Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Syrjäytyneenä näkee niin selvästi, kuinka älytöntä ns. normaali elämä on
22.05.2023 |
Tarkoitan nyt sitä oravanpyörää, missä suurin osa ihmisistä elää. 90% elämästä suoritetaan: herätään, lapset töihin/kouluun, työpäivän jälkeen prisman kautta kotiin, hoidetaan kotiasiat, kuskataan lapsia sinne tänne, nukkumaan ja tätä toistetaan päivästä toiseen ja haaveillaan viikonlopusta ja kesälomasta.
Onko tuollainen suorituselämä oikeasti onnellista ja tyydyttävää? Vaikea uskoa, että on. Kuinka moni ihan aidosti haluaa elää noin vai onko moni ajautunut siihen, koska niin "kuuluu elää" ja sitä odotetaan yhteiskunnan tai muiden ihmisten taholta.
Aiemmin olen surrut kovasti sitä, että en ole voinut elää tuota elämää. Nyt en enää missään nimessä haluaisi tuohon pyöritykseen. Joskus kun sitä katsoo ulkoa päin, niin se näyttäytyy jopa koomisena. Vähän vaikea selittää, on varmaan vaikea katsoa sitä touhua objektiivisesti jos on siinä keskellä itse.
Kommentit (816)
Itse olen sairastanut kroonista väsymysoireyhtymää jo yli 20 vuotta. Sain työkyvyttömyyspaperit tosin pahimmalla ja koko elämää leimaavimmalla mahdollisella diagnoosilla, jota kenellekään voidaan antaa. Olen kyllä senkin ajan tehnyt mm. omaishoitajuuden töitä, ilman, että sitä on virallistettu. Rahaa, arvostuksesta puhumattakaan, en siitä mitään saanut. Nyt kun viimeisetkin "työt" ovat päättyneet ja olen yhteiskunnasta täysin "syrjäytynyt", en koe, että minusta en enää kenellekään mitään hyötyä. Itse asiassa ajattelen niinpäin, että olisi jo aika lähteä ja poistua tästä maailmasta. Kun ei enää ole elämässä mitään muutakaan, ei ihmissuhteita ja oma asema on omassa asuinpaikassa aika huono. Joutuu kokemaan nimittelemistä ja kiusaamista. Viimeisetkin ihmissuhteet päättyivät vähän aikaa sitten. Joten ei tässä kovin paljon syitä ole täällä enää roikkua. Milloinkahan tuota lähtisi rekan alle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sairastanut kroonista väsymysoireyhtymää jo yli 20 vuotta. Sain työkyvyttömyyspaperit tosin pahimmalla ja koko elämää leimaavimmalla mahdollisella diagnoosilla, jota kenellekään voidaan antaa. Olen kyllä senkin ajan tehnyt mm. omaishoitajuuden töitä, ilman, että sitä on virallistettu. Rahaa, arvostuksesta puhumattakaan, en siitä mitään saanut. Nyt kun viimeisetkin "työt" ovat päättyneet ja olen yhteiskunnasta täysin "syrjäytynyt", en koe, että minusta en enää kenellekään mitään hyötyä. Itse asiassa ajattelen niinpäin, että olisi jo aika lähteä ja poistua tästä maailmasta. Kun ei enää ole elämässä mitään muutakaan, ei ihmissuhteita ja oma asema on omassa asuinpaikassa aika huono. Joutuu kokemaan nimittelemistä ja kiusaamista. Viimeisetkin ihmissuhteet päättyivät vähän aikaa sitten. Joten ei tässä kovin paljon syitä ole täällä enää roikkua. Milloinkahan tuota lähtisi rekan alle?
Skitsofrenia?
Mistä asioista olet kiinnostunut?
Mä olen huomannut, että ns. normaalin elämän eläminen on täynnä kateutta ja ahneutta ja näiden aiheuttamaa velkaantumista. Tästä tulee stressiä jne ja kaikkia v-tuttaa siinä perheessä loppujen lopuksi. Ei ole sekään hääviä elämää.
Mä olen tällainen elämäntapahippi tjsp. Ei mua kiinnosta uudet sohvat tai autot ja talot. Töitä kyllä teen 8-10h arkipäivisin ja tienaan ihan mukavasti. Sekös harmittaa joitakin lähipiiriläisiä :D.
Niinhän se menee, aivopesu aloitetaan jo tarhaiässä piirileikillä ja myöhemmin koulussa (oppivelvollisuus) ja sitten työelämään se on se niin sanottu ihmistehdas missä muokataan ajattelemaan oikealla tavalla.
Ihmisten on enää vaikea ajatella tuon aivopesun jälkeen muuta, vähän kuin pohjois koreassa johtajaa käsketään kunnioittamaan päiväkouluiästä lähtien ja erimieliset toisinajattelevat "saavat huutia" :D
Sama ilmiö siis toistuu Faaraoiden ja Rooman ajoilta kun oli orjakansanosa ja hallitsijat, silloin "menetetty vapaa-aika" maksettiin ruoalla ja katto pään päällä ja pidettiin hengissä., tuosta ei mikään ole muuten muuttunut kuin että orjille annetaan rahallinen korvaus millä ostetaan itse ruoka ja pään päälle katto ; )
Minkäs teet kun paremmasta ei ole tietoa niin sitä ei kaipaakaan :DDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on se hyvä puoli, että voi vaan jäädä kotiin ja miettiä järjestelmän älyttömyyttä. Jos ap asuisi jossain kehitysmaassa, hän eläisi almuilla ja asuisi kadulla.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta syrjäytynyt on aina köyhä. Köyhät asuvat sellaisissa asunnoissa, joihin on varaa. Ajavat autoa vain jos on rahaa, syvät sitä mihin on rahaa. Yksityisyyttä, vapautta ja harrastusten tuomaa mielihyvää varten tarvitsee olla rahaa.
Mitähän ihmeen mielihyvä auto voi tuoda, oli sitten halpa tai kallis? Ymmärrän että maalla on pakko olla auto, mutta että mielihyvää siitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Konseptissa on vain yksi ongelma: miten nykyinen hyvinvoiva Suomi pyörisi jos se on täynnä ihmisiä, jotka eivät halua laittaa rikkaa ristiin homman pyörittämiseksi?
Mikä hyvinvoiva suomi? Samaa soopaa kuin onnellisin kansa. Hyvä maa eliitille mutta huono kaikille muille.
Tai sitten on vain kiitollinen jokaisesta hetkestä jonka saa täällä viettää. Elämä on katoavaista. Kannattaa tehdä niitä asioita joista oikeasti nauttii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut tämä kotona malesiminen ja elämän sivustaseuraaminen on saanut entistä enemmän arvostamaan ns. oravanpyörää. Kyse on elämästä, mahdollisuuksista ja merkityksellisyydestä. Elämä työelämän ulkopuolelela on nin rajoittunutta monin tavoin, että vaihtaisin tämän mukamas aikatauluista vapauden, työhön hetkeäkään miettimättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta syrjäytynyt on aina köyhä. Köyhät asuvat sellaisissa asunnoissa, joihin on varaa. Ajavat autoa vain jos on rahaa, syvät sitä mihin on rahaa. Yksityisyyttä, vapautta ja harrastusten tuomaa mielihyvää varten tarvitsee olla rahaa.
Mitähän ihmeen mielihyvä auto voi tuoda, oli sitten halpa tai kallis? Ymmärrän että maalla on pakko olla auto, mutta että mielihyvää siitä?
Auto tuo liikkuvuuden vapautta. Ainakin minä nautin siitä, että voi ajaa minnen mieli tekee vaikka hetken mielijohteesta. Tekisipä mieli käväistä Hangossa - no mennään, tai Porvoossa- miksei? Ilman jatkuvaa julkisissa kulkuvälineissä, bussien ja junien aikatauluissa ja reiteissä kiinniolemista.
No ei ole autoa-joten roadtrippien luksus rajoittuu polkupyörällä kuljettaviin matkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta syrjäytynyt on aina köyhä. Köyhät asuvat sellaisissa asunnoissa, joihin on varaa. Ajavat autoa vain jos on rahaa, syvät sitä mihin on rahaa. Yksityisyyttä, vapautta ja harrastusten tuomaa mielihyvää varten tarvitsee olla rahaa.
köyhyys kuulostaa paremmalta kuin espoosta helsinkiin töihin menevän keskiluokkaisen perheen isän elämä ,joka on menossa "kauluspaita" töihin!. sen lisäksi kärvistelee monta vuotta ylivelkaantuneena siinä 100 neliön ok-talossa!. jonka keittiöstä löytyy se seksiä pihtaava voimaantunut keittiöjyrä jäkättämässä joka asiasta. penskat huutaa harmonioita keittiöjyrän takana!. loppujen lopuksi tulee ero ja perheen isä harmittelee kun talo pitää myydä ja eipä kerennyt paljoo sen lattioita kuluttaa kun suurin osa ajasta meni , työpaikalla asumiseen työ droidina...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä ihmettä sitä sitten tekisi? Tuota kutsutaan elämäksi. Jos se on kauheaa, pitää tehdä muutoksia.
Yhtä lailla elämää on olla tekemättä mitään. Elämää on se, että hengittää ja sydän lyö.
On, mutta onko se mielekästä saatika onnellista elämää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minut tämä kotona malesiminen ja elämän sivustaseuraaminen on saanut entistä enemmän arvostamaan ns. oravanpyörää. Kyse on elämästä, mahdollisuuksista ja merkityksellisyydestä. Elämä työelämän ulkopuolelela on nin rajoittunutta monin tavoin, että vaihtaisin tämän mukamas aikatauluista vapauden, työhön hetkeäkään miettimättä.
Vapaus valita mitä tekee, milloin tekee tai tekeekö ollenkaan on taas se mun juttu ilman aikataulurajoja.
Voi kalastella ja saunoa mökillä lähteä ulkomaille tehdä töitä ja nauttia vaan jos siltä tuntuu ilman aikataulurajoja.
Ihminen on pienestä pitäen opetettu ja totutettu aikatauluihin mikä on kanssa yksi aivopesun keino itse olen aina vihannut auktoriteettejä ja muiden määräämää aikataulustusta, nyt vihdoinkin vapaus valita! :D
Pellen biisin sanoin Vapaus on suuri vankila
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä ihmettä sitä sitten tekisi? Tuota kutsutaan elämäksi. Jos se on kauheaa, pitää tehdä muutoksia.
Niin, mutta se suorittaminen ei ole elämän elämistä
Joidenkin täytyy suorittaa, että sinäkin saat hoidon ja sossun tuet tilillesi. 🤷
Ole kiitollinen, että osa ihmisistä pitää työntäyteisestä elämästä.
Ei tule kyllä yhtään kadehdittua kela elättejä. Itsellä menee viikossa se~35h duunissa. Päivät ovat suht lepposia ja työkaverit mukavia :) tuloja saan 5-6k/kk miinus verot. Nyt hakemus että kesäloman jälkeen pääsisi tekemään 2/3 osaa työajasta. Kuitenkin jonkun verran sijoitusvarallisuutta kertynyt josta kuukautta kohti jyvitettynä jo ~1500e tulot. Lomalla voin tehdä ja käydä melkeinpä missä huvittaa eikä tartte marketissa kytätä punalappu aleja. Kun kämppä on vajaan 10v päästä maksettu niin saattaa olla että ns firetän ja jään 4-kymppisenä eläkkeelle :) olkaa mun puolesta oravanpyörässä tai kela goldin jäseninä, Ill do it my own way niinkuin kingi sano!
Vierailija kirjoitti:
Jos on päivät kotona niin ei se tarkoita, että on yhteiskunnan elätti.
Olen päivät kotona, mutta en ole hakenut mitään tukia, omilla varoilla nautin elämästä ilman aikatauluja.
Eihän asiassa sitten ole minkäänlaista problematiikkaa, eihän? Eri asia kokonaan jos olisit varaton, ilman omaisuutta ja eläisit tukien varassa, toisten muruista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä ihmettä sitä sitten tekisi? Tuota kutsutaan elämäksi. Jos se on kauheaa, pitää tehdä muutoksia.
Niin, mutta se suorittaminen ei ole elämän elämistä
Joidenkin täytyy suorittaa, että sinäkin saat hoidon ja sossun tuet tilillesi. 🤷
Ole kiitollinen, että osa ihmisistä pitää työntäyteisestä elämästä.
Sekin on valintakysymys miten aikoo tämän lyhyen elämän elää, toiset tykkää äideistä ja toiset tyttäristä
: )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta syrjäytynyt on aina köyhä. Köyhät asuvat sellaisissa asunnoissa, joihin on varaa. Ajavat autoa vain jos on rahaa, syvät sitä mihin on rahaa. Yksityisyyttä, vapautta ja harrastusten tuomaa mielihyvää varten tarvitsee olla rahaa.
Mitähän ihmeen mielihyvä auto voi tuoda, oli sitten halpa tai kallis? Ymmärrän että maalla on pakko olla auto, mutta että mielihyvää siitä?
No trollolloo vaan. Eikö muka ole kiva päästä liikkumaan minne haluaa, milloin haluaa? Tavarakin kulkee mukana säästä piittaamatta.
Alue: Aihe vapaa
Toisaalta syrjäytynyt on aina köyhä. Köyhät asuvat sellaisissa asunnoissa, joihin on varaa. Ajavat autoa vain jos on rahaa, syvät sitä mihin on rahaa. Yksityisyyttä, vapautta ja harrastusten tuomaa mielihyvää varten tarvitsee olla rahaa.