Vieläkö voi 57-v päästä sukupuolenkorjaukseen?
Kommentit (51)
Te miehekkäät naiset. Kait ymmärrätte, että teidän kaltaisia on aina ollut olemassa eikä siinä ole mitään pahaa tai eriskummallista. Pukeutukaa kuten haluatte miehekkäästi ja olkaa ihan vapaasti miehekkäitä naisia. Plastiikkakirurgia on niin valtavan rahakas bisnes, että leikkaavat kenet vaan miksi vaan seurauksista välittämättä. Siksi toivon teidän olevan menemättä tavallaan turhiin leikkauksiin. Pois leikattua ei saa enää toimivana takaisin. Jospa olettekin lesboja? Kannattaa miettiä asiaa. Toivottavasti löydätte mieleisenne kumppanin, joka hyväksyy teidät sellaisina kuin olette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kuten myös, muttei mulle tullut mieleenkään leikkauttaa itselleni toimimatonta pippeliä ja ruveta alle 170cm tekomieheksi.
En mäkään varmaan haluaisi tämmöistä. Mutta haluaisin irti naisen roolista. Ehkä se leikkaus ei ole mun juttu, vaan ikuinen identiteettikriisi on kohtaloni.
Naisen roolista pääsee irti helposti omalla käytöksellä ja valinnoilla. Siihen ei tarvita hoitoja. Meidän talon maalasi nainen ja kylpyhuoneremontin teki kaksi naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai onko se vain nuorille? Ja onko se tyhmää kun on jo näin vanha. En pääse eroon ajatuksista. Onko jokin paikka, mistä saa neuvoja?
Tyhmää on että edes ajattelet noin typeriä asioita tuoon ikäisenä, eikö järki yhtään raksuta päässä että tollanen itsensä silpominen on sairasta humpuukia.
Tyhmä, typerä
Raksuttaa toki järki. En vaan tiedä, mikä olisi ratkaisu. Ihailen kyllä salaa Facessa naispuolista ystävää, jolla on naisystävä ja joka pukeutuu maskuliinisesti. En vaan itse uskalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kuten myös, muttei mulle tullut mieleenkään leikkauttaa itselleni toimimatonta pippeliä ja ruveta alle 170cm tekomieheksi.
En mäkään varmaan haluaisi tämmöistä. Mutta haluaisin irti naisen roolista. Ehkä se leikkaus ei ole mun juttu, vaan ikuinen identiteettikriisi on kohtaloni.
Naisen roolista pääsee irti helposti omalla käytöksellä ja valinnoilla. Siihen ei tarvita hoitoja. Meidän talon maalasi nainen ja kylpyhuoneremontin teki kaksi naista.
Olen jo vuosia tehnyt kaikki talon ja mökin työt itse. En vaan tiedä, miten se muuttaa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kuten myös, muttei mulle tullut mieleenkään leikkauttaa itselleni toimimatonta pippeliä ja ruveta alle 170cm tekomieheksi.
En mäkään varmaan haluaisi tämmöistä. Mutta haluaisin irti naisen roolista. Ehkä se leikkaus ei ole mun juttu, vaan ikuinen identiteettikriisi on kohtaloni.
Naisen roolista pääsee irti helposti omalla käytöksellä ja valinnoilla. Siihen ei tarvita hoitoja. Meidän talon maalasi nainen ja kylpyhuoneremontin teki kaksi naista.
Ai niin, itse olen tekniikan tohtori. En koskaan ole toiminut minkään roolin mukaisesti. Teen mitä ikinä haluan. Joku turha leikkely olisi vain pilannut hyvin toimivan kroppani. Ihan turha vaiva ja lähinnä vahingoksi.
Olen muuten myös äiti.
Minä olen tehnyt paljon miesten töitä. Olen myös äiti ja vaimo. Silti en koe tätä oikeaksi roolikseni. Haluaisin peniksen ja vaimon. En kuitenkaan ole lesbo. T. Nro 15
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kuten myös, muttei mulle tullut mieleenkään leikkauttaa itselleni toimimatonta pippeliä ja ruveta alle 170cm tekomieheksi.
En mäkään varmaan haluaisi tämmöistä. Mutta haluaisin irti naisen roolista. Ehkä se leikkaus ei ole mun juttu, vaan ikuinen identiteettikriisi on kohtaloni.
Naisen roolista pääsee irti helposti omalla käytöksellä ja valinnoilla. Siihen ei tarvita hoitoja. Meidän talon maalasi nainen ja kylpyhuoneremontin teki kaksi naista.
Ai niin, itse olen tekniikan tohtori. En koskaan ole toiminut minkään roolin mukaisesti. Teen mitä ikinä haluan. Joku turha leikkely olisi vain pilannut hyvin toimivan kroppani. Ihan turha vaiva ja lähinnä vahingoksi.
Olen muuten myös äiti.
Tämä siis ei ollut apn vastaus. Vastauksena: et voi tietää toisen puolesta, mikä hänelle on vahingoksi tai hyväksi. Minulla on paha identiteettikriisi, sinulla selvästi ei. T. Ap, myös tohtori, äiti, ex vaimo ja nykyinen sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kuten myös, muttei mulle tullut mieleenkään leikkauttaa itselleni toimimatonta pippeliä ja ruveta alle 170cm tekomieheksi.
Kauniin naisen ei ole järkevää muuttaa itseään beetaluokan mieheksi, vaan lukea tekniikka ja tehdä omalla ulkonäöllään ja taidoillaan töitä. Omilla värkeillä seksikin tuntuu hyvältä.
En usko löytäväni mieskumppania.
Etsi insinööri tai upseeri. Ne on samalla aaltopituudella ja tykkää sunlaisista naisista.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt paljon miesten töitä. Olen myös äiti ja vaimo. Silti en koe tätä oikeaksi roolikseni. Haluaisin peniksen ja vaimon. En kuitenkaan ole lesbo. T. Nro 15
Tsempit sinulle! Se on jo hyvä, että tietää, mitä itse haluaa. Itse haluaisin elämänkumppanin, naisen tai miehen. Naisen kanssa ehkä olisi helpompi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kuten myös, muttei mulle tullut mieleenkään leikkauttaa itselleni toimimatonta pippeliä ja ruveta alle 170cm tekomieheksi.
Kauniin naisen ei ole järkevää muuttaa itseään beetaluokan mieheksi, vaan lukea tekniikka ja tehdä omalla ulkonäöllään ja taidoillaan töitä. Omilla värkeillä seksikin tuntuu hyvältä.
En usko löytäväni mieskumppania.
Etsi insinööri tai upseeri. Ne on samalla aaltopituudella ja tykkää sunlaisista naisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kuten myös, muttei mulle tullut mieleenkään leikkauttaa itselleni toimimatonta pippeliä ja ruveta alle 170cm tekomieheksi.
En mäkään varmaan haluaisi tämmöistä. Mutta haluaisin irti naisen roolista. Ehkä se leikkaus ei ole mun juttu, vaan ikuinen identiteettikriisi on kohtaloni.
Naisen roolista pääsee irti helposti omalla käytöksellä ja valinnoilla. Siihen ei tarvita hoitoja. Meidän talon maalasi nainen ja kylpyhuoneremontin teki kaksi naista.
Olen jo vuosia tehnyt kaikki talon ja mökin työt itse. En vaan tiedä, miten se muuttaa asiaa.
Asenne. Neiti hyvä asenne. Katso Niskavuoren Heta ja mieti, kuka on mies. Onko se sitten hyvä vai ei, niin siitä on moni monta mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt paljon miesten töitä. Olen myös äiti ja vaimo. Silti en koe tätä oikeaksi roolikseni. Haluaisin peniksen ja vaimon. En kuitenkaan ole lesbo. T. Nro 15
Sinä otat oman roolisi henkisesti. Toimimattomasta tekopippelistä tuskin on mitään iloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kuten myös, muttei mulle tullut mieleenkään leikkauttaa itselleni toimimatonta pippeliä ja ruveta alle 170cm tekomieheksi.
Kauniin naisen ei ole järkevää muuttaa itseään beetaluokan mieheksi, vaan lukea tekniikka ja tehdä omalla ulkonäöllään ja taidoillaan töitä. Omilla värkeillä seksikin tuntuu hyvältä.
En usko löytäväni mieskumppania.
Etsi insinööri tai upseeri. Ne on samalla aaltopituudella ja tykkää sunlaisista naisista.
<3 omg mistä niin päättelet!
Jos olet looginen nainen, niin mätsää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt paljon miesten töitä. Olen myös äiti ja vaimo. Silti en koe tätä oikeaksi roolikseni. Haluaisin peniksen ja vaimon. En kuitenkaan ole lesbo. T. Nro 15
Sinä otat oman roolisi henkisesti. Toimimattomasta tekopippelistä tuskin on mitään iloa.
Mikään numerokoodi ei vaikuta mihinkään mitään. Aina olet sinä itse itsesi kanssa. Susta ei tule mitään muuta millään poliittisella päätöksellä.
Luulen, että jokaisen täytyy vaan hyväksyä itsensä ja löytää roolinsa. Leikkely ei muuta sielua ja toimimaton leikelty kroppa tuskin ketään ylentää, varsinkin jos et enää saa samanlaista seksuaalista mielihyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kuten myös, muttei mulle tullut mieleenkään leikkauttaa itselleni toimimatonta pippeliä ja ruveta alle 170cm tekomieheksi.
En mäkään varmaan haluaisi tämmöistä. Mutta haluaisin irti naisen roolista. Ehkä se leikkaus ei ole mun juttu, vaan ikuinen identiteettikriisi on kohtaloni.
Naisen roolista pääsee irti helposti omalla käytöksellä ja valinnoilla. Siihen ei tarvita hoitoja. Meidän talon maalasi nainen ja kylpyhuoneremontin teki kaksi naista.
Tuo käytös oli hyvä maininta. Me kaikki tunnetaan naisia, jotka ei usko, ei tottele ja ei ne vaan mene mihinkään lokeroon. Silti ne on naisia, jotka itse määrää elämästään.
Oikeasti ei ole mitään sukupuolirooleja. Nuo on stereotypioita.
Todellisuudessa ihmisen omat halut, kyvyt ja valinnat ratkaisee.
Päätät itse kuka olet. Mikään leikkely ei sinua auta.
Luulen naiseksi itseään kokevilla miehillä olevan vaikeampaa. En tiedä.
Tässä kuviossa on yksi riski. Miehiset miehet ei kohta uskalla jäädä kotiin hoitamaan lasta.
Näen näissä ajatuskuvioissa riskejä.
57-vuotiaana voi ihan hyvin hakeutua hoitoihin. Suosittelen ottamaan rohkeasti yhteyttä esim. Setaan tai muuhun vastaavaan organisaatioon ja kysymään, löytyisikö sopivaa palvelua tai ryhmää joka voisi auttaa sinua. Heiltä luulisi saavan sekä käytännön tietoa ja neuvoa, että myös pohdittavaa oman identiteetin, kehonkuvan sekä mahdollisten hoitojen osalta. Tällä hetkellä Suomen transpoli on aika tukossa, eli hoitoon pääsee vasta vuosien päästä. Yksityisiä toimijoita on olemassa, joten hormoneita on mahdollista saada lyhyemmälläkin aikavälillä jos on varma asiasta.
Mitä hoitoihin tulee, hormonit ovat yleensä ensimmäinen askel ja ne vaikuttavat kuukausien ja vuosien aikana. Niillä on sekä pysyviä että hormonien lopettamisen jälkeen peruuntuvia vaikutuksia, eli ne on myös mahdollista lopettaa jos ei koe niitä sopivaksi itselleen, kunhan on valmistautunut pysyviin vaikutuksiin. Vaikutukset ovat aina yksilöllisiä, mutta mahdollisia vaikutuksia näkee tästä kuvasta: https://teenhealthsource.com/wp-content/uploads/2018/06/Testosterone-Ef…
Oma filosofiani on että mitä vähemmällä hoidolla pääsee tilaan jossa on kehoonsa tyytyväinen, sitä parempi. Moni transmies saa paljon irti jo pelkistä hormoneista sekä tarvittaessa rintojen poistamisesta, koska testosteroni on vahva aine verrattuna estrogeeniin. Alapäätä voi tarvittaessa täyttää packereillä sekä strap-oneilla. Mutta se ei tietenkään tarkoita etteikö alapään leikkaus ole vaihtoehto, jos dysforia sillä vähenisi.
Tässä on nettisivu, jolla on valokuvia vanhemmista transihmisistä: https://www.tosurviveonthisshore.com/
Ei siinä ole ikärajaa. Mäkin kyl oisin halunnut aiemmin saada diagnoosin ja hormonit, mut ei ollut tietoa viel niin paljon, et sen takia näistä pitääkin uutisoida mun mielestä kun transihmisiä on kuitenkin aikalailla ja ei tosiaan ole kivaa elää väärässä kehossa. Jokainen nainen voi ihan rauhassa miettiä miltä tuntuisi elää miehen kehossa. Ja tiedän kyllä mitkä kromosomit mulla on.
Niin olin minäkin naimisissa ja on lapset. Vaihdevuodet nostavat esiin maskuliinisuutta.