Lue keskustelun säännöt.
Yle: Haluamme ajatella, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta, mutta se ei ole totta, pohtii Omaheimo
24.05.2023 |
Minäkin olen kuullut sanottavan, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Perinteisten duunariammattien vähetessä on helppo ajatella meidän kaikkien olevan yhtä ja samaa laveaa keskiluokkaa, ja sitten on muutama ökyrikas yritysjohtaja.
Luokat eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Ne näkyvät paitsi taloudellisessa, myös sosiaalisessa pääomassa.
Ne näkyvät pätkätyösuhteisena työelämänä ja siinä että toiset pääsevät tapaamaan työterveyslääkäriä samana päivänä ja toiset saavat soittoajan terveyskeskuslääkärille kuuden viikon päähän.
Luokkayhteiskunta näkyy tulevaisuususkossa; millaisia mahdollisuuksia uskon itselläni olevan, mitä voin odottaa. https://yle.fi/a/74-20032335
Mielipiteitä?
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Niin, työväenluokasta tyypillisesti mennäänkin teknilliselle alalle kiinnosti se aidosti tai ei. Mutta ajatus, että koulutus ei tuottaisi rahaa on mahdoton työväenluokkataustaiselle. Keskiluokkainen voi sitten opiskella vaikka sosiologiaa tai lukea vaikka papiksi, vaikka palkka ei päätä huimaa.
Pappien palkat ovat tähtitieteelliset suhteutettuna "työn" määrään ja vastuuseen "työnsä" laadusta ja tavoitteista.
Alle kolmetonnia maisterin palkka, on kyllä kehno.
Eiköhän se pikemminkin siellä 4000-5000 euron tasolla huitele.
Ja tosiaan, pappien tekemän työn määrää ei valvo kukaan. Voit tehdä tai olla tekemättä eli pääsääntöisesti laiskanpulskea ja helppoon elämään tottunut palkkapappi valitsee tuon olla tekemättä vaihtoehdon.
Öhh, lähipiirissäsi ei taida olla yhtäkään pappia? Kyllä papeillakin on esimiehet, jotka valvoo tuleeko työt tehdyksi. Vai luuletko, että voi jättää menemättä hautaisiin, ristiäisiin ja häihin jos ei huvita? Jättää puheet pitämättä jos ei huvita? Jättää jumalanpalvelukset sunnuntaina ja pyhinä pitämättä? Samalla tavalla työt jaetaan ja tehdään kuin muissakin ammateissa, paitsi että siitä jos soitetaan töihin vapaailtana ei makseta ylityökorvauksi. Juhlapyhätkin menee heillä muuten hyvin usein töissä, eikä mitään pyhälisiä maksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieletkin kuuluvat humanistisiin aineisiin. Eivät ihan kevyttä opiskeltavaa yliopistotasolla.
Teoreettinen filosofia olisi monille aivan liian vaikeaa.
Teoreettinen filosofia kuuluu valtio- tai yhteiskuntatieteisiin, ei humanistisiin tieteisiin. Ihan kiva sivuaine aikanaan :)
Kuuluu kyllä yhä humanistisiin tieteisiin:
https://researchportal.helsinki.fi/fi/organisations/theoretical-philoso…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Edelleen pointti on että "koville" aloille on lopulta aika helppo päästä. Ei niille pääseminen ole mikään osoitus jostain suuresta älystä tai kyvykkyydestä.
Luonnontieteitä ja tekniikkaa opiskelemaan tosiaan pääsee helpommin kuin esim. Psykologiaa . Ongelma onkin ,että niillä aloilla se valmistumisen ne onkin sitten vaikeampaa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Edelleen pointti on että "koville" aloille on lopulta aika helppo päästä. Ei niille pääseminen ole mikään osoitus jostain suuresta älystä tai kyvykkyydestä.
Luonnontieteitä ja tekniikkaa opiskelemaan tosiaan pääsee helpommin kuin esim. Psykologiaa . Ongelma onkin ,että niillä aloilla se valmistumisen ne onkin sitten vaikeampaa .
Eikö ne fysiikka ja kemia jne ole juuri niitä tieteitä minne mennään lukemaan lääketieteellisen pääsykokeisiin eikä edes aiota valmistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Edelleen pointti on että "koville" aloille on lopulta aika helppo päästä. Ei niille pääseminen ole mikään osoitus jostain suuresta älystä tai kyvykkyydestä.
Luonnontieteitä ja tekniikkaa opiskelemaan tosiaan pääsee helpommin kuin esim. Psykologiaa . Ongelma onkin ,että niillä aloilla se valmistumisen ne onkin sitten vaikeampaa .
Ei niiltä se valmistuminen sen vaikeampaa ole. Istumalihaksia ja sinnikkyyttä se vain vaatii kuten käytännössä kaikki tutkinnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole kovin fiksut vanhemmat niin aika vaikea jälkikasvunkaan siitä on ainakaan peruskoulussa menestyä jos suunnilleen kaikki mitä vanhemmat on kertoneet, onkin väärin ja virheellistä mutu tietoa.
Sitätietä et sitten pääse minnekään opiskelemaankaan kun keskiarvo on niin huono, ja koko elämä menee vessasta alas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Edelleen pointti on että "koville" aloille on lopulta aika helppo päästä. Ei niille pääseminen ole mikään osoitus jostain suuresta älystä tai kyvykkyydestä.
Luonnontieteitä ja tekniikkaa opiskelemaan tosiaan pääsee helpommin kuin esim. Psykologiaa . Ongelma onkin ,että niillä aloilla se valmistumisen ne onkin sitten vaikeampaa .
Eikö ne fysiikka ja kemia jne ole juuri niitä tieteitä minne mennään lukemaan lääketieteellisen pääsykokeisiin eikä edes aiota valmistua.
Ei nykyisin, sillä nuoret vaalii ensikertalaisuuttaan yhteishaussa. On helpompi mennä lääkikseen korottelemalla yo-todistuksen arvosanoja todistusvalintaa varten kuin päästä läpi toiskertalaisrna valintakokeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Edelleen pointti on että "koville" aloille on lopulta aika helppo päästä. Ei niille pääseminen ole mikään osoitus jostain suuresta älystä tai kyvykkyydestä.
Luonnontieteitä ja tekniikkaa opiskelemaan tosiaan pääsee helpommin kuin esim. Psykologiaa . Ongelma onkin ,että niillä aloilla se valmistumisen ne onkin sitten vaikeampaa .
Eikö ne fysiikka ja kemia jne ole juuri niitä tieteitä minne mennään lukemaan lääketieteellisen pääsykokeisiin eikä edes aiota valmistua.
Ei nykyisin, sillä nuoret vaalii ensikertalaisuuttaan yhteishaussa. On helpompi mennä lääkikseen korottelemalla yo-todistuksen arvosanoja todistusvalintaa varten kuin päästä läpi toiskertalaisrna valintakokeessa.
Ja siksi hyvistä hakijoista on nykyään pulaa varsinkin matemaatiikassa mutta myös kemiassa. Ne kun kiinnostavat varsin harvoja joten niihin on nykyään helpompi päästä kuin aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kovin fiksut vanhemmat niin aika vaikea jälkikasvunkaan siitä on ainakaan peruskoulussa menestyä jos suunnilleen kaikki mitä vanhemmat on kertoneet, onkin väärin ja virheellistä mutu tietoa.
Sitätietä et sitten pääse minnekään opiskelemaankaan kun keskiarvo on niin huono, ja koko elämä menee vessasta alas.
Amispohjaltakin voi tehdä hyvän uran jos vaan on valmis tekemään töitä. En tiedä miksei tätä koskaan oteta esille. Paljon hyödykkäämpi on esim aktiivinen kampaamoyrittäjä kuin työtön filosofian maisteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Edelleen pointti on että "koville" aloille on lopulta aika helppo päästä. Ei niille pääseminen ole mikään osoitus jostain suuresta älystä tai kyvykkyydestä.
Luonnontieteitä ja tekniikkaa opiskelemaan tosiaan pääsee helpommin kuin esim. Psykologiaa . Ongelma onkin ,että niillä aloilla se valmistumisen ne onkin sitten vaikeampaa .
Ei niiltä se valmistuminen sen vaikeampaa ole. Istumalihaksia ja sinnikkyyttä se vain vaatii kuten käytännössä kaikki tutkinnot.
Kyllä matemaattinen lahjakkuus auttaa paljon niissä opinnoissa. Näillä aloilla myös täytyy opetella eksaktisti paljon enemmän asioita kuin joissain humanistisella alalla. Niillä kun riittää, että osaa kirjoitella sopaa riittävästi perustellen. Esim. Kemiallisia reaktioita tai aineiden ominaisuuksia tai niiden välisiä sidoksia et voi vaan tempaista hatusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Ihmiset jotka luokittelevat muita aloja hömpäksi tai kevyiksi ovat yleensä varsin kapeakatseisia. Se harvoin vie elämässä sinne huipulle. Parhaiten menestyneet ihmiset ymmärtävät useimmiten sen miten monimuotoinen maailma on ja miten kannattaa katsella myös sen oman boksin ulkopuolelle niin voi oppia monia hyödyllisiä asioita.
Todella ahdas boksi on tyypillistä juuri noille eriytyneille humppa-aloille. Muualla taas joutuu opiskelemaan aineen substanssin lisäksi myös kieliä ja jonkin verran teknologiaa eli osaaminen on laajempaa. Moni päätyy kansainväliseen työhön, joka laajentaa boksia entisestäään. Jonkun kansanrunouden tutkimisella on vaikea päästä samaan.
Vaikkapa kauppatieteen maisteriksi voi päästä suorittamalla yhdet pakolliset lukiotasoiset kurssit englantia ja ruotsia. Tekniikasta ei tarvitse ymmärtää hölksen pöläystä ja ulkomaan kokemus voi rajoittua Tallinnan risteilyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaheimo on itse seisonut alastomana lavalla ja kaatanut kasan karkkipapereita päälleen. Työkseen.
t. Minäkin näin sen monologin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Edelleen pointti on että "koville" aloille on lopulta aika helppo päästä. Ei niille pääseminen ole mikään osoitus jostain suuresta älystä tai kyvykkyydestä.
Luonnontieteitä ja tekniikkaa opiskelemaan tosiaan pääsee helpommin kuin esim. Psykologiaa . Ongelma onkin ,että niillä aloilla se valmistumisen ne onkin sitten vaikeampaa .
Ei niiltä se valmistuminen sen vaikeampaa ole. Istumalihaksia ja sinnikkyyttä se vain vaatii kuten käytännössä kaikki tutkinnot.
Kyllä matemaattinen lahjakkuus auttaa paljon niissä opinnoissa. Näillä aloilla myös täytyy opetella eksaktisti paljon enemmän asioita kuin joissain humanistisella alalla. Niillä kun riittää, että osaa kirjoitella sopaa riittävästi perustellen. Esim. Kemiallisia reaktioita tai aineiden ominaisuuksia tai niiden välisiä sidoksia et voi vaan tempaista hatusta.
Olet kyllä niin selkeästi työväenluokkaisesta taustasta kuin olla jo voi. Ilmeisesti et tunne lainkaan humanistisia tieteitä. Jos sinun pitäisi vaikka analysoida kaupunkien erilaisia historiallisia muodostumistapoja vaikkapa Keski-Euroopassa ja vastaavasti Kiinassa, niin et sinä mitään soopaa voi kirjoittaa. Tai jos tehtävänäsi on vaikka tehdä raporttia Cumaen arkeologisten kaivauksien löydöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Edelleen pointti on että "koville" aloille on lopulta aika helppo päästä. Ei niille pääseminen ole mikään osoitus jostain suuresta älystä tai kyvykkyydestä.
Luonnontieteitä ja tekniikkaa opiskelemaan tosiaan pääsee helpommin kuin esim. Psykologiaa . Ongelma onkin ,että niillä aloilla se valmistumisen ne onkin sitten vaikeampaa .
Ei niiltä se valmistuminen sen vaikeampaa ole. Istumalihaksia ja sinnikkyyttä se vain vaatii kuten käytännössä kaikki tutkinnot.
Kyllä matemaattinen lahjakkuus auttaa paljon niissä opinnoissa. Näillä aloilla myös täytyy opetella eksaktisti paljon enemmän asioita kuin joissain humanistisella alalla. Niillä kun riittää, että osaa kirjoitella sopaa riittävästi perustellen. Esim. Kemiallisia reaktioita tai aineiden ominaisuuksia tai niiden välisiä sidoksia et voi vaan tempaista hatusta.
Sinulle tulee ilmeisesti ihan uutena asiana se että kaikki tieteellinen työ perustuu tieteellisiin tutkimusmetodeihin ja teorioihin eikä niitä tuloksia humanistisillakaan aloilla tempaista vain hatusta.
Ehkä sinun kannattaisi hieman avartaa sitä maailmankuvaasi muidenkin tieteiden puolelle niin et luule ihan mitä vain. Nolaat vielä itsesi jossain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kovin fiksut vanhemmat niin aika vaikea jälkikasvunkaan siitä on ainakaan peruskoulussa menestyä jos suunnilleen kaikki mitä vanhemmat on kertoneet, onkin väärin ja virheellistä mutu tietoa.
Sitätietä et sitten pääse minnekään opiskelemaankaan kun keskiarvo on niin huono, ja koko elämä menee vessasta alas.
Amispohjaltakin voi tehdä hyvän uran jos vaan on valmis tekemään töitä. En tiedä miksei tätä koskaan oteta esille. Paljon hyödykkäämpi on esim aktiivinen kampaamoyrittäjä kuin työtön filosofian maisteri.
Siitäkin voitaisiin puhua, että amiksessa on paljon älykkäitä ihmisiä, joille esim. käsillä tekeminen on intohimo. Olen itse naimisissa tämmöisen miehen kanssa (ja nähnyt myös Mensan testin tuloksensa). Hän on onnellisin tavallisena rividuunarina, kunhan saa tehdä sitä, mitä rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Edelleen pointti on että "koville" aloille on lopulta aika helppo päästä. Ei niille pääseminen ole mikään osoitus jostain suuresta älystä tai kyvykkyydestä.
Luonnontieteitä ja tekniikkaa opiskelemaan tosiaan pääsee helpommin kuin esim. Psykologiaa . Ongelma onkin ,että niillä aloilla se valmistumisen ne onkin sitten vaikeampaa .
Ei niiltä se valmistuminen sen vaikeampaa ole. Istumalihaksia ja sinnikkyyttä se vain vaatii kuten käytännössä kaikki tutkinnot.
Kyllä matemaattinen lahjakkuus auttaa paljon niissä opinnoissa. Näillä aloilla myös täytyy opetella eksaktisti paljon enemmän asioita kuin joissain humanistisella alalla. Niillä kun riittää, että osaa kirjoitella sopaa riittävästi perustellen. Esim. Kemiallisia reaktioita tai aineiden ominaisuuksia tai niiden välisiä sidoksia et voi vaan tempaista hatusta.
Olet kyllä niin selkeästi työväenluokkaisesta taustasta kuin olla jo voi. Ilmeisesti et tunne lainkaan humanistisia tieteitä. Jos sinun pitäisi vaikka analysoida kaupunkien erilaisia historiallisia muodostumistapoja vaikkapa Keski-Euroopassa ja vastaavasti Kiinassa, niin et sinä mitään soopaa voi kirjoittaa. Tai jos tehtävänäsi on vaikka tehdä raporttia Cumaen arkeologisten kaivauksien löydöistä.
Sattumalta itsellä on kokemusta humanistisen alan sivuaineen suorittamisesta ihan vaan oman mielenkiinnon vuoksi ja kyllähän sen teki ihan vasemmalla kädellä verrattuna kemian sivuainekokonaisuuteen. .
Kyllä ihmiset arvottavat toisia koulutuksen ja työn perusteella, ei tämä ole mikään uutinen. Näkyy tälläkin palstalla jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kovin fiksut vanhemmat niin aika vaikea jälkikasvunkaan siitä on ainakaan peruskoulussa menestyä jos suunnilleen kaikki mitä vanhemmat on kertoneet, onkin väärin ja virheellistä mutu tietoa.
Sitätietä et sitten pääse minnekään opiskelemaankaan kun keskiarvo on niin huono, ja koko elämä menee vessasta alas.
Amispohjaltakin voi tehdä hyvän uran jos vaan on valmis tekemään töitä. En tiedä miksei tätä koskaan oteta esille. Paljon hyödykkäämpi on esim aktiivinen kampaamoyrittäjä kuin työtön filosofian maisteri.
Siitäkin voitaisiin puhua, että amiksessa on paljon älykkäitä ihmisiä, joille esim. käsillä tekeminen on intohimo. Olen itse naimisissa tämmöisen miehen kanssa (ja nähnyt myös Mensan testin tuloksensa). Hän on onnellisin tavallisena rividuunarina, kunhan saa tehdä sitä, mitä rakastaa.
Hienoa. Toisaalta Mensan testi mittaa älykkyydestä hyvin kapeaa alaa ja sillä on hyvin vähän tekemistä menestymisen kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Niin, työväenluokasta tyypillisesti mennäänkin teknilliselle alalle kiinnosti se aidosti tai ei. Mutta ajatus, että koulutus ei tuottaisi rahaa on mahdoton työväenluokkataustaiselle. Keskiluokkainen voi sitten opiskella vaikka sosiologiaa tai lukea vaikka papiksi, vaikka palkka ei päätä huimaa.
Pappien palkat ovat tähtitieteelliset suhteutettuna "työn" määrään ja vastuuseen "työnsä" laadusta ja tavoitteista.
Alle kolmetonnia maisterin palkka, on kyllä kehno.
Eiköhän se pikemminkin siellä 4000-5000 euron tasolla huitele.
Ja tosiaan, pappien tekemän työn määrää ei valvo kukaan. Voit tehdä tai olla tekemättä eli pääsääntöisesti laiskanpulskea ja helppoon elämään tottunut palkkapappi valitsee tuon olla tekemättä vaihtoehdon.
On aina helppo kuvitella jonkkun muun tekemä työ helpoksi ja se oma työ raskaaksi. Todellisuudessa harva meistä oikeasti tietää mitä ne jonkun toisen ammatin työpäivät todella pitävät sisällään ja mitkä asiat niissä ovat kuormittavia.
Tämä pitää täysin paikkansa. Ja vähättely yhdistettynä huonoon palkkaan on johtanut joukkopakoon hoitoalalta.
Vähättelevät ja aliarvioivat kommentit, että kuka tahansa kadulta voi tulla tekemään hoitajan työt on pöyristyttävää. 15e tuntipalkka ja 2500e kuukausipalkka on tosi hyvä, vuorolisät 500e kolmivuorotyöstä päälle niin, kerrotaan että hoitajalla on tosi hyvä palkka.
No, nyt niitetään mitä on kylvetty. Tänäkään kesänä ei ole sijaisia. Myöskään vakitusia toimia ei saada täytettyä.
Pakkolakeja ja tuplavuoroja oli tarjolla. Merkillistä johtamista kepillä porkkanan sijasta.
Hävetkää (yhden pm:n sanoin)
Ehkä ei kannata yrittää selittää asioista joista et mitään ymmärrä. Kaikki yliopistotutkinnot koostuvat varsin laajasta kirjosta opintoja ja niiden lisäksi voi vielä valita erilaisia sivuaineita.
On ihan sinun oma keksintösi että olisi olemassa jotain "humppa-aloja" joissa opiskellaan vain jotain täysin turhia asioita tai joissa ei tarvitsisi nähdä ollenkaan oman alan ulkopuolelle. Ja kaikki alat ovat nykyään kansainvälisiä ja yhteydenpito muiden maiden tutkijoihin ja opiskelijoihin on ihan arkipäivää.