Lue keskustelun säännöt.
Yle: Haluamme ajatella, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta, mutta se ei ole totta, pohtii Omaheimo
24.05.2023 |
Minäkin olen kuullut sanottavan, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Perinteisten duunariammattien vähetessä on helppo ajatella meidän kaikkien olevan yhtä ja samaa laveaa keskiluokkaa, ja sitten on muutama ökyrikas yritysjohtaja.
Luokat eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Ne näkyvät paitsi taloudellisessa, myös sosiaalisessa pääomassa.
Ne näkyvät pätkätyösuhteisena työelämänä ja siinä että toiset pääsevät tapaamaan työterveyslääkäriä samana päivänä ja toiset saavat soittoajan terveyskeskuslääkärille kuuden viikon päähän.
Luokkayhteiskunta näkyy tulevaisuususkossa; millaisia mahdollisuuksia uskon itselläni olevan, mitä voin odottaa. https://yle.fi/a/74-20032335
Mielipiteitä?
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin lukematta kenestä on kyse. Luokkia ei Suomessa ole, vaan työläistaustalta voi ponnistaa yliopistoon. Olen itsekin konetekniikan DI työläistaustalta ja pyöritän firmassa kymmenien miljoonien projekteja. Nämä kaikki luokasta vinkujat ovat poikkeuksetta suhteellisen rumannäköisiä naisia, joiden ala on jotain hömppähumanismia ja sitten elämäntehtävänä uhriudutaan vasemmistolaisessa mediassa, kun ei saatukaan mannaa ja mirhamia omalla tutkinolla, jonka hyöty yhteiskunnalle on nolla.
P.S. Ainoat oikeasti tarpeelliset humanistiset alat ovat kielten opettaminen ja kääntäjien sekä historian opettajien koulutus.
Olen matemaatikko. Ilman humanisteja matematiikan keksinnöt lähtevät helposti väärille teille. Yhteiskunta tarvii humanisteja kipeästi, erityisesti nyt kun uusi teknologia kaipaa syvällistä eettistä pohdintaa.
Kulttuurin ja sivistyksen aliarviointi on moukkamaista. Mutta matemaatikkona saa toki parempaa liksaa, eli jos rahaa haluaa niin kannattaa suunnata kovemmille tieteille.
Yhdysvalloissa, joka on maailman johtavia maita mitä tulee koulutuksen tasoon tai teknologian kehitykseen, myös teknillisten aineiden koulutukseen yliopistotasolla kuuluu humanistisia kursseja. Maailman kovin antiikin tutkimuksen laitos on MIT:ssa. Ei kannata halveksua humanistisia tieteitä, niiden ja teknisten aineiden yhteensovitamiselle on päästy avaruuteen saakka. Suomessa ei saada edes vientimarkkinoita toimimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut pitkään samalla hierarkkisella työpaikalla, jolla meidän muutaman akateemisen rinnalla on suurehko joukko tietämäni mukaan työväenluokka/maanviljelijäperhe -taustaisia AMK-koulutettuja henkilöitä. He ovat siis periaatteessa tehneet luokkanousun. Valitettavasti palkat ovat työläisammattien tasolla, mutta identifoitumista sen mukaan ei kuulu eikä näy. Useilla on lapsia, joille varmasti halutaan parasta, mutta tämä hyvä on jääkiekko- tai jalkapalloharrastus tms. - ei esimerkiksi lukutaitoa tukeva tekeminen. Lasten tulevaa luokka-asemaa ei analysoida. Puolisot ovat yleensä enintään vastaavalta koulutustasolta. Yhteiskunnallista keskustelua ei tauoilla kuule. Heitä alemman koulutuksen saaneet, joita työyhteisössä myös on, luultavasti joutuvat heidän kohtelunsa vuoksi kokemaan olevansa alempana, eri luokkaa.
Me akateemiset olemme jopa samasta koulutuksestamme huolimatta arvoiltamme ja kiinnostuksenkohteiltamme hyvin erilaisia ihmisiä - samaa tuloluokkaakin, mutta talouden suhteen hyvin eri asemassa ja rahaan eri tavoin suhtautuvia.
Luokka on siis mielestäni hetkellinen, osin näennäinen ja pinnallinen käsite kuvaamaan jotain mille haetaan sanoitusta.
Nykyään korkeaa luokkaa on se, jolla on varaa ja pokkaa lähteä tavoittelemaan unelmiaan, vaikka tarkoittaisi "huuhaan" opiskelua. Esimerkiksi kulttuurialan menestyjät ovat todella etuoikeutettuja ihmisiä.
Lääkäritkin ovat nykyään huonoissa oloissa raatavia akateemisia duunareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Niin, työväenluokasta tyypillisesti mennäänkin teknilliselle alalle kiinnosti se aidosti tai ei. Mutta ajatus, että koulutus ei tuottaisi rahaa on mahdoton työväenluokkataustaiselle. Keskiluokkainen voi sitten opiskella vaikka sosiologiaa tai lukea vaikka papiksi, vaikka palkka ei päätä huimaa.
Duunareilke ja muulle alemmalle keskiluokalle kouluttautuminen merkitsee työllistymistä hyvään hommaan, josta saa hyvän liksan. Ylemmistä yhteiskuntaluokista tuleville taas tiedolla ja tieteellä on arvo sinänsä ja palkkaa tärkeämpää on tekemisen mielekkyys.
Kyllähän ne erot taustoista yliopistossa huomaa, kun itse on sukunsa ensimmäinen ylioppilas ja suvun kaksiossa Töölössä asuvilla kavereilla on sukulaisina pitkä rivi professoreita, ministereitä jne
Jos on lihava perintö tulossa ja/tai vanhemmat rahoittavat jo elämän joka tapauksessa, ei tarvitse miettiä palkkaa samalla tavalla ja jää enemmän aikaa ja energiaa abstrakteille asioille?
Vierailija kirjoitti:
V onierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kovin fiksut vanhemmat niin aika vaikea jälkikasvunkaan siitä on ainakaan peruskoulussa menestyä jos suunnilleen kaikki mitä vanhemmat on kertoneet, onkin väärin ja virheellistä mutu tietoa.
Sitätietä et sitten pääse minnekään opiskelemaankaan kun keskiarvo on niin huono, ja koko elämä menee vessasta alas.
Amispohjaltakin voi tehdä hyvän uran jos vaan on valmis tekemään töitä. En tiedä miksei tätä koskaan oteta esille. Paljon hyödykkäämpi on esim aktiivinen kampaamoyrittäjä kuin työtön filosofian maisteri.
Siitäkin voitaisiin puhua, että amiksessa on paljon älykkäitä ihmisiä, joille esim. käsillä tekeminen on intohimo. Olen itse naimisissa tämmöisen miehen kanssa (ja nähnyt myös Mensan testin tuloksensa). Hän on onnellisin tavallisena rividuunarina, kunhan saa tehdä sitä, mitä rakastaa.
Hienoa. Toisaalta Mensan testi mittaa älykkyydestä hyvin kapeaa alaa ja sillä on hyvin vähän tekemistä menestymisen kanssa
Meinaatko ettei mensan testissä menestyneet tyypillisesti osaa muuta kuin päätellä minkälainen kuvio tulee seuraavaksi johonkin kuviosarjaan? Kuvasi älykkyydestä näyttää olevan aika kapea.
Tottakai käytiin museoissa, teatterissa, oopperassa, baletissa. Myös ulkomailla. Vanhemmillani on edelleen laaja kirjasto ja seuraavat nykykirjallisuutta tarkemmin kuin minä. Itse soitan huilua ja pianoa. So what?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi OLI hyvä maa kirjoitti:
Suomi oli 80-luvulle asti tasa-arvoinen, demokraattinen ja hyvä maa kaikille. Sitten rikkaat halusivat särkeä tämän systeemin ja sen jälkeen tämä onkin ollut epäonnela, surkea irvikuva siitä mitä Suomi parhaimmillaan 80-luvulla oli :/
Kannattaa lukea vaikkapa 70 -luvun työväenkirjallisuutta kuten esim Lassi Sinkkosen teoksia. Ei Suomi todellakaan ollut tasa-arvoinen tai demokraattinen 60 - 70 -luvuilla. Suomi oli tuolloin jyrkästi kahtia jakautunut maa, jossa ei edes hiihdetty samoissa urheiluseuroissa jos oltiin työväenluokkaa tai keskiluokkaa.
Minä puhuin 80-luvusta, ei silloin ollut tällaista vastakkainasettelua kuin nyt. Suomi on taantunut 80-luvun sivistyksen tasosta koko ajan jo monta vuosikymmentä taaksepäin :/
Syynä tähän on kokoomuslainen ahneus, markkinatalousideologia joka pistää ihmiset kilpailemaan toisiaan vastaan verissäpäin, kun 80-luvulla oli enemmän sitä yhteen hiileen puhaltamisen henkeä kun olemme pieni kansa tässä maailmassa, niin sitä tarvittaisiin edelleenkin ja ehkä enemmän kuin koskaan!
Nyt on vaan rikkirepivä kilpailu ja ammattimainen kokoomuslainen vttuilu käynnissä jossa rikkaat varmistavat röyhkeästi toisten kustannuksella itselleen satumaiset voitot ja toisille ei jätetä enää mitään elämisen mahdollisuuksia!!! SE ON J-LAUTA VÄÄRIN!!!!
Sinähän et onneksi kuulostakaan yhtään palstan miljoonalta vasurispämmijältä jotka ei muuta teekään kuin haukkuu ympärivuorokauden persuja ja kokoomusta.
Sääli ettei se teidän oma hallituksenne sitten saanut neljässä vuodessa tehtyä tuollekaan ongelmalle oikeastaan muuta kuin pahennettua sitä sinunkaltaistesi propagandaa spämmivien poliittisesti motivoituneiden toimijoiden kehuessa samalla hallituksen "toimia" ja haukkuessa jatkuvalla syötöllä kokoomusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kovin fiksut vanhemmat niin aika vaikea jälkikasvunkaan siitä on ainakaan peruskoulussa menestyä jos suunnilleen kaikki mitä vanhemmat on kertoneet, onkin väärin ja virheellistä mutu tietoa.
Sitätietä et sitten pääse minnekään opiskelemaankaan kun keskiarvo on niin huono, ja koko elämä menee vessasta alas.
Amispohjaltakin voi tehdä hyvän uran jos vaan on valmis tekemään töitä. En tiedä miksei tätä koskaan oteta esille. Paljon hyödykkäämpi on esim aktiivinen kampaamoyrittäjä kuin työtön filosofian maisteri.
Siitäkin voitaisiin puhua, että amiksessa on paljon älykkäitä ihmisiä, joille esim. käsillä tekeminen on intohimo. Olen itse naimisissa tämmöisen miehen kanssa (ja nähnyt myös Mensan testin tuloksensa). Hän on onnellisin tavallisena rividuunarina, kunhan saa tehdä sitä, mitä rakastaa.
Hienoa. Toisaalta Mensan testi mittaa älykkyydestä hyvin kapeaa alaa ja sillä on hyvin vähän tekemistä menestymisen kanssa
Meinaatko ettei mensan testissä menestyneet tyypillisesti osaa muuta kuin päätellä minkälainen kuvio tulee seuraavaksi johonkin kuviosarjaan? Kuvasi älykkyydestä näyttää olevan aika kapea.
Aivan. Älykkyys on sitä, mitä sen sovitaan olevan.
Ei oikeastaan. Mietihän uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OECDn mukaan Suomessa kuuluu keskiluokkaan 75% ihmisistä. Selkein erottava tekijä ihmisten välillä on se onko ihminen töissä vai työtön tai syrjäytynyt. Pienintuloiset ovat siinä hilkulla että syrjäytyvätkö vai ei.
Vierailija kirjoitti:
OECDn mukaan Suomessa kuuluu keskiluokkaan 75% ihmisistä. Selkein erottava tekijä ihmisten välillä on se onko ihminen töissä vai työtön tai syrjäytynyt. Pienintuloiset ovat siinä hilkulla että syrjäytyvätkö vai ei.
Ei keskiluokkaan vaan keskituloisiin. Ne kun ovat eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhtautumista yhteiskuntaluokkiin tuntuu olevan kahdenlaista:
1. vasemmisto: yhteiskuntaluokkia on olemassa ja meidän pitää tehdä kaikkemme niiden poistamiseksi.
2. oikeisto: yhteiskuntaluokat eivät ole merkityksellisiä tai niitä ei ole olemassa ei ole eikä niille siksi tarvitse tehdä mitään.
Itse ajattelen, että yhteiskuntaluokkia todellakin on olemassa ja niiden välillä on merkittäviä eroja elintasossa, elämäntavoissa ja asenteissa. En kuitenkaan katso, että niille pitäisi tehdä Suomessa mitään. Minusta on aivan luonnollinen asiantila, että toisilla ihmisillä on enemmän vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia. Luokaton yhteiskunta ja meritokratia ovat jossain määrin toisensa poissulkevia.
Vierailija kirjoitti:
Suhtautumista yhteiskuntaluokkiin tuntuu olevan kahdenlaista:
1. vasemmisto: yhteiskuntaluokkia on olemassa ja meidän pitää tehdä kaikkemme niiden poistamiseksi.
2. oikeisto: yhteiskuntaluokat eivät ole merkityksellisiä tai niitä ei ole olemassa ei ole eikä niille siksi tarvitse tehdä mitään.Itse ajattelen, että yhteiskuntaluokkia todellakin on olemassa ja niiden välillä on merkittäviä eroja elintasossa, elämäntavoissa ja asenteissa. En kuitenkaan katso, että niille pitäisi tehdä Suomessa mitään. Minusta on aivan luonnollinen asiantila, että toisilla ihmisillä on enemmän vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia. Luokaton yhteiskunta ja meritokratia ovat jossain määrin toisensa poissulkevia.
Oleellista yhteiskuntaluokille on, että ne olisi hyvä tunnistaa ja tunnustaa, koska se auttaisi ymmärtämään yhteiskuntaa ja ihmisiä siinä. Kaikki eivät aamuisin herää keskiluokkaisessa kodissa, tee töitä etänä ja kuskaa lapsiaan iltaisin harrastuksiin. Kaikki eivät edes pyri samanlaisiin asioihin ja arvota samoja asioita samoin. Työväenluokassakin eletään hyvää ja arvokasta elämää, vaikka se uraputki olisikin esim. ruokakaupassa tai päiväkodin lastenhoitajana. Jos ei oman maan sisällä kykene huomaamaan yhteiskuntaluokkien kaltaisia eroja, niin miten kykenee käsittämään tänne muuttaneiden arkea ja elämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin lukematta kenestä on kyse. Luokkia ei Suomessa ole, vaan työläistaustalta voi ponnistaa yliopistoon. Olen itsekin konetekniikan DI työläistaustalta ja pyöritän firmassa kymmenien miljoonien projekteja. Nämä kaikki luokasta vinkujat ovat poikkeuksetta suhteellisen rumannäköisiä naisia, joiden ala on jotain hömppähumanismia ja sitten elämäntehtävänä uhriudutaan vasemmistolaisessa mediassa, kun ei saatukaan mannaa ja mirhamia omalla tutkinolla, jonka hyöty yhteiskunnalle on nolla.
P.S. Ainoat oikeasti tarpeelliset humanistiset alat ovat kielten opettaminen ja kääntäjien sekä historian opettajien koulutus.
Olen matemaatikko. Ilman humanisteja matematiikan keksinnöt lähtevät helposti väärille teille. Yhteiskunta tarvii humanisteja kipeästi, erityisesti nyt kun uusi teknologia kaipaa syvällistä eettistä pohdintaa.
Kulttuurin ja sivistyksen aliarviointi on moukkamaista. Mutta matemaatikkona saa toki parempaa liksaa, eli jos rahaa haluaa niin kannattaa suunnata kovemmille tieteille.
Yhdysvalloissa, joka on maailman johtavia maita mitä tulee koulutuksen tasoon tai teknologian kehitykseen, myös teknillisten aineiden koulutukseen yliopistotasolla kuuluu humanistisia kursseja. Maailman kovin antiikin tutkimuksen laitos on MIT:ssa. Ei kannata halveksua humanistisia tieteitä, niiden ja teknisten aineiden yhteensovitamiselle on päästy avaruuteen saakka. Suomessa ei saada edes vientimarkkinoita toimimaan.
Kerrotteko mitä hyötyä on opettaa Suomessa vaikkapa egyptologiaa tai assyrologiaa? Mitä näistä saavutetaan sellaista, jota ei saataisi vaikkapa historian opetuksessa? Sama koskee monia muita aloja. Mihin tarvitaan erillistä kirjallisuudentukimusta, miksei riitä eri kielet? Mitä sillä saavutetaan. Jos osasitte lukea sen mun P.S.-kohdan, en sanonut, ettei kaikki humanistiset alat ole jonninjoutavia, vaan pidän esimerkiksi kielten osaamista tärkeänä ja itsekin harrastan niiden opiskelua. Sen sijaan jotkut naistutkimukset ja kulttuurintutkimukset ovat ihan täysin jonniinjoutavia. Jos noissa on jotain oikeaa sisältöä, miksei se voi olla osa yhteiskuntatieteiden jotain sopivaa oppiainetta? tai vaikka historiaa?
No ei Suomi kyllä oikeasti ole. Tässä maassa alimman ja ylimmän tulodesiilin välissä on 1500e nettoraha kuukaudessa. Siis kaikkein alimman ja kaikkein ylimmän. Ero voi tuntua isolta, mutta se ei sitä kyllä todellakaan ole. Ja rikkaita tässä maassa on niin vähän, että melkein voi sormilla laskea. Pelkästään ns. varakkaita yli 150k vuodessa tienaavia on vain 0,2%. Eli ei täällä kyllä mitään luokkia ihan oikeasti ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta Suomessa voi pudota alemmalle tasolle, koska jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa ja asuntovelka jää. Ei auta, vaikka maksaa omat laskunsa.
Vierailija kirjoitti:
Mutta Suomessa voi pudota alemmalle tasolle, koska jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa ja asuntovelka jää. Ei auta, vaikka maksaa omat laskunsa.
Niiden asuntojen arvo jotka sijaitsevat konkurssiuhan alla olevissa taloyhtiöissä on yleensä hyvin pieni. Ei siinä korkealta putoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin lukematta kenestä on kyse. Luokkia ei Suomessa ole, vaan työläistaustalta voi ponnistaa yliopistoon. Olen itsekin konetekniikan DI työläistaustalta ja pyöritän firmassa kymmenien miljoonien projekteja. Nämä kaikki luokasta vinkujat ovat poikkeuksetta suhteellisen rumannäköisiä naisia, joiden ala on jotain hömppähumanismia ja sitten elämäntehtävänä uhriudutaan vasemmistolaisessa mediassa, kun ei saatukaan mannaa ja mirhamia omalla tutkinolla, jonka hyöty yhteiskunnalle on nolla.
P.S. Ainoat oikeasti tarpeelliset humanistiset alat ovat kielten opettaminen ja kääntäjien sekä historian opettajien koulutus.
Olen matemaatikko. Ilman humanisteja matematiikan keksinnöt lähtevät helposti väärille teille. Yhteiskunta tarvii humanisteja kipeästi, erityisesti nyt kun uusi teknologia kaipaa syvällistä eettistä pohdintaa.
Kulttuurin ja sivistyksen aliarviointi on moukkamaista. Mutta matemaatikkona saa toki parempaa liksaa, eli jos rahaa haluaa niin kannattaa suunnata kovemmille tieteille.
Yhdysvalloissa, joka on maailman johtavia maita mitä tulee koulutuksen tasoon tai teknologian kehitykseen, myös teknillisten aineiden koulutukseen yliopistotasolla kuuluu humanistisia kursseja. Maailman kovin antiikin tutkimuksen laitos on MIT:ssa. Ei kannata halveksua humanistisia tieteitä, niiden ja teknisten aineiden yhteensovitamiselle on päästy avaruuteen saakka. Suomessa ei saada edes vientimarkkinoita toimimaan.
Kerrotteko mitä hyötyä on opettaa Suomessa vaikkapa egyptologiaa tai assyrologiaa? Mitä näistä saavutetaan sellaista, jota ei saataisi vaikkapa historian opetuksessa? Sama koskee monia muita aloja. Mihin tarvitaan erillistä kirjallisuudentukimusta, miksei riitä eri kielet? Mitä sillä saavutetaan. Jos osasitte lukea sen mun P.S.-kohdan, en sanonut, ettei kaikki humanistiset alat ole jonninjoutavia, vaan pidän esimerkiksi kielten osaamista tärkeänä ja itsekin harrastan niiden opiskelua. Sen sijaan jotkut naistutkimukset ja kulttuurintutkimukset ovat ihan täysin jonniinjoutavia. Jos noissa on jotain oikeaa sisältöä, miksei se voi olla osa yhteiskuntatieteiden jotain sopivaa oppiainetta? tai vaikka historiaa?
Historiassa ei opiskella kieliä. Egyptologiassa ja assyriologiassa on olennaista oppia myös kieli ja kirjoitustapa. Yksikkö on muuten huippututkimusyksikkö. Eihän noissa montaa opiskelijaa ole vuosittain. Jos et ymmärrä mikä ero on kirjallisuudella ja kielellä, niin otan osaa. Kulttuurintutkimus, antropologia taas ovat tärkeitä jo globaalissa maailmassa. Migrissä esim. työskentelee kulttuuriantropologeja, osaavat selvittää onko ihminen sieltä mistä sanoo olevansa. Samoin olen nähnyt psykiatriassa kaivattavan antropologian osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta Suomessa voi pudota alemmalle tasolle, koska jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa ja asuntovelka jää. Ei auta, vaikka maksaa omat laskunsa.
Niiden asuntojen arvo jotka sijaitsevat konkurssiuhan alla olevissa taloyhtiöissä on yleensä hyvin pieni. Ei siinä korkealta putoa.
Jättinousu vastikkeissa uusissa taloyhtiöissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta Suomessa voi pudota alemmalle tasolle, koska jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa ja asuntovelka jää. Ei auta, vaikka maksaa omat laskunsa.
Niiden asuntojen arvo jotka sijaitsevat konkurssiuhan alla olevissa taloyhtiöissä on yleensä hyvin pieni. Ei siinä korkealta putoa.
Jättinousu vastikkeissa uusissa taloyhtiöissä
Vastikkeet 485 ja ensi vuonna 1641
Ei kukaan maksa tuollaista vuokraakaan.
Yhtiölaina ei ole lasku toimeentulotuessa.
Aivan sama onko vai ei. En ole ikinä kumarrellut ketään vaikka olisi mikä miljonääri tai presidentti.