Lue keskustelun säännöt.
Miniä ei lähettänyt kutsua pojantyttäreni yo-juhliin, menen silti.
Apea mummu
23.05.2023 |
Meillä on ollut pitemmän aikaa skismaa miniän kanssa, koska hän haluaisi rajoittaa minun oikeuttani nähdä pojantytärtäni ja yleisesti viettää aikaa poikani ja perheen kanssa. Nyt viimeinen tippa oli tämä kutsun lähettämättömyys, utelin pojaltani miksi näin ja väitti jotenkin suurpiirteisesti että miniä halusi rajata kutsut vain lähiperheelle (eivätkö isovanhemmat kuulu siihen?)
En aio kunnioittaa miniän toivetta, sillä pojantyttäreni valmistuu ylioppilaaksi vain kerran ja haluan olla ikuistamassa juhlapäivää.
Kommentit (1007)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Et ole sitten tavannut vanhempia, jotka kasvattavat lapsensa autoritäärisesti. Siinä lapset vauvasta alkaen opetetaan tottelemaan käskyjä, ei ajattelemaan itsenäisesti. Silloin ei lapsella ole uhma- eikä murrosikää, kun he ei uskalla sanoa vastaan. Osa ei uskalla tehdä sitä aikuisenakaan, rohkeammat katkaisevat välit kokonaan.
En, meidän suvussa on aikuistuttu, samoin miehen suvussa. Se on sekin hyvä kun ei ole voinut rahalla hallita kun sitä ei ole paljon.
Jos saa uuden auton 18 v, asunnon käsirahan häälahjana , on vähän sielunsa myynyt kuitenkin.
Mistä sinä tuon rahajutun tempaisit? Tuliko vastauksesi väärään kommenttiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Facebookissa parissa mökkiryhmässä ja pitkään ihmetellyt siellä isovanhempi-ikäisten kirjoittelua:
He kirjoittavat mm. että menevät "lapsenlastenSA luo kylään" - ko. lapsenlapset alle kouluikäisiä. Miten he päässään ajattelee, että ne lapsenlapsensa on ketään kutsuneet? Normaali muoto olisi, että sanoisi, että menen tyttären/pojan luo käymään.
Tai he jauhaa koko ajan, että mummon oma kulta jne. Aivna kuin siitä välistä puuttuisi se lapsen vanhempi.
Tuohon viimeiseen kappaleeseen kommentoin, että hyvänen aika sentään! Pitääkö tosiaan sanoa, että voi mummon tyttären oma tytär kulta. Ettet vaan tuntisi jääväsi vaille huomiota!
Ei niin, mutta isovanhemman ja lapsenlapsen välissä on tosiaan isovanhemman poika/tytär ja lapsenlapsn isä/äiti.
En ole aiemmin tähän keskusteluun kommentoida, mutta nyt täytyy sanoa, etten kyllä yhtään ymmärrä miten joku voi nähdä jonkun "mummon oma kulta"-sanonnan vääränä. Minusta on vain söpöä jos anoppi lapsiani noin hellittelee! Enkä ymmärrä miten se sitten pitäisi sanoa? Vai ristimänimeäkö ainoastaan saa käyttää, ettei äiti koe itseään välistä jätetyksi?
Kyllä minun äitiyteni on niin vahva, ettei siihen millään tavalla vaikuta anopin lapsiini kohdistamat hellittelynimet, joista minä jotenkin ilmeisesti "puutun välistä".
Olen eri, mutta oma anoppi kutsuu lastamme yleisesti nimityksellä mummin muru. Puhelee tällä tavalla ympäriinsä. Todellisuudessa näkee lasta 2-4 kertaa vuodessa eikä silloinkaan ole oikeasti kiinnostunut lapsesta tai hänen mielenkiinnon kohteista. Lapsenlapsi on hänelle selkeästi vain oman egon jatke, jolla kehuskella muille ikäisilleen.
Miten ikävää tuo todellisuus, olen pahoillani puolestanne. Äitini kutsuu vieläkin poikaani eli ainoaa lastenlastaan Mummin muruksi (poika 31 v.). Ei näytä haittaavan kumpaakaan, pikkuisen hihittelevät keskenänsä. Olin jo ehdottamassa jotakin, mutta et ehkä juuri nyt kaipaa muutosta tilanteeseen. Muista kuitenkin, että kaikki voi olla jo huomenna toisin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Mieheni muutti kotoaan 15-vuotiaana käymään lukiota. Helsinkiin 18-vuotiaana.
Se ei millään tavoin estänyt anoppia tunkemasta meille kutsumatta ja kantamasta tänne roinaa ja puuttumasta ihan joka asiaan ja sössöttämästä asioitamme ympäri Suomea joka sukulaiselle.
Uskomme, uskomme, noin 100 keskustelun perusteella. Sinä hallitset kotiasi lujalla kädellä, mies saa hiippailla kun on hiljaa mutta miehen suku kelvotonta.
Joskus tekee tietysti harkitsemattomia naimakauppoja .
Mitä niin hirveän salaista teidän asioissanne muuten on?Mies on itsenäistynyt jo 15-vuotiaana. Ei hänkään halua vanhempiaan sekaantumaan asioihinsa.
Et ole kuullut käsitettä yksityisasia? Tai juoru? Selän takana pahan puhuminen?
Jotkut juoruilee ihan käsittämättömän yksityisiä asioita eteenpäin. Olen itsekin kuullut, kun lapsenlapsen kuukautisten alkamisesta on kerrottu, siitä, että lapsenlapsi on pitänyt käydä laittamassa alulle klinikalla ja jopa vävyn siittiöiden määrä on kerrottu anopin työkavereille. Ihan hirveää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Et ole sitten tavannut vanhempia, jotka kasvattavat lapsensa autoritäärisesti. Siinä lapset vauvasta alkaen opetetaan tottelemaan käskyjä, ei ajattelemaan itsenäisesti. Silloin ei lapsella ole uhma- eikä murrosikää, kun he ei uskalla sanoa vastaan. Osa ei uskalla tehdä sitä aikuisenakaan, rohkeammat katkaisevat välit kokonaan.
En, meidän suvussa on aikuistuttu, samoin miehen suvussa. Se on sekin hyvä kun ei ole voinut rahalla hallita kun sitä ei ole paljon.
Jos saa uuden auton 18 v, asunnon käsirahan häälahjana , on vähän sielunsa myynyt kuitenkin.
Minä en edes kertonut vanhemmilleni, että olen menossa naimisiin. Asuntokin me oltiin ostettu jo vuosia aiemmin ja ihan pankkilainalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Mieheni muutti kotoaan 15-vuotiaana käymään lukiota. Helsinkiin 18-vuotiaana.
Se ei millään tavoin estänyt anoppia tunkemasta meille kutsumatta ja kantamasta tänne roinaa ja puuttumasta ihan joka asiaan ja sössöttämästä asioitamme ympäri Suomea joka sukulaiselle.
Uskomme, uskomme, noin 100 keskustelun perusteella. Sinä hallitset kotiasi lujalla kädellä, mies saa hiippailla kun on hiljaa mutta miehen suku kelvotonta.
Joskus tekee tietysti harkitsemattomia naimakauppoja .
Mitä niin hirveän salaista teidän asioissanne muuten on?Mies on itsenäistynyt jo 15-vuotiaana. Ei hänkään halua vanhempiaan sekaantumaan asioihinsa.
Et ole kuullut käsitettä yksityisasia? Tai juoru? Selän takana pahan puhuminen?
Jotkut juoruilee ihan käsittämättömän yksityisiä asioita eteenpäin. Olen itsekin kuullut, kun lapsenlapsen kuukautisten alkamisesta on kerrottu, siitä, että lapsenlapsi on pitänyt käydä laittamassa alulle klinikalla ja jopa vävyn siittiöiden määrä on kerrottu anopin työkavereille. Ihan hirveää.
Hyvin monet juoruilevat täysiä valheita eteenpäin.
Minun äitini inhosi veljeni vaimoa ja jankutti puolelle Suomelle miten tämä on alkoholisti. Koko ajan jotain naurettavaa täyttä puppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Et ole sitten tavannut vanhempia, jotka kasvattavat lapsensa autoritäärisesti. Siinä lapset vauvasta alkaen opetetaan tottelemaan käskyjä, ei ajattelemaan itsenäisesti. Silloin ei lapsella ole uhma- eikä murrosikää, kun he ei uskalla sanoa vastaan. Osa ei uskalla tehdä sitä aikuisenakaan, rohkeammat katkaisevat välit kokonaan.
En, meidän suvussa on aikuistuttu, samoin miehen suvussa. Se on sekin hyvä kun ei ole voinut rahalla hallita kun sitä ei ole paljon.
Jos saa uuden auton 18 v, asunnon käsirahan häälahjana , on vähän sielunsa myynyt kuitenkin.Mistä sinä tuon rahajutun tempaisit? Tuliko vastauksesi väärään kommenttiin?
Jotsinhan siinä on takana jos suhde jää vanhempi/teini - asteelle. Ja sitten teinksi jäänyt vihaa vielä anoppiaankin teiniangstissa jossa ei kestetä aikuisia eikä muita kun just oman mieleisiä, ei ole kehittynyt kykyä tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Et ole sitten tavannut vanhempia, jotka kasvattavat lapsensa autoritäärisesti. Siinä lapset vauvasta alkaen opetetaan tottelemaan käskyjä, ei ajattelemaan itsenäisesti. Silloin ei lapsella ole uhma- eikä murrosikää, kun he ei uskalla sanoa vastaan. Osa ei uskalla tehdä sitä aikuisenakaan, rohkeammat katkaisevat välit kokonaan.
En, meidän suvussa on aikuistuttu, samoin miehen suvussa. Se on sekin hyvä kun ei ole voinut rahalla hallita kun sitä ei ole paljon.
Jos saa uuden auton 18 v, asunnon käsirahan häälahjana , on vähän sielunsa myynyt kuitenkin.Mistä sinä tuon rahajutun tempaisit? Tuliko vastauksesi väärään kommenttiin?
Jotsinhan siinä on takana jos suhde jää vanhempi/teini - asteelle. Ja sitten teinksi jäänyt vihaa vielä anoppiaankin teiniangstissa jossa ei kestetä aikuisia eikä muita kun just oman mieleisiä, ei ole kehittynyt kykyä tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen.
Kyse on vanhemmasta joka ei pysty päästämään irti.
Ja yleensä he on niitä jotka ei tule kenenkään kanssa toimeen jolloin sitten jää jäljelle vain ne lapset joihin tskerrutaan hysteerisellä vimmalla kun sitä omaa elämää ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monelle vanhemmalle ihmiselle ylioppilaaksi pääsy on erittäin hieno hetki ja se halutaan nähdä. Ymmärrän aloittajaa. Mitä aloittajan poika sanoo tähän vai onko valinnut pirttihirmun vaimokseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Facebookissa parissa mökkiryhmässä ja pitkään ihmetellyt siellä isovanhempi-ikäisten kirjoittelua:
He kirjoittavat mm. että menevät "lapsenlastenSA luo kylään" - ko. lapsenlapset alle kouluikäisiä. Miten he päässään ajattelee, että ne lapsenlapsensa on ketään kutsuneet? Normaali muoto olisi, että sanoisi, että menen tyttären/pojan luo käymään.
Tai he jauhaa koko ajan, että mummon oma kulta jne. Aivna kuin siitä välistä puuttuisi se lapsen vanhempi.
Tuohon viimeiseen kappaleeseen kommentoin, että hyvänen aika sentään! Pitääkö tosiaan sanoa, että voi mummon tyttären oma tytär kulta. Ettet vaan tuntisi jääväsi vaille huomiota!
Ei niin, mutta isovanhemman ja lapsenlapsen välissä on tosiaan isovanhemman poika/tytär ja lapsenlapsn isä/äiti.
En ole aiemmin tähän keskusteluun kommentoida, mutta nyt täytyy sanoa, etten kyllä yhtään ymmärrä miten joku voi nähdä jonkun "mummon oma kulta"-sanonnan vääränä. Minusta on vain söpöä jos anoppi lapsiani noin hellittelee! Enkä ymmärrä miten se sitten pitäisi sanoa? Vai ristimänimeäkö ainoastaan saa käyttää, ettei äiti koe itseään välistä jätetyksi?
Kyllä minun äitiyteni on niin vahva, ettei siihen millään tavalla vaikuta anopin lapsiini kohdistamat hellittelynimet, joista minä jotenkin ilmeisesti "puutun välistä".
Olen eri, mutta oma anoppi kutsuu lastamme yleisesti nimityksellä mummin muru. Puhelee tällä tavalla ympäriinsä. Todellisuudessa näkee lasta 2-4 kertaa vuodessa eikä silloinkaan ole oikeasti kiinnostunut lapsesta tai hänen mielenkiinnon kohteista. Lapsenlapsi on hänelle selkeästi vain oman egon jatke, jolla kehuskella muille ikäisilleen.
Mummon muruja meilläkin on, mutta kelpaavat vain silloin kun toimivat kuten mummo haluaa. Jos mun ujo lapsi ei halua laulaa mummolle käskystä, niin johan tulee kitkerää palautetta minulle ja lapselle kitisemään, kuinka paha mieli hänelle tulee kun ei saa laulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Mieheni muutti kotoaan 15-vuotiaana käymään lukiota. Helsinkiin 18-vuotiaana.
Se ei millään tavoin estänyt anoppia tunkemasta meille kutsumatta ja kantamasta tänne roinaa ja puuttumasta ihan joka asiaan ja sössöttämästä asioitamme ympäri Suomea joka sukulaiselle.
Uskomme, uskomme, noin 100 keskustelun perusteella. Sinä hallitset kotiasi lujalla kädellä, mies saa hiippailla kun on hiljaa mutta miehen suku kelvotonta.
Joskus tekee tietysti harkitsemattomia naimakauppoja .
Mitä niin hirveän salaista teidän asioissanne muuten on?Mies on itsenäistynyt jo 15-vuotiaana. Ei hänkään halua vanhempiaan sekaantumaan asioihinsa.
Et ole kuullut käsitettä yksityisasia? Tai juoru? Selän takana pahan puhuminen?
Jotkut juoruilee ihan käsittämättömän yksityisiä asioita eteenpäin. Olen itsekin kuullut, kun lapsenlapsen kuukautisten alkamisesta on kerrottu, siitä, että lapsenlapsi on pitänyt käydä laittamassa alulle klinikalla ja jopa vävyn siittiöiden määrä on kerrottu anopin työkavereille. Ihan hirveää.
Kuka ne on anopille/äidille kertonut? Niin just, niitä omia asioita ei pidetäkään kahden keskisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Et ole sitten tavannut vanhempia, jotka kasvattavat lapsensa autoritäärisesti. Siinä lapset vauvasta alkaen opetetaan tottelemaan käskyjä, ei ajattelemaan itsenäisesti. Silloin ei lapsella ole uhma- eikä murrosikää, kun he ei uskalla sanoa vastaan. Osa ei uskalla tehdä sitä aikuisenakaan, rohkeammat katkaisevat välit kokonaan.
En, meidän suvussa on aikuistuttu, samoin miehen suvussa. Se on sekin hyvä kun ei ole voinut rahalla hallita kun sitä ei ole paljon.
Jos saa uuden auton 18 v, asunnon käsirahan häälahjana , on vähän sielunsa myynyt kuitenkin.Mistä sinä tuon rahajutun tempaisit? Tuliko vastauksesi väärään kommenttiin?
Jotsinhan siinä on takana jos suhde jää vanhempi/teini - asteelle. Ja sitten teinksi jäänyt vihaa vielä anoppiaankin teiniangstissa jossa ei kestetä aikuisia eikä muita kun just oman mieleisiä, ei ole kehittynyt kykyä tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen.
Niinpä, silloin vika on vanhemmissa, kun he eivät ole antaneet lapselleen tilaa aikuistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Mieheni muutti kotoaan 15-vuotiaana käymään lukiota. Helsinkiin 18-vuotiaana.
Se ei millään tavoin estänyt anoppia tunkemasta meille kutsumatta ja kantamasta tänne roinaa ja puuttumasta ihan joka asiaan ja sössöttämästä asioitamme ympäri Suomea joka sukulaiselle.
Uskomme, uskomme, noin 100 keskustelun perusteella. Sinä hallitset kotiasi lujalla kädellä, mies saa hiippailla kun on hiljaa mutta miehen suku kelvotonta.
Joskus tekee tietysti harkitsemattomia naimakauppoja .
Mitä niin hirveän salaista teidän asioissanne muuten on?Mies on itsenäistynyt jo 15-vuotiaana. Ei hänkään halua vanhempiaan sekaantumaan asioihinsa.
Et ole kuullut käsitettä yksityisasia? Tai juoru? Selän takana pahan puhuminen?
Jotkut juoruilee ihan käsittämättömän yksityisiä asioita eteenpäin. Olen itsekin kuullut, kun lapsenlapsen kuukautisten alkamisesta on kerrottu, siitä, että lapsenlapsi on pitänyt käydä laittamassa alulle klinikalla ja jopa vävyn siittiöiden määrä on kerrottu anopin työkavereille. Ihan hirveää.
Kuka ne on anopille/äidille kertonut? Niin just, niitä omia asioita ei pidetäkään kahden keskisinä.
Nämä juoruilijat osaa kuule hankkia tietoa, myös laittomin keinoin. ja lisätä itse loput.
Eikä se että saa tietoonsa jotain tarkoita ertä yksityisen tiedon silti saisi levittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Mieheni muutti kotoaan 15-vuotiaana käymään lukiota. Helsinkiin 18-vuotiaana.
Se ei millään tavoin estänyt anoppia tunkemasta meille kutsumatta ja kantamasta tänne roinaa ja puuttumasta ihan joka asiaan ja sössöttämästä asioitamme ympäri Suomea joka sukulaiselle.
Uskomme, uskomme, noin 100 keskustelun perusteella. Sinä hallitset kotiasi lujalla kädellä, mies saa hiippailla kun on hiljaa mutta miehen suku kelvotonta.
Joskus tekee tietysti harkitsemattomia naimakauppoja .
Mitä niin hirveän salaista teidän asioissanne muuten on?Mies on itsenäistynyt jo 15-vuotiaana. Ei hänkään halua vanhempiaan sekaantumaan asioihinsa.
Et ole kuullut käsitettä yksityisasia? Tai juoru? Selän takana pahan puhuminen?
Jotkut juoruilee ihan käsittämättömän yksityisiä asioita eteenpäin. Olen itsekin kuullut, kun lapsenlapsen kuukautisten alkamisesta on kerrottu, siitä, että lapsenlapsi on pitänyt käydä laittamassa alulle klinikalla ja jopa vävyn siittiöiden määrä on kerrottu anopin työkavereille. Ihan hirveää.
Kuka ne on anopille/äidille kertonut? Niin just, niitä omia asioita ei pidetäkään kahden keskisinä.
Hyvää vanhemmastaan tai appivanhemmastaan uskova ihminen. Mutta kun tuo tulee ilmi lapselle, niin jatkossa hän juttelee heille vain säästä ja kahvin hinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen, maaseudulla, koko kylä kävi kahvilla. Kutsumatta tuli ukkoa ja mummoa, lasta ja nuorta, sukua ja papista pankinjohtajaan. Ruusumeri tuoksui.
Itse en enää halunnut omiin ylioppilasjuhliini isäni vanhempia tai muita sukulaisia. Miksi? Koska rippijuhliini isäni äiti oli kutsunut sukulaisia, joita en edes tuntenut tai ollut koskaan tavannut. Eikä kukaan näistä vieraista edes puhunut tai onnitellut minua koko aikana. Isäni sukulaisille olin koko juhlan pelkkää tyhjää ilmaa ja he käyttivät ajan vain itsestään puhumiseen. Käskin isäni ilmoittaa sukulaisilleen, etteivät he olleet tervetulleita minun ylioppilasjuhliini. Suuttuivat aika pahasti, eivätkä vieläkään ymmärrä, miksi en heitä juhliini enää halua.
Minun appivanhempani pilasivat häämme. Tunkivat meille kotiin vaikka oli erikseen sanottu missä majoittuvat.
Koko hääjuhlan ajan appi jauhoi miehen serkun häistä jotka oli paremmat ja anoppi marisi omia asioitaan.
Ja häälahja oli vain miehen nimellä.
He on aina samanlaisia. Toinen haukkuu ja toinen kitisee. Monta päivää menee heistä toipumiseen.
Jos joku ei saa kutsua, ehkä kannattaisi ekana miettiä, mitwn on itse käyttäytynyt, että josko se syy siihen kutsun puutteeseen on siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Mieheni muutti kotoaan 15-vuotiaana käymään lukiota. Helsinkiin 18-vuotiaana.
Se ei millään tavoin estänyt anoppia tunkemasta meille kutsumatta ja kantamasta tänne roinaa ja puuttumasta ihan joka asiaan ja sössöttämästä asioitamme ympäri Suomea joka sukulaiselle.
Uskomme, uskomme, noin 100 keskustelun perusteella. Sinä hallitset kotiasi lujalla kädellä, mies saa hiippailla kun on hiljaa mutta miehen suku kelvotonta.
Joskus tekee tietysti harkitsemattomia naimakauppoja .
Mitä niin hirveän salaista teidän asioissanne muuten on?Mies on itsenäistynyt jo 15-vuotiaana. Ei hänkään halua vanhempiaan sekaantumaan asioihinsa.
Et ole kuullut käsitettä yksityisasia? Tai juoru? Selän takana pahan puhuminen?
Jotkut juoruilee ihan käsittämättömän yksityisiä asioita eteenpäin. Olen itsekin kuullut, kun lapsenlapsen kuukautisten alkamisesta on kerrottu, siitä, että lapsenlapsi on pitänyt käydä laittamassa alulle klinikalla ja jopa vävyn siittiöiden määrä on kerrottu anopin työkavereille. Ihan hirveää.
Anoppini on pienen paikkakunnan tietotoimisto. Hän tietää koko kylän asiat paremmin kuin kukaan muu, paremmin kuin asianosaiset itse. Ennen kuin edes tapasin anoppia, mieheni varoitti, että hänen äidilleen ei kannata kertoa mitään, mitä ei halua koko kylän tietoon.
Hän saa varsinkin onnettomuuksien kertomisesta sairasta tyydytystä. Yksikin isäntä oli kuollut traktorinsa alle. Silmät kiiluen selitti, kuinka jalkakin oli enää ihoriekaleella kiinni. Minkäänlaista myötätuntoa hän ei osoittanut, vaan halusi mässäillä yksityiskohdilla.
Ja sairaudet.. mitä kummallisempi tauti, sen parempi. Mun lapsille on keksinyt ties mitä hienoja tauteja, pikkuisen kuiva iho on ollut joku vakava ihottuma johon ostettu litrakaupalla rasvoja jne. Ihan apteekin perusvoiteella selvittiin. Mutta eihän tuollaisella voi kauhistella. Mun ja puolisoni erollakin on herkutellut jo vuosia. Vielä ei ole unelma käynyt toteen.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen se kauhea miniä ,joka rajoittaa appivanhempien yhteydenpitoa. Niin ne väittää. Oikeasti se on kyllä ihan minun mieheni, joka ei halua heitä nähdä.
Veljeni eksvaimo teki tuota samaa. Rajoitti veljeni yhteydenpitoa kaikkiin sukulaisiin, perheeseen, ystäviin. Luojan kiitos heille tuli ero pari vuotta sitten, nyt veli on palannut kaikkien meidän elämään ja löytänyt elämänilonsa ja on entinen iloinen hauska itsensä, joka kaikki katosi tuon eksän tultua kuvioihin. Ja kyllä, velikään ei muka halunnut meitä nähdä kuin hyvin harvoin silloin kun sen naisen kanssa oli, kaikkielämässä oli ylipäätään vain hyvin hankalaa ja negatiivista. Onneksi ei enää. Eli jos rajoitatte toisen kaikkia kontakteja, big side eye.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainenkin on olemassa kuin käytösopaskirja, yl.juhliin ei kutsuta, tullaan jos tullaan.
Todellakin kutsutaan. Miten kukaan voi varautua muuten oikealla määrällä tarjoilua.
Aivan. Ihmettelen, onko täällä paljonkin ihmisiä, jotka tunkevat toisten juhliin syömään ilmaiseksi? Kyllä ylioppilasta voi käydä onnittelemassa, mutta juhlien järjestäjillä ei ole mitään velvollisuutta tarjota ruokaa, kakkua ja virvokkeita kenellekään kutsumatta tulevalle tupsahtajalle.
Siellähän voi olla vaikka kuka hyvänpäivän tuttu kuokkimassa sitten ja syömässä tarjoilut, niin ettei kutsuvieraille jää.
Ja ei, kaikki eivät todellakaan rupea varautumaan tupsahtajiin, ruoka maksaa itsetehtynäkin (plus aika ja vaiva) ja pitopalveluissa hinta menee nimenomaan vieraiden määrän mukaan. Se tarjoilu on vain kutsutuille.
Ehkä jossain maalla on kymmeniä vuosia sitten toimittu noin, että koko kylä tulee juhliin, mutta ei nykyaikana enää kaupungeissa, tuskin siellä maallakaan, jokin vanha jäänne ajattelutavassa joillain.
Mies on itsenäistynyt jo 15-vuotiaana. Ei hänkään halua vanhempiaan sekaantumaan asioihinsa.
Et ole kuullut käsitettä yksityisasia? Tai juoru? Selän takana pahan puhuminen?