Lue keskustelun säännöt.
Miehestä on tullut lapsellinen kiukuttelija
26.05.2023 |
Ollaan oltu yhdessä jo useampi vuosi ja nyt vasta viimeaikoina miehestä on kuoriutunut lapsellinen kiukuttelija.
Kun hänellä on huono päivä, kokee hän näköjään oikeudekseen purkaa pahan mielensä minuun. Paha olo purkautuu lapsellisena mököttämisenä milloin "väärästä" ruuasta, milloin minun "väärin" valitsemista lakanoista jne. Välillä ärsyttää huono keli ja sekin käännetään jotenkin minun syykseni tai ainakin ärsytys siitä purkautuu minuun.
Meille syntyy nykyään aivan typeriä ja turhia riitoja ihan arkisista asioista, kun mies huonolla tuulella ollessaan alkaa kiukutella ja haastamaan riitaa. Pari kertaa on ovet paukkuen lähtenyt menemään kuin mikäkin murrosikäinen. Osaa lisäksi olla tosi ruma suustaan suuttuessaan ja nälvii kuin uhmaikäinen. Huonolla tuulella ollessaan on varsinainen vastarannankiiski, eli aivan kuin periaatteesta yrittäisi olla kanssani eri mieltä ihan kaikessa missä ennen oli samaa mieltä.
Ei meillä ennen ollut tällaista; tuntuu kuin se lämmin, rakastava ja symppis mies olisi muuttunut ihan toiseksi ihmiseksi. Tai sitten vain taantunut ihan lapsen tasolle. Alle 30v ollaan kumpikin, eli mistään keski-ikän kriisistä tässä ei voi olla kyse. Harmittaa ja hermoni alkavat olla kiristetty äärimmilleen.
Kommentit (90)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutulta kuulostaa! Nelikymppisellä miehellä oli toinen nainen kierrossa yli vuoden verran. Yritti ilmeisesti saada minut kyllästymään ja jättämään hänet, jotta hän pääsisi aloittamaan puhtaalta pöydältä uuden akkansa kanssa ilman, että lähipiiri saisi tietää hänen pettäneen.
Kysy mieheltäsi suoraan, onko hänellä toinen. En olisi ikinä uskonut omastani.
Tässä aloituksessa on tietysti taustalla aito kysymys ja murhe. Mutta olen huolissani vain ap:n reaktiosta ja muista hänen komppaajista. Tietysti elämänkokemusta puuttuu ja siksi tuollaisia poikaystäviä pidetään. Ongelma on siinä että merkit on kyllä ilmassa siellä hurmaamistapojen taustalla, huumorintajussa, vaatimuksissa ja käsityksissä mutta ei ole realismia niitä nähdä. Jos löydät itsesi pohtimassa viikkoja toisen epäkunnioittavaa käytöstä, niin tiedä että siihen ei kannata jäädä. Sillä pojalla löytyy aina syyt vielä pahempaan ja tulee oikeuttamaan itselleen vaikka mitä vapauksia. On stressiä, inhottavia vauvoja, vääränlaisia teinejä, typerää sukua, rumentunut vaimo, you name it!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on muuttunut lyhyen ajan sisällä, niin taustalla on jotain. Se voi olla ihan mitä vain, stressiä, väsymystä, unettomuutta, kyllästymistä, turhautumista jne. Ei siellä taustalla tarvitse olla toista naista tai jotain muuta pahaa, voi olla ihan tavallinen asia. Yritä keskustella ja kuunnella, mutta älä riitelemällä tai tiuskaisemalla takaisin, vaan kysymällä sopivassa rauhallisessa tilanteessa. Tämän neuvon antoi mies.
Onko se mies avuton nysvä tissilapsi, jota pitäisi puhuttaa kuin pikkulasta. Ei osaa puhua. Mykkä.
Jos ei kiinnosta ottaa selvää, niin sitten ei kiinnosta. Onko parempi antaa tilanteen tulehtua kuin yrittää ottaa selvää, mistä on kyse? Vähän empatiaa peliin, niin tilanne aukeaa.
Kun lukee aloituksen menee oikeastaan nanosekunnissa hermo siihen, ettei vaadita kumppanilta oikeastaan mitään. Erikoisia suhteita voi olla, kunhan SOVITAAN YHDESSÄ millaista meillä on. Jos sovitte että ei tartte kunnioitraa ja lapsellinen vittuilu on kodin tapa, niin tuo passaa. Muuten hävettää kyllä ettei ap itseään arvosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tuo on tuttua, meillä on 30 vuoden suhde. Mitä ihmeellisimmistä syistä on nähty mitä ihmeellisimpiä kiukutteluja ja mykkäkouluja... Itse uskon käytöksen olevan perua ihan kotioloista, ei tosiaan ollut mikään unelma-avioliitto vanhemmillaan, voin sanoa ihan sivusta seuranneena. Esim. anoppi ihan normaalin, fiksun oloinen ihminen, mutta pintaa raapaisemalla löytyy kyllä melkoista marttyyriutta ja kyvyttömyyttä asettua toisten asemaan. Elikäs kun ei ole saanut kotoa kunnon parisuhdemallia, on vaikea osata itse... Mieheni on pyytänyt monesti anteeksi kiukuttelujaan ja vannonut rakkauttaan, vain siksi olemme yhdessä edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on muuttunut lyhyen ajan sisällä, niin taustalla on jotain. Se voi olla ihan mitä vain, stressiä, väsymystä, unettomuutta, kyllästymistä, turhautumista jne. Ei siellä taustalla tarvitse olla toista naista tai jotain muuta pahaa, voi olla ihan tavallinen asia. Yritä keskustella ja kuunnella, mutta älä riitelemällä tai tiuskaisemalla takaisin, vaan kysymällä sopivassa rauhallisessa tilanteessa. Tämän neuvon antoi mies.
Jo lukiessa arvasin että mies näin ohjeistaa ja vaatii. Kissan paskat. Mies kiukkuaa ja raivoaa selittämättä ja sinä myötäilet, hiivit ja leikit psykologia. Huutonaurua.
En ihmettele, että tulee eroja, kun ei osata puhua. Ja tässä tilanteessa on ihan turhaa syytellä miestä puhumattomuudesta. Vikaa on molemmissa. Kyllä mieskin puhuu kunhan saa aloitettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös oma mieheni, joka oli ollut hyvä, kunnollinen ja rauhallinen kumppani yli 8 vuotta, alkoi yhtäkkiä olla ahdistunut ja kilahdella kaikesta. Syyksi paljastui, että oli "rakastunut" toiseen naiseen, uuteen työkaveriinsa. Koki minut esteenä onnelleen uuden naisen kanssa ja tunsi samalla huonoa omaatuntoa siitä, että halusi vehkeillä toisen kanssa. Mutta ei saanut erottua minusta, vaikka ei oikeasti yrittänyt pelastaa suhdettamme, vaan edisti koko ajan uutta suhdettaan uuden naisen kanssa. Lopulta minä lopetin meidän suhteemme.
Jos mies MUUTTUU vaimoaan kohtaan erilaiseksi, siihen ei pääsääntöisesti ole kuin yksi syy: Mies pettää, henkisesti tai fyysisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan mies kuulostaa syylliseltä jos huomioidaan pelkästään naisen näkemys tilanteesta.
Niin nytkin.
Ihan tunnetusti tällä palstalla ei arvosteta miesnäkökulmaa. Jos erehtyy sellaista tarjoamaan, niin turpaan tulee heti. Kaikki eronneet ovat heti karvat pystyssä väittämässä, että miehellä on toinen nainen, koska heidän exälläkin oli. Ehkä kannattaa selvittää asiat ensin ihan keskenään eikä kuunnella liikaa muiden huonoja kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnistin itseni samanlaiseksi mieheksi kuin ap kuvaa. Pitkään jatkunut työstressi nosti narsistiset piirteeni esiin ja olin kaikkeen tyytymätön vaimossani. Päätin hyväksyä, että vaimoni on sellainen kuin on ja että hän on ja pysyy vaimonani. Opettelin myös puhumaan tuntemuksistani avoimemmin ja syyttämättä. Töitä olen saanut tehdä itseni kanssa tosissaan asiantuntijoidenkin kanssa, mutta enää kiukuttelen vain siedettävissä määrin. Kyllä ap:n mies voi miehistyä, mutta se vaatii he le ve tis ti töitä molemmilta.
Millä logiikalla purat paskasi sen ainoan ihmisen niskaan, joka on varmasti aina sun puolella ja haluaisi olla tukena siinä ylämäessä? Haluatko karkottaa kumppanin ja jäädä yksin? Se onnistuu tuolla tyylillä hyvin tehokkaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliso, se ihminen ,jonka kanssa elämänsä jakaa vapaaehtoisesti, on ihminen jonka kanssa on turvallista olla erikin mieltä asioista, jonka kanssa voi keskustella, jonka kanssa jakaa leppoista ja joskus kiireellistäkin arkea. Puolisoa ei pidä pelätä, ei jännittää . Kodin ulkopuolella on hermoja kiristäviä asioita, mutta kotona ei niin voi olla. Jos puolison kanssa pitää olla kuin kävelisi munankuorilla, kannattaa harkita, onko järkevää tuhlata elämäänsä sellaiseen parisuhteeseen.
No eikö miehet ole sikoja jos jättävät vaimonsa, joka määrää kaikesta ? Kyllä moni mies elää sitä perhe helvettiä, jossa vaimo saa raivarin kun väärästä kupista tiistaina juo aamukahvin. Astianpesukoneen täyttö ja tyhjennys saa aikaan vaimossa raivarin kun sekin menee väärin jne
Jännä kun en yhtäkään tällaista ole vielä 40 vuoden aikana nähnyt.
Anna seksipalkinto kun on tehnyt kotitöitä ja ollut kiltti. Peppureijän antaminen on esimerkiksi hyvä nostattamaan miehen tunnelmaa
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat tietävät, että jos lapsi kiukuttelee, ärtymys voi olla seurausta jostain toisesta tunnetilasta tai murheesta. Sama sääntö pätee aikuisiinkin, selvittämättä jääneet riidat, pettymys, työn kuormittavuus ja huonosti nukutut yöt voivat kaikki olla kiukun perimmäisiä syitä.
Huoh. Ei nainen ole miesystävälle mikään äiti. Vertaat nyt kiukuttelevaa miestä lapseen ja käytös toki tässä tapauksessa onkin lapsen tasolla. Herra on hyvä ja avaa suun, jos on joku hätänä. Jos ei osaa, niin menkööt terapiaan opettelemaan niitä tunnetaitoja.
Minulla sama juttu miehen kanssa. Miehelläni on masennus.
Varmaan mies on 48v. Se on paha ikä se. Odotas kun se täyttää viiskyt. Siitä riemu ratkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Joo ei käydä kaupassa enää yhdessä. Muutenkin pyritään olemaan erillään. Mies saa kilarit kun auto on väärässä kohdassa pihalla ym ym. Hänellä varmaan alkava muistisairaus
On aloittanut uuden suhteen ja valehdellut teidän eronneen. Yrittää peittää teidän suhteen. Voi olla myös muu mielen sairaus.
No eikö miehet ole sikoja jos jättävät vaimonsa, joka määrää kaikesta ? Kyllä moni mies elää sitä perhe helvettiä, jossa vaimo saa raivarin kun väärästä kupista tiistaina juo aamukahvin. Astianpesukoneen täyttö ja tyhjennys saa aikaan vaimossa raivarin kun sekin menee väärin jne