Lue keskustelun säännöt.
Yle: Haluamme ajatella, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta, mutta se ei ole totta, pohtii Omaheimo
24.05.2023 |
Minäkin olen kuullut sanottavan, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Perinteisten duunariammattien vähetessä on helppo ajatella meidän kaikkien olevan yhtä ja samaa laveaa keskiluokkaa, ja sitten on muutama ökyrikas yritysjohtaja.
Luokat eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Ne näkyvät paitsi taloudellisessa, myös sosiaalisessa pääomassa.
Ne näkyvät pätkätyösuhteisena työelämänä ja siinä että toiset pääsevät tapaamaan työterveyslääkäriä samana päivänä ja toiset saavat soittoajan terveyskeskuslääkärille kuuden viikon päähän.
Luokkayhteiskunta näkyy tulevaisuususkossa; millaisia mahdollisuuksia uskon itselläni olevan, mitä voin odottaa. https://yle.fi/a/74-20032335
Mielipiteitä?
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo erilaisten tuloluokkien eri elintaso ole mikään luokkayhteiskunta vaan seurausta siitä miten eri töissä ja eri koulutuksilla ja valinnoilla voi saada itselleen paremmat tai huonommat tulot.
Luokkayhteiskunnassa olisi hankala siirtyä luokasta toiseen jopa sukupolvien välillä mutta suomessahan jokainen käytännössä omalla osaamisellaan ja työllään hakee sen oman paikkansa tulovertailussa.
Eli ei, suomi ei ole luokkayhteiskunta.
Paitsi, että Suomassakin ns. Luokkakierto on vähentynyt 70-luvusta. Lapsen koulumenestyksen vaikuttaa yhä enemmän vanhempien koulutus ja sosioekonominen tausta, koska peruskoulu ei hoida enää tehtäväänsä erojen tasoittajana. Yhä useammin n kouluttamattomien ja vain amiksen käyneiden lapset käy vain sen amiksen tai jäävät tutkinnotta. Yhä useammalla korkeakouluihin ja yliopistoihin hakeutuvien vanhemmilla on korkeakoulututkinto.
Unohdat, että yleinen koulutustaso on noussut. Eli useammalla vanhemmalla on opisto- tai korkeakoulututkinto. Mikä tässä on ongelma, täällähän pyritään kouluttamaan väkeä ja vieläpä ilmaiseksi?
Höpö höpö. Suomalaisnuorten koulutustaso on pudonnut alle OECD n keskiarvon vaikka korjeakoulutettija on edelleen se 40% porukasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä jäin miettimään tuon Raisan sukunimeä. Että taitaa olla itse keksitty. Siitä tulee mieleen, että kipuilee voimakkaasti sukuaan, kun jaksaa nähdä vaivan. Ja suvun voimakas kipuilu indikoi että on aika kompleksikas persoona. Kun suvut nyt ovat mitä ovat.
Usein oman sukunimen kehittäjät tuntuvat olevan aika lailla itsensä lumoissa. Toinen vaihtoehto johon olen törmännyt on että henkilö kuuluu sukupuolivähemmistöön, ja on tullut uskovaisen sukunsa hylkäämäksi. Se on karmea juttu, joka varmasti vaikuttaa elämänkatsomukseen ja tapaan hahmottaa maailmaa.
Sinänsä tämä luokkapuhe on tyypillistä vasurijuttua. Hakemalla haetaan uhriutumista ja vastakkainasettelua. Ei kiinnosta.
Moni myös keksii uuden sukunimen mennessään vaikka naimisiin, kun halutaan kumppaneille yhteinen nimi, mutta ei valita kummankaan suvun nimeä. Tiedän myös ihmisiä, jotka ovat vaihtaneet sukunimensä siksi, että eivät tunteneet yhteenkuuluvuutta omaan sukuunsa. Joillain syy voi olla niinkin proosallinen, että oma nimi on kovin tavallinen - tunsin nuorempana yhden ihmisen, jolla oli lukuisia nimimkaimoja (siis sama etunimi ja sukunimi, tyyliin Matti Virtanen), ja halusi sen vuoksi uuden nimen.
Ei noita nimenvaihdoksia kannata liikaa ylitulkita - syitä voi olla monia, ja aina syy ei ole joku herkullinen "on narsisti tai hukassa itsensä kanssa". Henkilöä tuntematta on paha mennä jakelemaan diagnooseja tai alkaa analysoimaan.
Totta. Mutta Omalehmän tapaus ei ole tällainen, vaan osa tädin egotrippiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on luokkayhteiskunta. Koulutustaso määrittää hyvin pitkälti sen mihin luokkaan kuulut. Koulutustaso myös kertoo aika hyvin palkkatasosi.
Eihän se noin päin mene.
Luokkayhteiskunta olisi sellainen, jossa luokka määrittelisi sen, mihin kouluun voit mennä. Kunnon kouluihin voisi mennä vain parempien perheiden penskat. Kun meillä taas on tehty aika paljonkin töitä sen eteen, että vähävaraistenkin vanhempien lapsilla olisi mahdollisuus opiskella, jos vaan älyävät itsellään opiskeluun tarvittavat älyvarat olevan.
T: Vähävaraisemman perheen lapsi 1969
Olet sitä ikäluokkaa, joille uusi peruskoulu tasasi mahdollisuuksia siirtyä jatko-opintoihin. Nykypäivänä tämä tasa-arvo ei toteudu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
Teknillisillä aloilla eroa ei huomaa, mutta muilla aloilla kyllä.
Ilmeisesti meritokratia toimii sitten teknillisillä aloilla paremmin kuin muilla.
En taidan vaihtaa alaa.
Olet jäljillä. Meritokratia toimii niillä aloilla, joilla on oikeasti väliä. Eli luonnontieteet, tekniikka ja talous. Ne alat, jotka kehittävät yhteiskuntaa ja tuovat vientituloja. Lahjattomat pankinjohtajien tyttäret voivat sitten opiskella noita huuhaa-aineita. Samaten Ranskassa vaikutusvaltaisten sukujen jäsenet kuten esim. Foucault sai hyvin näkemyksiään esille, vaikka ne ovatkin aika epäkoherentteja. Huuhaahumppa on loppusijoituspaikka niille kyvykkäiden sukujen jälkeläisille, joista ei ole tekemään mitään oikeasti hyödyllistä. Jos niihin kuvioihin änkeää prolena tai pikkuporvarina, tie voi nousta pystyyn äkkiä. Jos haluaa edetä kykyjensä mukaan, valitsee luonnontieteet, tekniikan, juridiikan, lääkiksen tai jonkun vaativan talousalan tutkinnon.
Tyypillistä omien antipatioiden kääntämistä siihen että kuvitellaan maailman olevan niiden mukainen.
Mitä olen vaikkapa kauppatieteiden tai talousteiteen opiskelijoita tavannut niin kyllä ne pankinjohtajien ja yritysjohtajien tyttäret sijoittuvat keskimäärin ihan samanlaisiin "kovan alan" paikkoihin kuin vanhempansakin ja ovat aika harvoin mitään lahjattomia. Näitä aina mainostettuja "huuhaa-aloja" on taas lopulta hyvin vähän ja niihin päätyvät enemmän sellaiset hieman kapinalliset ihmiset jotka harvoin tulevat mistään kauhean porvarillisesta taustasta.
Toki eli vain noiden sukujen kyvyttömät jäsenet menevät lukemaan humppa-aineita. Muut menevät lukemaan tutkintoja, jotka työllistävät. Yleensä he etenevät sitten hyvin. Mikä on hyvä juttu kaikkien kannalta.
"Humppa-aineita" menevät useimiten lukemaan humanistien lapset jotka ovat saaneet sen maailmankuvan vanhemmiltaan, eivät mitkään rikkaiden lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Edelleen pointti on että "koville" aloille on lopulta aika helppo päästä. Ei niille pääseminen ole mikään osoitus jostain suuresta älystä tai kyvykkyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieletkin kuuluvat humanistisiin aineisiin. Eivät ihan kevyttä opiskeltavaa yliopistotasolla.
Teoreettinen filosofia olisi monille aivan liian vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on luokkayhteiskunta. Koulutustaso määrittää hyvin pitkälti sen mihin luokkaan kuulut. Koulutustaso myös kertoo aika hyvin palkkatasosi.
Eihän se noin päin mene.
Luokkayhteiskunta olisi sellainen, jossa luokka määrittelisi sen, mihin kouluun voit mennä. Kunnon kouluihin voisi mennä vain parempien perheiden penskat. Kun meillä taas on tehty aika paljonkin töitä sen eteen, että vähävaraistenkin vanhempien lapsilla olisi mahdollisuus opiskella, jos vaan älyävät itsellään opiskeluun tarvittavat älyvarat olevan.
T: Vähävaraisemman perheen lapsi 1969
Olet sitä ikäluokkaa, joille uusi peruskoulu tasasi mahdollisuuksia siirtyä jatko-opintoihin. Nykypäivänä tämä tasa-arvo ei toteudu.
Tämä on asia, jolle pitäisi tehdä jotain. Mutta ei voi, koska inkluusio ja rassismus. Tuo sukupolvi saa varmaan suoritettua korkeakoulututkinnon sillä, että osaa piirtää neliön ja värittää sen. Bonus, jos tietää, mikä oma lempiväri on ja osaa valita sen laatikosta. Tähän on tultu, koska ihanteet ovat hallinneet politiikkaa eikä kukaan uskalla sanoa, ettei homma toimi enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Ihmiset jotka luokittelevat muita aloja hömpäksi tai kevyiksi ovat yleensä varsin kapeakatseisia. Se harvoin vie elämässä sinne huipulle. Parhaiten menestyneet ihmiset ymmärtävät useimmiten sen miten monimuotoinen maailma on ja miten kannattaa katsella myös sen oman boksin ulkopuolelle niin voi oppia monia hyödyllisiä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Kieletkin kuuluvat humanistisiin aineisiin. Eivät ihan kevyttä opiskeltavaa yliopistotasolla.
Teoreettinen filosofia olisi monille aivan liian vaikeaa.
Teoreettinen filosofia kuuluu valtio- tai yhteiskuntatieteisiin, ei humanistisiin tieteisiin. Ihan kiva sivuaine aikanaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi OLI hyvä maa kirjoitti:
Suomi oli 80-luvulle asti tasa-arvoinen, demokraattinen ja hyvä maa kaikille. Sitten rikkaat halusivat särkeä tämän systeemin ja sen jälkeen tämä onkin ollut epäonnela, surkea irvikuva siitä mitä Suomi parhaimmillaan 80-luvulla oli :/
Kukaan ei halunnut särkeä hyvää kehitystä. Ensin tuli pankkikriisi ja lama ja sitten sortui Nokia, jonka varaan iso osa tästä kansallisesta hyvinvoinnista oli rakennettu. Sen jälkeen onkin eletty velaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on luokkayhteiskunta. Koulutustaso määrittää hyvin pitkälti sen mihin luokkaan kuulut. Koulutustaso myös kertoo aika hyvin palkkatasosi.
Eihän se noin päin mene.
Luokkayhteiskunta olisi sellainen, jossa luokka määrittelisi sen, mihin kouluun voit mennä. Kunnon kouluihin voisi mennä vain parempien perheiden penskat. Kun meillä taas on tehty aika paljonkin töitä sen eteen, että vähävaraistenkin vanhempien lapsilla olisi mahdollisuus opiskella, jos vaan älyävät itsellään opiskeluun tarvittavat älyvarat olevan.
T: Vähävaraisemman perheen lapsi 1969
Olet sitä ikäluokkaa, joille uusi peruskoulu tasasi mahdollisuuksia siirtyä jatko-opintoihin. Nykypäivänä tämä tasa-arvo ei toteudu.
Tämä on asia, jolle pitäisi tehdä jotain. Mutta ei voi, koska inkluusio ja rassismus. Tuo sukupolvi saa varmaan suoritettua korkeakoulututkinnon sillä, että osaa piirtää neliön ja värittää sen. Bonus, jos tietää, mikä oma lempiväri on ja osaa valita sen laatikosta. Tähän on tultu, koska ihanteet ovat hallinneet politiikkaa eikä kukaan uskalla sanoa, ettei homma toimi enää.
Voin kertoa että nykyinen sukupolvi kilpailee opiskelupaikoista verissäpäin panostaen ensin jo ylioppilaskirjoituksiin lukion ensimmäisestä päivästä lähtien ja sitten vielä usein pääsykokeisiin käyden valmennuskursseja ja lukien jopa tuhansia tunteja.
Ihan samalla tavalla osaavia ja fiksuja nuoria nuo opiskelijat ovat kuin mekin olimme aikanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieletkin kuuluvat humanistisiin aineisiin. Eivät ihan kevyttä opiskeltavaa yliopistotasolla.
Teoreettinen filosofia olisi monille aivan liian vaikeaa.
Teoreettinen filosofia kuuluu valtio- tai yhteiskuntatieteisiin, ei humanistisiin tieteisiin. Ihan kiva sivuaine aikanaan :)
Vai niin. Silloin kun itse opiskelin sitä joitakin opintoviikkoja 1980-kuvulla, se kuului humanistisen tiedekunnan alaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina ihmetellä tätä luokkajuttua.
Tulen itse työläisperheestä. Menin sitten opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. En ikinä kokenut, että taustani olisi erottanut minua mistään. Joo, ne tiennyt miten rapua syödään enkä hevon perseen mitään viineistä, mutta eivätpä nämä asiat opiskelijariennoissa vaivanneet. Ollenkaan. Ilmeisesti, koska en etsimällä etsinyt mahdollisuutta uhriutua. Nyt olen ollut 20 vuotta DI enkä edelleenkään ymmärrä lehtijuttuja, joissa "luokkaloikasta" vai miksikä siitä nyt kutsutaan tarvitsee tehdä iso ja hämmästyttävä asia. Kaipa se yliopistoon meneminen on toimittajatytöistä jotenkin tosi ihmeellistä.
No nämä työläiskodista yliopistoon kipuilijat ovat aina jotain humanisteja jotka opiskelevat kehitysmaatutkimusta tai feminismiä yms.
Mikä saa sinut kuvittelemaan että tyypillinen humanisti opiskelisi kehitysmaatutkimusta tai feminismiä? Yleisimmät humanistiset alat taitavat kyllä olla kielet, kasvatustiede, historia ja valtiotieteet.
Noista osa kuuluu valtiotieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, ei humanistiseen. Kielet ja historia ovat humanistisia aloja, kuten kaikki taidealatkin. Sivuaineita voi toki ottaa muistakin tiedekunnista. Valtsikassa on myös vassareita toki. Tyypillinen luokkavinkuja on sellainen, joka on opiskellut jotain nukketeatteria ja sukupuolentutkimusta. Sillä osaamisella ollaan sitten kommentoimassa kaikkea, vaikka tiedot taloudesta, teknologiasta ja poliittisesta historiasta ovat osapuilleen kymmenvuotiaan tasolla.
Ja olisiko sinulla antaa esimerkkejä näistä vai oliko kyse vain sinun omasta ennakkoluulostasi? Ne "luokkavinkujat" joita olen itse jossain nähnyt ovat kyllä olleet niillä hyvin perinteisillä humanistialoilla.
No jaa, Naisasialiitto Unionissa oli aikanaan paljon noita vasemmistolaisia sukupuolentutkimusta opiskelleita, joilla oli vanhempina pankinjohtajia ja sijoittajia. Suvi Auvinen opiskeli nukketeatteria. Kyllä sillä osaamisella voi varmasti ymmärtää yhteiskuntaa hyvinkin syvällisesti... not. Nyt on vähän ilmapiiri kuin 70-luvulla, jolloin taistolaisuudella pystyi oikeasti lyömään rahoiksi. Koskien erityisesti humppahumanisteja. Noiden humppahumajälkikasvu miehittää nykyään median. Vaikea sinnekään on ängetä kuulumatta joukkoon.
Keksit siis yhden nimen ja se jo riittää yleistämään sen kaikkia koskevaksi?
No voi hohhoijaa. Kaikille noille vinkujille on yhteistä kevyt koulutuspohja. Eli porukka on opiskellut aineita, joihin on helppo päästä sisälle ja joiden avulla on vaikea rakentaa uraa, jos ei ole riittäviä verkostoja. Sitten ihmetellään työttömänä, että väikkäri transnistrialaisista kuvakudoksista muunsukupuolisuuden ilmentäjinä ei tuonutkaan työtarjouksia ja mainetta. Sitten keksitään, että syynä on luokka. Saattaa jopa ollakin, syistä, jotka kerroin. Eli noilla aloilla meriitit määräävät vähemmän ammatillista tulevaisuutta kuin järkevillä aikuisten aloilla. Jos ei ole verkostoja, täytyy mennä politiikkaan tai opiskella sellaisia aineita, jotka riittävät meritoimaan ja tuomaan hyvän työsuhteen. Muiden on syytä hankkia rikkaat vanhemmat tai tyytyä tulevaisuuteen köyhänä. Simple as that.
No ensinnäkin monelle näille "huuhaa-alalle" on varsin vähän aloituspaikkoja joten niihin ei ole mitenkään helppoa päästä sisään. Esim. kauppatieteeseen ja tekniikan alalle on valtavasti aloituspaikoja joka puolella maata ja niihin sisään pääsy ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Näitä pieniä erikoisaloja taas on yleensä tarjolla vain yhdessä yliopistossa ja aloituspaikkoja hyvin vähän.
Toisekseen ei tämä "luokkavalitus" ole sitä että valitettaisiin että ei saada työtä. Vaan sitä että koetaan ulkopuolisuuden tunnetta vaikkapa siellä opiskeluyhteisössä koska muut ovat erilaisesta ja paremmasta taustasta tulleita . Jos nämä huuhaa-opiskelijat olisivat kaikki samanlaisia kuten väität niin miten he tuntisivat mitään ulkopuolisuutta kaltaistensa joukossa?
Kauppatieteitä ja tekniikkaa voi opiskella monella tasolla ja saada eri tutkinnon. Esimerkiksi media-alalle koulutetaan ihan liikaa porukkaa työvoiman kysyntään nähden eri oppilaitoksissa. Sama pätee muiden kevyiden aineiden suhteen.
Ihmiset jotka luokittelevat muita aloja hömpäksi tai kevyiksi ovat yleensä varsin kapeakatseisia. Se harvoin vie elämässä sinne huipulle. Parhaiten menestyneet ihmiset ymmärtävät useimmiten sen miten monimuotoinen maailma on ja miten kannattaa katsella myös sen oman boksin ulkopuolelle niin voi oppia monia hyödyllisiä asioita.
Todella ahdas boksi on tyypillistä juuri noille eriytyneille humppa-aloille. Muualla taas joutuu opiskelemaan aineen substanssin lisäksi myös kieliä ja jonkin verran teknologiaa eli osaaminen on laajempaa. Moni päätyy kansainväliseen työhön, joka laajentaa boksia entisestäään. Jonkun kansanrunouden tutkimisella on vaikea päästä samaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuota yksikään poliitikko sano ääneen vaikka tietää sen totuudeksi kun sehän tarkottaisi että ihmiset eivät ole tasa-arvoisia ja olisi moraalisesti kyseenalaista kyseiselle poliitikolle perustella rikkaiden etua kaikkien etuna
Millä tavalla tasa-arvo liittyy yhteiskuntaluokkaan? Professorilla ja siivoojalla on kummallakin yksi ääni vaaleissa. Palkka ja koulutus ei tietenkään ole sama eikä elämäntapa.
Jos lähtökohta on että varallisuus määrittelee ihmisen arvon niin eihän koskaan köyhä voi olla yhtä arvokas kuin rikas. Vai väitäätkö tosissasi että köyhällä kainuulaisella pitkäaikais työttömän lapsella on samanlaiset mahdollisuudet elämässä kuin helsingissä sijoittaja pohatan lapsella ja väitätkö että köyhällä on samanlainen vaikutus mahdollisuus poliittiseen päätöksentekoon minö on rikkailla?
Tuetkin on pienemmät matalapalkkaisella. Hybätuloisten ansiosidonnaoset on useita satoja euroj suuremmat kuin siivoojan tai wolt-kuskin palkka ylitöineen...
Suomessa ei ole luokkayhteiskuntaa sillä tässäkin keskustelussa menee hyvin sekaisin taloudellinen, henkinen, tieteellinen ja sosiaalinen pääoma. Luokkayhteiskunnassa ylimmällä luokalla on vahva ote noihin kaikkiin edellämainittuihin.
Ihminen ei tarvitse elääkseen suurta tietämystä klassisesta kirjallisuudesta tai musiikista, maailmanympärimatkoja, suuria juhlatilaisuuksia vuosittain, merkkivaatteita tai suurta omakotitaloa ja useampaa kiinteistöä.
Peruselämiseen riittävät tulot ja mahdollisuus toteuttaa itseään omien kiinnostusten mukaan on se juttu.
Suomi on täynnä varakkaita yrittäjä-/kauppiassukuja, joiden yleissivistys on tasoa Nokian kumisaapas. Samaten pitkän linjan akateemikkoja, joilla ei ole suuren suuria varallisuuskertymiä. Sitten on varakkaita akateemisia, joilla on rahaa ja päätä mutta henkinen terveys ja sosiaalinen piiri on kapea. Jne jne
Suomessa köyhimmät saavat todella paljon tukea. Kuuma peruna on siinä, että kuinka paljon sitä tukea pitää ulkopuolelta antaa jos ihminen on todella rikki eikä kaikesta tuesta huolimatta pysty tarttumaan elämästä kiinni? Hyvänä esimerkkinä hesarissa ne kolmekymppiset kaverukset, jotka tutustuivat teininä toisiinsa ja käyttivät päihteitä. Miespuolinen ei saanut itseään kuiville ikinä kaikesta annetusta tuesta huolimatta ja lopulta totesikin ettei koskaan aio lopettaa huumeiden käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Suomi OLI hyvä maa kirjoitti:
Suomi oli 80-luvulle asti tasa-arvoinen, demokraattinen ja hyvä maa kaikille. Sitten rikkaat halusivat särkeä tämän systeemin ja sen jälkeen tämä onkin ollut epäonnela, surkea irvikuva siitä mitä Suomi parhaimmillaan 80-luvulla oli :/
Kannattaa lukea vaikkapa 70 -luvun työväenkirjallisuutta kuten esim Lassi Sinkkosen teoksia. Ei Suomi todellakaan ollut tasa-arvoinen tai demokraattinen 60 - 70 -luvuilla. Suomi oli tuolloin jyrkästi kahtia jakautunut maa, jossa ei edes hiihdetty samoissa urheiluseuroissa jos oltiin työväenluokkaa tai keskiluokkaa.
Vielä 2000-luvun alussa anoppi oli järkyttynyt kun vein lapset TULlilaiseen urheiluseuraan, jossa vain kommareiden ja sossujen kakarat kävi. Itselle tämä jako oikeisiin ja vääriin seuroihin oli epäselvä kun itse olen kotoisin sellaisesta tuppukylästä, jossa lapsille ja nuorille oli tasan sitä aktiviteettia tarjolla, mitä itse porukalla keksittiin.
Raisan kannattaa lukea vähän muutakin kuin Ylen juttuja. Köyhistä, vähävaraisista lapsiperheistä, leipäjonoista jne on tehty jo monen vuoden ajan juttuja, mutta pääasiassa muualla kuin Ylellä. Maikkari, Ilta-Sanomat, Iltalehti...niissä on ainakin ollut paljon suomalaisesta huono-osaisuudesta juttua.
Minä opiskelin historiaa. Keskiluokastahan kaikki kurssikaverit tulivat. Minä työväenluokasta. Osa oli siellä osin poliittisista näkemyksistä kuten vaikka persujen Jussi Niinistö. Osa halusi kivan opettajan ammatin. Osalla oli tietenkin aito intohimo historiaan. Nämä päätyivätkin yleensä yliopistouralle. Nyt ovat kaikki kuka missäkin, opettajana moni, se Jussi on kaupunginjohtaja, osa yliopistolla, osa diplomaatteina. Hyvin työllistyneet.