Lue keskustelun säännöt.
Oma lihavuus ärsyttää. Paino putoaa koko ajan mutta hävettää. Lähtöpaino 120 kg, nyt 105 kg.
22.05.2023 |
Huoh. Haluaisi laihtua nopeammin mutta ei viitsi sitäkään itselleen tehdä, että näännyttää.
Olen muutamassa kuukaudessa pudottanut 15 kg.
30 kg jäljellä. Alkoholin ja roskaruoan yhdistelemällä taisi kilot tulla.
Nyt syön pääosin terveellisesti, alkoa ei yhtään.
Sitä vain odottaa hetkeä kuin olen normaali. Tuntuu, ettei elämä ala ennen kuin saan nämä kilot pois.
Kun en kehtaa esim uida, käyttää toppeja, ajatella miehiä saatika harrastaa seksiä.
En jaksa edes lähteä mihinkään illanviettoon kun kilot hävettää. Olen ihan mukavuusalueen ulkopuolella näiden kilojen kanssa.
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Ota rauhassa vaan. Ite puotin samasta painosta kuin sulla 80kiloon viidessä kuukaudessa ja sain palkaks nyt jo neljä vuotta jatkuneet rytmihäiriöt. Saa nähä toipuuko kroppa koskaan siitä rykäsystä
Eli siis lihoit niin että sait itsellesi korkeat verenpaineet ja rytmihäiriöt? Tiedäthän ettei laihduttamisesta saa rytmihäiriöitä vaan olit jo vuosia altistanut itsesi huonoille elämäntavoille ja liikalihavuudelle. Ei auta kuin katsoa peiliin. Ei ihmisen sydän kestä mitä vain. Toivottavasti olet mitannut kolesteroliarvosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä annoit itsesi lihoa?
terv. kehonegatiivinen
Juu, olen kehonegatiivinen. Kyllä aikuisen ihmisen täytyy kontrolloida tekojaan. En pysty käsittämään että ensin antaa itsensä lihota ja mitkään kalorit, ravintoarvot tai liikunta ei kiinnosta.
Sitten yksi päivä tulee herätys ja alkaa kaloreiden laskenta jota suklaapatukka pystyy horjuttamaan. Ja siihen päälle etsitään sympatiaa.
Niin kuin alussa kirjoitin niin aikuisen ihmisen täytyisi kontrolloida tekojaan ja ymmärtää mikä omalle kropalle on hyväksi. Kukaan ei kaada viinaa tai kippaa ruokaa toisen suuhun vaan päätös lähtee omasta itsestä.Sinäkin voit sairastua ja joutua petipotilaaksi ja silloin et voi liikuntaa harrastaa. Itse olin sairaana useita vuosia ja kärsin hirvittävästi siitä että en voinut harrastaa rakastamaani liikuntaa. Liikunta ja terveellinen ravinto on minua aina kiinnostanut mutta pahimmassa sairausvaiheessa en jaksanut edes käydä vaaalla saati että olisin kaloreita laskenut. Paino nousi 7 viikossa 11 kiloa, sitten seuraavan sairauden yhteydessä 25 kiloa 2 kuukaudessa.
Itse en ole kehonegatiivinen, olen iloinen että kehoni pystyy taas liikkumaan ja hemmottelen sitä runsaalla liikunnalla sekä terveellisellä ruoalla(vegaani, esim. borssikeitto, linssipata, salaatit, raasteet jne. ei pizzaa, suklaata, alkoa, roskaruokaa tms.)
Tosi harvoin joutuu petipotilaaksi. Olitko koko tuon ajan osastolla?
Kun liikunta vähenee, ei tarvitse syödä niin paljon. Tuo vaikuttaa tekosyiden hakemiselta.
En ole sinulle millään muotoa tilivelvollinen.
Onko sinulla joku järkevä syy mollata ihmisiä jotka haluavat laihtua? Haluat kenties sabotoida ihmisten laihdutusyritykset?
Heh, etpä onnistu ainakaan minun kohdalla, sillä olen jo laihtunut 25 kiloa ja matka jatkuu. Lällän lällän lieruu :D :D :D
Että pitää olla surkea elämä ihmisellä että pitää netissä kiusata tuntemattomia. Oletko ajatellut että voisit alkaa jotenkin kehittää itseäsi, opiskella jotain taitoja tai vaikka liikunnallisesti? Tule vaikka minun sambatunneilleni! Laitetaan sambapeppu pyörimään!
Ei, hienoa että olet laihtunut mutta syy siihen miksi olet lihonut yhteensä melkein 40 kg on laiskuus ja mässäily. Olit heti puolustuskannalla kun kysyttiin miksi olet petipotilaana. Petipotilas yleensä tarkoittaa sitä että vain maataan sängyssä, ei pystytä nousemaan edes vessaan. Pienet selkäkivut ja nivelkivut joita yleensä tulee ylipainoiselle ei ole tekosyy väittää olevansa niin sairas ettei voi muuta kuin maata. Jos olisit ollut petipotilas, olisit ollut osastolla. Muu selitys on turhaa.
Jatka ihmeessä laihdustusta, koska olet varmasti edelleen vielä vaikeasti ylipainoinen. Mutta muista seuraavalla kerralla että vain sinä olet vastuussa siitä mitä suuhusi työnnät.
Ja muista sinä seuraavalla kerralla, että vain sinä olet vastuussa siitä negatiivisuudesta, mitä tänne kirjoitat.
Tänne tulee kyllä nyt todella asiattomia kommentteja.
Ei kukaan voi toisen elämästä tietää. Jokaisella meillä on omat kipukohtamme ja opitut mallit käsitellä asioita. Valitettavasti ruokaan on nykyään helppo lohduttautua tai syödä yli tarpeensa.
Silti eikö ole hienoa kun ihmiset kehittyvät ja voivat oppia uusia tapoja työstää itseään? Miksi täytyy puuttua epäolennaisiin asioihin ja keskittyä toisten solvaamiseen?
Minä en koskaan puhuisi näin epäkunnioittavasti toisia ihmisiä kohtaan kun täällä puhutaan. Oikeasti kukaan ei tiedä toisen elämän vaikeuksia. Tsemppiä kaikille, kiusaajillekin, teilläkin on mahdollisuus muuttaa ja laajentaa elämänkatsomusta sekä suhtautumista toisiin. Voi tulla hyvinkin positiivisia vaikutuksia sillä.
Ap
Olet hyvässä vauhdissa ja kovasti tsemppiä. Näet itsesi väärin mikä on normaalia.
Kun minä lopetin alkon ja roskasafkat ja aloin syömään terveellisesti, niin laihduin 30 kiloa. Näin itseni silti 100 kilosena miehenä edelleen ja ostin liian isoja vaatteita enkä kehdannut käydä missään esim just uimassa. En itse ymmärtänyt, että olen todella 30 kiloa hoikemmassa kunnossa.
Tajusin sen, kun en ollut nähnyt yhtä naiskaveria vuoteen ja hän tuli vastaan kadulla. Huusin hänen nimeä ja katsoi ja lähti kiihdyttämään vauhtia ja huusin uudelleen, niin hän alkoi hölkätä karkuun. Sitten huusin hänen nimeä kerran vielä ja huusin, että se on minä ja sanoin oman nimeni, niin sittten hän pysähtyi.
Hän luuli, että olen joku hullu, kun ei tunnistanut minua enää.
Hän oli siinä, että wau oikeasti. OOt pistänyt ittes kuntoon enkä mä sua tunnistanut todellakaan. Siinä tajusin, että olen muuttunut.
Kaikki lähellä olevat ihmiset päivittäin ei nähny sitä samaa muutosta, vaikka näki että olen hoikentunut. Hekin sitten tajus, jos ei oltu viikkoon nähty.
Jatkat vaan ja rohkeasti uimaan jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä annoit itsesi lihoa?
terv. kehonegatiivinen
Juu, olen kehonegatiivinen. Kyllä aikuisen ihmisen täytyy kontrolloida tekojaan. En pysty käsittämään että ensin antaa itsensä lihota ja mitkään kalorit, ravintoarvot tai liikunta ei kiinnosta.
Sitten yksi päivä tulee herätys ja alkaa kaloreiden laskenta jota suklaapatukka pystyy horjuttamaan. Ja siihen päälle etsitään sympatiaa.
Niin kuin alussa kirjoitin niin aikuisen ihmisen täytyisi kontrolloida tekojaan ja ymmärtää mikä omalle kropalle on hyväksi. Kukaan ei kaada viinaa tai kippaa ruokaa toisen suuhun vaan päätös lähtee omasta itsestä.Sinäkin voit sairastua ja joutua petipotilaaksi ja silloin et voi liikuntaa harrastaa. Itse olin sairaana useita vuosia ja kärsin hirvittävästi siitä että en voinut harrastaa rakastamaani liikuntaa. Liikunta ja terveellinen ravinto on minua aina kiinnostanut mutta pahimmassa sairausvaiheessa en jaksanut edes käydä vaaalla saati että olisin kaloreita laskenut. Paino nousi 7 viikossa 11 kiloa, sitten seuraavan sairauden yhteydessä 25 kiloa 2 kuukaudessa.
Itse en ole kehonegatiivinen, olen iloinen että kehoni pystyy taas liikkumaan ja hemmottelen sitä runsaalla liikunnalla sekä terveellisellä ruoalla(vegaani, esim. borssikeitto, linssipata, salaatit, raasteet jne. ei pizzaa, suklaata, alkoa, roskaruokaa tms.)
Tämäkin on käsittämätöntä että kehonegatiivisuus: normaalipainoinen itsestään huolta pitävä
kehopositiivinen: ylipainoinen 100 kg normaalipaino.
Jos vaan keskittyisin vihaamaan itseäni ja kroppaani niin masentuisin. Kun keskityn terveelliseen ruokaan ja liikunnasta nauttimiseen niin jospa sitä jossakin vaiheessa olisin normaalipainossani. Toki lasken myös kaloreita, monella eri laskurilla ja älykellolla. Senkin ajan mitä peilinedessä seisoisi itseään vihaamassa niin sen voi käyttää vaikka liikuntaan.
Miten sinä pidät huolta itsestäsi? Entä jos jonain päivänä nuo samat keinot eivät enää tepsisikään?
Keho noudattaa kuria. Kaikkien ei tarvitse mässätä itseään 130 kg vaan jotkut osaavat säännöstellä annoksiaan niin ettei liho kuukaudessa 25 kg.
Tsemppiä sullekin laihdutukseen! Kokeile lisätä hieman kasviksia ruokavalioon ja liikuntaa. 3 x viikossa lihaskuntoa, 5 x aerobista(osa hiittiä) ja pari kehonhuoltoa. Kasvikset ovat herkullisia kun vaan totut ja liikuntakin on ihanaa! Yritä myös lopettaa alkoholin juominen ja roskaruoan syöminen, jotain herkkua voi syödä kerran viikossa 50-500 kcal, kyllä se sinullakin sieltä 130 lähtee laskemaan!
Kylläpä osuikin hermoon :D Tämä on ylipainoisilta merkillistä että kun tulee totuuden sanoja niin mennään asiattomalle linjalle ja puolustuskannalle. Ylipainoisuus on myös korvien välissä, eli kyse on syömishäiriöstä. Kun katsoo esim hengenvaarallisesti lihava-sarjaa, siellä monet lihavat ovat suorastaan epämiellyttäviä, manipuloivia ja monella tapaa persoonallisuushäiriöisiä. Tässäkin ketjussa tulee hyvin esille.
Monesti lihavuudessa on myös kyse siitä että haluaa heti saada kaikki tarpeensa tyydytettyä, eli ei ole vielä päässyt siitä vauva-ajan tarpeesta saada heti maha täyteen. Normaalisti ihminen kasvaessaan oppii hillitsemään itseään mutta lihavilla puuttuu tällainen itsehillintä.
Normaalisti ihminen kasvaessaan oppii myös hillitsemään käytöstään ja mieltään. Sinä et. Mikä sinun tekosyy on että et ole oppinut hillitsemään käytöstäsi vaan olet lapsen tasolla?
Hillitsemisen palopuhe ihmiseltä joka on lihonut muutamassa kuukaudessa melkein 40 kg? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet normaali jo nyt, ja vihaamalla itseäsi et saa aikaan mitään tervettä. Jos säilytät uskomuksen että voit uida tai harrastaa seksiä vain tietyn kokoisena, se vainoaa sinua lopun ikäsi. Laihduta ihmeessä, mutta samalla harjoittele pitämään itsestäsi painosta riippumatta ja kokeile, mitä tapahtuu, jos marssitkin häpeää kohti.
On mahdollista yhtä aikaa olla lihava, pitää itsestään kaiken kokoisena, ja laihduttaa.
Ihana kommentti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä annoit itsesi lihoa?
terv. kehonegatiivinen
Juu, olen kehonegatiivinen. Kyllä aikuisen ihmisen täytyy kontrolloida tekojaan. En pysty käsittämään että ensin antaa itsensä lihota ja mitkään kalorit, ravintoarvot tai liikunta ei kiinnosta.
Sitten yksi päivä tulee herätys ja alkaa kaloreiden laskenta jota suklaapatukka pystyy horjuttamaan. Ja siihen päälle etsitään sympatiaa.
Niin kuin alussa kirjoitin niin aikuisen ihmisen täytyisi kontrolloida tekojaan ja ymmärtää mikä omalle kropalle on hyväksi. Kukaan ei kaada viinaa tai kippaa ruokaa toisen suuhun vaan päätös lähtee omasta itsestä.Sinäkin voit sairastua ja joutua petipotilaaksi ja silloin et voi liikuntaa harrastaa. Itse olin sairaana useita vuosia ja kärsin hirvittävästi siitä että en voinut harrastaa rakastamaani liikuntaa. Liikunta ja terveellinen ravinto on minua aina kiinnostanut mutta pahimmassa sairausvaiheessa en jaksanut edes käydä vaaalla saati että olisin kaloreita laskenut. Paino nousi 7 viikossa 11 kiloa, sitten seuraavan sairauden yhteydessä 25 kiloa 2 kuukaudessa.
Itse en ole kehonegatiivinen, olen iloinen että kehoni pystyy taas liikkumaan ja hemmottelen sitä runsaalla liikunnalla sekä terveellisellä ruoalla(vegaani, esim. borssikeitto, linssipata, salaatit, raasteet jne. ei pizzaa, suklaata, alkoa, roskaruokaa tms.)
Tosi harvoin joutuu petipotilaaksi. Olitko koko tuon ajan osastolla?
Kun liikunta vähenee, ei tarvitse syödä niin paljon. Tuo vaikuttaa tekosyiden hakemiselta.
En ole sinulle millään muotoa tilivelvollinen.
Onko sinulla joku järkevä syy mollata ihmisiä jotka haluavat laihtua? Haluat kenties sabotoida ihmisten laihdutusyritykset?
Heh, etpä onnistu ainakaan minun kohdalla, sillä olen jo laihtunut 25 kiloa ja matka jatkuu. Lällän lällän lieruu :D :D :D
Että pitää olla surkea elämä ihmisellä että pitää netissä kiusata tuntemattomia. Oletko ajatellut että voisit alkaa jotenkin kehittää itseäsi, opiskella jotain taitoja tai vaikka liikunnallisesti? Tule vaikka minun sambatunneilleni! Laitetaan sambapeppu pyörimään!
Ei, hienoa että olet laihtunut mutta syy siihen miksi olet lihonut yhteensä melkein 40 kg on laiskuus ja mässäily. Olit heti puolustuskannalla kun kysyttiin miksi olet petipotilaana. Petipotilas yleensä tarkoittaa sitä että vain maataan sängyssä, ei pystytä nousemaan edes vessaan. Pienet selkäkivut ja nivelkivut joita yleensä tulee ylipainoiselle ei ole tekosyy väittää olevansa niin sairas ettei voi muuta kuin maata. Jos olisit ollut petipotilas, olisit ollut osastolla. Muu selitys on turhaa.
Jatka ihmeessä laihdustusta, koska olet varmasti edelleen vielä vaikeasti ylipainoinen. Mutta muista seuraavalla kerralla että vain sinä olet vastuussa siitä mitä suuhusi työnnät.
Ja muista sinä seuraavalla kerralla, että vain sinä olet vastuussa siitä negatiivisuudesta, mitä tänne kirjoitat.
Tämä on juuri lihavien ihmisten tapa vastata, hieman sama kuin alkoholistit jotka kieltävät juovansa, narkkikset jotka "pystyvät lopettamaan vaikka heti huomenna" tai peliriippuvaiset. Negatiivisuutta eikä asiattomuutta ei ole se, että sanoo asiat kuten ne ovat. Jokatapauksessa ainoa joka sinne suuhun on lastannut sitä ruokaa on lihava itse. Selitykset ovat pelkkää itsepetosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin kuin täällä kirjoitetaan. Hitaalla tahdilla vatsanahka ehtii supistumaan samaa tahtia, eikä jää roikkumaan. Vaikuttaa siltä, että tuolla Ap:n tahdilla tehdään pysyvää tulosta.
Jos et vielä ole nettitreffipalvelussa, mitä jos liittyisit ja lähtisit treffailemaan matalalla kynnyksellä, ilman ajatusta loppuelämän kumppanuudesta vielä tässä vaiheessa? Saatat yllättyä siitä, miten positiivisesti sinuun suhtaudutaan jo nyt.
Riippuu ihan ihon elastisuudesta ja iästä palautuuko. Minulla ei palautunut vaikka hitaasti laihdutin useamman vuoden aikana. Roikko leikattiin pois julkisella puolella.
Paljonko sulla oli lähtöpaino ja paljonko laihdutit? Kysyn siksi, kun pelottaa, että minkälainen roikko itselle jää, kun on elämäntapamuutos käynnissa ja aloituspaino on 105 kiloa. Tavoite on 66 kiloa, mikä mulla on normaali paino. Siis ainakin tuohon pitää päästä, että olen normaalipainoinen. Toki olisi mahtavaa saada paino alemmas, mikä se on ollutkin, mut toi normaalipainon raja pitäis nyt joskus saavuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Tänne tulee kyllä nyt todella asiattomia kommentteja.
Ei kukaan voi toisen elämästä tietää. Jokaisella meillä on omat kipukohtamme ja opitut mallit käsitellä asioita. Valitettavasti ruokaan on nykyään helppo lohduttautua tai syödä yli tarpeensa.
Silti eikö ole hienoa kun ihmiset kehittyvät ja voivat oppia uusia tapoja työstää itseään? Miksi täytyy puuttua epäolennaisiin asioihin ja keskittyä toisten solvaamiseen?
Minä en koskaan puhuisi näin epäkunnioittavasti toisia ihmisiä kohtaan kun täällä puhutaan. Oikeasti kukaan ei tiedä toisen elämän vaikeuksia. Tsemppiä kaikille, kiusaajillekin, teilläkin on mahdollisuus muuttaa ja laajentaa elämänkatsomusta sekä suhtautumista toisiin. Voi tulla hyvinkin positiivisia vaikutuksia sillä.
Ap
Tosi kurjaa että koet kiusaamisena sen, että ylipaino tosiaan voi aiheuttaa korkeita verenpaineita ja jopa pysäyttää sydämen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä ymmärrän että ap vihaa vartaloaan. Ja mun mielestäni se on vaan hyvä, antaa potkua siihen laihdutukseen. Yhdenkään läskin ei tarvitse hyväksyä kehoaan missä ihra vaan hyllyy ympärillä. Se ei ole tervettä.
T. Entinen läski, nyt hoikka jo yli 20 vuotta enkä varmasti liho tankiksi enää koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä annoit itsesi lihoa?
terv. kehonegatiivinen
Juu, olen kehonegatiivinen. Kyllä aikuisen ihmisen täytyy kontrolloida tekojaan. En pysty käsittämään että ensin antaa itsensä lihota ja mitkään kalorit, ravintoarvot tai liikunta ei kiinnosta.
Sitten yksi päivä tulee herätys ja alkaa kaloreiden laskenta jota suklaapatukka pystyy horjuttamaan. Ja siihen päälle etsitään sympatiaa.
Niin kuin alussa kirjoitin niin aikuisen ihmisen täytyisi kontrolloida tekojaan ja ymmärtää mikä omalle kropalle on hyväksi. Kukaan ei kaada viinaa tai kippaa ruokaa toisen suuhun vaan päätös lähtee omasta itsestä.Sinäkin voit sairastua ja joutua petipotilaaksi ja silloin et voi liikuntaa harrastaa. Itse olin sairaana useita vuosia ja kärsin hirvittävästi siitä että en voinut harrastaa rakastamaani liikuntaa. Liikunta ja terveellinen ravinto on minua aina kiinnostanut mutta pahimmassa sairausvaiheessa en jaksanut edes käydä vaaalla saati että olisin kaloreita laskenut. Paino nousi 7 viikossa 11 kiloa, sitten seuraavan sairauden yhteydessä 25 kiloa 2 kuukaudessa.
Itse en ole kehonegatiivinen, olen iloinen että kehoni pystyy taas liikkumaan ja hemmottelen sitä runsaalla liikunnalla sekä terveellisellä ruoalla(vegaani, esim. borssikeitto, linssipata, salaatit, raasteet jne. ei pizzaa, suklaata, alkoa, roskaruokaa tms.)
Tosi harvoin joutuu petipotilaaksi. Olitko koko tuon ajan osastolla?
Kun liikunta vähenee, ei tarvitse syödä niin paljon. Tuo vaikuttaa tekosyiden hakemiselta.
En ole sinulle millään muotoa tilivelvollinen.
Onko sinulla joku järkevä syy mollata ihmisiä jotka haluavat laihtua? Haluat kenties sabotoida ihmisten laihdutusyritykset?
Heh, etpä onnistu ainakaan minun kohdalla, sillä olen jo laihtunut 25 kiloa ja matka jatkuu. Lällän lällän lieruu :D :D :D
Että pitää olla surkea elämä ihmisellä että pitää netissä kiusata tuntemattomia. Oletko ajatellut että voisit alkaa jotenkin kehittää itseäsi, opiskella jotain taitoja tai vaikka liikunnallisesti? Tule vaikka minun sambatunneilleni! Laitetaan sambapeppu pyörimään!
Ei, hienoa että olet laihtunut mutta syy siihen miksi olet lihonut yhteensä melkein 40 kg on laiskuus ja mässäily. Olit heti puolustuskannalla kun kysyttiin miksi olet petipotilaana. Petipotilas yleensä tarkoittaa sitä että vain maataan sängyssä, ei pystytä nousemaan edes vessaan. Pienet selkäkivut ja nivelkivut joita yleensä tulee ylipainoiselle ei ole tekosyy väittää olevansa niin sairas ettei voi muuta kuin maata. Jos olisit ollut petipotilas, olisit ollut osastolla. Muu selitys on turhaa.
Jatka ihmeessä laihdustusta, koska olet varmasti edelleen vielä vaikeasti ylipainoinen. Mutta muista seuraavalla kerralla että vain sinä olet vastuussa siitä mitä suuhusi työnnät.
Sinä olet mässäillyt enemmän kuin minä. Olen elänyt hyvin kurinalaista elämää, treenannut taitojani lapsesta lähtien sekä liikunnassa(tanssi päälaji) että muilla aloilla. Vegaani olen ollut 30 vuotta, sinä et pysyisi olemaan lihatta ja juustotta edes päivää sillä olet tottunut niitä mässäilemään.
Minulla on ollut monta sairautta peräkkäin joista yhteen meinasin kuolla. Totta oli että vessassa käyntikin oli kuin olisi sotareissussa käynyt, eikä minulla wc:ssä käyminen tule enää ikinä olemaan normaalia. Sinulla ei ole mitään käsitystä siitä miten vaikeiden asioiden läpi ihmiset joutuvat menemään, olet elänyt pumpulissa, päässyt helpolla. Aika törkeää väittää että olen laiska. Olen kuolemanporteilta ja suoranaisesta hlvetistä kuntouttanut itseni kaikkien niiden leikkauksien, hoitojen ja lääkkeiden parista lähestulkoon normaaliin elämään, treenaamalla ja tekemällä kovasti töitä kehoni eteen ja syömällä äärimmäisen terveellisesti. Itse olen itsestäni ylpeä. Monta vuotta kuljin rollaattorilla, hyvin hyvin hitaasti. En pystynyt normaaliin elämään, en käymään kaupassa, saunassa saati uimassa tai liikuntatunneilla. Minulla ei ollut ketään apuna. Itse sinnittelin itseni kuntoon ja nyt taas kuljen esiintymislavoilla tanssimassa ja ulkomailla opettamassa ja opiskelemassa itsekin.
Suosittelen oikeasti sinulle jotain fiksumpaa harrastusta kuin muiden ihmisten syömisten ja painon kyttääminen. Teetkö muuta? Oletko työtön ja päivät pitkät vain junailet näitä tekstejä tänne ja ylikselle? Koska et ole elämässäsi saavuttanut mitään niin katselet amerikkalaisia laihdutusohjelmia ja stalkkaat bopo-somettajia jotta saisit edes heihin verrattuna kokea itsesi jossain onnistuneeksi: et ole lihonut yhtä isoksi!
Tiedoksesi, ostin juuri pikkupikku narubikinit jotka päällä tulen seuraavat lämpimät päivät kekkaloimaan ja uimaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet normaali ap. Ja jos odotat että elämä alkaa kun olet koossa x, se itse elämä menee sillä aikaa ohi. Erityisen haitallista meille naisille tällainen ajattelu sillä meidän kehojen koko vaihtelee elämässä paljon suuremmalla skaalalla kuin miehillä. Topit päälle ja uimaan vaan heti. Itse olemme itsellemme pahimpia kriitikkoja. Oma tunne muiden arvostelusta voi olla murskaava, mutta se harvoin on totta. Itse en ainakaan edes katso ketään kadulla pohtien hänen kokoaan.
Vierailija kirjoitti:
Olet normaali jo nyt, ja vihaamalla itseäsi et saa aikaan mitään tervettä. Jos säilytät uskomuksen että voit uida tai harrastaa seksiä vain tietyn kokoisena, se vainoaa sinua lopun ikäsi. Laihduta ihmeessä, mutta samalla harjoittele pitämään itsestäsi painosta riippumatta ja kokeile, mitä tapahtuu, jos marssitkin häpeää kohti.
On mahdollista yhtä aikaa olla lihava, pitää itsestään kaiken kokoisena, ja laihduttaa.
Olet normaali jo nyt? Selvästi ylipainoisena? No ei ole. Julma fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta menet alle sadan kilon. Sitten voit katsoa halveksuen kaikkia yli satakiloisia.
Ajattele mitä kaikkia ihania terveellisiä herkkuja voit syödä kesän aikana, kun myyntiin tulee tuoreita vesimeloneja ja mansikoita ja vaikka mitä ihanaa, mikä on käytännössä kuin vettä söisi. Kaikkea tuoretta jonka kaloreita ei tarvitse laskea.
Kannattaa miettiä omia ajatuksia, tai voi käydä niin ettet ole koskaan "riittävän laiha".
Sori, en lukenut ketjua, pelkän aloituksen ja ensimmäiset kommentit, ja silti kommentoin. Tuohan on tosi hieno saavutus! 15 kg on jo tosi tuntuva. Itse sokeutuu kehitykselle. Pidä vaan sitkeästi kiinni positiivisesta asenteesta ja jatka, vaikka välillä tulisikin jumivaiheita. Ajattele, miten paljon jo tuo 15 kg on positiivista kehitystä sun terveydessä, ja aivan varmasti myös olossa ja ulkonäössä!
Itse olen n. 105-107 kg... Oma paino tullut sokeriherkuilla ja ihan perusruokaa liikaa syömällä, ns. tunnesyömisellä ja kompensoimalla stressiä ja väsymistä herkuilla ja ruoalla :( Nyt painonnousu on ollut pitkään seis, mutta ei sitä painoa lähdekään. Olen aloittanut aktiivisen urheilun, mutta sehän vain kasvattaa nälkää, eikä paino ole vielä ainakaan pudonnut yhtään. Otan kuitenkin rauhassa, sillä olen syömishäiriötaustainen, enkä halua sitä riesaksi enää. Joten otan pienin askelin!
Hienoa ap, iloitse onnistumisesta ja muista, että olet hyvä ja arvokas aivan painosta riippumatta. Siitä on hyvä jatkaa painoasiaa oman hyvinvoinnin edistämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Kohta menet alle sadan kilon. Sitten voit katsoa halveksuen kaikkia yli satakiloisia.
Ajattele mitä kaikkia ihania terveellisiä herkkuja voit syödä kesän aikana, kun myyntiin tulee tuoreita vesimeloneja ja mansikoita ja vaikka mitä ihanaa, mikä on käytännössä kuin vettä söisi. Kaikkea tuoretta jonka kaloreita ei tarvitse laskea.
Kannattaa miettiä omia ajatuksia, tai voi käydä niin ettet ole koskaan "riittävän laiha".
Tomaatteja! Kurkkua, nam. Kirsikoita herkuksi. Kaikkea ihanan väristä, itse laitan kasvikset jääkaappiin valmiiksi huuhdeltuina ja raasteet ja salaatit on aina valmiina. Jääkaapin sisältö näyttää kauniilta ja houkuttelevalta.
Uimista, pyöräilyä, ulkoilua. Joku kaunis kesämekko. Pienempi kuin viime kesänä ja ensi kesänä taas pienempi.
Huh, todella negatiivista ja veretseisauttavaa kommentointia tässä ketjussa, nyt kun luin tätä läpi! Onpa erikoista, että ketjussa on näitä "kyllä aikuisen ihmisen pitää voida kontrolloida itseään! Läski on niin inhottavaa, hyi!" -tyylisiä kommentoijia. Kyllä te itsekin tiedätte, että tuollainen negatiivisuus ei ole millään tavalla rakentavaa tai auta ylipainosta kärsiviä. Kyllä nämä teidän "totuudet" tietää ihan jokainen ylipainoinen. Ei teillä ole mitään oikeaa halua auttaa, kunhan vain haluatte alleviivatta omaa paremmuuttanne pyrkimällä osoittamaan, että ylipaino olisi jotenkin vain yksilön laiskuutta ja jotain henkistä köyhyyttä ja huonoutta.
Se, mikä teille voi olla helppoa itsekontrollia, voi olla toiselle hyvin vaikeaa. Syö liikaa väsyneenä, tai kun ei yksinkertaisesti osaa muita tunteiden hallintakeinoja. Tiesittekö, että huomattavalla osalla ylipainoisista naisista on seksuaalitrauma? (En muista lukuja, mutta näin on.) Menisitkö ivailemaan vaikka lapsuuden ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhrille, että miksi olet tuollainen luuseri, yrittäisit nyt edes elää niin kuin me kunnon ihmiset jotka tajuamme pitää itsemme normaalipainossa? Jokainen meistä täällä tekee parhaansa, ja on oman pienen elämänne tuhlaamista tulla tänne tahallisesti lyttäämään ja kommentoimaan ikävään sävyyn. Mutta itsehän valitsette, mihin ainutkertaisen elämänne käytätte... Tämän enempää minä en käytä teihin pikkumaisiin negailijoihin. Senkus huutelette siellä anonyymina, eihän se muusta kerro kuin teidän äärimmäisen ankeasta sielunmaisemastanne.
-59
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just katselin eilen kaupungilla, että todella monen naisen normipaino taitaa olla 130-140kg. Olet jo sen alle, 85kg kohdalle et enää poikkea normaalikokoisesta vaikka pituutesi olisi mikä. Vuoden vaihteessa olet jo ihan eri koko luokan ihminen. Oma lähtöni oli lähes 120kg ja nyt paino pyörii siellä 68-75kg välillä. Aina välillä se yrittää itseään takaisin ylös hilata ( noin kerran kolmessa vuodessa tulee kuin tyhjästä yhtäkkiä 7kg) Sen ajan kun jaksaa laittaa vastaan ja sitten hissukseen ne taas häviää. Joten kannattaa valmistautua siihenkin.
Vautsi! Tuohon pyrin itsekin. :) Onnea todella paljon! Nämä kertomukset antaa aina voimaa eteenpäin ja vahvistusta, että kyllä minäkin onnistun. Oikeastaan tiedän sen, että onnistun koska olen niin sen päättänyt. Mitään tekosyitä ei ole. Nautin tästä kaiken lisäksi vaikka se kriittinen osapuoli minussa tulee välillä hetkeksi lannistamaan. Onneksi osaan kuitenkin myös kehua itseäni. Kun niitä portaita tänään kävelin luonnossa niin herranjestas kun puuskutti mutta muistin jatkuvasti kehua itseäni, että hienosti menee.
Minä koen myös, että minulla on sellainen vartalo, joka antaa aika paljon anteeksi ulkonäöllisesti. Olen aina ollut melko lihaksikas rumiinrakenteeltani ja voimaa löytynyt. Se 70-80 kiloa on itselleni jo hyvä saavutus. Tavoitteena nyt lähtökohtaisesti olisi, että painoni tulisi olemaan 75 kiloa laihduttuani, haluan sen myös pysyvän niissä mitoissa. Tässä pyrin ihan elämäntapa remonttiin.
Ap
Silloin kun minä laihdutin ei yli koon 46 ihmisille ollut mitään muuta tarjolla kuin mustia ja violetteja trikoo telttoja. Nykyään löytyy jo kivasti vaatteita kaiken kokoisille kivoilla väreillä ja leikkauksilla. Isompikin nainen voi olla ihan nätin ja tyylikkään näköinen. Jos tämä kesä harmittaa niin varmasti kohtuu hinnalla löytyy jokin kiva kesämekko tai pari missä on kiva olla ja näyttäytyä. Mielialan pitäminen positiivisena maksaa itsensä takaisin vaikka ylimeno kauden vaatteisiin ei ehkä tekisi mieli panostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just katselin eilen kaupungilla, että todella monen naisen normipaino taitaa olla 130-140kg. Olet jo sen alle, 85kg kohdalle et enää poikkea normaalikokoisesta vaikka pituutesi olisi mikä. Vuoden vaihteessa olet jo ihan eri koko luokan ihminen. Oma lähtöni oli lähes 120kg ja nyt paino pyörii siellä 68-75kg välillä. Aina välillä se yrittää itseään takaisin ylös hilata ( noin kerran kolmessa vuodessa tulee kuin tyhjästä yhtäkkiä 7kg) Sen ajan kun jaksaa laittaa vastaan ja sitten hissukseen ne taas häviää. Joten kannattaa valmistautua siihenkin.
Mikä juttu tämä on? 157 cm ja 85 kg on ylipainoa. 166cm ja 85 kg on ylipainoa. Jos ap ei ole 190 cm malli, on missä tahansa pituudessa 85 kg ylipainoa. Ei nyt viilata itseä linssiin, 85 kg on paljon.
Se on paljon, mutta se ei ole 100kg eikä 120kg. Jossain vaiheessa hän on 85kg ja sekin on aivan mahtava saavutus kun se hetki tulee.
Normaalisti ihminen kasvaessaan oppii myös hillitsemään käytöstään ja mieltään. Sinä et. Mikä sinun tekosyy on että et ole oppinut hillitsemään käytöstäsi vaan olet lapsen tasolla?