Sinne lähti avioerohakemus
Olo on...en oikeastaan tiedä...ehkä jotenkin helpottunut. Olen niin pitkään miettinyt eroa ja aina siirtänyt toteutusta eteenpäin ajatellen, että ehkä mies oikeasti joku päivä kuuntelisi ja edes suunnilleen ymmärtäisi, miksi olen onneton tässä liitossa.
Eilinen keskustelun yritys miehen kanssa vahvisti päätöksen. Hän ei näe mitään ongelmia meidän suhteessa eikä todellakaan aio mennä mihinkään pariterapiaan (ehdotin tuotakin).
Lasten puolesta harmittaa mutta onneksi varmasti löydän uuden asunnon jostakin läheltä niin ei tartte vaihtaa koulua ja kaveritkin ovat edelleen lähellä. Vuoroviikkoasumista suunnittelin mutta täytyy katsoa. Tiedän, ettei ainakaan kaksi vanhinta missään nimessä suostu siihen, eivät ole kovin läheisiä isänsä kanssa. Nuorin onkin sitten asia erikseen. Mutta ehdottomasti aion tukea lasten suhdetta isäänsä. Ihan hyvä vanhempi (kai) vaikka tosiaan ei ole koskaan suostunut lähtemään mukavuusalueeltaan pois jotta lapset saisivat kivoja kokemuksia.
Ja mistään omaisuudesta en aio kiistellä. Asunto on miehen, pitäkööt hyvänään. Otan mukaani vain henkilökohtaisen omaisuuteni, kunhan muutto joskus tulee eteen.
Kommentit (165)
Paljon onnea! Itse päädyin samaan puoli vuotta sitten ja olen onnellisempi kuin vuosiin.
Voi tulla vaikeitakin hetkiä, mutta asiat järjestyy kyllä ja huomaat miten paljon enemmän sinulla on positiivisia ajatuksia ja energiaa kun mies ei syö niitä ja aiheuta pahaa olo. Lapsetkin varmasti selviävät hyvin kun pyritte exän kanssa pitämään välit kunnossa mikäli mahdollista.
Kaikkea hyvää elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset ei halua kalaan tai luontoon niin ok
Ne saa löytää oman juttunsaMutta en mä oleta että mies kiinnostuu yhtäkkiä tanssista
Meillä harrastukset valitaan niin että omakin elämä onnistuu
Pointti varmaan on, että kyllä jotain yhteistäkin puhumista ja tekemistä naisella ja miehellä pitäisi olla. Ei tarvitse kaikkea tehdä yhdessä mutta että olisi edes jotain.
Kotityöt ei ole mikään yhteinen harrastus tai puheenaihe, sanotaan nyt se jos joku luulee, että se riittää että päivittäin sovitaan kumpi tiskaa ja kumpi imuroi :D pitäis olla jotain puhumista joka tuo iloa eikä vaan jotain tollasta pakollista arkiaskareiden jakopuheita. Jos tosiaan ei ole muuta yhteistä juteltavaa kuin ruuanlaitto ja siivous niin sitten kyllä kannattaa erota. Kurjaahan se on asua ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole mitään puhuttavaa.
Hoh hoh hoo! Ei mietitä miten saada parisuhde kuntoon vaan erotaan heti. Näinhän sen on mentävä. LOL
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omistat puolet asunnosta, niin joudut maksamaan veroa, jos lahjoitat osuutesi miehelle. Älä ole tyhmä, vaan vaadi osuutesi.
Kyllä asunto on ihan täysin miehen omistuksessa (muutin siis miehen luokse aikoinaan). En missään vaiheessa halunnut ostaa osaa tästä. Meinaan, on tosiaan ns. neukkukuutio ja perämettällä. Tällä hetkellä arvoa ehkä 50-60tuhatta, jos sitäkään. Vaatisi täydellisen pintarempan.
Toki olen osallistunut asumiskuluihin niin kuin kuuluukin pl. yhdessä sovitut hoitovapaat.-ap-
Arvoisa ap! Onnea päätöksestä ja tsemppiä tulevaan elämään. Sen annan neuvoksi, että muista hoitaa ositus asianmukaisesti. Kannattaa ottaa juristi sitä varten. Vaikka asunto on miehen omistuksessa, sinulle kuuluu erossa siitä puolet sen arvosta, jos teillä ei ole avioehtoa. Tätä ei moni tiedä. Kuten muustakin omaisuudesta. Pidä kiinni oikeuksistasi äläkä anna polkea itseäsi.
Uutisissa oli asiaa, että lapsi, joka asuu vuoroviikoin äidin ja isän luona, kokee, ettei hänellä ole kotia ollenkaan ja siitä tulee ongelmia lapselle. Lapsi kokee, että hän on vain 'kylässä' vuoroviikoin.
Parempi olisi, että lapsen pysyvä koti olisi vain toisen vanhemman luona ja toisen luona lapsi kävisi esim. viikonloppuisin ja lomilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omistat puolet asunnosta, niin joudut maksamaan veroa, jos lahjoitat osuutesi miehelle. Älä ole tyhmä, vaan vaadi osuutesi.
Ei vaan mies joutuu maksamaan lahjaveroa asunnosta ellei heillä ole avioehtoa.
Asunto lienee miehen nimissä kun mies oli sen ostanut jo ennen avioliittoa ihan itsekseen.
Toki, te loiset veisitte tuhkatkin pesästä.
Vierailija kirjoitti:
Joko on jamal odottamassa pääsyä jälkiliukkaille?
Odottelu on lakannut vuosia sitte, paitsi että Jamal hoiti homman ja ap:n puoliso pääs jälkiliukkaille.
Vierailija kirjoitti:
Joko on jamal odottamassa pääsyä jälkiliukkaille?
Jokaisessa aloituksessa kommentti - kentässä on väh. yksi tämmöinen harhaisen immeisen lausuma. Noh, meitä on joka lähtöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omistat puolet asunnosta, niin joudut maksamaan veroa, jos lahjoitat osuutesi miehelle. Älä ole tyhmä, vaan vaadi osuutesi.
Ei vaan mies joutuu maksamaan lahjaveroa asunnosta ellei heillä ole avioehtoa.
Asunto lienee miehen nimissä kun mies oli sen ostanut jo ennen avioliittoa ihan itsekseen.
Toki, te loiset veisitte tuhkatkin pesästä.
Avioehtoja ei ole mikään uusi käsitys. Omistuksistaan kannattaa pitää itse huolta, myös eron varalta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten pitäisi erota paljon enemmän ja useammin. Ylipäätään pitäisi uskaltaa ravistella sitä ihmeellistä ajatusta siitä, yhden ja saman ihmisen kanssa ollaan yhdessä vuosikymmenet ja että se on jotenkin arvo ja saavutus itsessään.
Tiedän vaikka kuinka paljon onnettomia avioliittoja, joissa kaikki ovat tyytymättömiä ja lopulta katkeria, ja voi olla vaikka minkälaista mykkäkoulua ja vihanpitoa vuosikausia, tai ainakin aivan erilliset elämät - asuntolainaa maksetaan yhdessä ja muuta yhteistä ei sitten olekaan.
Sekö se nyt sitten on hienoa ja kunnioitettavaa? Ei minusta. Ihmiset muuttuvat ja kasvavat eri suuntiin, voi olla perhe perustetaan eri ihmisen kanssa kuin se, jonka kanssa halutaan vanheta. Se on täysin OK.
Oletko itse elänyt arvojesi mukaan, ja "eronnut paljon enemmän ja useammin?"
Toivottavasti potentiaaliset kumppanit kiertävät sinut kaukaa. Tai korkeintaan tapailevat sinua niin, että jalka nousee kytkimeltä heti, välittömästi ja pian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omistat puolet asunnosta, niin joudut maksamaan veroa, jos lahjoitat osuutesi miehelle. Älä ole tyhmä, vaan vaadi osuutesi.
Ei vaan mies joutuu maksamaan lahjaveroa asunnosta ellei heillä ole avioehtoa.
Asunto lienee miehen nimissä kun mies oli sen ostanut jo ennen avioliittoa ihan itsekseen.
Toki, te loiset veisitte tuhkatkin pesästä.
Kai nyt mies on osannut suojata omaisuutensa avioehdolla.
Vierailija kirjoitti:
Noin sitä käy kun lasten ehdoilla elää
Ja kyllä se karu totuus on että sun pitää pyytää elarit ja omaisuudesta puolet juuri lasten vuoksi
Se elämisen kalleus voi yllättää sinut
Miksi ap:n pitäisi saada ap:n miehen omistamasta ja jo ennen avioliittoa omistamasta, talosta puolet ?
Mikä logiikka tässä mahtaa olla? Siis muu kuin ahneus. Onneksi ap vaikutta normaalilta ihmiseltä, eikä ole vaatimassa sitä.
Elämisen kalleus ilman puolisoa on varmaankin tiedossa, mitäs yksin pärjäämistä se on jos pitäisi rosvota exä, että voisi etsiä rauhassa taas uutta elättäjää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin sitä käy kun lasten ehdoilla elää
Ja kyllä se karu totuus on että sun pitää pyytää elarit ja omaisuudesta puolet juuri lasten vuoksi
Se elämisen kalleus voi yllättää sinutMiksi ap:n pitäisi saada ap:n miehen omistamasta ja jo ennen avioliittoa omistamasta, talosta puolet ?
Mikä logiikka tässä mahtaa olla? Siis muu kuin ahneus. Onneksi ap vaikutta normaalilta ihmiseltä, eikä ole vaatimassa sitä.
Elämisen kalleus ilman puolisoa on varmaankin tiedossa, mitäs yksin pärjäämistä se on jos pitäisi rosvota exä, että voisi etsiä rauhassa taas uutta elättäjää?
Teksti on raakaa, mutta joidenkin kohdalla niin totta. Välillä oikein hävettää toisten ahneus ja siihen kannustaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin sitä käy kun lasten ehdoilla elää
Ja kyllä se karu totuus on että sun pitää pyytää elarit ja omaisuudesta puolet juuri lasten vuoksi
Se elämisen kalleus voi yllättää sinutMiksi ap:n pitäisi saada ap:n miehen omistamasta ja jo ennen avioliittoa omistamasta, talosta puolet ?
Mikä logiikka tässä mahtaa olla? Siis muu kuin ahneus. Onneksi ap vaikutta normaalilta ihmiseltä, eikä ole vaatimassa sitä.
Elämisen kalleus ilman puolisoa on varmaankin tiedossa, mitäs yksin pärjäämistä se on jos pitäisi rosvota exä, että voisi etsiä rauhassa taas uutta elättäjää?
Kysy niiltä jotka säätävät lait. Mielenkiintoista että syyttelet ahneeksi niitä jotka vaativat sen mikä heille laillisesti kuuluu.
Ap on hoitanut yksin miehen lapset, joten sanoo sen nyt järkikin että mies on valtavan summan velkaa.
Lapselle jää aina erosta traumat,oli tilanne mikä hyvänsä.Ruoho ei ole sen vihreämpää muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin sitä käy kun lasten ehdoilla elää
Ja kyllä se karu totuus on että sun pitää pyytää elarit ja omaisuudesta puolet juuri lasten vuoksi
Se elämisen kalleus voi yllättää sinutMiksi ap:n pitäisi saada ap:n miehen omistamasta ja jo ennen avioliittoa omistamasta, talosta puolet ?
Ap::n täytyy ajatella lasten toimeentuloa ja lasten ja hänen tulevan asunnon rahoittamista. Siksi juristi ja puolet omaisuudesta on hyvä ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin sitä käy kun lasten ehdoilla elää
Ja kyllä se karu totuus on että sun pitää pyytää elarit ja omaisuudesta puolet juuri lasten vuoksi
Se elämisen kalleus voi yllättää sinutMiksi ap:n pitäisi saada ap:n miehen omistamasta ja jo ennen avioliittoa omistamasta, talosta puolet ?
Mikä logiikka tässä mahtaa olla? Siis muu kuin ahneus. Onneksi ap vaikutta normaalilta ihmiseltä, eikä ole vaatimassa sitä.
Elämisen kalleus ilman puolisoa on varmaankin tiedossa, mitäs yksin pärjäämistä se on jos pitäisi rosvota exä, että voisi etsiä rauhassa taas uutta elättäjää?
Kysy niiltä jotka säätävät lait. Mielenkiintoista että syyttelet ahneeksi niitä jotka vaativat sen mikä heille laillisesti kuuluu.
Ap on hoitanut yksin miehen lapset, joten sanoo sen nyt järkikin että mies on valtavan summan velkaa.
Onko sinulla kaikki kunnossa. Relaa hyvä ihminen.
Miehen lapset?? Eikös Ap maininnut tuolla aiemmin, että lapset ovat hänen kahdesta edellisestä suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin sitä käy kun lasten ehdoilla elää
Ja kyllä se karu totuus on että sun pitää pyytää elarit ja omaisuudesta puolet juuri lasten vuoksi
Se elämisen kalleus voi yllättää sinutMiksi ap:n pitäisi saada ap:n miehen omistamasta ja jo ennen avioliittoa omistamasta, talosta puolet ?
Mikä logiikka tässä mahtaa olla? Siis muu kuin ahneus. Onneksi ap vaikutta normaalilta ihmiseltä, eikä ole vaatimassa sitä.
Elämisen kalleus ilman puolisoa on varmaankin tiedossa, mitäs yksin pärjäämistä se on jos pitäisi rosvota exä, että voisi etsiä rauhassa taas uutta elättäjää?
Kysy niiltä jotka säätävät lait. Mielenkiintoista että syyttelet ahneeksi niitä jotka vaativat sen mikä heille laillisesti kuuluu.
Ap on hoitanut yksin miehen lapset, joten sanoo sen nyt järkikin että mies on valtavan summan velkaa.
No ei sitten ex-rouvaa haittaisi, jos mies laskuttaisi rouvan ja tämän lasten vuosien asumisesta miehen omistamassa talossa? Nainen kun ei mitenkään osallistunut asunnon hankkimiseen.
Johan sen sanoo järkikin, ettei sitä ilmaiseksi sentään asuta missään.
On se kummaa kun ei kestetä yhtään vastoinkäymisiä vaan heti erotaan!!!!! Nykyään naiset ovat just tollasii. Jos jotain tulee, niin heti just aletaan miettiä eroa. Ajatelkaa nyt hyvät ihmiset lapsianne myös, eikä vain itseänne! Ennen ero oli häpeä!! t. Äiti joka ei eroa ensimmäisen vastoinkäymisen tullessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se mies mikään hyvä isä ole jos lapset ei ole läheisiä. Lopeta paskan kuorruttaminen kermalla ja myönnä asiat niin kuin ne on oikeasti.
Pelkää ehkä että jos ei sano jotain hyvää ukosta niin palstamiehet tulevat kuorossa huutamaan kun naiset ovat taas epäreiluja. Mutta aika selväähän tuo on että mies ei ole ollut hyvä aviomies eikä isä.
Niin on. Jo pelkästään tuossa olisi riittävästi, että mies ei piittaa omista lapsistaan mitään. Saati sitten kaikki muut ongelmat.