Lue keskustelun säännöt.
Yritän etsiä 14-vuotiaalle harrastusta joka olisi vain harrastus, ei kilpailua
24.05.2023 |
Toivotonta. Poika haluaisi pelata korista, harrastejoukkuetta ei ole ollenkaan. On vain yksi joukkue, ja se kilpailee ja maksut on alkaen 1300€ vuodessa ja päälle kaikki muut maksut (varusteet, pelivaatteet, turnaukset).
Uinnissa sama juttu. Ja nämä kaksi poika kokisi omikseen.
Uskomatonta. Ja joo tiedetään että itseisesti voi mennä pihalle pomputtamaan palloa ja uida voi luonnonvesissä ilmaiseksi.
Lähinnä tuo lapsi tarvitsee vapaa-aikaan myös jotain ohjattua tavoitteellista. Mitkään kamppailulajit tai paini ei silmälasien vuoksi käy. Piilolinssit ei sovellut hänelle.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas käsittämätöntä ininää siitä miten pitäisi olla joukkuelaji mutta "ei joudu kilpailemaan"
Kertokaapa järjen jättiläiset miten pelataan jalka- tai koripalloa niin että kentällä on vain yksi joukkue potkimassa tai heittämässä yksinään palloa tyhjään maaliin/koriin.
Tai miten harrastetaan seurassa edes yleisurheilun kaltaisia ylsilölajeja ilman että kukaan koskaan mittaa suoritusta ja vertaa sitä muiden saavutuksiin (tunnetaan nimellä kilpailu).
Kyse on siitä miten vakavissaan vaikka futis- tai säbäjoukkue pelaa koska sarjatasoja riittää ihan pelkkään höntsäämiseen jossa tuloksella ei ole niin väliä.
Suomessa on aivan turha itkeä urheilumenestyksen tasoa, kun tämä on tällaista.
Jos ajatellaan, että lapsi innostuu yläkoulun liikuntatunnin ansoista vaikka siitä koripallosta, ja haluaa alkaa sitä harrastaa, mutta ainoa joukkue jossa on hänen ikäisiään, on tavoitteellisesti kilpaileva, paljon kisareissuja tekevä, vuosia pelannut porukka.
Miten tällaiseen mennään mukaan?
Niinpä. Ei mennä.
Pattitilanne tosiaan, mutta ei se ratkea vanhempia syyttelemällä tai kyselemällä, että miksi et alittanut jo kaksivuotiaana niin kuin kaikki muut?
Toiset ihmiset ei koskaan löydä rohkeutta lähteä joukkuelajeihin. Jos teinillä riittää halua mutta on liian vanha aloittamaan, niin jokin on pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites ammunta? Paikallisella urheilutalolla kokoontuu ihmisiä ampumaan ilma-aseilla ja mukaan voi mennä kokeilemaan ilman oman aseen ostoakin. Jos liittyy seuraan se on muutaman kympin vuodessa ja jos päätyy oman ilma-aseen ostoon, sekin on melko huokea patruunoineen. Kiva harrastus ja tavoitteellista toimintaa porukassa. Kisata saa jos tahtoo, ja pakko ei ole. Ei ole turhan kilpailuhenkinen laji, minkä takia tykkään.
-ampuja (ilmapistooli)
Vierailija kirjoitti:
Moni kamppailulajiharrastaja vetää muuten ilman laseja tai piilareita, näkee sitten mitä näkee.
Joo, pilkun jälkeen snagarilla. Tarkempi raportti Alibissa.
Vierailija kirjoitti:
Mites ammunta? Paikallisella urheilutalolla kokoontuu ihmisiä ampumaan ilma-aseilla ja mukaan voi mennä kokeilemaan ilman oman aseen ostoakin.
Vaikka kyseessä ON olympialaji niin tämä urheilullinen aspekti on vähintäänkin kyseenalainen.
Vierailija kirjoitti:
Mites ammunta? Paikallisella urheilutalolla kokoontuu ihmisiä ampumaan ilma-aseilla ja mukaan voi mennä kokeilemaan ilman oman aseen ostoakin. Jos liittyy seuraan se on muutaman kympin vuodessa ja jos päätyy oman ilma-aseen ostoon, sekin on melko huokea patruunoineen. Kiva harrastus ja tavoitteellista toimintaa porukassa. Kisata saa jos tahtoo, ja pakko ei ole. Ei ole turhan kilpailuhenkinen laji, minkä takia tykkään.
-ampuja (ilmapistooli)
Tämä oli oikeasti hyvä idea, kiitos
En nyt jaksa lähteä vastailemaan kaikkiin kommentteihin, kiitos asiallisesti vastanneille.
Sen verran kuitenkin kerron, että kyseessä ei ole plösö sohvaperuna vaan lievästi näkövammainen nuori, joka on alkanut vasta nyt löytää itseään ja rohkeutta kokeilla kaikenlaista. Pienempänä arasteli kovaa menoa, ja edelleenkään ei välttämättä hirveästi välitä fyysisistä kontaktilajeista tai esimerkiksi laskettulusta tai lautailusta, jossa vauhti on kova. Eikä tarvitsekaan välittää. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parkour, kuntonyrkkeily (silmälasit ei haittaa kun siinä ei mätkitä toisia), kuntosali, pilates. Sitä koripalloa voi käydä muuten vain heittelemässä yksinkin, jos jotain muuta ohjattua käy kerran-kaksi viikossa missä saa kehonhallintaa ohjatusti.
Kuntosali on hyvä vaihtoehto jos haluaa tehdä itsenäisesti. Kestävyyspuolen voi hoitaa lenkkeilemällä ja molempiin löytyy netistä yksinkertaisia ohjelmia aloittelijoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi silmälasit estäisi kamppailulajien harrastamisen? Mulla on huono näkö, kummassakin silmässä yli -7 miinusta ja hajataittoa päälle, mutta lasit ei silti estänyt aikidon eikä karaten harrastamista. Otin lasit pois aina kun treenattiin jotain riskialtista ja laitoin lasit taas päähän aina kun jäätiin katsomaan opetusta. Pysyin ihan hyvin mukana koko ajan, vaikka olinkin osan ajasta puolisokea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mekin pelasimme ihan keskenämme jo ala-asteelta lähtien. Nyt tässä mun kodin lähellä on koriskenttä, ja siellä käy paljon nuoria pelaamassa keskenään ihan huvikseen. Että kyllä sitä nykyaikanakin tapahtuu.
Mutta siellä ei taida olla koripallon tekniikkakoulua?
Ei ole ei. Mutta jos semmoiseen ei ole mahdollisuutta, niin onko sitten parempi jäädä kotiin istumaan sormi suussa? Sitäpaitsi pelaamalla ilman ohjaajaakin oppii paljon. Nokkela nuori voi jopa lueskella tekniikkavinkkejä netistä ja sitten kokeilla niitä ihan irl.
Joo, kokematon ja lajista tietämätön nuori vaan päivästä toiseen heittelemään yksin koreja, vitsi kun siinä kehittyy! Ihan tekniikkavinkkejä netistä, voi v***u nyt oikeesti...idea niissäkin on, että joku ensin NÄYTTÄÄ, MITEN NE PITÄÄ TEHDÄ, tai lukijalla on perusjutut hallussa. Muuten tehdään väärin, ihan kuten esim. kuntosalillakin, ja sitten hajoaa paikat.
Kuntosalin tekniikat on todella helppo oppia netistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mekin pelasimme ihan keskenämme jo ala-asteelta lähtien. Nyt tässä mun kodin lähellä on koriskenttä, ja siellä käy paljon nuoria pelaamassa keskenään ihan huvikseen. Että kyllä sitä nykyaikanakin tapahtuu.
Mutta siellä ei taida olla koripallon tekniikkakoulua?
Ei ole ei. Mutta jos semmoiseen ei ole mahdollisuutta, niin onko sitten parempi jäädä kotiin istumaan sormi suussa? Sitäpaitsi pelaamalla ilman ohjaajaakin oppii paljon. Nokkela nuori voi jopa lueskella tekniikkavinkkejä netistä ja sitten kokeilla niitä ihan irl.
Joo, kokematon ja lajista tietämätön nuori vaan päivästä toiseen heittelemään yksin koreja, vitsi kun siinä kehittyy! Ihan tekniikkavinkkejä netistä, voi v***u nyt oikeesti...idea niissäkin on, että joku ensin NÄYTTÄÄ, MITEN NE PITÄÄ TEHDÄ, tai lukijalla on perusjutut hallussa. Muuten tehdään väärin, ihan kuten esim. kuntosalillakin, ja sitten hajoaa paikat.
Niin, se voi ehkä yllättää, että tekemällä oppii. Onko tässä nyt kyseessä vanhempi, joka ei ole ikinä itse oma-aloitteisesti opetellut yhtään mitään, ja nyt siirtää uusavuttomuuden lapselleen?
Ymmärrän kyllä, että ohjaajan kanssa oppii nopeammin. Voin kuitenkin lyödä vetoa siitä, että jos vaikka minä nyt nelikymppisenä aloittelijana menen tuonne kentälle pelaamaan muiden kanssa pari kertaa viikossa, niin jo muutamassa viikossa opin monta uutta asiaa. Netistä voin lukea vinkkejä vaikka pallon kuljettamisesta, ja sitten kokeilla ihan itse muiden kanssa.
Yllärinä voin vielä ilmoittaa, että kyllä yksin koreja heittelemälläkin kehittyy korin heittelyssä. Se on tietty tylsää, jos tekee vain sitä, mutta niinkuin sanoin, tekemällä oppii.
Vierailija kirjoitti:
huvin vuoksi kirjoitti:
Nyt pistät paikallislehteen ilmoituksen että kokoonnutaan koulun koriskentällä kello 18:00 kaikenikäiset mukaan!
Ei kaikkien ole pakko olla hyviä kun huvikseen pelailee!
Entäs uimahalli, tilataksi-kimppakyyti!
pidätte sitten kirppareita, autonpesuan jne että rahoittuu toiminta.
En ala pyörittää mitään tällaista. Ei riitä hermot, eikä aika, eikä tämä ole näin yksinkertaista, esimerkiksi varainkeruu vaikka kyseessä olisi pieni yhdistys. Ap
Kai siellä muitakin lapsellisia on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva ketju, jossa pohditaan tärkeitä kysymyksiä.
Aloituksessa kritisoisin sitä, että et heti kertonut minkä tyyppinen poika on kyseessä, joten sinä ja ketjulaiset jouduitte tarpeettoman rönsyilyn pyörteisiin, kun kukin omassa päässään kokee oleelliseksi minkä kokee, jos ei tiedä.
Amerikkalainen jalkapallo - ei tarvitse olla kokemusta päästäkseen mukaan ja vaikka pelataan, maksut ei ole hurjia ja taso niin matala ettei tarvitse stressata pärjäämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa harmillista. Ilmeisesti asutte pienellä paikkakunnalla?
Lähde kyselemään löytyisikö muitakin koriksesta kiinnostuneita, jotka haluavat pelata harrastetasolla. Ehkä saisitte korisseuraan toisen joukkueen tai peliryhmän rinnalle. Tai sitten vaan keräätte sopivan summan rahaa, varaat salin ja palkkaat jonkun vähän vanhemman pelaajan valmentamaan.
Ehdottelin jo samantapaista ratkaisua mutta ei kelvannut!
Vierailija kirjoitti:
Joku itsepuolustuslaji jossa ei varsinaisesti kilpailla kuten karatessa ja judossa. Vöitä (jos on) voi suoritella omaan tahtiin.
Aloittajia on yleensä kaiken ikäisiä toisin kuin joukkuelajeissa joissa aloutetaan 6-7 vuotiaana ja 14v suuri osa joko lopettaa tai kilpailee jo vähintään kansallisella tasolla.
Kaikki perinteiset joukkuelajit ovat kilpaurheilua mutta kyllä niissäkin alkaa jo tuossa ikäluokassa olla höntsäryhmiä/joukkueita joihin pääsee matalalla kynnyksellä mukaan.
Ei kilpailu ole karatessa mikään pakko. Meillä osa treenaa silmälasit päässä, jos eivät muuten näe riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Mitkään kamppailulajit tai paini ei silmälasien vuoksi käy. Piilolinssit ei sovellut hänelle.
Tartun tähän. Kyllä löytyy kamppailulaji, joka onnistuu myös silmälasit päässä. Se on miekkailu. Minulla on ollut silmälasit lukioajoista lähtien ja se ei ole haitannut miekkailua mitenkään. Käytän maskin alla laseja. Tätä voi vielä halutessaan laajentaa nykyaikaiseksi viisiotteluksi. Silloin mukaan tulee myös uinti. Kilpailla ei ole koskaan ollut mikään pakko. Harrastaa saa myös ilman.
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet aikuinen, tehnyt itse/toinen aikuinen tehnyt sinulle treeniohjelman. Tosissasiko vertaat itseäsi teiniin?
Aikoinaan yökoulun naapurissa oli uimahalli. Lukion ollessa myös samassa talossa kävin 5-6 vuotta hyppytunneilla tai ennen koulua omatoimisesti uimassa. Ei ollut kummempaa treeniohjelmaa mutta kivaa oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uimisessakin on omat tekniikkansa. Jos vanhempi ei niitä osaa, niin sitten yritetään etsiä ihminen joka osaa ja maksetaan siitä opettamisesta.
Mikä tässäkin on niin väärin teidän mielestä?
No mikä estää 14v menemästä sinne aikuisten tekniikkakurssille?
Esimerkiksi Espoossa Cetuksen aikuisten kursseille on ikäraja 15 vuotta. Toki voi seurasta kysyä voiko 14 vuotias ilmoittautua, mutta suoralta kädeltä ohjeistus on eri.
Vierailija kirjoitti:
Amerikkalainen jalkapallo - ei tarvitse olla kokemusta päästäkseen mukaan ja vaikka pelataan, maksut ei ole hurjia ja taso niin matala ettei tarvitse stressata pärjäämistä.
Tämä tuntuu olevan aika huono laji aivoille. Eikö näissä pelaajissa esiinny myöhemmällä iällä paljon harmeja päähän kohdistuneiden iskujen seurauksena? Tietty siis enemmän pelanneilla, mutta kuitenkin.
Eipä asialla ole järjen kanssa tekemistä, vaan empatian: sen, että ymmärtää, miksi jokin juttu ei sovi toisille.
Moni kaipaa sellaista tavoitteetonta harrastamista, jossa mennään hyvä fiilis edellä. Vähän kuin aikuisten työkavereiden höntsäporukat. Mutta sellaisia ei käytännössä ole; joko ideana on kehittyä/siirtyä eteenpäin sarjassa/luokassa, tai sitten toiminta ei ole järjestäytynyttä. Osa lapsista/nuorista kuitenkin tarvitsee aikuisen ohjausta, jotta harrastaminen olisi säntillistä ja järkevää. Kaikilla ei ole varaa yksityisohjaajaan.
Tajusitko?