HS: kirjailija näyttää nuorten miesten syrjäytymisen seuraukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen mies syrjäytyy ja katkeroituu kun taas arabi ja afrikkaismieher on iloisia ja saavat naisen suomessa todella vaivattomasti.

En yhtään ihmettele että kyseisiä miehiä näkyy ohjelmissa sekä mainoksissa yhä enemmän, mieluummin heitä katsookin.

Irakilaiset ja somalit saavat vaivattomasti naisen?

Kyllä ainakin Irakeilla ja afgaanimiehillä on suomalaisia tyttöjä ja nuoria naisia usein kumppaninaan. Somalit tykkää avioitua keskenään.

Näin Oulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa siinä on jos mies haluaa olla yksin? Miksi siitä on tehty ongelma jos mies haluaa olla yksin?

Ei mun tietääkseni siitä ole ongelmaa tehty, vaan joistain yksinoloon liittyvistä lieveilmiöistä.

Oon itekki yksin asuva mies enkä näe että mua mitenkään syyllistetään tai sorretaan. Rauhassa saan olla

Minäkin olen olen koko ikäni asunut yksin ja en ole koskaan seurustellut. Olen myös aikalailla eristäytynyt yhteiskunnasta ja sosiaalisesta elämästä. Toki käyn vakitöissä että en taidan täysin syrjäytynyt olla.

Ihmettelen vain kun täällä jankataan naisvihasta ja täällä saa sellaisen kuvan että me yksinäiset/syrjäytyneet/erakot olemme naisvihaajia.

Ohimennen tehty huomio: ei edes yhtä sivua ehtinyt mennä, kun alettiin huutelemaan loukkauksia (mm incel jne). Miettikääpä tuota sanaa vähän tarkemmin. Omasta tahdosta riippumatta tilanteessa. Kuten vaikkapa vankilassa - eihän siellä omasta tahdosta olla. Paitsi, että "incel" ei ole tehnyt yhtään mitään väärää. Silti "tuomittu". Ehkä loppuelämäkseen. Hauskaa, eikö olekin? Mielestäni ei lainkaan.

Valitse puolesi, sanoi Sanna Marin. Olen vallinnut, vastustan marxilaista ideologiaa, joka haluaa tuhota länsimaisen demokratian, kristilliset arvot ja etiikan, demokratian ja tasa-arvon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin itse miettimään tätä naisvihaa, että onko se lisääntynyt 90-lukuun verrattuna vai enkä itse vain nuorena aikuisena huomannut sitä? En rehellisesti sanottuna muista kuin yhden tilanteen, jossa koin että minua rajoitettiin naissukupuolen edustajana (eihän tytöt voi tuollaista tehdä -tyylinen tilanne).

Omat tyttäreni onneksi opiskelevat korkeakoulussa teknistä alaa ja ovat käyneet luonnontiedepainotteisen lukion, jossa poikia on tottakai ollut iso enemmistö, mutta samalla nämä pojat ovat hyvin isolta osin olleet hyvin käyttäytyviä, älykkäitä ja suhtautuneet tyttöihin normaalisti. Ehkä tällaisilla lahjakkailla ja/tai hyvin kasvatetuilla pojilla ei ole tarvetta painaa tyttöjä alas? 

Yläkoulun puolelta en tiedä onko tilanteita ollut, pitääkin jutella asiasta.

Niin minäkin luulin, että poikani, jota on kasvatettu, olisi hyväkäytöksinen ja normaali suhteutumiseltaa tyttöihin. Siksi tuo hiukka hätkäytti. Sanomattakin selvä, että asiasta on puhuttu ja toivomansa vaatekappale jäi ostamatta tuossa reissussa kiitos käytöksen.

Mutta.

Kukaan näistä palstan miesasiamiehistä ei ole vielä osannut kertoa minulle miksi nuoren miehen kuuluisi saada todeta tuikituntemattomasta pikkutytöstä, että hän on v*n ärsyttävän näköinen H.

Joo joo, marin ja marxilaisuus ja akateemiset ronkelit naiset.. avaatteko vielä silti miksi on ok sanoa kuten edellä, vieraasta pienestä tytöstä. Kiitos.

Ei tietenkään pitäisi saada sanoa.

Kyseessä on kuitenkin nuori poika, joka vasta opettelee, mitä saa ja kannattaa sanoa ja mitä ei. Valitettavasti hän saa mainitsemillasi sanomisilla positiivista vahvistusta tekemisilleen sekä vertaisiltaan pojilta että myös vaikutusvaltaisilta (lue halutuilta) tytöiltä, jotka arvostavat aggressiivisuutta viestiviä poikia.

Arvostan kuitenkin yritystäsi puuttua tähän.

Onko nuo nyt oikeasti niitä haluttuja tyttöjä? Jotka agressiivisten öykkäreiden kanssa hengaa. Joissain nistiporukoissa tuollaisia esim on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa siinä on jos mies haluaa olla yksin? Miksi siitä on tehty ongelma jos mies haluaa olla yksin?

Ei mun tietääkseni siitä ole ongelmaa tehty, vaan joistain yksinoloon liittyvistä lieveilmiöistä.

Oon itekki yksin asuva mies enkä näe että mua mitenkään syyllistetään tai sorretaan. Rauhassa saan olla

Sama juttu. Ei kukaan ole ikinä ollut hyvässä tai pahassa kiinnostunut minusta tai tekemisistäni. Olen saanut elää, tehdä työtä, asua ja harrastaa juuri niin kuin itse olen halunnut. Olen ihmisille ilmaa, mutta toisaalta ilma ei häiritse ketään.

Vierailija kirjoitti:

Valitse puolesi, sanoi Sanna Marin. Olen vallinnut, vastustan marxilaista ideologiaa, joka haluaa tuhota länsimaisen demokratian, kristilliset arvot ja etiikan, demokratian ja tasa-arvon.

Miks otat marinilta neuvoja vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Viestini siitä, että miehet valittavat kaikesta kokemastaan pikkuvääryyksistä herkemmin on poistettu, taisi mennä jollakin ihon alle...

Joo näinhän se on, siksi lehdet ovatkin täynnä naisten ulinaa tasa-arvoasioista. 

Vierailija kirjoitti:

Ohimennen tehty huomio: ei edes yhtä sivua ehtinyt mennä, kun alettiin huutelemaan loukkauksia (mm incel jne). Miettikääpä tuota sanaa vähän tarkemmin. Omasta tahdosta riippumatta tilanteessa. Kuten vaikkapa vankilassa - eihän siellä omasta tahdosta olla. Paitsi, että "incel" ei ole tehnyt yhtään mitään väärää. Silti "tuomittu". Ehkä loppuelämäkseen. Hauskaa, eikö olekin? Mielestäni ei lainkaan.

Inceliyyteen liittyy muutakin. Mutta jos lähtee sanan merkitystä purkamaan niin onhan se vähän ongelmallinen, jos ei ole sujut sen oman 'selibaattinsa' kanssa (mistään selibaatista turha puhua koska monet näistä katsoo kuitenkin pornoa, jotkut ehkä vähän liikaa)

Aika hyvin on erään uskonnon ääriaineksen tuoma ilosanoma siitä, kuinka naisia pitää kohdella (ei koulua, miesten omistamia, kakkosluokan kansalaisia jne) on ajanut itsensä läpi tässä ajattelutavassa. Ja kuitenkin länsimaissa yleisesti tämän uskonnon äärireuna leimataan terroristiseksi. Eli onko tämäkin aivopesu ainoastaan tietyn ääriaineksen uskonnon levittämistä ja kun on saatu riittävästi tyyppejä lobbaajien kautta asiaan uskomaan, tulee sitten ääriuskonnollinen profeetta esiin lobbaajan takaa - eikä asiaan netin kautta tutustuneet ja kannattajat edes ymmärrä mites tässä nyt näin kävikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että olen iloinen lesboudestani. Aika pientä on lesbojen "väkivalta" siihen nähden että miehenne ja poikanne joiden takia vaihdatte nimenne pitää teitä pelkkinä reikinä. Joka kolmas nainen saa muuten nyrkistä nimenomaan heterosuhteessa, ja toisiksi yleisin henkirikostyyppi on Suomessa mies joka ta**aa naiskumppaninsa.

Luulisi että nimenvaihto saisi miehet pitämään teitä perheenä, jolloin he tuomitsisivat tämän kaiken sekopäisen väkivallan. Vaan ei, heterothan rakastavat perheväkivaltaa. En tiedä yhtäkään lesboa joka haluaisi viedä naisten ihmisoikeudet, miehistänne ei voi sanoa samaa.

Kannattaisi ehkä tajuta millaisia miehet ovat? Ette te sanoja säästele naisvaltaisten alojen "draamasta", joten aika kumma miten miehet saa vain silittelyä ja lässytystä kun he vihaavat teitä. Ja siinä näette, miten sairasta por*o on. Miehenne itse katsoo pornoa ja sitten vaatii neitsyen. Ettepä ole tuomitsemassa.

Heteronaisen elämä on surkeaa. Pyllisteleviä nimenvaihtajia, joita oma perhekin vihaa. Olette vielä uskollisisa sille joka teitä kaikista todennäköisimmin esineellistää. Avatkaa ne silmät, kaakat.

Ymmärrän näkemyksesi, mutta samalla muistutan, että miehiä on joka junaan.

Niinpä nysteeri onkin, että miksi niitä alistajamiehiä valitaan kumppaniksi niin mielellään? Ainoa selitys lienee se, että naiset nimenomaan haluavat tuohon kuvaamaasi alistetun rooliin. Ehkä se tuntuu turvalliselta tai jotain.

Edellisellä sivulla sanottiin, että jotkut sekottaa öykkäriyden itsevarmuudeks ja itsevarmuus kiehtoo.

Voi olla, mutta en halua uskoa tuota. Haluan mieluummin ajatella, että naisilla on edes sen verran sosiaalista ymmärrystä ja järkeä, että osaavat nuo kaksi erottaa.

Naisilla voi olla sosiaalista ymmärrystä ja jopa järkeä, mutta naisetkaan eivät voi valita kehen ihastuvat. Naiset arvostavat miehissä eri asioita, kuin mihin ihastuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa siinä on jos mies haluaa olla yksin? Miksi siitä on tehty ongelma jos mies haluaa olla yksin?

Ei mun tietääkseni siitä ole ongelmaa tehty, vaan joistain yksinoloon liittyvistä lieveilmiöistä.

Oon itekki yksin asuva mies enkä näe että mua mitenkään syyllistetään tai sorretaan. Rauhassa saan olla

Minäkin olen olen koko ikäni asunut yksin ja en ole koskaan seurustellut. Olen myös aikalailla eristäytynyt yhteiskunnasta ja sosiaalisesta elämästä. Toki käyn vakitöissä että en taidan täysin syrjäytynyt olla.

Ihmettelen vain kun täällä jankataan naisvihasta ja täällä saa sellaisen kuvan että me yksinäiset/syrjäytyneet/erakot olemme naisvihaajia.

Kai kyse on siitä, että naisviha koetaan negatiiviseksi ilmiöksi ja halutaan siksi yhdistää "sopivaan" ihmisjoukkoon. Ei kukaan tietenkään halua myöntää, että oma puoliso, kaverit tai aikaisemmat heilat ja baarip-a-not kuuluvat tuohon joukkoon. Sehän tarkoittaisi, että olet itse tukenut kyseistä ilmiötä ja että et kuulukaan parempaan väkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin itse miettimään tätä naisvihaa, että onko se lisääntynyt 90-lukuun verrattuna vai enkä itse vain nuorena aikuisena huomannut sitä? En rehellisesti sanottuna muista kuin yhden tilanteen, jossa koin että minua rajoitettiin naissukupuolen edustajana (eihän tytöt voi tuollaista tehdä -tyylinen tilanne).

Omat tyttäreni onneksi opiskelevat korkeakoulussa teknistä alaa ja ovat käyneet luonnontiedepainotteisen lukion, jossa poikia on tottakai ollut iso enemmistö, mutta samalla nämä pojat ovat hyvin isolta osin olleet hyvin käyttäytyviä, älykkäitä ja suhtautuneet tyttöihin normaalisti. Ehkä tällaisilla lahjakkailla ja/tai hyvin kasvatetuilla pojilla ei ole tarvetta painaa tyttöjä alas? 

Yläkoulun puolelta en tiedä onko tilanteita ollut, pitääkin jutella asiasta.

Niin minäkin luulin, että poikani, jota on kasvatettu, olisi hyväkäytöksinen ja normaali suhteutumiseltaa tyttöihin. Siksi tuo hiukka hätkäytti. Sanomattakin selvä, että asiasta on puhuttu ja toivomansa vaatekappale jäi ostamatta tuossa reissussa kiitos käytöksen.

Mutta.

Kukaan näistä palstan miesasiamiehistä ei ole vielä osannut kertoa minulle miksi nuoren miehen kuuluisi saada todeta tuikituntemattomasta pikkutytöstä, että hän on v*n ärsyttävän näköinen H.

Joo joo, marin ja marxilaisuus ja akateemiset ronkelit naiset.. avaatteko vielä silti miksi on ok sanoa kuten edellä, vieraasta pienestä tytöstä. Kiitos.

Ei tietenkään pitäisi saada sanoa.

Kyseessä on kuitenkin nuori poika, joka vasta opettelee, mitä saa ja kannattaa sanoa ja mitä ei. Valitettavasti hän saa mainitsemillasi sanomisilla positiivista vahvistusta tekemisilleen sekä vertaisiltaan pojilta että myös vaikutusvaltaisilta (lue halutuilta) tytöiltä, jotka arvostavat aggressiivisuutta viestiviä poikia.

Arvostan kuitenkin yritystäsi puuttua tähän.

Onko nuo nyt oikeasti niitä haluttuja tyttöjä? Jotka agressiivisten öykkäreiden kanssa hengaa. Joissain nistiporukoissa tuollaisia esim on

Pornofilmeissä näitä myös varmaan aika paljon esiintyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että olen iloinen lesboudestani. Aika pientä on lesbojen "väkivalta" siihen nähden että miehenne ja poikanne joiden takia vaihdatte nimenne pitää teitä pelkkinä reikinä. Joka kolmas nainen saa muuten nyrkistä nimenomaan heterosuhteessa, ja toisiksi yleisin henkirikostyyppi on Suomessa mies joka ta**aa naiskumppaninsa.

Luulisi että nimenvaihto saisi miehet pitämään teitä perheenä, jolloin he tuomitsisivat tämän kaiken sekopäisen väkivallan. Vaan ei, heterothan rakastavat perheväkivaltaa. En tiedä yhtäkään lesboa joka haluaisi viedä naisten ihmisoikeudet, miehistänne ei voi sanoa samaa.

Kannattaisi ehkä tajuta millaisia miehet ovat? Ette te sanoja säästele naisvaltaisten alojen "draamasta", joten aika kumma miten miehet saa vain silittelyä ja lässytystä kun he vihaavat teitä. Ja siinä näette, miten sairasta por*o on. Miehenne itse katsoo pornoa ja sitten vaatii neitsyen. Ettepä ole tuomitsemassa.

Heteronaisen elämä on surkeaa. Pyllisteleviä nimenvaihtajia, joita oma perhekin vihaa. Olette vielä uskollisisa sille joka teitä kaikista todennäköisimmin esineellistää. Avatkaa ne silmät, kaakat.

Ymmärrän näkemyksesi, mutta samalla muistutan, että miehiä on joka junaan.

Niinpä nysteeri onkin, että miksi niitä alistajamiehiä valitaan kumppaniksi niin mielellään? Ainoa selitys lienee se, että naiset nimenomaan haluavat tuohon kuvaamaasi alistetun rooliin. Ehkä se tuntuu turvalliselta tai jotain.

Edellisellä sivulla sanottiin, että jotkut sekottaa öykkäriyden itsevarmuudeks ja itsevarmuus kiehtoo.

Voi olla, mutta en halua uskoa tuota. Haluan mieluummin ajatella, että naisilla on edes sen verran sosiaalista ymmärrystä ja järkeä, että osaavat nuo kaksi erottaa.

Naisilla voi olla sosiaalista ymmärrystä ja jopa järkeä, mutta naisetkaan eivät voi valita kehen ihastuvat. Naiset arvostavat miehissä eri asioita, kuin mihin ihastuvat.

Ymmärrän, mutta ihmisellä on eläimiin verrattuna kehittyneet aivot, jotka mahdollistavat muunkin kuin puhtaan vaistojen varassa kulkemisen. Luulisi, että naiset pystyvät edes hiukan kontrolloimaan impulssejaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se ole hyvä juttu, että jo nuorena tietää asioiden oikean järjestyksen?

Yawn.

Pointti oli se, että paljon keskustellaan syrjäytyneiden nuorten miesten riskistä sairastua naisiin kohdistuvaan katkeruuteen ja vihaan, mutta nämä pojat mm eivät ole millään mittarilla syrjäytyneitä, vaan jopa etuoikeutettuja  ja menestyviä, ainakin toistaiseksi. Heillä ei ole päihdeongelmaa, ei mielenterveyden ongelmaa. Heidän puheensa ovat mielestäni kulttuurin tuotetta, ts he eivät edes näe ongelmaa puheissaan. Ja hesarin keskustelupalstalla paljastuu, ettei ongelmaa naisiin kohdistuvassa vihamielisessä puheessa ja käytöksessä näe myöskään edes omalla nimellään kirjoittavat aikuiset (?) miehet, vaan ongelma on heidän mielestään naisten etuoikeutettu asema. Ei ole! Ongelma on se, että jossain foorumissa naisia alentava väkivaltainen puhe on ilmeisesti niin yleistä, että siitä tulee valtavirtaa.

Mietittekö te miehet koskaan mistä tätä sirkusta ohjataan? Mistä käsin tuollaisesta kahtiajakavasta puheesta pyritään tekemään arkipäiväistä ja kuka siitä sitten hyötyy? Vai toistatteko vain papukaijana: 'kun mies menestyy naiset jonottaa hänen luokseen, loput miehet ovat naisille ilmaa'?

Älä nyt viitsi. Tälläkin palstalla akateemiset naiset eivät halua tutustua parisuhdemielessä ei-akateemisiin miehiin.

Se on mahdollista, ettei moni akateeminen nainen halua parisuhteeseen ei-akateemisen miehen kanssa. Mutta kerrotko vielä miksi tämä on naisvihaa herättävä ongelma? Onhan ei-akateemisia naisiakin olemassa. Miksi siis nuori mies alkaisi vihata kaikkia naisia kun joku akateeminen nainen ei tahdo parisuhdetta jonkun ei-akateemisen miehen kanssa? En ymmärrä. En minäkään alkanut vihata miehiä kun ensirakkauteni ei halunnut minua vaan pitkän ja kauniin ystäväni. Nuolin haavani ja menin eteenpäin ja löysin mieleisen kumppanin myöhemmin.

Kertoo ihmisen pinnallisuudesta, jos preferenssinä on koulutus, eikä halua antaa edes mahdollisuutta ei-akateemiselle miehelle. Lisäksi herättelisin miettimään sitä, että aloituksessa mainitut pojat todennäköisesti päätyvät akateemiselle uralle, jolloin heillä on laaja naistarjonta. Todennäköisesti vain hyppivät kukasta kukkaan, mutta tämähän ei sitten enää akateemisten naisten mielestä ole naisvihaa.

häh?

Miksi on pinnallisuutta jos haluaa, että on kumppanin kanssa yhteiset mielenkiinnon aiheet. Ja edelleen, miksi asenne KAIKKIA naisia kohtaan on vihamielinen jos muutama % naisista ei huoli matalasti koulutettua miestä. Siis väännän sinulle rautalangasta; miksi suhtautuisi vihamielisesti tuttavaani joka on tohtoriopiskelija ja naimisissa kirvesmiehen kanssa, jos joku nainen jossain ei halua tutustua johonkin mieheen, jolla on matalampi koulutustaso. Enhän minäkään inhoa kaikkia miehiä, en edes yhtäkään, vaikka ensirakkauteni piti pitkäraajaisesta blondista eikä lyhyestä punapäästä.

Siis se sinun koulutuksesiko on ainoa mielenkiinnon kohteesi ja siksi miehelläkin pitää olla akateeminen koulutus? Mistä sinä oikein juttelisit sen kumppanisi kanssa? Pelkästään akateemisesta koulutuksestanne? Kuulostaa todella ahdasmieliseltä.

vastaatko mun kysymykseeni kuitenkin vielä kiitos.

Mistä jutellaan kumppanin kanssa? No työasioista, ollaan vähän niin kun samalla alalla eli jaetaan ihan ammattiasioita. Harrastetaan jotain yhdessä eli niistä puhutaan. Paljon maailman tapahtumista, esim nyt tietty nämä hallitusneuvottelut ja teemat pinnalla, ja kaikki esim sen lapseni tulevaisuuteen vaikuttavat asiat kuten ilmastonmuutos ja siihen liittyvä politiikka, maailmanpolitiikka, sijoitukset ja niiden kohtalo. Tunteista toki, omasta ja toisen lapsuudesta ja muistoista ja arvoista jne. Tulevaisuuden suunnitelmista.

Aika harvassa ovat ne miehet, jotka suhtautuvat kaikkiin naisiin vihamielisesti. Siinä vastaus kysymykseesi. Mikä estää, että ei pystyisi näistä mainitsemistasi asioista keskustelmaan ei-akateemisen kanssa?

seurustelin nuorena poikien kanssa, joista joku on nyt konepajayrittäjä, joku peltiseppä, yksi on urheiluosastolla myyjänä. Ei mennyt jutut yksiin lopulta ja tämä tuli selväksi jo ennen kuin oltiin toisen asteen koulutusta käyty loppuun.

Onko mulla joku velvollisuus siis etsiä etsiä heinäsuovasta ei-akateeminen mies jonka kanssa on kiinnostavaa keskustella ja viettää aikaa jos ihan omasta työn piiristä osuu kohdalle akateeminen mies johon rakastun? Pois pois akateeminen, koska naisvihan ehkäiseminen vaatii, että etsin etsin ja etsimästä päästyäni etsin sopivaa ei-akateemista?

Arvostelet ei-akateemisia miehiä sen perusteella, millaisia kolme tuntemaasi poikaa on ollut toisen asteen opiskelun aikana? Ei ole mitään velvollisuutta, kunhan vain yritän herätellä sinua omista ennakkoluuloistasi.

ei mulla ole mitään ennakkoluuloja. Mulla on henkilökohtaisia kokemuksia jonka perusteella pidän todennäköisenä, että akateeminen nainen kohtaa elämänpiirissään (oppilaitos, työpaikka) toisen akateemisen ja jutut natsaa ja sitten pariudutaan.

Akateemisena naisena:

-en käy baarissa, en festareilla, en rock tai suomipop keikoilla

-en harrasta autoja, en ole kiinnostunut autoista, en halua puhua niistä, en ihmetellä niitä, en katsella niitä

-yo pätee kaikkiin motorisoituihin laitteisiin

-en tupakoi

-en pidä tatskoista

- pidän luonnosta, haluan suojella sitä

-pidän ilta- ja viikonloppuvapaista

-harrastan liikuntaa

-vaikka harrastan mm painonnostoa en harrasta lisäravinteita, enkä tunnusta mitään tiettyä tyyliä, en halua puhua niistä, en halua katsella niitä, ei kiinnosta

-en katso tosi-tv:tä, enkä toimintaelokuvia

-en matkusta aurinkomatkoilla tai deturilla aurinkolomalle

-harrastan koiria, mutta sellaisia joista on metsästysharrastuksessa iloa, en mitään muotirotuja

Nyt sattui löytymään noilla spekseillä sopiva akateeminen. Jos olen rajoittunut niin niin on sitten sellainen mieskin, joka lukee tuon listan ja ajattelee: jeesus kun tylsä nainen.

osuiko?

Sama. Kun olen näissä ketjuissa kertonut, mitä harrastan, mistä olen kiinnostunut, niin olen kuullut olevani kuolettavan tylsä ja ettei kukaan mies haluaisi kanssani ollakaan. Jostain syystä puoliso kuitenkin tahtoo.

Minä harrastan kulttuuria. Luen paljon, laidasta laitaan, suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Tykkään keskustella kirjallisuudesta, luen kirja-arvosteluja, etsin sitä kautta hyvää luettavaa, mutta ahmin kyllä dekkareitakin.

Käyn elokuvissa vain harvoin, yleensä DocPointissa ja Rakkautta & Anarkiaa filkkareilla. Muutoin elokuvateattereissa tulee hyvin harvoin sellaisia elokuvia, jotka kiinnostaisivat (paitsi Helsingissä ja sinne täältä on matkaa). En katso käytännössä ollenkaan televisiota, en Netflixiä. Joskus Areenaa, Kirjastokinoa ja Viddlaa.

Matkustelen paljon, omatoimimatkoja. Se on minun paheeni eikä minulla ole sille muuta puolustusta kuin että olen lapsesta saakka halunnut matkustaa ja elän monessa muussa suhteessa ilmastoystävällisesti. Tälle keväälle olen tehnyt yhden ulkomaanmatkan, parin viikon kuluttua lähden seuraavalle. Sieltä palattua kolmannelle ja uskoisin, että kesäloman lopulla käyn vielä jossain ainakin pidennetyn viikonlopun verran. Myös lokakuulle on lennot ostettu erääseen keskieurooppalaiseen kaupunkiin.

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja mukana paikallispolitiikassa. Syön vegaanisesti, en meikkaa, en värjää hiuksia tms. En shoppaile, ostan vaatteita vain tarpeeseen, aina kun mahdollista pellavaa tai luomupuuvillaa ja sellaisia, jotka kestävät aikaa.

Opiskelen jatkuvasti jotain työni ohella, tällä hetkellä en tutkintoon johtavaa, mutta niitäkin on tullut suoritettua.

Olen feministi ja pidän tasa-arvoa itsestäänselvyytenä parisuhteessa. Samoin sitä, että parisuhteessakin on yksityisyyttä ja erilliset rahat. Yhteiset menot maksetaan puoliksi.

En ole kiinnostunut liikunnasta, liikun vain pysyäkseni kunnossa. Minua ei kiinnosta keskustella liikunnasta, sen sijaan ravitsemus on yksi lempiaiheitani.

Kuinka moni ei-akateeminen mies etsii kaltaistani naista, joka tekee päivät töitä, viettää useita iltoja kuukaudessa kokouksissa, muina iltoina ulkoilee koiran kanssa ja opiskelee. Lopulla vapaa-ajallaan istuu mielellään lukemassa. Ei edellytä mieheltä vegaanista ruokavaliota, mutta sitä kyllä, että tälle ei ole ongelma etsiä matkoilla ravintoloita, joista löytyy vegaaninen vaihtoehto. Tykkää keskustella yhteiskunnallisista asioista, lukea yhdessä viikonloppuisin Hesaria, keskustella sen artikkeleista (myös tiede ja kulttuuri).

Jos samanhenkinen mies olisi osunut kohdalle, niin ei hänen koulutuksensa olisi ollut este. Mutta kohdalle osui akateemisesti koulutettu mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että olen iloinen lesboudestani. Aika pientä on lesbojen "väkivalta" siihen nähden että miehenne ja poikanne joiden takia vaihdatte nimenne pitää teitä pelkkinä reikinä. Joka kolmas nainen saa muuten nyrkistä nimenomaan heterosuhteessa, ja toisiksi yleisin henkirikostyyppi on Suomessa mies joka ta**aa naiskumppaninsa.

Luulisi että nimenvaihto saisi miehet pitämään teitä perheenä, jolloin he tuomitsisivat tämän kaiken sekopäisen väkivallan. Vaan ei, heterothan rakastavat perheväkivaltaa. En tiedä yhtäkään lesboa joka haluaisi viedä naisten ihmisoikeudet, miehistänne ei voi sanoa samaa.

Kannattaisi ehkä tajuta millaisia miehet ovat? Ette te sanoja säästele naisvaltaisten alojen "draamasta", joten aika kumma miten miehet saa vain silittelyä ja lässytystä kun he vihaavat teitä. Ja siinä näette, miten sairasta por*o on. Miehenne itse katsoo pornoa ja sitten vaatii neitsyen. Ettepä ole tuomitsemassa.

Heteronaisen elämä on surkeaa. Pyllisteleviä nimenvaihtajia, joita oma perhekin vihaa. Olette vielä uskollisisa sille joka teitä kaikista todennäköisimmin esineellistää. Avatkaa ne silmät, kaakat.

Ymmärrän näkemyksesi, mutta samalla muistutan, että miehiä on joka junaan.

Niinpä nysteeri onkin, että miksi niitä alistajamiehiä valitaan kumppaniksi niin mielellään? Ainoa selitys lienee se, että naiset nimenomaan haluavat tuohon kuvaamaasi alistetun rooliin. Ehkä se tuntuu turvalliselta tai jotain.

Edellisellä sivulla sanottiin, että jotkut sekottaa öykkäriyden itsevarmuudeks ja itsevarmuus kiehtoo.

Voi olla, mutta en halua uskoa tuota. Haluan mieluummin ajatella, että naisilla on edes sen verran sosiaalista ymmärrystä ja järkeä, että osaavat nuo kaksi erottaa.

Naisilla voi olla sosiaalista ymmärrystä ja jopa järkeä, mutta naisetkaan eivät voi valita kehen ihastuvat. Naiset arvostavat miehissä eri asioita, kuin mihin ihastuvat.

Ymmärrän, mutta ihmisellä on eläimiin verrattuna kehittyneet aivot, jotka mahdollistavat muunkin kuin puhtaan vaistojen varassa kulkemisen. Luulisi, että naiset pystyvät edes hiukan kontrolloimaan impulssejaan.

Ootkohan se sama tyyppi, joka korosti että miehiä on moneen junaan.

Naiset on sitten sulle kuitenkin ilmeisesti vaan yhtä harmaata massaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa siinä on jos mies haluaa olla yksin? Miksi siitä on tehty ongelma jos mies haluaa olla yksin?

Ei mun tietääkseni siitä ole ongelmaa tehty, vaan joistain yksinoloon liittyvistä lieveilmiöistä.

Oon itekki yksin asuva mies enkä näe että mua mitenkään syyllistetään tai sorretaan. Rauhassa saan olla

Minäkin olen olen koko ikäni asunut yksin ja en ole koskaan seurustellut. Olen myös aikalailla eristäytynyt yhteiskunnasta ja sosiaalisesta elämästä. Toki käyn vakitöissä että en taidan täysin syrjäytynyt olla.

Ihmettelen vain kun täällä jankataan naisvihasta ja täällä saa sellaisen kuvan että me yksinäiset/syrjäytyneet/erakot olemme naisvihaajia.

Kai kyse on siitä, että naisviha koetaan negatiiviseksi ilmiöksi ja halutaan siksi yhdistää "sopivaan" ihmisjoukkoon. Ei kukaan tietenkään halua myöntää, että oma puoliso, kaverit tai aikaisemmat heilat ja baarip-a-not kuuluvat tuohon joukkoon. Sehän tarkoittaisi, että olet itse tukenut kyseistä ilmiötä ja että et kuulukaan parempaan väkeen.

Minun mielestä se on varsin outoa että naisviha liitetään niihin miehiin jotka elävät yksin. Olen tuo kenelle vastasit ja tunnen muitakin ikisinkkumiehiä jotka elävät aikalailla omissa oloissaan mutta en ole ainakaan heistäkään huomannut mitään naisvihaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se ole hyvä juttu, että jo nuorena tietää asioiden oikean järjestyksen?

Yawn.

Pointti oli se, että paljon keskustellaan syrjäytyneiden nuorten miesten riskistä sairastua naisiin kohdistuvaan katkeruuteen ja vihaan, mutta nämä pojat mm eivät ole millään mittarilla syrjäytyneitä, vaan jopa etuoikeutettuja  ja menestyviä, ainakin toistaiseksi. Heillä ei ole päihdeongelmaa, ei mielenterveyden ongelmaa. Heidän puheensa ovat mielestäni kulttuurin tuotetta, ts he eivät edes näe ongelmaa puheissaan. Ja hesarin keskustelupalstalla paljastuu, ettei ongelmaa naisiin kohdistuvassa vihamielisessä puheessa ja käytöksessä näe myöskään edes omalla nimellään kirjoittavat aikuiset (?) miehet, vaan ongelma on heidän mielestään naisten etuoikeutettu asema. Ei ole! Ongelma on se, että jossain foorumissa naisia alentava väkivaltainen puhe on ilmeisesti niin yleistä, että siitä tulee valtavirtaa.

Mietittekö te miehet koskaan mistä tätä sirkusta ohjataan? Mistä käsin tuollaisesta kahtiajakavasta puheesta pyritään tekemään arkipäiväistä ja kuka siitä sitten hyötyy? Vai toistatteko vain papukaijana: 'kun mies menestyy naiset jonottaa hänen luokseen, loput miehet ovat naisille ilmaa'?

Älä nyt viitsi. Tälläkin palstalla akateemiset naiset eivät halua tutustua parisuhdemielessä ei-akateemisiin miehiin.

Se on mahdollista, ettei moni akateeminen nainen halua parisuhteeseen ei-akateemisen miehen kanssa. Mutta kerrotko vielä miksi tämä on naisvihaa herättävä ongelma? Onhan ei-akateemisia naisiakin olemassa. Miksi siis nuori mies alkaisi vihata kaikkia naisia kun joku akateeminen nainen ei tahdo parisuhdetta jonkun ei-akateemisen miehen kanssa? En ymmärrä. En minäkään alkanut vihata miehiä kun ensirakkauteni ei halunnut minua vaan pitkän ja kauniin ystäväni. Nuolin haavani ja menin eteenpäin ja löysin mieleisen kumppanin myöhemmin.

Kertoo ihmisen pinnallisuudesta, jos preferenssinä on koulutus, eikä halua antaa edes mahdollisuutta ei-akateemiselle miehelle. Lisäksi herättelisin miettimään sitä, että aloituksessa mainitut pojat todennäköisesti päätyvät akateemiselle uralle, jolloin heillä on laaja naistarjonta. Todennäköisesti vain hyppivät kukasta kukkaan, mutta tämähän ei sitten enää akateemisten naisten mielestä ole naisvihaa.

häh?

Miksi on pinnallisuutta jos haluaa, että on kumppanin kanssa yhteiset mielenkiinnon aiheet. Ja edelleen, miksi asenne KAIKKIA naisia kohtaan on vihamielinen jos muutama % naisista ei huoli matalasti koulutettua miestä. Siis väännän sinulle rautalangasta; miksi suhtautuisi vihamielisesti tuttavaani joka on tohtoriopiskelija ja naimisissa kirvesmiehen kanssa, jos joku nainen jossain ei halua tutustua johonkin mieheen, jolla on matalampi koulutustaso. Enhän minäkään inhoa kaikkia miehiä, en edes yhtäkään, vaikka ensirakkauteni piti pitkäraajaisesta blondista eikä lyhyestä punapäästä.

Siis se sinun koulutuksesiko on ainoa mielenkiinnon kohteesi ja siksi miehelläkin pitää olla akateeminen koulutus? Mistä sinä oikein juttelisit sen kumppanisi kanssa? Pelkästään akateemisesta koulutuksestanne? Kuulostaa todella ahdasmieliseltä.

vastaatko mun kysymykseeni kuitenkin vielä kiitos.

Mistä jutellaan kumppanin kanssa? No työasioista, ollaan vähän niin kun samalla alalla eli jaetaan ihan ammattiasioita. Harrastetaan jotain yhdessä eli niistä puhutaan. Paljon maailman tapahtumista, esim nyt tietty nämä hallitusneuvottelut ja teemat pinnalla, ja kaikki esim sen lapseni tulevaisuuteen vaikuttavat asiat kuten ilmastonmuutos ja siihen liittyvä politiikka, maailmanpolitiikka, sijoitukset ja niiden kohtalo. Tunteista toki, omasta ja toisen lapsuudesta ja muistoista ja arvoista jne. Tulevaisuuden suunnitelmista.

Aika harvassa ovat ne miehet, jotka suhtautuvat kaikkiin naisiin vihamielisesti. Siinä vastaus kysymykseesi. Mikä estää, että ei pystyisi näistä mainitsemistasi asioista keskustelmaan ei-akateemisen kanssa?

seurustelin nuorena poikien kanssa, joista joku on nyt konepajayrittäjä, joku peltiseppä, yksi on urheiluosastolla myyjänä. Ei mennyt jutut yksiin lopulta ja tämä tuli selväksi jo ennen kuin oltiin toisen asteen koulutusta käyty loppuun.

Onko mulla joku velvollisuus siis etsiä etsiä heinäsuovasta ei-akateeminen mies jonka kanssa on kiinnostavaa keskustella ja viettää aikaa jos ihan omasta työn piiristä osuu kohdalle akateeminen mies johon rakastun? Pois pois akateeminen, koska naisvihan ehkäiseminen vaatii, että etsin etsin ja etsimästä päästyäni etsin sopivaa ei-akateemista?

Arvostelet ei-akateemisia miehiä sen perusteella, millaisia kolme tuntemaasi poikaa on ollut toisen asteen opiskelun aikana? Ei ole mitään velvollisuutta, kunhan vain yritän herätellä sinua omista ennakkoluuloistasi.

ei mulla ole mitään ennakkoluuloja. Mulla on henkilökohtaisia kokemuksia jonka perusteella pidän todennäköisenä, että akateeminen nainen kohtaa elämänpiirissään (oppilaitos, työpaikka) toisen akateemisen ja jutut natsaa ja sitten pariudutaan.

Akateemisena naisena:

-en käy baarissa, en festareilla, en rock tai suomipop keikoilla

-en harrasta autoja, en ole kiinnostunut autoista, en halua puhua niistä, en ihmetellä niitä, en katsella niitä

-yo pätee kaikkiin motorisoituihin laitteisiin

-en tupakoi

-en pidä tatskoista

- pidän luonnosta, haluan suojella sitä

-pidän ilta- ja viikonloppuvapaista

-harrastan liikuntaa

-vaikka harrastan mm painonnostoa en harrasta lisäravinteita, enkä tunnusta mitään tiettyä tyyliä, en halua puhua niistä, en halua katsella niitä, ei kiinnosta

-en katso tosi-tv:tä, enkä toimintaelokuvia

-en matkusta aurinkomatkoilla tai deturilla aurinkolomalle

-harrastan koiria, mutta sellaisia joista on metsästysharrastuksessa iloa, en mitään muotirotuja

Nyt sattui löytymään noilla spekseillä sopiva akateeminen. Jos olen rajoittunut niin niin on sitten sellainen mieskin, joka lukee tuon listan ja ajattelee: jeesus kun tylsä nainen.

osuiko?

Sama. Kun olen näissä ketjuissa kertonut, mitä harrastan, mistä olen kiinnostunut, niin olen kuullut olevani kuolettavan tylsä ja ettei kukaan mies haluaisi kanssani ollakaan. Jostain syystä puoliso kuitenkin tahtoo.

Minä harrastan kulttuuria. Luen paljon, laidasta laitaan, suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Tykkään keskustella kirjallisuudesta, luen kirja-arvosteluja, etsin sitä kautta hyvää luettavaa, mutta ahmin kyllä dekkareitakin.

Käyn elokuvissa vain harvoin, yleensä DocPointissa ja Rakkautta & Anarkiaa filkkareilla. Muutoin elokuvateattereissa tulee hyvin harvoin sellaisia elokuvia, jotka kiinnostaisivat (paitsi Helsingissä ja sinne täältä on matkaa). En katso käytännössä ollenkaan televisiota, en Netflixiä. Joskus Areenaa, Kirjastokinoa ja Viddlaa.

Matkustelen paljon, omatoimimatkoja. Se on minun paheeni eikä minulla ole sille muuta puolustusta kuin että olen lapsesta saakka halunnut matkustaa ja elän monessa muussa suhteessa ilmastoystävällisesti. Tälle keväälle olen tehnyt yhden ulkomaanmatkan, parin viikon kuluttua lähden seuraavalle. Sieltä palattua kolmannelle ja uskoisin, että kesäloman lopulla käyn vielä jossain ainakin pidennetyn viikonlopun verran. Myös lokakuulle on lennot ostettu erääseen keskieurooppalaiseen kaupunkiin.

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja mukana paikallispolitiikassa. Syön vegaanisesti, en meikkaa, en värjää hiuksia tms. En shoppaile, ostan vaatteita vain tarpeeseen, aina kun mahdollista pellavaa tai luomupuuvillaa ja sellaisia, jotka kestävät aikaa.

Opiskelen jatkuvasti jotain työni ohella, tällä hetkellä en tutkintoon johtavaa, mutta niitäkin on tullut suoritettua.

Olen feministi ja pidän tasa-arvoa itsestäänselvyytenä parisuhteessa. Samoin sitä, että parisuhteessakin on yksityisyyttä ja erilliset rahat. Yhteiset menot maksetaan puoliksi.

En ole kiinnostunut liikunnasta, liikun vain pysyäkseni kunnossa. Minua ei kiinnosta keskustella liikunnasta, sen sijaan ravitsemus on yksi lempiaiheitani.

Kuinka moni ei-akateeminen mies etsii kaltaistani naista, joka tekee päivät töitä, viettää useita iltoja kuukaudessa kokouksissa, muina iltoina ulkoilee koiran kanssa ja opiskelee. Lopulla vapaa-ajallaan istuu mielellään lukemassa. Ei edellytä mieheltä vegaanista ruokavaliota, mutta sitä kyllä, että tälle ei ole ongelma etsiä matkoilla ravintoloita, joista löytyy vegaaninen vaihtoehto. Tykkää keskustella yhteiskunnallisista asioista, lukea yhdessä viikonloppuisin Hesaria, keskustella sen artikkeleista (myös tiede ja kulttuuri).

Jos samanhenkinen mies olisi osunut kohdalle, niin ei hänen koulutuksensa olisi ollut este. Mutta kohdalle osui akateemisesti koulutettu mies.

Miten erotat feminismin ja intersektionaalisen feminismin?

En halua seurustella tiettyjen ammattien miesten kanssa, koska nuo miehet huutaa, huomauttelee asioista ja määräilee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se ole hyvä juttu, että jo nuorena tietää asioiden oikean järjestyksen?

Yawn.

Pointti oli se, että paljon keskustellaan syrjäytyneiden nuorten miesten riskistä sairastua naisiin kohdistuvaan katkeruuteen ja vihaan, mutta nämä pojat mm eivät ole millään mittarilla syrjäytyneitä, vaan jopa etuoikeutettuja  ja menestyviä, ainakin toistaiseksi. Heillä ei ole päihdeongelmaa, ei mielenterveyden ongelmaa. Heidän puheensa ovat mielestäni kulttuurin tuotetta, ts he eivät edes näe ongelmaa puheissaan. Ja hesarin keskustelupalstalla paljastuu, ettei ongelmaa naisiin kohdistuvassa vihamielisessä puheessa ja käytöksessä näe myöskään edes omalla nimellään kirjoittavat aikuiset (?) miehet, vaan ongelma on heidän mielestään naisten etuoikeutettu asema. Ei ole! Ongelma on se, että jossain foorumissa naisia alentava väkivaltainen puhe on ilmeisesti niin yleistä, että siitä tulee valtavirtaa.

Mietittekö te miehet koskaan mistä tätä sirkusta ohjataan? Mistä käsin tuollaisesta kahtiajakavasta puheesta pyritään tekemään arkipäiväistä ja kuka siitä sitten hyötyy? Vai toistatteko vain papukaijana: 'kun mies menestyy naiset jonottaa hänen luokseen, loput miehet ovat naisille ilmaa'?

Älä nyt viitsi. Tälläkin palstalla akateemiset naiset eivät halua tutustua parisuhdemielessä ei-akateemisiin miehiin.

Se on mahdollista, ettei moni akateeminen nainen halua parisuhteeseen ei-akateemisen miehen kanssa. Mutta kerrotko vielä miksi tämä on naisvihaa herättävä ongelma? Onhan ei-akateemisia naisiakin olemassa. Miksi siis nuori mies alkaisi vihata kaikkia naisia kun joku akateeminen nainen ei tahdo parisuhdetta jonkun ei-akateemisen miehen kanssa? En ymmärrä. En minäkään alkanut vihata miehiä kun ensirakkauteni ei halunnut minua vaan pitkän ja kauniin ystäväni. Nuolin haavani ja menin eteenpäin ja löysin mieleisen kumppanin myöhemmin.

Kertoo ihmisen pinnallisuudesta, jos preferenssinä on koulutus, eikä halua antaa edes mahdollisuutta ei-akateemiselle miehelle. Lisäksi herättelisin miettimään sitä, että aloituksessa mainitut pojat todennäköisesti päätyvät akateemiselle uralle, jolloin heillä on laaja naistarjonta. Todennäköisesti vain hyppivät kukasta kukkaan, mutta tämähän ei sitten enää akateemisten naisten mielestä ole naisvihaa.

häh?

Miksi on pinnallisuutta jos haluaa, että on kumppanin kanssa yhteiset mielenkiinnon aiheet. Ja edelleen, miksi asenne KAIKKIA naisia kohtaan on vihamielinen jos muutama % naisista ei huoli matalasti koulutettua miestä. Siis väännän sinulle rautalangasta; miksi suhtautuisi vihamielisesti tuttavaani joka on tohtoriopiskelija ja naimisissa kirvesmiehen kanssa, jos joku nainen jossain ei halua tutustua johonkin mieheen, jolla on matalampi koulutustaso. Enhän minäkään inhoa kaikkia miehiä, en edes yhtäkään, vaikka ensirakkauteni piti pitkäraajaisesta blondista eikä lyhyestä punapäästä.

Siis se sinun koulutuksesiko on ainoa mielenkiinnon kohteesi ja siksi miehelläkin pitää olla akateeminen koulutus? Mistä sinä oikein juttelisit sen kumppanisi kanssa? Pelkästään akateemisesta koulutuksestanne? Kuulostaa todella ahdasmieliseltä.

vastaatko mun kysymykseeni kuitenkin vielä kiitos.

Mistä jutellaan kumppanin kanssa? No työasioista, ollaan vähän niin kun samalla alalla eli jaetaan ihan ammattiasioita. Harrastetaan jotain yhdessä eli niistä puhutaan. Paljon maailman tapahtumista, esim nyt tietty nämä hallitusneuvottelut ja teemat pinnalla, ja kaikki esim sen lapseni tulevaisuuteen vaikuttavat asiat kuten ilmastonmuutos ja siihen liittyvä politiikka, maailmanpolitiikka, sijoitukset ja niiden kohtalo. Tunteista toki, omasta ja toisen lapsuudesta ja muistoista ja arvoista jne. Tulevaisuuden suunnitelmista.

Aika harvassa ovat ne miehet, jotka suhtautuvat kaikkiin naisiin vihamielisesti. Siinä vastaus kysymykseesi. Mikä estää, että ei pystyisi näistä mainitsemistasi asioista keskustelmaan ei-akateemisen kanssa?

seurustelin nuorena poikien kanssa, joista joku on nyt konepajayrittäjä, joku peltiseppä, yksi on urheiluosastolla myyjänä. Ei mennyt jutut yksiin lopulta ja tämä tuli selväksi jo ennen kuin oltiin toisen asteen koulutusta käyty loppuun.

Onko mulla joku velvollisuus siis etsiä etsiä heinäsuovasta ei-akateeminen mies jonka kanssa on kiinnostavaa keskustella ja viettää aikaa jos ihan omasta työn piiristä osuu kohdalle akateeminen mies johon rakastun? Pois pois akateeminen, koska naisvihan ehkäiseminen vaatii, että etsin etsin ja etsimästä päästyäni etsin sopivaa ei-akateemista?

Arvostelet ei-akateemisia miehiä sen perusteella, millaisia kolme tuntemaasi poikaa on ollut toisen asteen opiskelun aikana? Ei ole mitään velvollisuutta, kunhan vain yritän herätellä sinua omista ennakkoluuloistasi.

ei mulla ole mitään ennakkoluuloja. Mulla on henkilökohtaisia kokemuksia jonka perusteella pidän todennäköisenä, että akateeminen nainen kohtaa elämänpiirissään (oppilaitos, työpaikka) toisen akateemisen ja jutut natsaa ja sitten pariudutaan.

Akateemisena naisena:

-en käy baarissa, en festareilla, en rock tai suomipop keikoilla

-en harrasta autoja, en ole kiinnostunut autoista, en halua puhua niistä, en ihmetellä niitä, en katsella niitä

-yo pätee kaikkiin motorisoituihin laitteisiin

-en tupakoi

-en pidä tatskoista

- pidän luonnosta, haluan suojella sitä

-pidän ilta- ja viikonloppuvapaista

-harrastan liikuntaa

-vaikka harrastan mm painonnostoa en harrasta lisäravinteita, enkä tunnusta mitään tiettyä tyyliä, en halua puhua niistä, en halua katsella niitä, ei kiinnosta

-en katso tosi-tv:tä, enkä toimintaelokuvia

-en matkusta aurinkomatkoilla tai deturilla aurinkolomalle

-harrastan koiria, mutta sellaisia joista on metsästysharrastuksessa iloa, en mitään muotirotuja

Nyt sattui löytymään noilla spekseillä sopiva akateeminen. Jos olen rajoittunut niin niin on sitten sellainen mieskin, joka lukee tuon listan ja ajattelee: jeesus kun tylsä nainen.

osuiko?

Sama. Kun olen näissä ketjuissa kertonut, mitä harrastan, mistä olen kiinnostunut, niin olen kuullut olevani kuolettavan tylsä ja ettei kukaan mies haluaisi kanssani ollakaan. Jostain syystä puoliso kuitenkin tahtoo.

Minä harrastan kulttuuria. Luen paljon, laidasta laitaan, suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Tykkään keskustella kirjallisuudesta, luen kirja-arvosteluja, etsin sitä kautta hyvää luettavaa, mutta ahmin kyllä dekkareitakin.

Käyn elokuvissa vain harvoin, yleensä DocPointissa ja Rakkautta & Anarkiaa filkkareilla. Muutoin elokuvateattereissa tulee hyvin harvoin sellaisia elokuvia, jotka kiinnostaisivat (paitsi Helsingissä ja sinne täältä on matkaa). En katso käytännössä ollenkaan televisiota, en Netflixiä. Joskus Areenaa, Kirjastokinoa ja Viddlaa.

Matkustelen paljon, omatoimimatkoja. Se on minun paheeni eikä minulla ole sille muuta puolustusta kuin että olen lapsesta saakka halunnut matkustaa ja elän monessa muussa suhteessa ilmastoystävällisesti. Tälle keväälle olen tehnyt yhden ulkomaanmatkan, parin viikon kuluttua lähden seuraavalle. Sieltä palattua kolmannelle ja uskoisin, että kesäloman lopulla käyn vielä jossain ainakin pidennetyn viikonlopun verran. Myös lokakuulle on lennot ostettu erääseen keskieurooppalaiseen kaupunkiin.

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja mukana paikallispolitiikassa. Syön vegaanisesti, en meikkaa, en värjää hiuksia tms. En shoppaile, ostan vaatteita vain tarpeeseen, aina kun mahdollista pellavaa tai luomupuuvillaa ja sellaisia, jotka kestävät aikaa.

Opiskelen jatkuvasti jotain työni ohella, tällä hetkellä en tutkintoon johtavaa, mutta niitäkin on tullut suoritettua.

Olen feministi ja pidän tasa-arvoa itsestäänselvyytenä parisuhteessa. Samoin sitä, että parisuhteessakin on yksityisyyttä ja erilliset rahat. Yhteiset menot maksetaan puoliksi.

En ole kiinnostunut liikunnasta, liikun vain pysyäkseni kunnossa. Minua ei kiinnosta keskustella liikunnasta, sen sijaan ravitsemus on yksi lempiaiheitani.

Kuinka moni ei-akateeminen mies etsii kaltaistani naista, joka tekee päivät töitä, viettää useita iltoja kuukaudessa kokouksissa, muina iltoina ulkoilee koiran kanssa ja opiskelee. Lopulla vapaa-ajallaan istuu mielellään lukemassa. Ei edellytä mieheltä vegaanista ruokavaliota, mutta sitä kyllä, että tälle ei ole ongelma etsiä matkoilla ravintoloita, joista löytyy vegaaninen vaihtoehto. Tykkää keskustella yhteiskunnallisista asioista, lukea yhdessä viikonloppuisin Hesaria, keskustella sen artikkeleista (myös tiede ja kulttuuri).

Jos samanhenkinen mies olisi osunut kohdalle, niin ei hänen koulutuksensa olisi ollut este. Mutta kohdalle osui akateemisesti koulutettu mies.

Tuohan on melko täydellinen nykyaikaisen pikkuporvarinaisen kuvaus. Nykyään koulutustaso on sen verran korkea, että pikkuporvarit ovat usein akateemisesti koulutettuja, mutta toki ainakin AMK-tasolla. Varsin ymmärrettävää, että samanhenkinen mies löytyi samasta luokasta.