkun ei-akateemisen miehen kanssa? En ymmärrä. En minäkään alkanut vihata miehiä kun ensirakkauteni ei halunnut minua vaan pitkän ja kauniin ystäväni. Nuolin haavani ja menin eteenpäin ja löysin mieleisen kumppanin myöhemmin.
Kertoo ihmisen pinnallisuudesta, jos preferenssinä on koulutus, eikä halua antaa edes mahdollisuutta ei-akateemiselle miehelle. Lisäksi herättelisin miettimään sitä, että aloituksessa mainitut pojat todennäköisesti päätyvät akateemiselle uralle, jolloin heillä on laaja naistarjonta. Todennäköisesti vain hyppivät kukasta kukkaan, mutta tämähän ei sitten enää akateemisten naisten mielestä ole naisvihaa.
häh?
Miksi on pinnallisuutta jos haluaa, että on kumppanin kanssa yhteiset mielenkiinnon aiheet. Ja edelleen, miksi asenne KAIKKIA naisia kohtaan on vihamielinen jos muutama % naisista ei huoli matalasti koulutettua miestä. Siis väännän sinulle rautalangasta; miksi suhtautuisi vihamielisesti tuttavaani joka on tohtoriopiskelija ja naimisissa kirvesmiehen kanssa, jos joku nainen jossain ei halua tutustua johonkin mieheen, jolla on matalampi koulutustaso. Enhän minäkään inhoa kaikkia miehiä, en edes yhtäkään, vaikka ensirakkauteni piti pitkäraajaisesta blondista eikä lyhyestä punapäästä.
Siis se sinun koulutuksesiko on ainoa mielenkiinnon kohteesi ja siksi miehelläkin pitää olla akateeminen koulutus? Mistä sinä oikein juttelisit sen kumppanisi kanssa? Pelkästään akateemisesta koulutuksestanne? Kuulostaa todella ahdasmieliseltä.
vastaatko mun kysymykseeni kuitenkin vielä kiitos.
Mistä jutellaan kumppanin kanssa? No työasioista, ollaan vähän niin kun samalla alalla eli jaetaan ihan ammattiasioita. Harrastetaan jotain yhdessä eli niistä puhutaan. Paljon maailman tapahtumista, esim nyt tietty nämä hallitusneuvottelut ja teemat pinnalla, ja kaikki esim sen lapseni tulevaisuuteen vaikuttavat asiat kuten ilmastonmuutos ja siihen liittyvä politiikka, maailmanpolitiikka, sijoitukset ja niiden kohtalo. Tunteista toki, omasta ja toisen lapsuudesta ja muistoista ja arvoista jne. Tulevaisuuden suunnitelmista.
Aika harvassa ovat ne miehet, jotka suhtautuvat kaikkiin naisiin vihamielisesti. Siinä vastaus kysymykseesi. Mikä estää, että ei pystyisi näistä mainitsemistasi asioista keskustelmaan ei-akateemisen kanssa?
Ei-akateemisen tietämättömyys, typeryys ja kyvyttömyys ajatella ja kommunikoida.
Tuo kertoo vain omista ennakkoluuloistasi. Moni ei-akateeminen, esim. ammattikoulutuksen käynyt mies, pyörittää omaa yritystä ja tulee ihan hyvin toimeen elämässään. Typerä tai kyvytön ei sellaiseen pysty.
Juu tunnen useita tämmöisiä amiksen käyneitä yrittäjämiehiä. Oikeasti ihan hyviä tyyppejä, eivät missään tapauksessa typeriä tai kyvyttömiä. Mutta eivät myöskään sellaisia jotka kokisin itselleni sopiviksi parisuhdemielessä, kyse on monessa suhteessa niin erilaisesta ajatusmaailmasta että ei se vaan toimisi. Toki on olemassa niitä poikkeusyksilöitäkin, vähemmistönä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on jännä ristiriita. Ensin nämä tietyt miehet haikailevat niitä vanhoja hyviä aikoja, kun naisella ei ollut valinnanvaraa ja lähes jokainen mies sai siksi naisen. Toisaalta he kuitenkin ovat samalla sitä mieltä, että parisuhteella ei ole mitään arvoa vaan se on oikeastaan vain kielteinen asia ja ainoa tavoiteltava asia ovat irtosuhteet (niin kuin nyt näissä äskeisissä kommenteissa urheilijapojista). Eivätkö he tajua, että vaikka palattaisiinkin "vanhoihin hyviin aikoihin" ja naisen olisi pakko löytää elättäjä, se ei suinkaan tarkoittaisi valtavaa määrää irtosuhteita vaan nimenomaan sitä vakiintunutta parisuhdetta? Ja jos ainoa keino pakottaa naiset pariutumaan nuorena olisi taloudellinen pakote, sehän tarkoittaisi sitten sitä, että miesten olisi myös pakko elättää ne naiset.
Monogaminen parisuhde ei ole mitenkään hyödyllinen miehelle. Miehen rooli monogamisessa vakiintuneessa parisuhteessa on ainoastaan tehdä kompromisseja naisen mieliksi ja pyrkiä kaikin keinoin miellyttämään naista, jotta ero olisi mahdollista välttää; varsinkin jos suhteessa on lapsia. Modernille laadukkaalle miehelle irtosuhteet ja seksisuhteet ovat ehdottomasti se juttu, ja myös naiset arvostavat näitä miehiä.
Oletko koskaan rakastunut? Ollut niin rakastunut johonkin ihmiseen, että olet halunnut viettää mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan, olla hänen kanssaan "aina" (eli halunnut yhteistä tulevaisuutta), pelännyt hänen menettämistään, ollut onnellinen hänen seurassaan?
Ymmärrän kommenttisi, jos sellainen kokemus puuttuu. Olen oman aikuisen lapseni ystäväpiirissä nähnyt sen, minkä toki jo omastakin nuoruudestani tiesin: kun oikea nainen osuu kohdalle, jopa se railakasta poikamieselämää viettänyt mies haluaa sitoutua.
Korkeatasoiset miehet kyllä rakastaa vaimojaan, joilla niiden kanssa on lapsia, mutta niillä on usein seksisuhteita avioliiton ulkopuolella. Puhutaan nyt jostain top 1% miehistä, ja niiden vaimot kyllä usein tietää, että mies harrastaa seksiä muiden kanssa, mutta ei kuitenkaan jätä miestä, koska se mies tarjoaa hyvän elämän perheelleen. Kun puhutaan top 1% miehistä, niin naiset hiljaa hyväksyy sen, ettei niillä ole seksuaalista yksinoikeutta mieheensä.
Näin varmaan on, mutta toisaalta tämä on myös syy miksi monet ei halua sellaista top 1% miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen turhautumista.
Kyllä on likimain jokainen asia asetettu miehiä vastaan ja miesten syyksi länsimaissa. Silti miehen pitäisi olla se joka hoitaa ja tekee ja tienaa ja kysyy ulos.
Häviävät aina huoltajuudet, joutuvat armeijaan, pitäisi ottaa jokaisessa tilanteessa roolit, vastuut ja riskit. Aina tehdä ja olla enemmän.
Samaan aikaan joka tuutista kuullaan kun miehet on sikoja ja raiskaajia, toksisia ja ilkeä patriarkaatti, kaiken muunkin pahan alku. Mies on aina perheen tollo ja vätys, pa*ka isä ja pettäjä.
Naisille on metoot ja bossbitch, ollaan kaikki 10/10 ja kuningattaria.
En ihmettele yhtään jos ei kiinnosta osallistua.
Olen aloittaja ja poikani, sekä kaverinsa, haluavat ehdottomasti armeijaan. Meillä ei ole sisaruksia kilpailemassa huomiosta ja kotityöt tehdään tässä talossa yhdessä aina tilanteen mukaan. Lapsi tekee pieniä kotitöitä osana kuukausirahaansa ja sitten erillispalkasta isompia hommia. Molemmat miehet lapsen elämässä ovat ihan tavallisia kivoja miehiä. Opettajansa on nainen ja poika ainakin puheensa mukaan pitää hänestä. Mummi oli monta vuotta pojan paras kaveri :) En itse haluaisi ajatella olevani mikään bitch, mutta kaipa se on muiden arvioitava.
Eli mitään kaltoinkohtelua tai muuta selitystä ei noihin puheisiin ole, mutta moni äiti saattaisi yllättyä jos vilkaisisi poikiensa viestejä. Törkeys lienee jotenkin muotia?
Miksi aikuiset miehet haluavat puolustella yksittäisen nuoren jannun sivullisiin kohdistuvia törkypuheita kaivamalla esiin marinia ja feminismiä? Olisiko TUOSSA se asian ydin?
On puhetta ja on tekoja. Samaan tapaan kuten junnut aika puheissa hakkais ja tekis milloin mitäkin jossain kuvitellussa tilanteessa, niin jonkin onnellisen arjen tms kuvailu ei ole mitenkään kiinnosta puheenaihe. Samahan se on somessakin, että se teatteri on se mikä myy, ei kauheasti ole seuraajia joillain vauva-arjesta kertovilla kanavilla, kun verrataan johonkin hömppään, että elämä on muka joka päivä jotain Hollywoodia.
Varsinkaan kun ainakaan omaan silmään ei pistänyt, että mitään kovinkaan yksityiskohtaista erittelyä puheista olisit antanut. Jos ne nyt on tyyliin jotain silmäkuoppaan nu**imista, niin sitten kannattaa jo enemmän pitää asiasta palaveria.
Tämä(kään) ei ole mikään yksin miesten/poikien tapa puhua, mutta onhan se aina miellyttävämpi tietysti sorsia muita kuin "omaa jengiä" näin ajan hengen mukaisesti.
esim jos näkyvästi tehdään oksennureaktioita ja huudetaan hyi *ttua kun nähdään homopari, sylkäistään päin, sipistään hyi saa**** mikä valas ja revetään nauramaan kun pulleampi tyttö tulee kohdalle. Sitten kun on hyvännäköinen nainen, niin kyllähän tuota panis ja sitten heittäis v*u jokeen, mitä tuommosella h*lla tekee, tulee vaan kalliiksi jne jne. Ja sitten kun se vanhempi ottaa tällaisen asian esiin ehkäpä vertaistuen toivossa niin paikalle rientää 10 oletettavasti miestä kertomaan kuinka tuo kaikki edellä on itseasiassa naisten vika.
Kyllä minä sanoisin, että meillä on käsillä jonkinlainen ongelma?
Eikö ketään kiinnosta mistä tätä masinoidaan?
Tuo mitä kuvailet on ihan vaan kiusaamista ja huonoa käytöstä. Sitä on aina ollut ja luultavasti aina tulee olemaankin. Se ei ole hyväksyttävää, mutta ei se ole myöskään mikään uusi ilmiö.
Valtaosa miehistä lopettaa tuollaiset jutut naisille, jos/kun huomaavat, että naisetkaan ei pääasiallisesti tykkää haukkumisesta. Jos siksi, että on myös niitä komeita, mutta huonosti käyttäytyviä, jotka ulkonäkönsä puolesta pääsevät välttiin "sanktioista" vanhemmalle iälle saakka.
en usko. Lihaviahan on aina räimitty estoitta, kuten myös homoseksuaaleja. Enkä sano että sekään on oikein, tietenkään. Mutta ihan yleinen naissukupuoleen kohdistuva halveksunta on kuitenkin minusta jotain uutta. Pojathan aiemmin saattoi kiusata yksittäisiä tyttöjä, mutta samalla suhtautua jopa jotenkin arvostavasti ja varovaisen ihailevasti toisiin. Nyt on kyse ihan kollektiivisesti kaikkiin naisiin kohdistuvasta alentavasta asenteesta, niin kuin naista ei näkisin yksilönä vaan kuin esineenä tai jonain kotieläimenä. Ja täysin provosoimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on jännä ristiriita. Ensin nämä tietyt miehet haikailevat niitä vanhoja hyviä aikoja, kun naisella ei ollut valinnanvaraa ja lähes jokainen mies sai siksi naisen. Toisaalta he kuitenkin ovat samalla sitä mieltä, että parisuhteella ei ole mitään arvoa vaan se on oikeastaan vain kielteinen asia ja ainoa tavoiteltava asia ovat irtosuhteet (niin kuin nyt näissä äskeisissä kommenteissa urheilijapojista). Eivätkö he tajua, että vaikka palattaisiinkin "vanhoihin hyviin aikoihin" ja naisen olisi pakko löytää elättäjä, se ei suinkaan tarkoittaisi valtavaa määrää irtosuhteita vaan nimenomaan sitä vakiintunutta parisuhdetta? Ja jos ainoa keino pakottaa naiset pariutumaan nuorena olisi taloudellinen pakote, sehän tarkoittaisi sitten sitä, että miesten olisi myös pakko elättää ne naiset.
Monogaminen parisuhde ei ole mitenkään hyödyllinen miehelle. Miehen rooli monogamisessa vakiintuneessa parisuhteessa on ainoastaan tehdä kompromisseja naisen mieliksi ja pyrkiä kaikin keinoin miellyttämään naista, jotta ero olisi mahdollista välttää; varsinkin jos suhteessa on lapsia. Modernille laadukkaalle miehelle irtosuhteet ja seksisuhteet ovat ehdottomasti se juttu, ja myös naiset arvostavat näitä miehiä.
Oletko koskaan rakastunut? Ollut niin rakastunut johonkin ihmiseen, että olet halunnut viettää mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan, olla hänen kanssaan "aina" (eli halunnut yhteistä tulevaisuutta), pelännyt hänen menettämistään, ollut onnellinen hänen seurassaan?
Ymmärrän kommenttisi, jos sellainen kokemus puuttuu. Olen oman aikuisen lapseni ystäväpiirissä nähnyt sen, minkä toki jo omastakin nuoruudestani tiesin: kun oikea nainen osuu kohdalle, jopa se railakasta poikamieselämää viettänyt mies haluaa sitoutua.
Korkeatasoiset miehet kyllä rakastaa vaimojaan, joilla niiden kanssa on lapsia, mutta niillä on usein seksisuhteita avioliiton ulkopuolella. Puhutaan nyt jostain top 1% miehistä, ja niiden vaimot kyllä usein tietää, että mies harrastaa seksiä muiden kanssa, mutta ei kuitenkaan jätä miestä, koska se mies tarjoaa hyvän elämän perheelleen. Kun puhutaan top 1% miehistä, niin naiset hiljaa hyväksyy sen, ettei niillä ole seksuaalista yksinoikeutta mieheensä.
Jos nyt ei puhuttaisi mistään prosenttimiehistä vaan ihan tavallisista miehistä. Omista miehistämme, veljistä, serkuista, iseistä, naapureista, työkavereista jne. Ovat ihan tavallisia miehiä ja suurin osa parisuhteissa, eikö totta? Ja parisuhteessa siksi, että ovat rakastuneet kumppaniinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole hyvä juttu, että jo nuorena tietää asioiden oikean järjestyksen?
Yawn.
Pointti oli se, että paljon keskustellaan syrjäytyneiden nuorten miesten riskistä sairastua naisiin kohdistuvaan katkeruuteen ja vihaan, mutta nämä pojat mm eivät ole millään mittarilla syrjäytyneitä, vaan jopa etuoikeutettuja ja menestyviä, ainakin toistaiseksi. Heillä ei ole päihdeongelmaa, ei mielenterveyden ongelmaa. Heidän puheensa ovat mielestäni kulttuurin tuotetta, ts he eivät edes näe ongelmaa puheissaan. Ja hesarin keskustelupalstalla paljastuu, ettei ongelmaa naisiin kohdistuvassa vihamielisessä puheessa ja käytöksessä näe myöskään edes omalla nimellään kirjoittavat aikuiset (?) miehet, vaan ongelma on heidän mielestään naisten etuoikeutettu asema. Ei ole! Ongelma on se, että jossain foorumissa naisia alentava väkivaltainen puhe on ilmeisesti niin yleistä, että siitä tulee valtavirtaa.
Mietittekö te miehet koskaan mistä tätä sirkusta ohjataan? Mistä käsin tuollaisesta kahtiajakavasta puheesta pyritään tekemään arkipäiväistä ja kuka siitä sitten hyötyy? Vai toistatteko vain papukaijana: 'kun mies menestyy naiset jonottaa hänen luokseen, loput miehet ovat naisille ilmaa'?
Historiasta tiedetään, että kun yhteiskunnassa tavallista suurempi joukko nuoria miehiä jää ilman naisia, johtaa se hyvin usein väkivaltaan ja sotiin.
Tässä uudessa tinder-yhteiskunnassa on käymässä juuri noin. Nuorista miehistä tulee katkeria ja aggressiivisia.
Miehet tarkastelevat etuoikeutettua asemaa hyvin usein seksin näkökulmasta ja he aidosti näkevät, että naiset ovat valtavan etuoikeutettuja kun verrataan heidän omaan tilanteeseensa.
Kuinka siitä nuoresta tulee aggressiivinen ja katkera ennen kuin on ehtinyt ensimmäistäkään romanttista kontaktia edes harkita? Se kai on tässä nyt villakoiran ydin.
Jos on vähänkin erilainen mies eikä mene massan mukana, ei ryyppää eikä vedä huumeitä bileissä niin mies syrjäytyy eikä naiset halua olla sen kanssa tekemisissä. Jos ei ole sellainen öyhöttäjä joka mielistelee kaikkia niin kyllä aika pian mies jätetään porukasta syrjään ja sitten sillä ei ole kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin introverttius tekee sen että helposti syrjäytyy koska introvertti tykkää olla yksin ja sitten kun yksin on paljon niin sitä alkaa vierastamaan muita ihmisiä. Sitten kun se menee niin pahaksi että pelkää sos. tilanteita niin työihin ja julkisiin paikkoihin ei mielellään edes mene joka johtaa siihen että "linnottautuu" vain kotiin.
Introvertti voi haastaa itsensä epämukavuusalueelle ihan siinä missä muutkin. Eikä introverttiyteen kuulu sosiaalisten tilanteiden pelko tai ujous, vain se että sosiaalisuus kuormittaa enemmän kuin ekstroverttejä.
t. Esiintymistyötä tekevä intro
No, kun introvertti on lisäksi ujo ja (kiitos lukuisten ihanien (sarkasmia) kokemusten myötä) pelkää / välttelee sosiaalisia tilanteita, aletaankin olla jo (lähes) mahdottoman tilanteen edessä. Ja tuo ehdotus "epämukavuusalueelle" menemisestä särähtää aina omaan korvaan. Edes tiedä, mikä se mukavuusalue on. Koko elämä ollut yhtä epämukavuusaluetta.
Sosiaalisten tilanteiden oelko on eri asia kuin introverttius. Kannattaa hakeutua terapiaan, mikäli se vuorovaikutustaitoja harjoittelu ei suju itseltä.
Sosiaalisten tilanteiden pelko on yllättävän yleistä miehillä nykyään ja se tulee kun on paljon yksin tai sitten se tulee jonkun muun syyn takia joka johtaa siihen että mies on yksin.
Oikeastaan tuntuu siltä että yhä naiset luulee että miehet ei voi kärsiä peloista(esim sosiaaliset tilanteet) vaikka yhteiskunta on muuttunut valtavasti vuosien aikana.
Yhteiskunnan(ja naisten) pitäisi enemmän tunnustaa se että me miehet emme ole enää mitään 1950 luvun äijiä vaan me myös voimme nykyään olla herkkiä ja pelokkaita, kiitos tasa-arvon.Se tarkoittaa vain sitä, että kun iso osa miehistä putoaa pelistä pois, niin niille urheilijamiehille jää vain enemmän naisia. Osa naisista jää kokonaan myös yksin, mikä on enemmän yhteiskunnallisesti mielenkiintoista, kuin miehen yksin jääminen.
Tämä vaatii myös naisten suunnalta muutosta koska naiset haluavat tasa-arvoa joten naisten pitäisi alkas hyväksymään kumppaniksi myös se pelokas ja arka mies. Naisethan sitä tasa-arvoa pääosin vaatii joten kai niitten pitää myös sitten hyväksyä se että tasa-arvo muuttaa yhteiskuntaa aika paljon?
Missä ihmeen todellisuudessa tasa-arvo = mies muuttuu araksi ja pelokkaaksi?
Ketju on lukittu.
Alue: Aihe vapaa
Tuo mitä kuvailet on ihan vaan kiusaamista ja huonoa käytöstä. Sitä on aina ollut ja luultavasti aina tulee olemaankin. Se ei ole hyväksyttävää, mutta ei se ole myöskään mikään uusi ilmiö.
Valtaosa miehistä lopettaa tuollaiset jutut naisille, jos/kun huomaavat, että naisetkaan ei pääasiallisesti tykkää haukkumisesta. Jos siksi, että on myös niitä komeita, mutta huonosti käyttäytyviä, jotka ulkonäkönsä puolesta pääsevät välttiin "sanktioista" vanhemmalle iälle saakka.