Miniä ei lähettänyt kutsua pojantyttäreni yo-juhliin, menen silti.

En ymmärrä näitä joiden mielestä heillä on "oma perhe", johon ei kuulu suuriosa oikeista perheenjäsenistä, kuten esim omat sisarukset ja vanhemmat. Vain se on sitten "perhe" mikä on jonkun vastakkaisen sukupuolen kanssa itse synnytetty ja se puolisokin kuuluu perheeseen, joka ei oikeasti edes ole perhettä, eli samaa verta.

Mitä te sitten teette kun tämä "oma perhe" hajoaa, eikö teillä enää ole perhettä ollenkaan?

Normaalisti ihmisillä kyllä on perhettä aina, vaikkei edes itse tekisi lapsia saati menisi naimisiin.

Minulla ainakin on 5 perheenjäsentä, olisi 7, jos mummo ja isä eläisi, mutta kuolivat jo 90-luvulla.

Naimisissa en ole ollut koskaan tai asunut miehen kanssa, aikuinen lapsi löytyy ja PERHETTÄ.

Kun joskus saan toivottavasti lapsenlapsen, ja siskoni lapsi saa lapsia, perheeni kasvaa, vaikka äitini kuolisi.

Keski-ikäinen perheellinen yksineläjä

Muistanko väärin kun mielestäni ennen mentiin yo- juhliin kutsumatta? Ei erikseen kutsuttu vaan kaikki olivat tervetulleita juhliin kun tiedettiin että on yo- juhlat ja perheen tyttö tai poika sai lakin. Näin ainakin maalla oli.

Normaalista ihmisestä on noloa mennä juhliin, joihin ei ole kutsuttu. Ap on tökerö tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinulla ole mitään oikeutta toisten perheiden juhliin, höntti.

Sehän on ap:n perhettä joka juhlii, tollo.

Kun ei ole.

Lapsenlapsi ja poika ovat kyllä mummon perhettä.

En tiedä missä maailmassa sinä elät, jos eivät ole.

Eivät ole.

Reaalimaailmassa minä elelen, toisin kuin sinä.

Kyllä ovat.

Sääliksi käy sinun käsitys perheestä, joka on noin vaillinainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että tilanteenne miniän kanssa on ollut haastava ja että olette erimielisiä siitä, miten teidän tulisi viettää aikaa poikasi ja perheesi kanssa. On ymmärrettävää, että olet pettyneenä ja loukkaantuneena siitä, ettei sinulle lähetetty kutsua pojantyttäresi yo-juhliin.

Kuitenkin on tärkeää käsitellä tilannetta harkiten ja pyrkiä rakentavaan ratkaisuun, joka edistää perheen hyvinvointia. Ensisijaisesti suosittelisin keskustelua poikasi ja miniäsi kanssa. Yritä selvittää rauhallisesti, miksi kutsua ei lähetetty sinulle ja ilmaise tunteesi tilanteeseen liittyen.

On mahdollista, että miniäsi todella halusi rajoittaa kutsut vain lähiperheelle, mutta sinun kannattaa ilmaista, että koet isovanhempana olevasi tärkeä osa perhettä ja haluat juhlistaa pojantyttäresi saavutusta. Yhdessä voitte ehkä löytää kompromissin, joka tyydyttää kaikkia osapuolia.

Tärkeintä on pyrkiä säilyttämään perhesuhteet ja löytää tapa, jolla voit osallistua tärkeisiin tapahtumiin, kuten yo-juhliin, samalla kun otetaan huomioon kaikkien perheenjäsenten tarpeet ja toiveet.

Ymmärrän, että haluat osallistua pojantyttäresi yo-juhliin, vaikka et ole saanut virallista kutsua. On kuitenkin tärkeää harkita tilannetta huolellisesti ennen päätöksen tekemistä.

Ensisijaisesti suosittelisin yhteydenottoa poikaasi tai miniääsi ja keskustelua tilanteesta avoimesti. Selitä heille, että haluat olla läsnä ja juhlistaa tärkeää päivää yhdessä perheen kanssa. Kuuntele myös heidän näkemyksiään ja yritä ymmärtää, miksi sinulle ei ole lähetetty kutsua.

On mahdollista, että kutsun puuttuminen johtui väärinkäsityksestä tai kommunikaatio-ongelmasta. Keskustelu voi auttaa selventämään tilannetta ja löytämään yhteisen ratkaisun.

Jos he edelleen vastustavat läsnäoloasi, olisi tärkeää kunnioittaa heidän toivettaan. On tärkeää säilyttää perhesuhteet ja välttää konflikteja, jotka voivat vahingoittaa kaikkien osapuolten hyvinvointia.

Mikäli et pääse juhliin, voit silti osoittaa tukesi ja onnittelusi pojantyttärellesi muilla tavoilla. Voit esimerkiksi lähettää hänelle kirjeen, kortin tai lahjan juhlan kunniaksi. Tämä osoittaa, että välität hänestä ja arvostat hänen saavutustaan.

Muista, että perhesuhteet ovat arvokkaita, ja tilanteet voivat muuttua ajan myötä. Pyri pitämään yhteys perheeseesi ja rakentamaan siltoja ymmärryksen ja vuoropuhelun kautta.

Perhesuhteet ovat tallella. Nyt on vain tämä sukulainen ristinä.

1.Moos.2: 24. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa.

Onkohan tuo kirja paras mahdollinen opas?

Efes. 5:22-24 "Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle; sillä mies on vaimon pää ..

Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset."

Sananl. 9:13 "Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä."

Nuo kaikki mainitut raamatun kohdat ovat ihan hyviä. Sekä miehen että naisen tulee lähteä lapsuudenkodista ja perustaa oma perhe puolison kanssa. Sitähän siinä tarkoitetaan.

Ja sit tulee kummankin vanhempien ruveta uuden parin palvelijaksi. Hoitaa lapset, tehdä remontit, nöyristellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinulla ole mitään oikeutta toisten perheiden juhliin, höntti.

Sehän on ap:n perhettä joka juhlii, tollo.

Kun ei ole.

Lapsenlapsi ja poika ovat kyllä mummon perhettä.

En tiedä missä maailmassa sinä elät, jos eivät ole.

Eivät ole.

Reaalimaailmassa minä elelen, toisin kuin sinä.

Kyllä ovat.

Sääliksi käy sinun käsitys perheestä, joka on noin vaillinainen.

Virallinen selkeä määritelmä:

perhe48

yhdessä asuvien ihmisten ryhmä, jonka tav. muodostavat kaksi keskenään avio- t. avoliitossa t. rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa henkilöä ja heidän lapsensa t. yksinhuoltaja lapsineen t. lapseton pariskunta.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä joiden mielestä heillä on "oma perhe", johon ei kuulu suuriosa oikeista perheenjäsenistä, kuten esim omat sisarukset ja vanhemmat. Vain se on sitten "perhe" mikä on jonkun vastakkaisen sukupuolen kanssa itse synnytetty ja se puolisokin kuuluu perheeseen, joka ei oikeasti edes ole perhettä, eli samaa verta.

Mitä te sitten teette kun tämä "oma perhe" hajoaa, eikö teillä enää ole perhettä ollenkaan?

Normaalisti ihmisillä kyllä on perhettä aina, vaikkei edes itse tekisi lapsia saati menisi naimisiin.

Minulla ainakin on 5 perheenjäsentä, olisi 7, jos mummo ja isä eläisi, mutta kuolivat jo 90-luvulla.

Naimisissa en ole ollut koskaan tai asunut miehen kanssa, aikuinen lapsi löytyy ja PERHETTÄ.

Kun joskus saan toivottavasti lapsenlapsen, ja siskoni lapsi saa lapsia, perheeni kasvaa, vaikka äitini kuolisi.

Keski-ikäinen perheellinen yksineläjä

perhe48

yhdessä asuvien ihmisten ryhmä, jonka tav. muodostavat kaksi keskenään avio- t. avoliitossa t. rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa henkilöä ja heidän lapsensa t. yksinhuoltaja lapsineen t. lapseton pariskunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, mene vaan, kyse on sinun perheestäsi ap, lapsenlapsi on sinun perhettä kuten poikasikin. Kyllä sinulla on oikeus osallistua, ilman sinua ei olisi lapsenlastakaan.

No nyt on laiskaa trollausta.

Ap ei ole ko perhettä, eikä hänellä ole minkään valtakunnan oikeutta rikkoa perheen kotirauhaa.

Itse trollaat, jos mummo ei muka ole perheenjäsen. Mitä se muka on, ellei perhettä!!?

Tollainen ajatus on itselleni ihan vieras, ettei perhe olisi perhettä.

Mahtaa teillä olla kylmää ja kolkkoa perhe-elämää.

Sukulainen.

Miten se sukulainen edes liittyy perhe-elämään???

Eli oma äitikin on sulle "sukulainen", huhhuh mikä ajatusmaailma.

Miten nyt perheenjäsen liittyy perhe-elämään, siten että se on samaa verta ja rakas ja tärkeä osa perhettä. Mummo on tärkeämpi jäsen monessa perheessä kuin isä, isää ei usein edes ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen Facebookissa parissa mökkiryhmässä ja pitkään ihmetellyt siellä isovanhempi-ikäisten kirjoittelua:

He kirjoittavat mm. että menevät "lapsenlastenSA luo kylään" - ko. lapsenlapset alle kouluikäisiä. Miten he päässään ajattelee, että ne lapsenlapsensa on ketään kutsuneet? Normaali muoto olisi, että sanoisi, että menen tyttären/pojan luo käymään.

Tai he jauhaa koko ajan, että mummon oma kulta jne. Aivna kuin siitä välistä puuttuisi se lapsen vanhempi.

Tuohon viimeiseen kappaleeseen kommentoin, että hyvänen aika sentään! Pitääkö tosiaan sanoa, että voi mummon tyttären oma tytär kulta. Ettet vaan tuntisi jääväsi vaille huomiota!

Ei niin, mutta isovanhemman ja lapsenlapsen välissä on tosiaan isovanhemman poika/tytär ja lapsenlapsn isä/äiti.

En ole aiemmin tähän keskusteluun kommentoida, mutta nyt täytyy sanoa, etten kyllä yhtään ymmärrä miten joku voi nähdä jonkun "mummon oma kulta"-sanonnan vääränä. Minusta on vain söpöä jos anoppi lapsiani noin hellittelee! Enkä ymmärrä miten se sitten pitäisi sanoa? Vai ristimänimeäkö ainoastaan saa käyttää, ettei äiti koe itseään välistä jätetyksi? 

Kyllä minun äitiyteni on niin vahva, ettei siihen millään tavalla vaikuta anopin lapsiini kohdistamat hellittelynimet, joista minä jotenkin ilmeisesti "puutun välistä".

Sellainenkin on olemassa kuin käytösopaskirja, yl.juhliin ei kutsuta, tullaan jos tullaan.

Pohjoisessa ainakin ilmaisjakeluna juhlien alla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, mene vaan, kyse on sinun perheestäsi ap, lapsenlapsi on sinun perhettä kuten poikasikin. Kyllä sinulla on oikeus osallistua, ilman sinua ei olisi lapsenlastakaan.

No nyt on laiskaa trollausta.

Ap ei ole ko perhettä, eikä hänellä ole minkään valtakunnan oikeutta rikkoa perheen kotirauhaa.

Itse trollaat, jos mummo ei muka ole perheenjäsen. Mitä se muka on, ellei perhettä!!?

Tollainen ajatus on itselleni ihan vieras, ettei perhe olisi perhettä.

Mahtaa teillä olla kylmää ja kolkkoa perhe-elämää.

Sukulainen.

Miten se sukulainen edes liittyy perhe-elämään???

Eli oma äitikin on sulle "sukulainen", huhhuh mikä ajatusmaailma.

Miten nyt perheenjäsen liittyy perhe-elämään, siten että se on samaa verta ja rakas ja tärkeä osa perhettä. Mummo on tärkeämpi jäsen monessa perheessä kuin isä, isää ei usein edes ole.

On, koska sillä lailla on kaikille selkeää, mitkä asiat kuuluu kellekin ja mitkä ei.

Jos nuo rajat on hämärät, on juurikin tuota sekoilua kuin ap:lla joka kuvittelee, että hänellä olisi jokin oikeus tunkea sinne poikansa perheeseen jne.

Kun kaikki käsittävät nämä käsitteet ja rajat, on paljon helpompi pysyä asiallisina, kun ollaan tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, mene vaan, kyse on sinun perheestäsi ap, lapsenlapsi on sinun perhettä kuten poikasikin. Kyllä sinulla on oikeus osallistua, ilman sinua ei olisi lapsenlastakaan.

No nyt on laiskaa trollausta.

Ap ei ole ko perhettä, eikä hänellä ole minkään valtakunnan oikeutta rikkoa perheen kotirauhaa.

Itse trollaat, jos mummo ei muka ole perheenjäsen. Mitä se muka on, ellei perhettä!!?

Tollainen ajatus on itselleni ihan vieras, ettei perhe olisi perhettä.

Mahtaa teillä olla kylmää ja kolkkoa perhe-elämää.

Sukulainen.

Miten se sukulainen edes liittyy perhe-elämään???

Eli oma äitikin on sulle "sukulainen", huhhuh mikä ajatusmaailma.

Miten nyt perheenjäsen liittyy perhe-elämään, siten että se on samaa verta ja rakas ja tärkeä osa perhettä. Mummo on tärkeämpi jäsen monessa perheessä kuin isä, isää ei usein edes ole.

Ei se mummo kyllä siirry perheenjäseneksi edes yyhoolla.

Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.

Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Appiukko sucks kirjoitti:

Minä kielsin appiukkoani tulemasta kuopuksen YO-juhliin. Appiukko käyttäytyi niin pahasti minua kohtaan että yritin itsemurhaa... Ei, hän ei enää ikinä ole tervetullut meille enkä minä käy hänen luonaan enää ikinä. Tästä on nyt 4 vuotta aikaa ja annan appiukon kuolla rauhassa yksinäisyyteensä. Mies ja kuopus kyllä käy siellä, en minä heitä kiellä, ainoastaan itselleni koko appiukon olemassaolon!

Hämmästyn aina tätä vauvapalstaa lukiessa miten paljon on tasapainottomia ihmisiä olemassa, miten huonosti ihmiset tulrvst keskenään toimeen ja estoitta panevat välejä poikki omaisiinsa ja etenkin aviomiesten omaisiin.

Oma suku kun on niin tavallista, muodolliset juhlat käydään ja ollaan kohteliaita vaikkei niin toisesta tykättäisikään. Sama suhteessa lasteni perheisiin, ei miniät minua rakasta mutta sivistyneitä, fiksuja ihmisiä. Ollaan kohteliaita toisillemme, saan olla mummo ja kutsutaan joka kekkereille.

Tosin minulla ei ole mitään bonuslapsia perheissä, ydinperheitä ja niin on hyvä.

Bonuslapsilla olisi omat isovanhemmat toisaalla.

No, ap selkeästi ei ole siihen kyennyt, joten poikansa perheineen on päätynyt sitten tähän ratkaisuun.

Millä perusteella oletus, ettei ap. ole siihen kyennyt? Missä hän kirjoittaa niin?

Seuraan siskoni lapsen ylioppilasjuhlien draamaa, hänellä uusperhe ja siskoni edell.liitosta synt. lapsella ylioppilasjuhlat.

Siskoni nykyinen mies ilmoitti, ettei hänen puoliksi omistamaan kotiinsa ole tervetulleita lapsen isä, eikä isän puoleinen suku, vaan pitäköön juhlat muualla.

Nyt vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa, missä juhlat voisi järjestää ja se oli viesti äidin suvulle, ettei ole niin tervetulleita (sanomattakin) ja nyt moni epäröi koko juhliin osallustumista, kun uusi ylioppilas oli vielä sanonut, ettei hän halua mitään juhlia, kun asiasta riidellään.

Edelleen odotellaan, järjestetäänkö juhlat vai ei, missä ja milloin?

No ihan jo siitä näkee että sitä miniää syytellään ja ollaan tunkemassa väkisin. Ja kerrotaan miten miniä on rajannut mummon tunkemista perheensä tekemisiin.

Normaali ihminen miettisi ensin mitä itse tyri, pyytäisi anteeksi ja yrittäisi selvittää asian. Eikä enää käyttäytyisi törkeästi.

Ap on mielestään puhdas kuin pulmunen ja näkee mustavalkoisesti miniänsä pahana ja suunnittelee röyhkeästi jälleen kerran niitä poikansa perheen rajojen rikkomista.

Narsistista käytöstä.

Onko ne miniät aina herran pikku enkeleitä, hyväkäytöksisiä, fiksuja ihmisiä joilla on kyky tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja sietää myös puolison läheisiä?

Eikö miniä voi olla narsisti jonka mielen mukaan kaiken on mentävä?

Tietysti miniöissäkin on härskikielisiä kaljabaarien kukkasia kuin toinen ääripää, niin fiini ja fiksu ettei miehen työläisvanhemmat ole tervetulleita.

Millä lailla läheinen tämä ap on pojalleen? Ei se pelkkä sukulaisuussuhde automaattisesti tuo mitään läheisyyttä. Ja missä on ollut ap:n kyky tulla toimeen paitsi poikansa, myös tämän perheen kanssa?

Minä taas ihmettelen, eikö miniöille hälytyskellot yhtään soineet, vai pettikö harkintakyky, kun tapasi ensimmäisen kerran anoppinsa ja perustivat vielä perheen anopin pojan kanssa?

Puolet teidän lapsen geeneistä tulevat lapsen isän suvusta, myös sen anopin geeneisestä.

Olisiko kannattanut naida vähän parempaan sukuun?

MITEN se edes liittyy miniään, jos ja kun anopin ja poikansa välit ovat etäiset???

Ja mihin ihmeeseen ne geenit nyt liittyy???

Liittyy se niin että liian moni miniä on mennyt hätäisesti naimisiin miettimättä onko mies ja sen suku riittävän hyvää .

Täh? Ap on rasittava mutta eihän se liity hänen poikansa perheeseen yhtään mitenkään.

Miniä ei ole huolella valinnut puolisoaan, liittyy se niin . Ja jos perhe vielä vihaa aloittajaa tottakai se asia liittyy pojan perheeseen.

Miten muka?

Ap ei kuulu siihen perheeseen eikä liity perheen elämään mitenkään.

Jos näin on, miksi mummoja pidetään lasten pienenä ollessa hoitoautomaatteina ja se isovanhempi-lapsisuhde ei voi millään muuten muodostua, kuin hoitamalla lasta. Ja sitä pidettään välttämättömänä ja tarpeellisena.

Ja niinkuin täälläkin on luettu, sitä lapsiperheet eivät tunnu saavat riittävästi ja kylliksi, kun heidän lisäksi vanhemmat tarvitsevat kunnalliset kodinhoitajat, jotta pääsevät pois väsymyksestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen Facebookissa parissa mökkiryhmässä ja pitkään ihmetellyt siellä isovanhempi-ikäisten kirjoittelua:

He kirjoittavat mm. että menevät "lapsenlastenSA luo kylään" - ko. lapsenlapset alle kouluikäisiä. Miten he päässään ajattelee, että ne lapsenlapsensa on ketään kutsuneet? Normaali muoto olisi, että sanoisi, että menen tyttären/pojan luo käymään.

Tai he jauhaa koko ajan, että mummon oma kulta jne. Aivna kuin siitä välistä puuttuisi se lapsen vanhempi.

Tuohon viimeiseen kappaleeseen kommentoin, että hyvänen aika sentään! Pitääkö tosiaan sanoa, että voi mummon tyttären oma tytär kulta. Ettet vaan tuntisi jääväsi vaille huomiota!

Ei niin, mutta isovanhemman ja lapsenlapsen välissä on tosiaan isovanhemman poika/tytär ja lapsenlapsn isä/äiti.

En ole aiemmin tähän keskusteluun kommentoida, mutta nyt täytyy sanoa, etten kyllä yhtään ymmärrä miten joku voi nähdä jonkun "mummon oma kulta"-sanonnan vääränä. Minusta on vain söpöä jos anoppi lapsiani noin hellittelee! Enkä ymmärrä miten se sitten pitäisi sanoa? Vai ristimänimeäkö ainoastaan saa käyttää, ettei äiti koe itseään välistä jätetyksi? 

Kyllä minun äitiyteni on niin vahva, ettei siihen millään tavalla vaikuta anopin lapsiini kohdistamat hellittelynimet, joista minä jotenkin ilmeisesti "puutun välistä".

Oman aikansa lapset, silloiset avainlapset, täällä purkavat katkeruuttaan äitiään kohtaan kun äiti ei ollut kotirouva joka vei tytärtä harrastuksesta toiseen vaan kävi töissä.

Olen omilta lapsilta joskus kysynyr, vanhin sanoi oli kiva silloisen kaverin kanssa saada iltapäivät neppailla ja touhuta, vanhemmat töissä. Keskimmäinen sanoi, niinhän ne muutkin oli koulun jälkeen, kuopus totesi että.mukavampi kotona kuin ip-kerhossa. Ei suostunut siellä käymään.

Nyt on aika toinen, tiedän. On hyvä että on ip-toimintaa, on lyhennettyä työviikkoa ym. mahis tehdä jne jotta on aikaa lapsille.

Toivottavasti näiden katkeroituneiden omat lapset ovat tyytyväisiä äitiinsä vielä aikuisena

Vierailija kirjoitti:

Sellainenkin on olemassa kuin käytösopaskirja, yl.juhliin ei kutsuta, tullaan jos tullaan.

Todellakin kutsutaan. Miten kukaan voi varautua muuten oikealla määrällä tarjoilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen Facebookissa parissa mökkiryhmässä ja pitkään ihmetellyt siellä isovanhempi-ikäisten kirjoittelua:

He kirjoittavat mm. että menevät "lapsenlastenSA luo kylään" - ko. lapsenlapset alle kouluikäisiä. Miten he päässään ajattelee, että ne lapsenlapsensa on ketään kutsuneet? Normaali muoto olisi, että sanoisi, että menen tyttären/pojan luo käymään.

Tai he jauhaa koko ajan, että mummon oma kulta jne. Aivna kuin siitä välistä puuttuisi se lapsen vanhempi.

Tuohon viimeiseen kappaleeseen kommentoin, että hyvänen aika sentään! Pitääkö tosiaan sanoa, että voi mummon tyttären oma tytär kulta. Ettet vaan tuntisi jääväsi vaille huomiota!

Ei niin, mutta isovanhemman ja lapsenlapsen välissä on tosiaan isovanhemman poika/tytär ja lapsenlapsn isä/äiti.

En ole aiemmin tähän keskusteluun kommentoida, mutta nyt täytyy sanoa, etten kyllä yhtään ymmärrä miten joku voi nähdä jonkun "mummon oma kulta"-sanonnan vääränä. Minusta on vain söpöä jos anoppi lapsiani noin hellittelee! Enkä ymmärrä miten se sitten pitäisi sanoa? Vai ristimänimeäkö ainoastaan saa käyttää, ettei äiti koe itseään välistä jätetyksi? 

Kyllä minun äitiyteni on niin vahva, ettei siihen millään tavalla vaikuta anopin lapsiini kohdistamat hellittelynimet, joista minä jotenkin ilmeisesti "puutun välistä".

Oman aikansa lapset, silloiset avainlapset, täällä purkavat katkeruuttaan äitiään kohtaan kun äiti ei ollut kotirouva joka vei tytärtä harrastuksesta toiseen vaan kävi töissä.

Olen omilta lapsilta joskus kysynyr, vanhin sanoi oli kiva silloisen kaverin kanssa saada iltapäivät neppailla ja touhuta, vanhemmat töissä. Keskimmäinen sanoi, niinhän ne muutkin oli koulun jälkeen, kuopus totesi että.mukavampi kotona kuin ip-kerhossa. Ei suostunut siellä käymään.

Nyt on aika toinen, tiedän. On hyvä että on ip-toimintaa, on lyhennettyä työviikkoa ym. mahis tehdä jne jotta on aikaa lapsille.

Toivottavasti näiden katkeroituneiden omat lapset ovat tyytyväisiä äitiinsä vielä aikuisena

Ainoa joka koko asian otti esille oli häirikkö joka oli laiminlyönyt lapsensa ja nyt yritti sen varjolla kävellä tämän yli aikuisenakin.

Mitkä on välit sinulla poikaasi ja lapsenlapseesi ? Mistä johtuu , että miniä toimii noin. Jos kaikki teillä on hyvin niin aika erikoista. Mitä jos lapsenlapsesi odottaa sinua juhliin niin mitä sanot. Oma poika kyllä aika nuija jos antaa vaimon määräillä. Tällä tarkoitan jos riitoja ei ole.