Vastikkeet nousee 900€ hs
Taas joku Hesarissa itkee kun on ostanut uuden asunnon ja lyhennysvapaat vuodet loppuu.
Omituisesti sekoitetaan rahoitusvastike samaan hoitovastikkeen kanssa. Joku samassa talossa voi maksaa pelkkää hoitovastiketta eikä se nouse 900.
Täysin oma valinta ostaessa.
Kommentit (113)
Iloisesti sekoitetaan yhtiövastike ja rahoitusvastike. Lainaa ei kuulemma tarvinnut ottaa tämänkään henkilön. Myi vanhan asuntonsa ja lisäksi hänellä on kahden vuoden elämiseen riittävä määrää rahaa säästössä.
Onhan nuo rahoitusvastikkeet monista syistä kallistuneet, niin kuin kaikki muukin, mutta kyllä pitäisi ymmärtää papereita allekirjoittaessaan, että sekin pitää maksaa pois.
Tuosta asunnosta saa myydessä ihan hyvät rahat, ja voi sitten ostaa sellaisen, missä ei ole tuota rahoituslainaa- eli sitten voi elää maksamalla vain yhden vastikkeen.
Se nyt vielä puuttuisi, että ruvetaan maksamaan kaikkien maksuvaikeuksissa olevat asuntolainat pois asumistuen nimellä.
Kai mun autolainaankin saisi jotain helpotusta yhteiskunnalta.
Näitä yhtiölainarahotteisia asuntoja tehtiin nimenomaan asuntosijoittajille, koska saivat vähennettyä vastikkeet ja yhtiölainan ja muut kulut yms verotuksessa. Jotkut höpsöt tavikset näihin taisivat myös sortua, kun kuvittelivat, että saavat esim. 400 000 euron asunnon vain 150 000:lla ja päälle kun vielä mainostettiin kolmen vuoden "ilmaista" asumista ilman yhtiölainan lyhennyksiä ja parhaassa tapauksessa ilman vastikettakin. Kukaan ei vaan kertonut, että maksaahan sen talon ylläpito kolmen vuoden aikanakin ja tämäkin summa todennäköisesti sisältyi ennakoivasti yhtiövelkaan, joka sitten pääsi yllättämään. Tämä oli niin nähtävissä. Pankeillehan oli oikein tuottoisaa säilyttää suuria lainapääomia koskemattomina odottamassa korkojen nousua.
Se mitä tässäkään keskustelussa ei vain ole otettu esille, että taloyhtiövelasta koko yhtiön osakkaat ovat yhteisvastuussa. Jos joltain loppuu maksukyky, niin velka täytyy siitä huolimatta maksaa ja se lankeaa siten muiden osakkaiden maksettavaksi. Jos kaikilta loppuu maksukyky ennen pitkää, niin taloyhtiö on konkurssissa.
Vastikkeisiin saa kuitenkin asumistuen eli ei vaikuta pienituloisemmilla täysimääräisesti sentään nuo koron nousut asuntolainoissa, kun valtio tukee osassa korkomenoista.
Etuovessa on nyt myynnissä Hyvinkäältä tämän naisen taloyhtiöstä kaksio, josta näkee kuinka suuri yhtiövelka on.
Vierailija kirjoitti:
Vastikkeisiin saa kuitenkin asumistuen eli ei vaikuta pienituloisemmilla täysimääräisesti sentään nuo koron nousut asuntolainoissa, kun valtio tukee osassa korkomenoista.
Asumistuessa on katto maksuille.
Velkamuuli ostaa 100 k€:lla uuden neukkuläävän "ilman velkaa". Yhtiövastike ja rahoitusvastike on kikkailun avulla säädetty muutamaksi kuukaudeksi pieneksi ja sitten ne loikkaavat "oikealle tasolleen".
Laskutaidottoman velkamuulin alahuuli alkaa väpättää mutta tavara on jo pöxyissä!
Lyhennysvapaat vuodet korkojen ollessa alhaalla eivät minun mielestäni olleet edullisia lainan ottajille. Nyt lainasta maksetaan jo huomattavasti enemmän korkoa ja suuremmasta summasta kuin silloin, jos lainaa olisi koko ajan lyhennetty!
Matemaattinen osaaminen on erityisen huonoa niissä piireissä, joiden mielestä peruskoulussa on ihan turhia pakollisia oppiaineita, joita he eivät ikinä tule tarvitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastikkeisiin saa kuitenkin asumistuen eli ei vaikuta pienituloisemmilla täysimääräisesti sentään nuo koron nousut asuntolainoissa, kun valtio tukee osassa korkomenoista.
Asumistuessa on katto maksuille.
Yhtiölaina/rahoitusvastike ei ole lasku toimeentulotuessa.
Taloyhtiöiden konkurssien pelätään lisääntyvän.
Vierailija kirjoitti:
Lyhennysvapaat vuodet korkojen ollessa alhaalla eivät minun mielestäni olleet edullisia lainan ottajille. Nyt lainasta maksetaan jo huomattavasti enemmän korkoa ja suuremmasta summasta kuin silloin, jos lainaa olisi koko ajan lyhennetty!
Sanoin tämän av:llä joitakin vuosia sitten useaan kertaan. Sain paljon alapeukkuja niiltä, jotka eivät tajunneet, että korot voivat vain nousta. Olin luottokäsittelijä 1991-1995 ja pääomasijoittaja 2001 lähtien joten neuvoni perustui osaamiseen ja kokemukseen markka-ajan pahimmasta kriisistä, joka alkoi NL:n romahdettua 1992.
Lyhennysvapaita ei ikinä kannata pitää heti alussa vaan säästää tuonnemmaksi siltä varalta, että jotain ennakoimatonta sattuu omassa elämässä, esimerkiksi työttömyys, perheenlisäys, sairastuminen. Kun laina on otettu ja velkapääoma suurin, sitä pitää lyhentää niin paljon kuin sielu sietää, jotta velkapääoma kutistuu ja samalla pienenee mahdollisen koronnousun tai maksuvaikeuksien tuoman ahdingon riski. Tämä pätee siis yksityishenkilön asunto- tai kulutusluottoon.
Euroaikana korot ovat olleet lähellä nollaa ja historian vakaimmat. Velkaa olisi ollut helppo lyhentää. Nykyisen kaltainen koronnousu ei edes olisi mahdollinen ilman yllättävää maanosan tai planeetan laajuista katastrofia, jollaisia olivat ensin pandemia ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mutta yksityisen ihmisen elämässä saattaa tapahtua mitä tahansa ennakoimatonta.
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiöiden konkurssien pelätään lisääntyvän.
Konkurssi tarkoittaa, että yhtiö ajautuu rahoittajapankin omistukseen. Tällöin sen velat järjestellään uudestaan ja myydään roskapaperisijoittajille.
Tällainen taloyhtiö on tyypillisesti muuttotappioalueella ja/tai siinä on kaikki remontit jätetty tekemättä. Tässä tapauksessa vahingon kärsii osakas: hänen varallisuutensa arvo tippuu nollaan tai miinukselle.
Mutta todennäköisesti hän on asunut (liian) halvalla ja ostanut asuntonsa edullisesti. Korjausvelka kertoo erittäin matalasta vastikkeesta.
Koska vihervasemmisto.