Mulla tulee ikä vastaan, eikä tiedetä lähdetäänkö yrittämään lapsen tekoa
Multa alkaa loppua siis aika. Olen 35 v enkä välttämättä enää edes raskaudu, mutta ei saada tehtyä miehen kanssa päätöstä että yritetäänkö edes. Viimeiset 2 vuotta yritetty viedä fiiliksiä siihen, että perhe vois olla isompikin kuin vain me kaksi, mutta...
Ollaan nyt päästy tilanteeseen, että EHKÄ vois yrittää. Mutta silti molempia hirvittää. En nyt tiedä pitäiskö vaan antaa mennä ja jos ei natsaa niin ei natsaa. Ei kai tää elämä voi paskemmaksikaan lapsen myötä muuttua?
Kommentit (49)
Ei se tosissaan enää helppoa tuossa iässä ole. Jättäkää ehkäisy pois. Lapsi tulee jos on tullakseen
Mä en ollut ajatellut haluavani lasta mutta tulin sitten raskaaksi ja pidin lapsen. Käytännössä olen yksinhuoltaja vaikka mies tapaa lastaan säännöllisesti. En ollut aluksi lainkaan varma päätöksestäni, mutta lapsi on tuonut elämääni aivan valtavasti iloa ja jotain syvyyttä, jota en osaa ihan kuvailla. Ekat vuodet olivat työläitä mutta nykyisin hän on mahtavaa seuraa.
Toista en ehdi enää saada enkä jaksaisi yksin kasvattaakaan, mutta muuten ajattelen välillä, että olisipa näitä enemmän.
Mutta kannattaa kyllä miettiä että saatteko joltain hoitoapua. Mä olen saanut säännöllisesti omalta perheeltä ja on ollut tosi tärkeää oman jaksamisen kannalta. Yksikin hyvä läheinen ihminen auttaa jo paljon, kun teitä on kuitenkin kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lähtisi yrittää tuossa tapauksessa, meillä on kaksi haluttua lasta ja kyllä tää elämä lasten kanssa on sen verran rankkaa, että välillä tuntuu että ei todellakaan olisi pitänyt ryhtyä tähän, suhde, omat hermot ja jaksaminen on ollut jatkuvasti koetuksella. Pakko vaan uskoa että asiat helpottuu kun lapset kasvavat..
Moni lasta haluavakin unohtaa lapsen kasvatuksen alkavan jo kehdosta. Lapsi lukee vanhempiaan ja ympäristöään. Kehitykseen vaikuttaa ravinto,istuvat hajusteettomat vaatteet, huoneen värimaailma,valaistus. Aiemmin luultiin ettei vauvat hirveesti kerää muistoja. Nykytiedon valossa kyllä keräävät. Vauvana kuultu kova pamaus voi myöhemmin ilmetä ääniherkkyytenä. Hylkäämisen tunne paniikkikohtauksina. Nipistyksille nauramiset väkivaltana.
Joo lasten kasvatus on nykyään aivan liian vaativaa. Siksi moni ei hanki. Kytätään ja ohjeistetaan joka puolelta. Toista se oli muutama vuosikymmen sitten, isommat sisarukset hoiti pienemmät.
Ja BetterHelpin kaltaiset verkkoklinikat ottaa kopin. Miten meni niinkö noin omasta mielestä?
Mikä on BetterHelp? En minä tiedä noita lastenklinikoita. Itse kun jätin ne lapset hankkimatta kun kuuntelin sisarusten lapsiperhe-elämää ja sen nykyvaatimuksia vierestä.
Vaikealta kuulostaa tuo epätietoisuus. Päättäkää tosiaan että nyt tehdään päätös.
Kaikkea ei voi optimoida, päätös pitää uskaltaa tehdä, vaikka tulevaisuuteen ei näe.
Ja päätös se on sekin, että tietoisesti lykkää asiaa niin kauan ettei mitään päätettävää enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Ei se tosissaan enää helppoa tuossa iässä ole. Jättäkää ehkäisy pois. Lapsi tulee jos on tullakseen
Eipä sitä kuule tiedä. Yksilöllistä. Minunkin sukulainen tuli 41-vuotiaana raskaaksi kierukasta huolimatta. Ap:lla nappaa hyvinkin vielä kerrasta.
Jos syntyy terve lapsi, niin varmasti olisitte iloisia ja sitä mieltä, että kyllä kannatti. Tosin sen verran ikää, että saattaa syntyä vammainen lapsi. Sitten kaduttaisi, että mitä tulikaan tehtyä. Eli miettikää tarkkaan, mutta älkää viivytelkö, elämä on nopeasti ohitse.
Itse 35v. ja mies 45v. Tulin ensimmäisestä kierrosta raskaaksi. Kyllä se raskautuminen voi olla helppoa vähän vanhempanakin.
Mutta teidän pitäisi tehdä päätös asiasta.
Juu ei. Itse halusin 100% lasta ja kyllä tämä 3-vuotiaan uhma on välillä koetellut, vaikka mitään en kadukaan. Mun opettaja ala-asteella sanoi aina että "jos ei tiedä niin se on ei" ja niin se taitaa olla.
Et vaikuta 35 vuotiaalta henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lähtisi yrittää tuossa tapauksessa, meillä on kaksi haluttua lasta ja kyllä tää elämä lasten kanssa on sen verran rankkaa, että välillä tuntuu että ei todellakaan olisi pitänyt ryhtyä tähän, suhde, omat hermot ja jaksaminen on ollut jatkuvasti koetuksella. Pakko vaan uskoa että asiat helpottuu kun lapset kasvavat..
Moni lasta haluavakin unohtaa lapsen kasvatuksen alkavan jo kehdosta. Lapsi lukee vanhempiaan ja ympäristöään. Kehitykseen vaikuttaa ravinto,istuvat hajusteettomat vaatteet, huoneen värimaailma,valaistus. Aiemmin luultiin ettei vauvat hirveesti kerää muistoja. Nykytiedon valossa kyllä keräävät. Vauvana kuultu kova pamaus voi myöhemmin ilmetä ääniherkkyytenä. Hylkäämisen tunne paniikkikohtauksina. Nipistyksille nauramiset väkivaltana.
Joo lasten kasvatus on nykyään aivan liian vaativaa. Siksi moni ei hanki. Kytätään ja ohjeistetaan joka puolelta. Toista se oli muutama vuosikymmen sitten, isommat sisarukset hoiti pienemmät.
Ja BetterHelpin kaltaiset verkkoklinikat ottaa kopin. Miten meni niinkö noin omasta mielestä?
Mikä on BetterHelp? En minä tiedä noita lastenklinikoita. Itse kun jätin ne lapset hankkimatta kun kuuntelin sisarusten lapsiperhe-elämää ja sen nykyvaatimuksia vierestä.
Älä kommentoi ellet tiedä. Googlella olisit ollut sekunnissa viisaampi.
Lapsen myötä elämä voi muuttua huikean paljon paskemmaksi jos käy huono tuuri.
Tehkää se heti, muuten kadutte myöhemmin.
Tokihan sinä tiedät mitä haluat. Joko haluat lapsen, mutta kaikki mikä voi mennä pieleen pelottaa. Tai et halua lasta, mutta pelkäät että myöhemmin kaduttaa. Kumpi se on? Mitä tekisit, jos et pelkäisi?
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kustantaa teini-iän kynnyksellä 600-1000e/kk. Taapero ikä menee lopulta tosi äkkiä. Onhan molemmat motivoituneita panostamaan lapseen? Synnytyksesta työ vasta alkaa.
Kummankin pitää myöskin sitoutua vauva/taapero ikäisen kunnolliseen sosialisointiin. Lapsen tehtävänä ei ole toimia vanhempiensa statuksen nostattajana. Te vastaatte siitä lapsesta, ei toisinpäin.
Teini-iässä sentään saa vielä lapsilisän, onko se jotain 500 e. Mutta sitten kun se lapsi on muuttanut omilleen, niin se maksaa edelleen, ja vielä enemmän kuin teininä. Jos ei siis halua hylätä lastaan.
Vierailija kirjoitti:
Juu ei. Itse halusin 100% lasta ja kyllä tämä 3-vuotiaan uhma on välillä koetellut, vaikka mitään en kadukaan. Mun opettaja ala-asteella sanoi aina että "jos ei tiedä niin se on ei" ja niin se taitaa olla.
Olipa muuten fiksu neuvo tuo että jos ei tiedä niin se on ei. Oispa itellekin joku joskus sanonut. Itse en osaa useinkaan päättää asioita. Pitää alkaa soveltaan kyllä tuota neuvoa, sillä usein on käynyt niin että kun on tehnyt jotain vaikka ei oo tiennyt kannattaako, niin loppujen lopuksi joutuu toteamaan että eipä ois kannattanut.
sivusta
Vierailija kirjoitti:
Olen ite 37 ja aletaan juuri yrittämään, mies tosin 7 vuotta nuorempi. Teetetään ajallaan se lapsivesipunktio kylläkin.
Et ole liian vanha. Mutta kannattaa miettiä esimerkiksi onko tukiverkostot kunnossa jne.
Minä tulin raskaaksi 37-vuotiaana hoitojen myötä, omatoiminen yritys oli aloitettu toki 10 vuotta aiemmin. En missään tapauksessa suostunut lapsivesipunktioon, vaikka sitä ehdotettiin (niskapoimu-ultrakin oli normaali), sehän lisää keskenmenon riskiä.
Tuttuja ajatuksia ap! Pyörittelin noita mielessäni vuosia. Mietin plussia ja miinuksia yms. Oma päätös oli, että ei lapsia mutta päätös tehtiin vasta mieheni sairastumisen myötä. Tässä elämäntilanteessa ei vaan ole voimia lapseen. Oikeastaan minua ei edes sureta tilanteessamme lapsettomaksi jääminen, joten ehkä sitten en halunnut lapsia tarpeeksi. En osaa neuvoa, sillä en varmaan olisi saanut päätöstä vieläkään tehtyä jos mieheni olisi terve. Olen monesti pohtinut, että olisipa olemassa lapsiperhesimulaattori jossa voisi kokeilla ennen päätöstä, miltä elämä lasten kanssa tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Tehkää se heti, muuten kadutte myöhemmin.
Ei lapsia tehdä, ne saadaan.
Ja BetterHelpin kaltaiset verkkoklinikat ottaa kopin. Miten meni niinkö noin omasta mielestä?