Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: kirjailija näyttää nuorten miesten syrjäytymisen seuraukset
29.05.2023 |
Linkki HS juttuun: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009574668.html
Itseä jäi mietityttämään kirja-arvion alla heti mies-nais-vastakkainasetteluksi kärjistynyt keskustelu. En halua kirjoittaa itse artikkeliin omalla nimelläni, koska haluan salata poikani henkilöllisyyden. Poikani (16 v) on kasvanut kahden vanhemman (korkeasti koulutetun jos sillä on merkitystä) perheessä, jossa ei ole päihde; taloudellisia -tai terveysongelmia. Hänellä on paljon kavereita, jokunen ystäväkin, liikuntaharrastus ja ihan ok koulumenestys. Hänen hieman vanhempi ystävänsä taas on hyvin varakkaasta kodista ja asuu toisessa eurooppalaisessa maassa, urheilee myös ja menestyy opinnoissa. Kuuntelin heidän puheitaan sattumoisin muutaman päivän sivusta ja todella hätkäytti mistä heidän naisvihamielisyytensä kumpuaa. Naisia kommentoitiin ja nimiteltiin alatyylisesti. Naisen tehtävä tuntui olevan näyttää hyvälle; naiset ovat vastenmielisiä ja ainoa tapa haluta olla naisen kanssa tekemisissä on "panna". Kysyin pojalta jälkikäteen ajatteleeko hän samalla lailla myös äidistään ja mummistaan, ei osannut vastata.
Muilla kokemuksia tällaisesta? Epäilen, että tällaista aivopesua tulee tiktokien ym kautta, mutta en voi toki olla varma. Oikeasti herättää huolta tällainen, pojat ovat jo vähän liian vanhoja ollakseen siinä "tytöt on yäk" vaiheessa ja puheet ovat sitäpaitsi oikeasti todella vähätteleviä ja vihamielisiä :/
Kommentit (899)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole hyvä juttu, että jo nuorena tietää asioiden oikean järjestyksen?
Yawn.
Pointti oli se, että paljon keskustellaan syrjäytyneiden nuorten miesten riskistä sairastua naisiin kohdistuvaan katkeruuteen ja vihaan, mutta nämä pojat mm eivät ole millään mittarilla syrjäytyneitä, vaan jopa etuoikeutettuja ja menestyviä, ainakin toistaiseksi. Heillä ei ole päihdeongelmaa, ei mielenterveyden ongelmaa. Heidän puheensa ovat mielestäni kulttuurin tuotetta, ts he eivät edes näe ongelmaa puheissaan. Ja hesarin keskustelupalstalla paljastuu, ettei ongelmaa naisiin kohdistuvassa vihamielisessä puheessa ja käytöksessä näe myöskään edes omalla nimellään kirjoittavat aikuiset (?) miehet, vaan ongelma on heidän mielestään naisten etuoikeutettu asema. Ei ole! Ongelma on se, että jossain foorumissa naisia alentava väkivaltainen puhe on ilmeisesti niin yleistä, että siitä tulee valtavirtaa.
Mietittekö te miehet koskaan mistä tätä sirkusta ohjataan? Mistä käsin tuollaisesta kahtiajakavasta puheesta pyritään tekemään arkipäiväistä ja kuka siitä sitten hyötyy? Vai toistatteko vain papukaijana: 'kun mies menestyy naiset jonottaa hänen luokseen, loput miehet ovat naisille ilmaa'?
Älä nyt viitsi. Tälläkin palstalla akateemiset naiset eivät halua tutustua parisuhdemielessä ei-akateemisiin miehiin.
Se on mahdollista, ettei moni akateeminen nainen halua parisuhteeseen ei-akateemisen miehen kanssa. Mutta kerrotko vielä miksi tämä on naisvihaa herättävä ongelma? Onhan ei-akateemisia naisiakin olemassa. Miksi siis nuori mies alkaisi vihata kaikkia naisia kun joku akateeminen nainen ei tahdo parisuhdetta jonkun ei-akateemisen miehen kanssa? En ymmärrä. En minäkään alkanut vihata miehiä kun ensirakkauteni ei halunnut minua vaan pitkän ja kauniin ystäväni. Nuolin haavani ja menin eteenpäin ja löysin mieleisen kumppanin myöhemmin.
Kertoo ihmisen pinnallisuudesta, jos preferenssinä on koulutus, eikä halua antaa edes mahdollisuutta ei-akateemiselle miehelle. Lisäksi herättelisin miettimään sitä, että aloituksessa mainitut pojat todennäköisesti päätyvät akateemiselle uralle, jolloin heillä on laaja naistarjonta. Todennäköisesti vain hyppivät kukasta kukkaan, mutta tämähän ei sitten enää akateemisten naisten mielestä ole naisvihaa.
häh?
Miksi on pinnallisuutta jos haluaa, että on kumppanin kanssa yhteiset mielenkiinnon aiheet. Ja edelleen, miksi asenne KAIKKIA naisia kohtaan on vihamielinen jos muutama % naisista ei huoli matalasti koulutettua miestä. Siis väännän sinulle rautalangasta; miksi suhtautuisi vihamielisesti tuttavaani joka on tohtoriopiskelija ja naimisissa kirvesmiehen kanssa, jos joku nainen jossain ei halua tutustua johonkin mieheen, jolla on matalampi koulutustaso. Enhän minäkään inhoa kaikkia miehiä, en edes yhtäkään, vaikka ensirakkauteni piti pitkäraajaisesta blondista eikä lyhyestä punapäästä.
Siis se sinun koulutuksesiko on ainoa mielenkiinnon kohteesi ja siksi miehelläkin pitää olla akateeminen koulutus? Mistä sinä oikein juttelisit sen kumppanisi kanssa? Pelkästään akateemisesta koulutuksestanne? Kuulostaa todella ahdasmieliseltä.
vastaatko mun kysymykseeni kuitenkin vielä kiitos.
Mistä jutellaan kumppanin kanssa? No työasioista, ollaan vähän niin kun samalla alalla eli jaetaan ihan ammattiasioita. Harrastetaan jotain yhdessä eli niistä puhutaan. Paljon maailman tapahtumista, esim nyt tietty nämä hallitusneuvottelut ja teemat pinnalla, ja kaikki esim sen lapseni tulevaisuuteen vaikuttavat asiat kuten ilmastonmuutos ja siihen liittyvä politiikka, maailmanpolitiikka, sijoitukset ja niiden kohtalo. Tunteista toki, omasta ja toisen lapsuudesta ja muistoista ja arvoista jne. Tulevaisuuden suunnitelmista.
Aika harvassa ovat ne miehet, jotka suhtautuvat kaikkiin naisiin vihamielisesti. Siinä vastaus kysymykseesi. Mikä estää, että ei pystyisi näistä mainitsemistasi asioista keskustelmaan ei-akateemisen kanssa?
seurustelin nuorena poikien kanssa, joista joku on nyt konepajayrittäjä, joku peltiseppä, yksi on urheiluosastolla myyjänä. Ei mennyt jutut yksiin lopulta ja tämä tuli selväksi jo ennen kuin oltiin toisen asteen koulutusta käyty loppuun.
Onko mulla joku velvollisuus siis etsiä etsiä heinäsuovasta ei-akateeminen mies jonka kanssa on kiinnostavaa keskustella ja viettää aikaa jos ihan omasta työn piiristä osuu kohdalle akateeminen mies johon rakastun? Pois pois akateeminen, koska naisvihan ehkäiseminen vaatii, että etsin etsin ja etsimästä päästyäni etsin sopivaa ei-akateemista?
Arvostelet ei-akateemisia miehiä sen perusteella, millaisia kolme tuntemaasi poikaa on ollut toisen asteen opiskelun aikana? Ei ole mitään velvollisuutta, kunhan vain yritän herätellä sinua omista ennakkoluuloistasi.
ei mulla ole mitään ennakkoluuloja. Mulla on henkilökohtaisia kokemuksia jonka perusteella pidän todennäköisenä, että akateeminen nainen kohtaa elämänpiirissään (oppilaitos, työpaikka) toisen akateemisen ja jutut natsaa ja sitten pariudutaan.
Akateemisena naisena:
-en käy baarissa, en festareilla, en rock tai suomipop keikoilla
-en harrasta autoja, en ole kiinnostunut autoista, en halua puhua niistä, en ihmetellä niitä, en katsella niitä
-yo pätee kaikkiin motorisoituihin laitteisiin
-en tupakoi
-en pidä tatskoista
- pidän luonnosta, haluan suojella sitä
-pidän ilta- ja viikonloppuvapaista
-harrastan liikuntaa
-vaikka harrastan mm painonnostoa en harrasta lisäravinteita, enkä tunnusta mitään tiettyä tyyliä, en halua puhua niistä, en halua katsella niitä, ei kiinnosta
-en katso tosi-tv:tä, enkä toimintaelokuvia
-en matkusta aurinkomatkoilla tai deturilla aurinkolomalle
-harrastan koiria, mutta sellaisia joista on metsästysharrastuksessa iloa, en mitään muotirotuja
Nyt sattui löytymään noilla spekseillä sopiva akateeminen. Jos olen rajoittunut niin niin on sitten sellainen mieskin, joka lukee tuon listan ja ajattelee: jeesus kun tylsä nainen.
osuiko?
Sama. Kun olen näissä ketjuissa kertonut, mitä harrastan, mistä olen kiinnostunut, niin olen kuullut olevani kuolettavan tylsä ja ettei kukaan mies haluaisi kanssani ollakaan. Jostain syystä puoliso kuitenkin tahtoo.
Minä harrastan kulttuuria. Luen paljon, laidasta laitaan, suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Tykkään keskustella kirjallisuudesta, luen kirja-arvosteluja, etsin sitä kautta hyvää luettavaa, mutta ahmin kyllä dekkareitakin.
Käyn elokuvissa vain harvoin, yleensä DocPointissa ja Rakkautta & Anarkiaa filkkareilla. Muutoin elokuvateattereissa tulee hyvin harvoin sellaisia elokuvia, jotka kiinnostaisivat (paitsi Helsingissä ja sinne täältä on matkaa). En katso käytännössä ollenkaan televisiota, en Netflixiä. Joskus Areenaa, Kirjastokinoa ja Viddlaa.
Matkustelen paljon, omatoimimatkoja. Se on minun paheeni eikä minulla ole sille muuta puolustusta kuin että olen lapsesta saakka halunnut matkustaa ja elän monessa muussa suhteessa ilmastoystävällisesti. Tälle keväälle olen tehnyt yhden ulkomaanmatkan, parin viikon kuluttua lähden seuraavalle. Sieltä palattua kolmannelle ja uskoisin, että kesäloman lopulla käyn vielä jossain ainakin pidennetyn viikonlopun verran. Myös lokakuulle on lennot ostettu erääseen keskieurooppalaiseen kaupunkiin.
Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja mukana paikallispolitiikassa. Syön vegaanisesti, en meikkaa, en värjää hiuksia tms. En shoppaile, ostan vaatteita vain tarpeeseen, aina kun mahdollista pellavaa tai luomupuuvillaa ja sellaisia, jotka kestävät aikaa.
Opiskelen jatkuvasti jotain työni ohella, tällä hetkellä en tutkintoon johtavaa, mutta niitäkin on tullut suoritettua.
Olen feministi ja pidän tasa-arvoa itsestäänselvyytenä parisuhteessa. Samoin sitä, että parisuhteessakin on yksityisyyttä ja erilliset rahat. Yhteiset menot maksetaan puoliksi.
En ole kiinnostunut liikunnasta, liikun vain pysyäkseni kunnossa. Minua ei kiinnosta keskustella liikunnasta, sen sijaan ravitsemus on yksi lempiaiheitani.
Kuinka moni ei-akateeminen mies etsii kaltaistani naista, joka tekee päivät töitä, viettää useita iltoja kuukaudessa kokouksissa, muina iltoina ulkoilee koiran kanssa ja opiskelee. Lopulla vapaa-ajallaan istuu mielellään lukemassa. Ei edellytä mieheltä vegaanista ruokavaliota, mutta sitä kyllä, että tälle ei ole ongelma etsiä matkoilla ravintoloita, joista löytyy vegaaninen vaihtoehto. Tykkää keskustella yhteiskunnallisista asioista, lukea yhdessä viikonloppuisin Hesaria, keskustella sen artikkeleista (myös tiede ja kulttuuri).
Jos samanhenkinen mies olisi osunut kohdalle, niin ei hänen koulutuksensa olisi ollut este. Mutta kohdalle osui akateemisesti koulutettu mies.
Oletko luokkanousun tehnyt keskiluokkainen? Siellä on yleistä, että kulutetaan paremmaksi miellettyä ja alemmasta luokasta yhdessä hyväksytyllä tavalla erottuvaa taidetta, mutta ei itse pystytä tekemään sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen että ap:n perheessä on vanhanaikaiset sukupuoliroolit toteutuneet, poikaa on pidetyy suvun jatkajana ja paapottu ja äiti hoitaa yleiskoneen virkaa. Isältä oppia on varmasti myös otettu.
Toinen on seura joka tekee kaltaisekseen. Jos kaveri on europpalainen "sivistyssuvun" vesa niin sukupolvien jatkumolla ensinnäkin em. ja sitten vielä syrjähypyt ja naisista hyvin vähättelevään sävyyn puhuminen on opittu koko miehisen yhteisön toimesta.
Some ylilyöntejä painottavine algoritmeineen ei varainaisesti tuo uutta mutta voi kärjistää. Ja sitten on tämä vastaisku siihen että on ns. vapautuneita naisia tienaamassa vanhimmalla tavalla joita on alettu nostaa positiivisiksi esimerkeiksi iltapäivälehdistössä. Eilen yksi heistä yritti itsaria kertoen siitä omassa livessään.. hirveään hyväksikäyttöön suostunut hänkin.
Liisa ihmemaassa kirjoitti:
Tuohon akateemisuus vs duunari-juttuun kertoisin oman näkemykseni.
Aloin seurustelka melko nuorena ekoja kertoja, mutta jotenkin niiden poikien ja miesten kanssa oli niin eri aaltopituudella. Ekat 3 tyyppiä maalasi mulle pelkkää kotiäidin roolia. Kun itse maalasin itselleni koulutusta, korkeaa palkkaa ja tasa-arvoista parisuhdetta. Yhden kommentti meni näin: No mitä väliä sun työllä nyt muka on?! Hahhaaa!!
Ja mullehan sillä on tietysti kaikista eniten merkitystä.
Ei nainen juurikaan hyödy, jos miehellä on isompi palkka. Kulut on tasan ja mies ostaa itselleen leluja. Jos nainen on hoitovapaalla, niin mies maksaa jostain yhteisestä kulusta 200-300 euroa kuussa enemmän noin puoli vuotta. Ja loppuelämän elvistelee elättäneensä perheen.
Ei tuohon kannata naisen lähteä, omat tulot on oma lupa elää niin kuin itse haluaa.
Myöhemmin löysin sitten fiksun pojan. Samaan aikaan mentiin yliopistoon ja valmistuttiin, mentiin töihin ja naimisiin. Ostettiin talo ja maksetaan puoliksi kulut. Ei ole maalaillut mulle kotior jan roolia, on fiksu edelleen.
Veikkaisin tämän olevan se polku, miten suhteet menee. Joku sitten hyväksyy tuon hekottaja-ylimielisen k.pään.
Minä jätin aikanaan yliopisto-opinnot kesken, kun seurustelin miehen kanssa, joka ei ollut koulutettu ja olin itse ikäisekseni aika lapsellinen. Älykäs kyllä, pääsin opiskelemaan ensiyrityksellä, mutta elämänkokemusta oli liian vähän.
Palasin yliopistoon, kun lapsemme oli parivuotias. Tein osa-aikatöitä, kuten olimme sopineet, ja niiden ohella aloitin opinnot. Mies, lapsen isä, nälväili opinnoistani ja niiden turhanpäiväisyydestä, pilkkasi opiskelukavereitani eikä häntä kiinnostanut opiskeluni ollenkaan. Erohan siitä tuli.
Vihaako syrjäytyneet ja ikisinkkunaiset sitten miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Ainakin introverttius tekee sen että helposti syrjäytyy koska introvertti tykkää olla yksin ja sitten kun yksin on paljon niin sitä alkaa vierastamaan muita ihmisiä. Sitten kun se menee niin pahaksi että pelkää sos. tilanteita niin työihin ja julkisiin paikkoihin ei mielellään edes mene joka johtaa siihen että "linnottautuu" vain kotiin.
Introvertti voi haastaa itsensä epämukavuusalueelle ihan siinä missä muutkin. Eikä introverttiyteen kuulu sosiaalisten tilanteiden pelko tai ujous, vain se että sosiaalisuus kuormittaa enemmän kuin ekstroverttejä.
t. Esiintymistyötä tekevä intro
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena saatetaan olla kovastikin jotain mieltä ja sitten kun kasvetaan aikauisksi, niin ne aatteet muuttuvat. Se on sellainen elämänkoulu joka kasvattaa monessa asiassa ja sitten saatetaan miettiä, kuinka hölmö sitä olikaan silloin nuorena...
Mies joka huutaa ja hermostuu on pelottava. Mielummin naisena olen kotona yksin eikä kukaan huuda mulle. En halua myöskään super tarkkaa miestä joka sanoo, että miksi nuo tiskit on pöydällä eikä koneessa. Lisäksi en tykkää, jos mies huomauttelee mun vaateostoksista, niihin menee yleensä 20-40 euroa kuukaudessa, mutta kuitenkin.
Yksin saan tehdä mitä haluan. Jos koti on joskus sekaisin niin sitten on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa siinä on jos mies haluaa olla yksin? Miksi siitä on tehty ongelma jos mies haluaa olla yksin?
Ei mun tietääkseni siitä ole ongelmaa tehty, vaan joistain yksinoloon liittyvistä lieveilmiöistä.
Oon itekki yksin asuva mies enkä näe että mua mitenkään syyllistetään tai sorretaan. Rauhassa saan olla
Minäkin olen olen koko ikäni asunut yksin ja en ole koskaan seurustellut. Olen myös aikalailla eristäytynyt yhteiskunnasta ja sosiaalisesta elämästä. Toki käyn vakitöissä että en taidan täysin syrjäytynyt olla.
Ihmettelen vain kun täällä jankataan naisvihasta ja täällä saa sellaisen kuvan että me yksinäiset/syrjäytyneet/erakot olemme naisvihaajia.Kai kyse on siitä, että naisviha koetaan negatiiviseksi ilmiöksi ja halutaan siksi yhdistää "sopivaan" ihmisjoukkoon. Ei kukaan tietenkään halua myöntää, että oma puoliso, kaverit tai aikaisemmat heilat ja baarip-a-not kuuluvat tuohon joukkoon. Sehän tarkoittaisi, että olet itse tukenut kyseistä ilmiötä ja että et kuulukaan parempaan väkeen.
Minun mielestä se on varsin outoa että naisviha liitetään niihin miehiin jotka elävät yksin. Olen tuo kenelle vastasit ja tunnen muitakin ikisinkkumiehiä jotka elävät aikalailla omissa oloissaan mutta en ole ainakaan heistäkään huomannut mitään naisvihaa.
No ainakin täällä netissä se on sitä näkyvintä naisvihaa. Jos ukkomiehet kirjottelee naisista negatiiviseen sävyyn, niin se on lähinnä valitusta siitä ettei seksiä saa tarpeeks usein.
Jotkut perhekodit sun muut on sitten oma juttunsa, mutta kyllähän parisuhdeväkivallastakin kirjoitellaan, jos sen nyt haluaa väkisin naisvihaan tässä kontekstissa yhdistää
Vierailija kirjoitti:
Mies joka huutaa ja hermostuu on pelottava. Mielummin naisena olen kotona yksin eikä kukaan huuda mulle. En halua myöskään super tarkkaa miestä joka sanoo, että miksi nuo tiskit on pöydällä eikä koneessa. Lisäksi en tykkää, jos mies huomauttelee mun vaateostoksista, niihin menee yleensä 20-40 euroa kuukaudessa, mutta kuitenkin.
Yksin saan tehdä mitä haluan. Jos koti on joskus sekaisin niin sitten on.
No on sulla ollu ikäviä miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiktok, on Kiinan kommarihallinnon juoni muuttaa länsimaiden nuoriso typeriksi idiooteiksi, ja hanke näyttää valitettavasti etenevän lupaavasti. Katsokaa vaan näiden nykypäivän tyhjäpäiden otteita ja elämää joka pyörii eri sorttisen aivoja mädättävän turhuuden ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin introverttius tekee sen että helposti syrjäytyy koska introvertti tykkää olla yksin ja sitten kun yksin on paljon niin sitä alkaa vierastamaan muita ihmisiä. Sitten kun se menee niin pahaksi että pelkää sos. tilanteita niin työihin ja julkisiin paikkoihin ei mielellään edes mene joka johtaa siihen että "linnottautuu" vain kotiin.
Introvertti voi haastaa itsensä epämukavuusalueelle ihan siinä missä muutkin. Eikä introverttiyteen kuulu sosiaalisten tilanteiden pelko tai ujous, vain se että sosiaalisuus kuormittaa enemmän kuin ekstroverttejä.
t. Esiintymistyötä tekevä intro
Esiintyminen on vähän eri juttu mitä sosialisointi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gung Ho kirjoitti:
Tiktok, on Kiinan kommarihallinnon juoni muuttaa länsimaiden nuoriso typeriksi idiooteiksi, ja hanke näyttää valitettavasti etenevän lupaavasti. Katsokaa vaan näiden nykypäivän tyhjäpäiden otteita ja elämää joka pyörii eri sorttisen aivoja mädättävän turhuuden ympärillä.
Kuuleman mukaan moni ajatteli näin ysärillä nintendosta :D Japanilaisten salajuoni
Vierailija kirjoitti:
Mies joka huutaa ja hermostuu on pelottava. Mielummin naisena olen kotona yksin eikä kukaan huuda mulle. En halua myöskään super tarkkaa miestä joka sanoo, että miksi nuo tiskit on pöydällä eikä koneessa. Lisäksi en tykkää, jos mies huomauttelee mun vaateostoksista, niihin menee yleensä 20-40 euroa kuukaudessa, mutta kuitenkin.
Yksin saan tehdä mitä haluan. Jos koti on joskus sekaisin niin sitten on.
Ja miksi menisin siivoamaan jonkun rikkaan miehen isoa taloa, joka menee perinnöksi sen lapsille. Paljon helpompaa on siivota pieni vuokrakaksio.
Kaikkia naisia ei voi ostaa rahalla. Mua kiinnostaa enemmän lepääminen ja omat harrastukset kuin jonkun hyvätuloisen miehen asunnon siivous. Sitäpaitsi olen hyvä laittamaan ruokaa, en mä tarvitse mitään maksettua pippuripihviä ravintolasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa siinä on jos mies haluaa olla yksin? Miksi siitä on tehty ongelma jos mies haluaa olla yksin?
Ei mun tietääkseni siitä ole ongelmaa tehty, vaan joistain yksinoloon liittyvistä lieveilmiöistä.
Oon itekki yksin asuva mies enkä näe että mua mitenkään syyllistetään tai sorretaan. Rauhassa saan olla
Minäkin olen olen koko ikäni asunut yksin ja en ole koskaan seurustellut. Olen myös aikalailla eristäytynyt yhteiskunnasta ja sosiaalisesta elämästä. Toki käyn vakitöissä että en taidan täysin syrjäytynyt olla.
Ihmettelen vain kun täällä jankataan naisvihasta ja täällä saa sellaisen kuvan että me yksinäiset/syrjäytyneet/erakot olemme naisvihaajia.Kai kyse on siitä, että naisviha koetaan negatiiviseksi ilmiöksi ja halutaan siksi yhdistää "sopivaan" ihmisjoukkoon. Ei kukaan tietenkään halua myöntää, että oma puoliso, kaverit tai aikaisemmat heilat ja baarip-a-not kuuluvat tuohon joukkoon. Sehän tarkoittaisi, että olet itse tukenut kyseistä ilmiötä ja että et kuulukaan parempaan väkeen.
Minun mielestä se on varsin outoa että naisviha liitetään niihin miehiin jotka elävät yksin. Olen tuo kenelle vastasit ja tunnen muitakin ikisinkkumiehiä jotka elävät aikalailla omissa oloissaan mutta en ole ainakaan heistäkään huomannut mitään naisvihaa.
No ainakin täällä netissä se on sitä näkyvintä naisvihaa. Jos ukkomiehet kirjottelee naisista negatiiviseen sävyyn, niin se on lähinnä valitusta siitä ettei seksiä saa tarpeeks usein.
Jotkut perhekodit sun muut on sitten oma juttunsa, mutta kyllähän parisuhdeväkivallastakin kirjoitellaan, jos sen nyt haluaa väkisin naisvihaan tässä kontekstissa yhdistää
Netti on netti ja täällä kuka vaan voi huudella mitä vaan. Tuolla oikeassa elämässä missä ne syrjäytyneet naisvihaajat ovat? Onko niitä edes olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa siinä on jos mies haluaa olla yksin? Miksi siitä on tehty ongelma jos mies haluaa olla yksin?
Ei mun tietääkseni siitä ole ongelmaa tehty, vaan joistain yksinoloon liittyvistä lieveilmiöistä.
Oon itekki yksin asuva mies enkä näe että mua mitenkään syyllistetään tai sorretaan. Rauhassa saan olla
Minäkin olen olen koko ikäni asunut yksin ja en ole koskaan seurustellut. Olen myös aikalailla eristäytynyt yhteiskunnasta ja sosiaalisesta elämästä. Toki käyn vakitöissä että en taidan täysin syrjäytynyt olla.
Ihmettelen vain kun täällä jankataan naisvihasta ja täällä saa sellaisen kuvan että me yksinäiset/syrjäytyneet/erakot olemme naisvihaajia.Kai kyse on siitä, että naisviha koetaan negatiiviseksi ilmiöksi ja halutaan siksi yhdistää "sopivaan" ihmisjoukkoon. Ei kukaan tietenkään halua myöntää, että oma puoliso, kaverit tai aikaisemmat heilat ja baarip-a-not kuuluvat tuohon joukkoon. Sehän tarkoittaisi, että olet itse tukenut kyseistä ilmiötä ja että et kuulukaan parempaan väkeen.
Minun mielestä se on varsin outoa että naisviha liitetään niihin miehiin jotka elävät yksin. Olen tuo kenelle vastasit ja tunnen muitakin ikisinkkumiehiä jotka elävät aikalailla omissa oloissaan mutta en ole ainakaan heistäkään huomannut mitään naisvihaa.
No ainakin täällä netissä se on sitä näkyvintä naisvihaa. Jos ukkomiehet kirjottelee naisista negatiiviseen sävyyn, niin se on lähinnä valitusta siitä ettei seksiä saa tarpeeks usein.
Jotkut perhekodit sun muut on sitten oma juttunsa, mutta kyllähän parisuhdeväkivallastakin kirjoitellaan, jos sen nyt haluaa väkisin naisvihaan tässä kontekstissa yhdistää
Netti on netti ja täällä kuka vaan voi huudella mitä vaan. Tuolla oikeassa elämässä missä ne syrjäytyneet naisvihaajat ovat? Onko niitä edes olemassa?
Onko oikee elämä enää oikea elämä kun kaikki on puhelimissinsa ja netissä kiinni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin introverttius tekee sen että helposti syrjäytyy koska introvertti tykkää olla yksin ja sitten kun yksin on paljon niin sitä alkaa vierastamaan muita ihmisiä. Sitten kun se menee niin pahaksi että pelkää sos. tilanteita niin työihin ja julkisiin paikkoihin ei mielellään edes mene joka johtaa siihen että "linnottautuu" vain kotiin.
Introvertti voi haastaa itsensä epämukavuusalueelle ihan siinä missä muutkin. Eikä introverttiyteen kuulu sosiaalisten tilanteiden pelko tai ujous, vain se että sosiaalisuus kuormittaa enemmän kuin ekstroverttejä.
t. Esiintymistyötä tekevä intro
No, kun introvertti on lisäksi ujo ja (kiitos lukuisten ihanien (sarkasmia) kokemusten myötä) pelkää / välttelee sosiaalisia tilanteita, aletaankin olla jo (lähes) mahdottoman tilanteen edessä. Ja tuo ehdotus "epämukavuusalueelle" menemisestä särähtää aina omaan korvaan. Edes tiedä, mikä se mukavuusalue on. Koko elämä ollut yhtä epämukavuusaluetta.
Joo, sitten ovat vasta kunnon poikia kun puhuvat pahaa miehistä ja essu päällä laittavat ruokaa emännälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa siinä on jos mies haluaa olla yksin? Miksi siitä on tehty ongelma jos mies haluaa olla yksin?
Ei mun tietääkseni siitä ole ongelmaa tehty, vaan joistain yksinoloon liittyvistä lieveilmiöistä.
Oon itekki yksin asuva mies enkä näe että mua mitenkään syyllistetään tai sorretaan. Rauhassa saan olla
Minäkin olen olen koko ikäni asunut yksin ja en ole koskaan seurustellut. Olen myös aikalailla eristäytynyt yhteiskunnasta ja sosiaalisesta elämästä. Toki käyn vakitöissä että en taidan täysin syrjäytynyt olla.
Ihmettelen vain kun täällä jankataan naisvihasta ja täällä saa sellaisen kuvan että me yksinäiset/syrjäytyneet/erakot olemme naisvihaajia.Kai kyse on siitä, että naisviha koetaan negatiiviseksi ilmiöksi ja halutaan siksi yhdistää "sopivaan" ihmisjoukkoon. Ei kukaan tietenkään halua myöntää, että oma puoliso, kaverit tai aikaisemmat heilat ja baarip-a-not kuuluvat tuohon joukkoon. Sehän tarkoittaisi, että olet itse tukenut kyseistä ilmiötä ja että et kuulukaan parempaan väkeen.
Minun mielestä se on varsin outoa että naisviha liitetään niihin miehiin jotka elävät yksin. Olen tuo kenelle vastasit ja tunnen muitakin ikisinkkumiehiä jotka elävät aikalailla omissa oloissaan mutta en ole ainakaan heistäkään huomannut mitään naisvihaa.
No ainakin täällä netissä se on sitä näkyvintä naisvihaa. Jos ukkomiehet kirjottelee naisista negatiiviseen sävyyn, niin se on lähinnä valitusta siitä ettei seksiä saa tarpeeks usein.
Jotkut perhekodit sun muut on sitten oma juttunsa, mutta kyllähän parisuhdeväkivallastakin kirjoitellaan, jos sen nyt haluaa väkisin naisvihaan tässä kontekstissa yhdistää
Netti on netti ja täällä kuka vaan voi huudella mitä vaan. Tuolla oikeassa elämässä missä ne syrjäytyneet naisvihaajat ovat? Onko niitä edes olemassa?
Onko oikee elämä enää oikea elämä kun kaikki on puhelimissinsa ja netissä kiinni
Netissä kuka vain voi sanoa mitä vain anonyymisti. Onko kukaan ikinä nähny syrjäytynyttä/yksinäistä naisvihaajaa tai tunteeko kukaan sellaista ihmistä edes?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun kuuntelee, miten poikia ja miehiä halveksutaan, niin en ihmettele. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Kuka halveksuu? Ei minun poikaani ole kukaan ainakaan kuulleni halveksunut. Alakoulussa ehkä joskus muut pojat naureskelivat kun mokasi jalkapallossa tmv, mutta ei sen ihmeempää 'halveksumista' missään.
Ihan mediassa ja somessa näkyy lähes päivittäin näitä "toksinen maskuliinisuus" -tyyppisiä kirjoituksia.
Maskuliinisuus on eri asia kuin toksinen maskuliinisuus.
Mitä on maskuulinisuus ja milloin se muuttuu toksiseksi?
Tähän pitää vastata niiden, jotka levittävät tätä "toksinen maskuliinisuus" -käsitettä.
Öh. Toksisella tarkoitetaan toisten alistamista, halveksimista ja hyväksikäyttöä. Eikä se nyt niin erikoista ole, että termi on liitetty maskuliinisuuteen, koska miesten välisten hierarkia liian usein muodostuu näiden kombinaationa. Siitä osoituksena miehet kumartelevat ja palvovat täysiä paskoja. Alfaksi ei päästä olemalla hellä, empaattinen ja hyvä kuuntelija.
Ja kuinka paljon tuollaisia miehiä on? Kulutatko aikaasi ihan turhaan, kun yrität taistella muutamaa miestä vastaan netin keskustelupalstoilla?
Itsekin tykkään ajatella, ettei pari hörhöä netissä mitään vaikuta.
Valitettavasti asia ei kuitenkaan taida olla niin. Internet on antanut aikamoisen megafonin kaikenlaisille hulluille.
Miksi hakeudut sellaisille palstoille sitten? Oikeassa elämässä en ole ikinä törmännyt naisvihaan.
Ketju on lukittu.
Alue: Aihe vapaa
Pelottavaa