Lue keskustelun säännöt.
RIPARI. Onko jo aikansa elänyt juttu? Kumpikaan kahdesta lapsestani ei riparille tahdo eikä kaveritkaan kuulemma mene
Kommentit (409)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa vajaa puolet kuuluu enää kirkkoon.
65%. Lisäksi 18% pitää itseään kristittyinä, mutta eivät halua maksaa kirkollisveroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kaksoset menee riparille, eivät olisi halunneet mutta me lähdetään miehen kanssa viikoksi Ranskaan silloin. Saadaan kaikki vähän omaa aikaa :)
provo,
mitä omaa aikaa lapset saa?
Lasun aihe jos jätätte alaikäiset keskenään.
Eihän ne keskenään ole kun siellä leirillä. Ja lapset pääsee muiden nuorten kanssa viettämään aikaa ja osallistumaan ohjattuun toimintaan. Palkaksi saavat sitten juhlat ja lahjarahat kerryttää mukavasti säästötiliä.
Kuka hakee lapsen jos sairastuu leirillä?
Miksi pitää aina miettiä asioita niin että kaikki menee pieleen. Lähtevät sitä paitsi sen verran kauas leirille ettei sieltä kesken kaiken lähdetä pois hakemaan.
Riparilla voi larpata kristittyä vaikkei uskoisikaan. Tärkeintä on että nuorella on kivaa ryhmäytyä ja olla porukassa. Paljonhan siellä touhutaan muutakin kuin raamatunlukua. Kokemus se on tuokin, ei sitä kannata missata, uskoi tai ei. Ja saapa juhlat myöhemmin ja lahjoja. Myöhemminkin ehtii olla ateisti. Tossa iässä ei vielä edes makseta kirkollisveroa. Kaikki irti kavereiden kanssa leireilystä.
Vierailija kirjoitti:
Älkää vaan painostako lapsianne riparille.
Minulle jäi todella paha maku suuhun riparista. En olisi halunnut mennä, mutta perheeni painosti. Siellä piti kuulemma olla niin hauskaa, ja se on muka niin tärkeä etappi nuorelle. Todellisuudessa koko viikko oli yhtä surkeutta. Jatkuva uskonnon tuputtaminen raivostutti. Minulla oli myös koko viikon ulkopuolinen olo, koska kaikki muut oli siellä omissa kaveriporukoissaan, mutta ainoa tyyppi jonka minä tunsin oli täys kuspää.
Konfirmaatio oli myös täydellinen katastrofi. Olin ollut edellisenä yönä sairaalassa pahan angiinan takia. Edes pumpattuna täyteen lääkkeitä en pystynyt puhumaan tai nielemään ilman suunnatonta tuskaa. Kuumettakin oli, mutta isäni mielestä konfirmaatioon piti silti mennä. Minulle oli luvattu, että kaikki järjestelyt hoidetaan puolestani, eikä minun tarvitse muuta kuin saapua paikalle. Juhlat kyllä järkättiin, mutta kukaan ei muistanut kertoa kummeille, että heidän kuului myös osallistua kirkossa. Olin ainoa joka seisoi siellä yksin. Lahjaksi saadusta rististä myös hajosi vuorokauden sisällä ketju (ainoa osa jota olisin käyttänyt).
Erosin kirkosta heti tämän "mahtavan" kokemuksen jälkeen. Nykyään en jaksa kuunnella hetkeäkään mitään uskonnollista höpinää.
Valehtelet! Et voi erota kirkosta ennen kuin täysi-ikäisenä. Vai kävitkö 18v. Riparin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ripari on ihan ihmeellinen traditio, ei lähes missään muussa maassa ole vastaavaa. Kuulostaakin ihan joltain sekopäiseltä katolilaiselta tavalta.
Rippileiri oli nuorten mielestä nolo jo 15 vuotta sitten kun sen itse kävin. Mitään tärkeää ei siellä opi ja rahaa menee turhaan hukkaan juhliin ja lahjoihin.
Kyllä minä opin siellä tärkeitä asioita. Ja niin oppii moni muukin.
Kerrotko 2-3 esimerkkiä niistä tärkeistä asioista, jotka opit juuri riparilla ja joista et saanut tieto muualta.
Käy katsomassa ripariopetussuunnitelma (löytynee netistä?) ja lue, sieltä saat jotain osviittaa.
Opetussuunnitelman lukeminen ei kerro, mitkä 2-3 tärkeää asiaa SINÄ opit juuri riparilta ja mitä tietoa et olisi muualta saanut.
Juuri niitä mitä siellä kerrotaan. Ei niitä asioita muualla ole opetettu, vielä vähemmän nykyään.
Etkö halua nimetä yhtäkään konkreettista oppimaasi asiaa? Miksi et? Johtuisiko siitä, ettei niitä ole?
-eri
Jos sinua kiinnostaa, mitä riparilla voi oppia, mene vaikka jonkin seurakunnan sivuille, niissä kerrotaan riparitoiminnasta. Se kertoo sinulle varmasti vielä enemmän ja tarkemmin, mihin sisältöihin ripareilla yleisesti paneudutaan.
Ensin kerrot oppineesi asioita, joita et olisi voinut oppia muualla. Sitten kieltäydyt kertomasta, mitä nämä asiat ovat. En usko sinun oppineen mitään muuta, kuin väittämään asioita, joita et osaa nimetä. Tyypillistä tietynlaiselle (uskovaiselle) ihmistyypille. Mitään ei kyetä perustelemaan omin sanoin.
Älä sitten usko. Ei se minun kokemuksiani mihinkään muuta. En ole - eikä kukaan täällä - muuten tilivelvollinen kertomaan toiselle käskystä yhtään tarkemmin mitään. Jollekin toiselle voisin mielelläni kertoakin, mutten sinulle, koska kirjoitat viestissäsi niin väheksyvästi ihmisistä, joilla on uskonnollinen elämänkatsomus.
Täällä on useampikin kysynyt samaa asiaa. Tuo käyttämäsi valikoiva salailu on yksi vallankäytön muoto. Ensin kerrotaan vähän ja mahtaillaankin, jonka jälkeen pimitetään tieto "huonommilta" ja ihan kerrotaan, että jos kysyjä nyt olisi erilainen, sitten kyllä voitaisiin keskustella.
Toivottavasti et harrasta tällaista muutenkin.
Puutun nyt tähän aggressiiviseen jankkaamisewn sivusta. Te jankkaatte jotta saisitte "nalkkiin" jonkun joka ajattelee toisin kuin te, jotta pääsette ilkkumaan kuinka siellä ja täällä voi oppia sitä sun tätä, ja osoittamaan kuinka tyhmä ja väärässä tämä toinen on.
Se mitä riparilla ja vastaavilla opitaan on keskustelutaidot. Keskustellaan sivistyneesti ja avoimesti aroista aiheista, ei hyökätä eri mieltä olevien kimppuun ja yritetään ymmärtää eri mieltä olevien näkemyksiä. Ei jäädä jankkaamaan ja vaatimaan "todisteita" toisten kokemuksista, vaan kunnioitetaan erilaisia mielipiteitä. Sitä kutsutaan dialogiksi.
-eri-
En kyllä moista dialogin opettelua muista omalta rippileiriltä. Salaisen ryyppyillat kylläkin, käpälöivät isospojat ja pappi, joka kertoi kaikille että hän on virallinen "iron butt" (vissiin jonkun tunnetun moottoripyöräkilpailun voittaja). Oli todella epämukavaa koko viikon ja jätti traumat tällaiseen hiljaiseen hissukkatyttöön. Itse opetustunnit oli pelkkää paasaamista vailla minkäänlaista keskustelua. Kaikkea turhaa piti oppia ulkoa ja koko ajan uhkailtiin, että jos ei opi, ei pääse ripille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää vaan painostako lapsianne riparille.
Minulle jäi todella paha maku suuhun riparista. En olisi halunnut mennä, mutta perheeni painosti. Siellä piti kuulemma olla niin hauskaa, ja se on muka niin tärkeä etappi nuorelle. Todellisuudessa koko viikko oli yhtä surkeutta. Jatkuva uskonnon tuputtaminen raivostutti. Minulla oli myös koko viikon ulkopuolinen olo, koska kaikki muut oli siellä omissa kaveriporukoissaan, mutta ainoa tyyppi jonka minä tunsin oli täys kuspää.
Konfirmaatio oli myös täydellinen katastrofi. Olin ollut edellisenä yönä sairaalassa pahan angiinan takia. Edes pumpattuna täyteen lääkkeitä en pystynyt puhumaan tai nielemään ilman suunnatonta tuskaa. Kuumettakin oli, mutta isäni mielestä konfirmaatioon piti silti mennä. Minulle oli luvattu, että kaikki järjestelyt hoidetaan puolestani, eikä minun tarvitse muuta kuin saapua paikalle. Juhlat kyllä järkättiin, mutta kukaan ei muistanut kertoa kummeille, että heidän kuului myös osallistua kirkossa. Olin ainoa joka seisoi siellä yksin. Lahjaksi saadusta rististä myös hajosi vuorokauden sisällä ketju (ainoa osa jota olisin käyttänyt).
Erosin kirkosta heti tämän "mahtavan" kokemuksen jälkeen. Nykyään en jaksa kuunnella hetkeäkään mitään uskonnollista höpinää.
Valehtelet! Et voi erota kirkosta ennen kuin täysi-ikäisenä. Vai kävitkö 18v. Riparin?
Vanhempien luvalla saa erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just saying kirjoitti:
Espoossa on alueita, joilla kaikki käy riparin. Ne on ne parhaat alueet ja niillä koulujen oppimistulokset ovat parhaat.
Sieltä tulee tuleva eliitti ja johtajat.Jaa, mielellään kuulisin alueet. Omat nuoret käyvät Haukilahdessa koulua, ja ylivoimaisesti suurin osa ei käynyt riparia.
Kyse oli parhaista alueista.
No, yleisesti Westend/Iirislahti/Nuottaniemi/Koukkuniemi/Haukilahti lasketaan parhaiksi alueiksi. Mutta kuten sanoin, kerro toki, mitä nämä parhaat alueet on missä kaikki käyvät riparin.
Ihan outoja paikkoja, ei kuulu mun listalle parhaista.
Oma listani on Suvela, Kirstinmäki, Karakallio, Nihtisilta. Siellä kaikki käyvät riparin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kyllä miten kirkossa ollaan tyytyväisiä, vaikka ihmiset ovat jäseniä ihan kummallisista syistä, eivätkä tunnu tajuavan asioiden pointtia ollenkaan.
Lapsen syntymän jälkeen mietitään ristiäisiä, koska sehän nyt kuuluu hoitaa siinä pian synnytyksen jälkeen. Kummeiksi ei tosin oikein enää löydy kirkkoon kuuluvia, joten tässä tulee kai jo kirkkokin kiltisti hieman vastaan. Vanhemmat itse eivät välttämättä kuulu kirkkoon ja sylikummina voi olla ateisti, ilman että kukaan muistaa mikä edes on kummi. Kukaan ei kuuntele mitä pappi puhuu, kunhan jännitetään itkeekö vauva, mikä tulee nimeksi ja otetaan kivoja kuvia.
Seuraavaksi jäädään odottelemaan riparia, mistä saa sitä moporahaa. Viimeinenkään kummi ei enää kuulu kirkkoon, mutta vähintään satasta odotellaan kummilapsen juhlan kunniaksi. Tippa silmässä ollaan kun nuori tunnustaa uskonsa ja pääsee täysivaltaiseksi kirkon jäseneksi. Tosin se on ihan merkityksetöntä lätinää, mieluummin puhutaan viinistä ja naimaluvasta. Oikein kehuskellaan, ettei paljon jeesustelu tainnut kiinnostaa, mutta mites leiri, oliko sutinaa? Taas laitetaan kuvat someen kun nuori on kasvanut niin pitkäksi ja fiksuksi.
Paljon erilaista toimintaa vain tavan vuoksi.
Niin. Ollaanko "kirkossa" tyytyväisiä? Kerro sinä!
Valtaisa määrä suomalaisia, vielä valtaosa kuuluu ev.lut. kirkkoon. Varmasti tunnet heistä paljon, ellet itsekin ole tämän kirkon jäsen.
He/me kaikki nelisen miljoonaa olemme se kirkko, eivät vain sen palkkaamat työntekijät ja vapaaehtoiset.
Voin omalta osaltani työntekijänä kertoa, että en henkilökohtaisesti ole ollenkaan tyytyväinen.
Olisin mieluummin vapaaehtoinen pienemmässä ja enemmän kristillisessä kirkossa kuin töissä tällaisessa lähestulkoon vakaumuksettomassa valtamerilaivassa.
Opiskelin juuri uuden ammatin ja olen jollain aikavälillä onneksi jättämässä tämän työni ja tämän kirkon.
Olen sydämestäni kristitty toisin kuin useimmat työkaverit. Ja olen hyvä teologi enkä mikään juhla-automaatti ja pinnallinen seremoniamestari.
Ikävä kyllä ratkaisut eivät ev.lut. kirkossa mene teologia edellä vaan aina ihmisten mielensäpahoittamisen pelossa. Eli halutaan aina ensisijaisesti varjella oman jäsenistön kokoa ja sen tuomaa varallisuutta ja valtaa.
En pidä tästä kirkosta enkä ole tyytyväinen. Osaan kyllä näytellä kiinnostunutta ja tyytyväistä ihmistä kun teen työtäni siellä nimikristittyjen juhlissa, joissa nämä itse asiat eivät merkitse ihmisille mitään.
Mutta ei elanto riitä kun koen itseni tyhmäksi - ajatteluani ei kaivata koska en ole mies enkä kirkkoherra - ja tämä kirkko ei anna minulle hengellisesti mitään evästä. Ei mitään. Eivät edes piispat.
Mutta nähdäkseni kyllä, kyllä Suomen ev.lut. kirkossa keskimäärin - ja tarkoitan nyt nimenomaan "tavan" seurakuntalaisia - ollaan tyytyväisiä nimenomaan tähän tilanteeseen.
Tämä kirkkohan ei vaadi eikä edellytä mitään. Kaiken saa mitään tekemättä ja ilmankin jäsenyyttä. Jopa meidän pyhät toimituksemme ovat kauppatavaraa. Siunataan hautaan jopa kastamattomia pakanoita ja tietenkin kaikki kirkosta eronneet.
Mutta jos meillä siis koko Suomen ev.lut. kirkolla olisi kristillisen yhteisön ja kristittyjen identiteetti ja henkilökohtainenkin vakaumus tässä maailmassa, moni moni asia olisi ilman muuta toisin.
Tämä kirkko kaatuu omaan rikkauteensa ja ylimielisyyteensä ja sen aika on oikeasti, siis tutkitusti, käynyt jo hyvin vähiin. Mutta tästähän ei toki saa puhua.
Harmittaa, koska kaikki tyhjiöt aina täyttyvät. Nythän hengellisyyden ja henkisyyden nälkäisten ihmisten parissa ovat pinnalla monet new age ilmiöt, jotka ovat suoraa yksinkertaisten ihmisten taloudellista hyväksikäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän nuori oli viime kesänä riparileirillä mm ja hauskaa oli ollut iltanuotiot, kitaraillat ja kivoja mimmejä.
Uskontojutut olivat olleet ihan perus, sanoi.
Ei meill uskontoa tuputeta ,mutta sekin on yleis-sivistystä tietää ,että maailmassa on todella paljon uskontoja,lahkoja jne, eikä toinen ole toistaan parempi.
Ysärin alussa nuo "yleissivistykset" käytiin pakollisen uskonnon kurssin aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa vajaa puolet kuuluu enää kirkkoon.
Ei pidä paikkaansa vaan 75 % kuuluu kirkkoon. Nuoria liittyy koko ajan, kunhan pääsevät ahdistavien ateistivanhempien pihdeistä irti.
Meillä toinen vähän ehkä sosiaalisesti estynyt lapsi "puhkesi kukkaan" riparin jälkeen. Siellä oli ilm ollut fiksuja vuorovaikutusjuttuja. Kavereista kerrottiin hyviä asioita organisoidusti, vähän kuin jotkut varmaan työyhteisövalmennukset parhaimmillaan. Suosittelen kaikkien lapsille.
t. umpipakana isä, kiitollinen seurakunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riparilla voi larpata kristittyä vaikkei uskoisikaan. Tärkeintä on että nuorella on kivaa ryhmäytyä ja olla porukassa. Paljonhan siellä touhutaan muutakin kuin raamatunlukua. Kokemus se on tuokin, ei sitä kannata missata, uskoi tai ei. Ja saapa juhlat myöhemmin ja lahjoja. Myöhemminkin ehtii olla ateisti. Tossa iässä ei vielä edes makseta kirkollisveroa. Kaikki irti kavereiden kanssa leireilystä.
Ei siellä tarvitse mitään larpata - päinvastoin. Asioita pohditaan eri näkökulmista ja jokaiselle suodaan vapaus sanoa ja olla mitä mieltä tahansa. Senhän takia se on niin hyvä juttu, kun kerrankin pohditaan vakavia asioita ihan oikeasti ja eri kanteilta.
Mun lapsista vanhempi meni, nuorempi ei. En vaikuttanut kumpaankaan, oli oma päätös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on täysin vapaaehtoinen. Itse en edes suosittelisi ripsaria kenellekään.
Parempiakin aikuistumisriittejä löytyy, fiksumpia leirejä kuin Jeesus-aivopesu. Jonka kaikki omalla leirillillämme koettiin ihan tyhmäksi. Aikuiset saarnasi lapsille satuja.
Minunkin poikani sanoi, että kristillinen etiikka on ok ja sen hän oppi jo koulussa.
Muuhun hän ei jaksanut uskoa.Kerropa hieman, mitä se sellainen kristillinen etiikka on.
No aloitetaanpa vaikka siitä, että tee toisille mitä toivoisit itsellesi tehtävän. Kymmenen käskyä. Jne.
Koulun opetuksissa nämä on usein liitetty uskontoon ja Jeesuksen henkiseen perintöön, vaikka ovatkin yleissivistystä.
Nämä ovat suoraan Raamatusta. Jumala antoi ne kymmenen käskyä ja Jeesus selvensi niitä mm. tee toisille kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Eipäs varasteta Jumalan sanaa johonkin yleissivistykseen!!
Vierailija kirjoitti:
Riparilla voi larpata kristittyä vaikkei uskoisikaan. Tärkeintä on että nuorella on kivaa ryhmäytyä ja olla porukassa. Paljonhan siellä touhutaan muutakin kuin raamatunlukua. Kokemus se on tuokin, ei sitä kannata missata, uskoi tai ei. Ja saapa juhlat myöhemmin ja lahjoja. Myöhemminkin ehtii olla ateisti. Tossa iässä ei vielä edes makseta kirkollisveroa. Kaikki irti kavereiden kanssa leireilystä.
Ei siellä tarvitse mitään larpata - päinvastoin. Asioita pohditaan eri näkökulmista ja jokaiselle suodaan vapaus sanoa ja olla mitä mieltä tahansa. Senhän takia se on niin hyvä juttu, kun kerrankin pohd--itaan vakavia asioita ihan oikeasti eri puolilta.
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö kirkolliset tilaisuudet kuten avioliittoon vihkimiset, kasteet jne ole yhtä suurta kusetusta mikäli asianomaiset eivät itse edes usko Jumalaan? Rituaali vain rituaalin vuoksi.
Miksi sateenkaariväki haluaa omat jumalanpalvelukset? Mikseivät voi tulla muiden joukkoon? Miksi he haluavat mennä naimisiin kirkossa? Pilkatakseen Jumalaa ja Jeesuksen ristin työtä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riparilla voi larpata kristittyä vaikkei uskoisikaan. Tärkeintä on että nuorella on kivaa ryhmäytyä ja olla porukassa. Paljonhan siellä touhutaan muutakin kuin raamatunlukua. Kokemus se on tuokin, ei sitä kannata missata, uskoi tai ei. Ja saapa juhlat myöhemmin ja lahjoja. Myöhemminkin ehtii olla ateisti. Tossa iässä ei vielä edes makseta kirkollisveroa. Kaikki irti kavereiden kanssa leireilystä.
Ei siellä tarvitse mitään larpata - päinvastoin. Asioita pohditaan eri näkökulmista ja jokaiselle suodaan vapaus sanoa ja olla mitä mieltä tahansa. Senhän takia se on niin hyvä juttu, kun kerrankin pohd--itaan vakavia asioita ihan oikeasti eri puolilta.
Kiinnostaisi tietää miksi POHDITAAN oli edellä kielletty sana! Modet hoi!
Tuo pitäisi vaihtaa joksikin muuksi. Se on tekopyhää lauttaa lapset riparille jos oikeasti koko uskon aihe on täysin perheessä käsittelemättä. Arvostan perinteitä ja sukujuuria mutta nämä ovat ihan tosissaan isosti elämään vaikuttavia asioita.
Jos haluat lapsesi sinne laittaa niin kai muutenkin allekirjoitat ev.lut uskontunnustukset ja kaiken mitä ko uskonto opettaa. Mm lapsikaste tehdään siksi ettei lapsi joudu helvettiin? Kuka tällaiseen uskoo että viaton lapsi..helvettiin, hätäkaste samasta syystä.
On älyllisesti epärehellistä monilta perheiltä, jos henkisyys saati hengellisyys on kaukana perheen keskusteluista ja elämäntavasta. Elämme vuotta 2023.
Teininä sanoin että en usko näihin juttuihin - haluan erota kirkosta. Luokkakaverit oli ihmeissään. En katunut. Uskon monenlaisiin asioihin mutta luterilainen uskonto ei ole se.
Onko sekin nykyään nuoren oma valinta haluaako riparille vai ei? Toisaalta ymmärrän, meilläkin rippileirillä yksi tyttö pissasi sänkyynsä yöllä, joten tällaisissa tapauksissa ymmärrän jos pitää päästä kotiin yöksi ja ei halua leirille. Onkohan näihin jotain vaihtoehtoja, esim jotain päivärippikoulua tms, josta pääsisi yöksi aina kotiin. Muistan joskus kuulleeni että olisi.
Jep. Pistää miettimään, pitäisikö lisäksi olla vaihtoehtona kristityille suunnattu ripari, missä pohditaan uskonasioita ja mietitään tosissaan onko valmis konfirmaatioon. Pelleilijät pelleilköön sitten muualla.