Lue keskustelun säännöt.
Yle: Haluamme ajatella, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta, mutta se ei ole totta, pohtii Omaheimo
24.05.2023 |
Minäkin olen kuullut sanottavan, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Perinteisten duunariammattien vähetessä on helppo ajatella meidän kaikkien olevan yhtä ja samaa laveaa keskiluokkaa, ja sitten on muutama ökyrikas yritysjohtaja.
Luokat eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Ne näkyvät paitsi taloudellisessa, myös sosiaalisessa pääomassa.
Ne näkyvät pätkätyösuhteisena työelämänä ja siinä että toiset pääsevät tapaamaan työterveyslääkäriä samana päivänä ja toiset saavat soittoajan terveyskeskuslääkärille kuuden viikon päähän.
Luokkayhteiskunta näkyy tulevaisuususkossa; millaisia mahdollisuuksia uskon itselläni olevan, mitä voin odottaa. https://yle.fi/a/74-20032335
Mielipiteitä?
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kovin fiksut vanhemmat niin aika vaikea jälkikasvunkaan siitä on ainakaan peruskoulussa menestyä jos suunnilleen kaikki mitä vanhemmat on kertoneet, onkin väärin ja virheellistä mutu tietoa.
Sitätietä et sitten pääse minnekään opiskelemaankaan kun keskiarvo on niin huono, ja koko elämä menee vessasta alas.
Amispohjaltakin voi tehdä hyvän uran jos vaan on valmis tekemään töitä. En tiedä miksei tätä koskaan oteta esille. Paljon hyödykkäämpi on esim aktiivinen kampaamoyrittäjä kuin työtön filosofian maisteri.
Siitäkin voitaisiin puhua, että amiksessa on paljon älykkäitä ihmisiä, joille esim. käsillä tekeminen on intohimo. Olen itse naimisissa tämmöisen miehen kanssa (ja nähnyt myös Mensan testin tuloksensa). Hän on onnellisin tavallisena rividuunarina, kunhan saa tehdä sitä, mitä rakastaa.
Hienoa. Toisaalta Mensan testi mittaa älykkyydestä hyvin kapeaa alaa ja sillä on hyvin vähän tekemistä menestymisen kanssa
Meinaatko ettei mensan testissä menestyneet tyypillisesti osaa muuta kuin päätellä minkälainen kuvio tulee seuraavaksi johonkin kuviosarjaan? Kuvasi älykkyydestä näyttää olevan aika kapea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Niin, työväenluokasta tyypillisesti mennäänkin teknilliselle alalle kiinnosti se aidosti tai ei. Mutta ajatus, että koulutus ei tuottaisi rahaa on mahdoton työväenluokkataustaiselle. Keskiluokkainen voi sitten opiskella vaikka sosiologiaa tai lukea vaikka papiksi, vaikka palkka ei päätä huimaa.
Pappien palkat ovat tähtitieteelliset suhteutettuna "työn" määrään ja vastuuseen "työnsä" laadusta ja tavoitteista.
Off topic pappien palkka on surkea kun ottaa huomioon se on yliopisto koulutus.
Off topic 2. Se koulutus pitäisi siirtää kirkon itse järjestettäväksi tai amiskorkeaan.
Off topic 3 kuka tahansa aikuinen uskovainen voisi olla pappi siihen ei tarvita koulutusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Niin, työväenluokasta tyypillisesti mennäänkin teknilliselle alalle kiinnosti se aidosti tai ei. Mutta ajatus, että koulutus ei tuottaisi rahaa on mahdoton työväenluokkataustaiselle. Keskiluokkainen voi sitten opiskella vaikka sosiologiaa tai lukea vaikka papiksi, vaikka palkka ei päätä huimaa.
Pappien palkat ovat tähtitieteelliset suhteutettuna "työn" määrään ja vastuuseen "työnsä" laadusta ja tavoitteista.
Alle kolmetonnia maisterin palkka, on kyllä kehno.
Eiköhän se pikemminkin siellä 4000-5000 euron tasolla huitele.
Ja tosiaan, pappien tekemän työn määrää ei valvo kukaan. Voit tehdä tai olla tekemättä eli pääsääntöisesti laiskanpulskea ja helppoon elämään tottunut palkkapappi valitsee tuon olla tekemättä vaihtoehdon.
On aina helppo kuvitella jonkkun muun tekemä työ helpoksi ja se oma työ raskaaksi. Todellisuudessa harva meistä oikeasti tietää mitä ne jonkun toisen ammatin työpäivät todella pitävät sisällään ja mitkä asiat niissä ovat kuormittavia.
Tämä pitää täysin paikkansa. Ja vähättely yhdistettynä huonoon palkkaan on johtanut joukkopakoon hoitoalalta.
Vähättelevät ja aliarvioivat kommentit, että kuka tahansa kadulta voi tulla tekemään hoitajan työt on pöyristyttävää. 15e tuntipalkka ja 2500e kuukausipalkka on tosi hyvä, vuorolisät 500e kolmivuorotyöstä päälle niin, kerrotaan että hoitajalla on tosi hyvä palkka.No, nyt niitetään mitä on kylvetty. Tänäkään kesänä ei ole sijaisia. Myöskään vakitusia toimia ei saada täytettyä.
Pakkolakeja ja tuplavuoroja oli tarjolla. Merkillistä johtamista kepillä porkkanan sijasta.
Hävetkää (yhden pm:n sanoin)
Mutta kun meillä veronmaksajilla ei ole varaa jaella niitä porkkanoita kaikille kitisijäryhmille. Suomalainen "hyvinvointivaltio" on pyörinyt viimeiset kymmenet vuodet velaksi. Jonkun pitäisi sitä hoitsuille jaettavaa kakkua tuottaa tälle kansantaloudelle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Ihmiset jotka luokittelevat muita aloja hömpäksi tai kevyiksi ovat yleensä varsin kapeakatseisia. Se harvoin vie elämässä sinne huipulle. Parhaiten menestyneet ihmiset ymmärtävät useimmiten sen miten monimuotoinen maailma on ja miten kannattaa katsella myös sen oman boksin ulkopuolelle niin voi oppia monia hyödyllisiä asioita.
Todella ahdas boksi on tyypillistä juuri noille eriytyneille humppa-aloille. Muualla taas joutuu opiskelemaan aineen substanssin lisäksi myös kieliä ja jonkin verran teknologiaa eli osaaminen on laajempaa. Moni päätyy kansainväliseen työhön, joka laajentaa boksia entisestäään. Jonkun kansanrunouden tutkimisella on vaikea päästä samaan.
Vaikkapa kauppatieteen maisteriksi voi päästä suorittamalla yhdet pakolliset lukiotasoiset kurssit englantia ja ruotsia. Tekniikasta ei tarvitse ymmärtää hölksen pöläystä ja ulkomaan kokemus voi rajoittua Tallinnan risteilyyn.
Unohdit että suurin osa kursseista ja kirjallisuudestakin maisterivaiheessa esim. on englanniksi. Kaikki kielitaito ei ole jonkun kielikurssin suorittamista. Ulkomaan kokemusta itsekullakin on mitä on. Vaikka ravaisi vuosittain matkoilla niin ei silti välttämättä näe kuin turistikohteita.
Toisaalta turistikohteiden ulkopuolella matkustaminen on yliarvostettua. Miettikää vaikka jos joku reppureissaaja päätyy suomessa kontulaan ja ostarille pubiterassikeskittymään iltaa viettämään. Sitten se palaa kotimaahansa hehkuttamaan miten aito kokemus suomalaisten lähiöjuoppojen kanssa oli ostarilla jota ei mainosteta turistioppaissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Niin, työväenluokasta tyypillisesti mennäänkin teknilliselle alalle kiinnosti se aidosti tai ei. Mutta ajatus, että koulutus ei tuottaisi rahaa on mahdoton työväenluokkataustaiselle. Keskiluokkainen voi sitten opiskella vaikka sosiologiaa tai lukea vaikka papiksi, vaikka palkka ei päätä huimaa.
Pappien palkat ovat tähtitieteelliset suhteutettuna "työn" määrään ja vastuuseen "työnsä" laadusta ja tavoitteista.
Alle kolmetonnia maisterin palkka, on kyllä kehno.
Eiköhän se pikemminkin siellä 4000-5000 euron tasolla huitele.
Ja tosiaan, pappien tekemän työn määrää ei valvo kukaan. Voit tehdä tai olla tekemättä eli pääsääntöisesti laiskanpulskea ja helppoon elämään tottunut palkkapappi valitsee tuon olla tekemättä vaihtoehdon.
On aina helppo kuvitella jonkkun muun tekemä työ helpoksi ja se oma työ raskaaksi. Todellisuudessa harva meistä oikeasti tietää mitä ne jonkun toisen ammatin työpäivät todella pitävät sisällään ja mitkä asiat niissä ovat kuormittavia.
Tämä pitää täysin paikkansa. Ja vähättely yhdistettynä huonoon palkkaan on johtanut joukkopakoon hoitoalalta.
Vähättelevät ja aliarvioivat kommentit, että kuka tahansa kadulta voi tulla tekemään hoitajan työt on pöyristyttävää. 15e tuntipalkka ja 2500e kuukausipalkka on tosi hyvä, vuorolisät 500e kolmivuorotyöstä päälle niin, kerrotaan että hoitajalla on tosi hyvä palkka.No, nyt niitetään mitä on kylvetty. Tänäkään kesänä ei ole sijaisia. Myöskään vakitusia toimia ei saada täytettyä.
Pakkolakeja ja tuplavuoroja oli tarjolla. Merkillistä johtamista kepillä porkkanan sijasta.
Hävetkää (yhden pm:n sanoin)Mutta kun meillä veronmaksajilla ei ole varaa jaella niitä porkkanoita kaikille kitisijäryhmille. Suomalainen "hyvinvointivaltio" on pyörinyt viimeiset kymmenet vuodet velaksi. Jonkun pitäisi sitä hoitsuille jaettavaa kakkua tuottaa tälle kansantaloudelle
Senpä vuoksi ei kannatakaan mennä hoitoalalle vaan johonkin jaettavaa kakkua tuottavaan hommaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Niin, työväenluokasta tyypillisesti mennäänkin teknilliselle alalle kiinnosti se aidosti tai ei. Mutta ajatus, että koulutus ei tuottaisi rahaa on mahdoton työväenluokkataustaiselle. Keskiluokkainen voi sitten opiskella vaikka sosiologiaa tai lukea vaikka papiksi, vaikka palkka ei päätä huimaa.
Pappien palkat ovat tähtitieteelliset suhteutettuna "työn" määrään ja vastuuseen "työnsä" laadusta ja tavoitteista.
Off topic pappien palkka on surkea kun ottaa huomioon se on yliopisto koulutus.
Off topic 2. Se koulutus pitäisi siirtää kirkon itse järjestettäväksi tai amiskorkeaan.
Off topic 3 kuka tahansa aikuinen uskovainen voisi olla pappi siihen ei tarvita koulutusta
Off topic 3. Näinhän muualla monesti onkin. Suomessa se pappi oli ennen aikaan se valtion edustaja väestörekisterin ylläpitäjä eli virkamies. Maalikkosaarnajilla ei ole ollut mitään virallisia stä asemaa.
Väite siitä, että Suomi ei olisi luokkayhteiskunta on yläluokan ja eliitin tietoisesti toteuttama harhautus, distraktio.
Tämän harhautuksen tarkoituksena on antaa kansalle valheellinen harhakuva siitä, että tasa-arvoisia ollaan tässä. Todellisuudessa emme ole tasa-arvoisia vaan kaikkea muuta.
Tasa-arvo on yläluokan osalta silkkaa teeskentelyä.
Köyhyysrajan alapuolella olemassaolostaan taistelevan ihmisen ja rikkaan yläluokan (yritysjohto, poliittinen johto, aattellinen johto, uskonnollinen johto jne) ainoat yhdistävät tekijät ovat syntymä ja kuolema, siinä välissä tapahtuvan elämä ja sen koko kirjo on täynnä epätasa-arvoa ja luokkajakoa.
Eliitti tarvitsee rahvaan voidakseen tuntea olevansa eliitti, siksi ajatuskin tasa-arvoisesta luokattomuudesta yhteiskunnassa on vastenmielinen. Yläluokka vihaa ja inhoaa rahvasta. He ovat kuin torakoita heidän silmissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Ihmiset jotka luokittelevat muita aloja hömpäksi tai kevyiksi ovat yleensä varsin kapeakatseisia. Se harvoin vie elämässä sinne huipulle. Parhaiten menestyneet ihmiset ymmärtävät useimmiten sen miten monimuotoinen maailma on ja miten kannattaa katsella myös sen oman boksin ulkopuolelle niin voi oppia monia hyödyllisiä asioita.
Todella ahdas boksi on tyypillistä juuri noille eriytyneille humppa-aloille. Muualla taas joutuu opiskelemaan aineen substanssin lisäksi myös kieliä ja jonkin verran teknologiaa eli osaaminen on laajempaa. Moni päätyy kansainväliseen työhön, joka laajentaa boksia entisestäään. Jonkun kansanrunouden tutkimisella on vaikea päästä samaan.
Vaikkapa kauppatieteen maisteriksi voi päästä suorittamalla yhdet pakolliset lukiotasoiset kurssit englantia ja ruotsia. Tekniikasta ei tarvitse ymmärtää hölksen pöläystä ja ulkomaan kokemus voi rajoittua Tallinnan risteilyyn.
Unohdit että suurin osa kursseista ja kirjallisuudestakin maisterivaiheessa esim. on englanniksi. Kaikki kielitaito ei ole jonkun kielikurssin suorittamista. Ulkomaan kokemusta itsekullakin on mitä on. Vaikka ravaisi vuosittain matkoilla niin ei silti välttämättä näe kuin turistikohteita.
Toisaalta turistikohteiden ulkopuolella matkustaminen on yliarvostettua. Miettikää vaikka jos joku reppureissaaja päätyy suomessa kontulaan ja ostarille pubiterassikeskittymään iltaa viettämään. Sitten se palaa kotimaahansa hehkuttamaan miten aito kokemus suomalaisten lähiöjuoppojen kanssa oli ostarilla jota ei mainosteta turistioppaissa.
Omien lasten myötä olen havainnut, että nykyisin parikymppisissä opiskelijoissa on paljon enemmän sellaisia, jotka puhuu natiivina vähintään kahta kieltä, sillä vähintään toinen vanhempi on ulkomaalainen ja/ tai perhe on asunut vuosia ulkomailla vanhempien työn vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Väite siitä, että Suomi ei olisi luokkayhteiskunta on yläluokan ja eliitin tietoisesti toteuttama harhautus, distraktio.
Tämän harhautuksen tarkoituksena on antaa kansalle valheellinen harhakuva siitä, että tasa-arvoisia ollaan tässä. Todellisuudessa emme ole tasa-arvoisia vaan kaikkea muuta.
Tasa-arvo on yläluokan osalta silkkaa teeskentelyä.
Köyhyysrajan alapuolella olemassaolostaan taistelevan ihmisen ja rikkaan yläluokan (yritysjohto, poliittinen johto, aattellinen johto, uskonnollinen johto jne) ainoat yhdistävät tekijät ovat syntymä ja kuolema, siinä välissä tapahtuvan elämä ja sen koko kirjo on täynnä epätasa-arvoa ja luokkajakoa.
Eliitti tarvitsee rahvaan voidakseen tuntea olevansa eliitti, siksi ajatuskin tasa-arvoisesta luokattomuudesta yhteiskunnassa on vastenmielinen. Yläluokka vihaa ja inhoaa rahvasta. He ovat kuin torakoita heidän silmissään.
Uskonnollisen johdon, pappien, näkemys ihmisistä on selkeästi kuultavissa heidän saarnoistaan, joissa usein mainitaan köyhien olevan aina keskuudessamme.
Näitä raamatun sanoja sopivasti lainaamalla voidaan näin selkeästi osoittaa tämän epätasa-arvon olevan raamatullinen totuus.
Röyhkeimmät papit ovat jopa esittäneet, että tämä on tarkoituskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Edelleen pointti on että "koville" aloille on lopulta aika helppo päästä. Ei niille pääseminen ole mikään osoitus jostain suuresta älystä tai kyvykkyydestä.
Luonnontieteitä ja tekniikkaa opiskelemaan tosiaan pääsee helpommin kuin esim. Psykologiaa . Ongelma onkin ,että niillä aloilla se valmistumisen ne onkin sitten vaikeampaa .
Ei niiltä se valmistuminen sen vaikeampaa ole. Istumalihaksia ja sinnikkyyttä se vain vaatii kuten käytännössä kaikki tutkinnot.
Kyllä matemaattinen lahjakkuus auttaa paljon niissä opinnoissa. Näillä aloilla myös täytyy opetella eksaktisti paljon enemmän asioita kuin joissain humanistisella alalla. Niillä kun riittää, että osaa kirjoitella sopaa riittävästi perustellen. Esim. Kemiallisia reaktioita tai aineiden ominaisuuksia tai niiden välisiä sidoksia et voi vaan tempaista hatusta.
Olet kyllä niin selkeästi työväenluokkaisesta taustasta kuin olla jo voi. Ilmeisesti et tunne lainkaan humanistisia tieteitä. Jos sinun pitäisi vaikka analysoida kaupunkien erilaisia historiallisia muodostumistapoja vaikkapa Keski-Euroopassa ja vastaavasti Kiinassa, niin et sinä mitään soopaa voi kirjoittaa. Tai jos tehtävänäsi on vaikka tehdä raporttia Cumaen arkeologisten kaivauksien löydöistä.
Sattumalta itsellä on kokemusta humanistisen alan sivuaineen suorittamisesta ihan vaan oman mielenkiinnon vuoksi ja kyllähän sen teki ihan vasemmalla kädellä verrattuna kemian sivuainekokonaisuuteen. .
Kyllähän ihminen aina paneutuu paremmin sellaisiin opintoihin, jotka kiinnostavat oikeasti. Vähän heikommin kiinnostavat sitten voi vetää vasemmalla kädellä. Mutta kerropa mitä työtä vanhempasi tekevät?
Molemmat perheyrityksessä töissä. Isä inssi ja äiti tradenomi.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö maailmasta sitten poistaa pikaruokatyöntekijän ja hotellisiivoojan ammatit? Silläkö pääsisimme luokista eroon?
Minusta tärkeää on se että mainittujen ammattien palkalla tulee toimeen. Että sinulla on hotellisiivoojana varaa lomallasi yöpyä hotellissa. Kumpikin ammatti on tärkeä ja yhtä arvokas kuin mikä tahansa. Luokkakysymys tulee siitä oletko näissä ammateissa osa köyhälistöä?
Mutta toinen tulee pienelläkin palkalla toimeen, toinen ei suurellakaan, kyse on siitä, miten rahan kanssa pelaa ja toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kovin fiksut vanhemmat niin aika vaikea jälkikasvunkaan siitä on ainakaan peruskoulussa menestyä jos suunnilleen kaikki mitä vanhemmat on kertoneet, onkin väärin ja virheellistä mutu tietoa.
Sitätietä et sitten pääse minnekään opiskelemaankaan kun keskiarvo on niin huono, ja koko elämä menee vessasta alas.
Amispohjaltakin voi tehdä hyvän uran jos vaan on valmis tekemään töitä. En tiedä miksei tätä koskaan oteta esille. Paljon hyödykkäämpi on esim aktiivinen kampaamoyrittäjä kuin työtön filosofian maisteri.
Siitäkin voitaisiin puhua, että amiksessa on paljon älykkäitä ihmisiä, joille esim. käsillä tekeminen on intohimo. Olen itse naimisissa tämmöisen miehen kanssa (ja nähnyt myös Mensan testin tuloksensa). Hän on onnellisin tavallisena rividuunarina, kunhan saa tehdä sitä, mitä rakastaa.
Hienoa. Toisaalta Mensan testi mittaa älykkyydestä hyvin kapeaa alaa ja sillä on hyvin vähän tekemistä menestymisen kanssa
Meinaatko ettei mensan testissä menestyneet tyypillisesti osaa muuta kuin päätellä minkälainen kuvio tulee seuraavaksi johonkin kuviosarjaan? Kuvasi älykkyydestä näyttää olevan aika kapea.
Aivan. Älykkyys on sitä, mitä sen sovitaan olevan.
Kuka haluaa ajatella? Ärsyttää tämä ainainen me joka paikassa, kukaan ei ota enää vastuuta mistään. Jokainen vähänkin omilla aivoilla ajatteleva tietää tämän varsin hyvin ilman tutkimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämä on reilu peli.
12 alapeukkua, huomaa että naisvaltainen palsta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Edelleen pointti on että "koville" aloille on lopulta aika helppo päästä. Ei niille pääseminen ole mikään osoitus jostain suuresta älystä tai kyvykkyydestä.
Luonnontieteitä ja tekniikkaa opiskelemaan tosiaan pääsee helpommin kuin esim. Psykologiaa . Ongelma onkin ,että niillä aloilla se valmistumisen ne onkin sitten vaikeampaa .
Ei niiltä se valmistuminen sen vaikeampaa ole. Istumalihaksia ja sinnikkyyttä se vain vaatii kuten käytännössä kaikki tutkinnot.
Kyllä matemaattinen lahjakkuus auttaa paljon niissä opinnoissa. Näillä aloilla myös täytyy opetella eksaktisti paljon enemmän asioita kuin joissain humanistisella alalla. Niillä kun riittää, että osaa kirjoitella sopaa riittävästi perustellen. Esim. Kemiallisia reaktioita tai aineiden ominaisuuksia tai niiden välisiä sidoksia et voi vaan tempaista hatusta.
Olet kyllä niin selkeästi työväenluokkaisesta taustasta kuin olla jo voi. Ilmeisesti et tunne lainkaan humanistisia tieteitä. Jos sinun pitäisi vaikka analysoida kaupunkien erilaisia historiallisia muodostumistapoja vaikkapa Keski-Euroopassa ja vastaavasti Kiinassa, niin et sinä mitään soopaa voi kirjoittaa. Tai jos tehtävänäsi on vaikka tehdä raporttia Cumaen arkeologisten kaivauksien löydöistä.
Sattumalta itsellä on kokemusta humanistisen alan sivuaineen suorittamisesta ihan vaan oman mielenkiinnon vuoksi ja kyllähän sen teki ihan vasemmalla kädellä verrattuna kemian sivuainekokonaisuuteen. .
Kyllähän ihminen aina paneutuu paremmin sellaisiin opintoihin, jotka kiinnostavat oikeasti. Vähän heikommin kiinnostavat sitten voi vetää vasemmalla kädellä. Mutta kerropa mitä työtä vanhempasi tekevät?
Molemmat perheyrityksessä töissä. Isä inssi ja äiti tradenomi.
Ei tainnut sivistystä paljoa saada kotoa. Kävittekö koskaan teatterissa, museoissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieletkin kuuluvat humanistisiin aineisiin. Eivät ihan kevyttä opiskeltavaa yliopistotasolla.
Teoreettinen filosofia olisi monille aivan liian vaikeaa.
Teoreettinen filosofia kuuluu valtio- tai yhteiskuntatieteisiin, ei humanistisiin tieteisiin. Ihan kiva sivuaine aikanaan :)
Kuuluu kyllä yhä humanistisiin tieteisiin:
https://researchportal.helsinki.fi/fi/organisations/theoretical-philoso…
Nämä vaihtelevat yliopistoittain. Itse opiskelin filosofiaa Turun yliopistossa, ja siellä se kuuluu yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Myös Tampereen yliopistossa se kuuluu yhteiskuntatieteisiin. Jyväskylän yliopistossa näyttää kuuluvan humanistis-yhteiskuntatieteelliseen.
Myös esim. psykologia kuuluu Turussa yhteiskuntatieteelliseen, Jyväskylässä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan ja Helsingissä näköjään lääketieteelliseen.
Arvasin lukematta kenestä on kyse. Luokkia ei Suomessa ole, vaan työläistaustalta voi ponnistaa yliopistoon. Olen itsekin konetekniikan DI työläistaustalta ja pyöritän firmassa kymmenien miljoonien projekteja. Nämä kaikki luokasta vinkujat ovat poikkeuksetta suhteellisen rumannäköisiä naisia, joiden ala on jotain hömppähumanismia ja sitten elämäntehtävänä uhriudutaan vasemmistolaisessa mediassa, kun ei saatukaan mannaa ja mirhamia omalla tutkinolla, jonka hyöty yhteiskunnalle on nolla.
P.S. Ainoat oikeasti tarpeelliset humanistiset alat ovat kielten opettaminen ja kääntäjien sekä historian opettajien koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Suomi OLI hyvä maa kirjoitti:
Suomi oli 80-luvulle asti tasa-arvoinen, demokraattinen ja hyvä maa kaikille. Sitten rikkaat halusivat särkeä tämän systeemin ja sen jälkeen tämä onkin ollut epäonnela, surkea irvikuva siitä mitä Suomi parhaimmillaan 80-luvulla oli :/
Kannattaa lukea vaikkapa 70 -luvun työväenkirjallisuutta kuten esim Lassi Sinkkosen teoksia. Ei Suomi todellakaan ollut tasa-arvoinen tai demokraattinen 60 - 70 -luvuilla. Suomi oli tuolloin jyrkästi kahtia jakautunut maa, jossa ei edes hiihdetty samoissa urheiluseuroissa jos oltiin työväenluokkaa tai keskiluokkaa.
Minä puhuin 80-luvusta, ei silloin ollut tällaista vastakkainasettelua kuin nyt. Suomi on taantunut 80-luvun sivistyksen tasosta koko ajan jo monta vuosikymmentä taaksepäin :/
Syynä tähän on kokoomuslainen ahneus, markkinatalousideologia joka pistää ihmiset kilpailemaan toisiaan vastaan verissäpäin, kun 80-luvulla oli enemmän sitä yhteen hiileen puhaltamisen henkeä kun olemme pieni kansa tässä maailmassa, niin sitä tarvittaisiin edelleenkin ja ehkä enemmän kuin koskaan!
Nyt on vaan rikkirepivä kilpailu ja ammattimainen kokoomuslainen vttuilu käynnissä jossa rikkaat varmistavat röyhkeästi toisten kustannuksella itselleen satumaiset voitot ja toisille ei jätetä enää mitään elämisen mahdollisuuksia!!! SE ON J-LAUTA VÄÄRIN!!!!
Vierailija kirjoitti:
Arvasin lukematta kenestä on kyse. Luokkia ei Suomessa ole, vaan työläistaustalta voi ponnistaa yliopistoon. Olen itsekin konetekniikan DI työläistaustalta ja pyöritän firmassa kymmenien miljoonien projekteja. Nämä kaikki luokasta vinkujat ovat poikkeuksetta suhteellisen rumannäköisiä naisia, joiden ala on jotain hömppähumanismia ja sitten elämäntehtävänä uhriudutaan vasemmistolaisessa mediassa, kun ei saatukaan mannaa ja mirhamia omalla tutkinolla, jonka hyöty yhteiskunnalle on nolla.
P.S. Ainoat oikeasti tarpeelliset humanistiset alat ovat kielten opettaminen ja kääntäjien sekä historian opettajien koulutus.
Olen matemaatikko. Ilman humanisteja matematiikan keksinnöt lähtevät helposti väärille teille. Yhteiskunta tarvii humanisteja kipeästi, erityisesti nyt kun uusi teknologia kaipaa syvällistä eettistä pohdintaa.
Kulttuurin ja sivistyksen aliarviointi on moukkamaista. Mutta matemaatikkona saa toki parempaa liksaa, eli jos rahaa haluaa niin kannattaa suunnata kovemmille tieteille.
Kyllähän ihminen aina paneutuu paremmin sellaisiin opintoihin, jotka kiinnostavat oikeasti. Vähän heikommin kiinnostavat sitten voi vetää vasemmalla kädellä. Mutta kerropa mitä työtä vanhempasi tekevät?