Syrjäytyneenä näkee niin selvästi, kuinka älytöntä ns. normaali elämä on

Eppujen sanoin Taivaassa perseet tervataan

Näitä viittä asiaa ihmiset katuvat eniten kuolinvuoteellaan

Olisinpa elänyt kuten itse halusin, en niin kuin muut odottivat.

Olisinpa tehnyt vähemmän töitä

Olisinpa uskaltanut ilmaista tunteitani.

Olisinpa pitänyt yhteyttä ystäviin.

Olisinpa antanut itseni olla onnellisempi.

: )

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta syrjäytynyt on aina köyhä. Köyhät asuvat sellaisissa asunnoissa, joihin on varaa. Ajavat autoa vain jos on rahaa, syvät sitä mihin on rahaa. Yksityisyyttä, vapautta ja harrastusten tuomaa mielihyvää varten tarvitsee olla rahaa.

Mitähän ihmeen mielihyvä auto voi tuoda, oli sitten halpa tai kallis? Ymmärrän että maalla on pakko olla auto, mutta että mielihyvää siitä?

Auto tuo liikkuvuuden vapautta. Ainakin minä nautin siitä, että voi ajaa minnen mieli tekee vaikka hetken mielijohteesta. Tekisipä mieli käväistä Hangossa - no mennään, tai Porvoossa- miksei? Ilman jatkuvaa julkisissa kulkuvälineissä, bussien ja junien aikatauluissa ja reiteissä kiinniolemista.

No ei ole autoa-joten roadtrippien luksus rajoittuu polkupyörällä kuljettaviin matkoihin.

Mutta eikö autossa istuminen ole tylsää? Vaatii myös koko ajan huomiota olla vastuussa ajamisesta.

Liikeellä oleminen ja reissaaminen ei ole tylsää - etenkään hyvällä porukalla. Junassa ja bussissa reittimatkoilla matkustaminen taasen on ajan kuluttelemista ja turruttavaa, koska silloin ollaan jatkuvalla automaatiomoodilla, eikä poikkeuksen mahdollisuutta ole. Työseen ajaminen on asia erikseen. Rekkakuskin työ ei kiinnostele sillä siihen turtuisi.

Makuasioitahan ne ovat, mutta aiemmin haaveeni muusikkona tai miksaajana/ääniteknikkona työskentelystä sisälsi myös haaveen siitä, että pääsisi matkustamaan ja reissamaan. Enää ei ole kyseisiä haaveita, mutta jos tilaisuus tulisi niin hyppäisin keikkabussiin ja bändin matkaan tai liittyisin tekniikkatiimiin hetkeäkään miettimättä. Toisaalta eipä tällä hetkellä mikään pidättelisi, paitsi elämän realiteetit ja se fakta, että olen täysi tupelo miksaamisessa eikä kaapelointikaan ole vahvuuksiani.

Komppaan 100%

Vajaa 2v nyt yhtäjaksoisesti suht. ok palkkaisessa työssä.

Välillä mietin että tämäkö muka elämän tarkoitus??

Tuntuu että ainoa funktio elämässä on kaatua klo16 jälkeen sänkyyn parin tunnin lataaville päikkäreille

sitten tehdä iltapalaa,käydä kaupassa,pyykätä ja katsoa telkkua tunti tai pari ja mennä nukkumaan odottaen koska helvetinkello taas soi.

Nautintoja elämässä 0 koska mihinkään ei ole aikaa ja mitään ei jaksa tehdä.

Se miten joku jaksaa vielä mahduttaa tähän parisuhteen, hoitaa lapset jne on edelleen täysi mysteeri?

Työttömänä sentään oli aikaakin nauttia elämästä vaikka arki olikin jatkuvaa centeillä kikkailua ja vyön kiristämistä.

Olin siis työttömänä 6v putkeen ja tuumailen että olikin elämäni parasta ja aktiivisinta aikaa....

Vierailija kirjoitti:

Eppujen sanoin Taivaassa perseet tervataan

Näitä viittä asiaa ihmiset katuvat eniten kuolinvuoteellaan

Olisinpa elänyt kuten itse halusin, en niin kuin muut odottivat.

Olisinpa tehnyt vähemmän töitä

Olisinpa uskaltanut ilmaista tunteitani.

Olisinpa pitänyt yhteyttä ystäviin.

Olisinpa antanut itseni olla onnellisempi.

: )

Lista on osittain myrkkyä päättäjille ja yritysjohtajille ; )

Aloittajan kuvaava oravanpyörä vaikuttaa varsin ahdistavalta, mutta ei syrjäytyneenä ole sen paremmin. Itse nautin omasta elämästäni, joka sisältää lapsettomuuden, kivan akateemisen työn, josta maksetaan asiallisesti, asiantuntijatöissä olevan puolison ja hyvän taloudellisen tilanteen. Ei ole käytännössä mitään työn ulkopuolisia velvotteita ja aika ja raha riittävät vaikka mihin.

Itse tein tuota oravanpyörää yli kymmenen vuotta ja jatkuvasti oli kiire, viikonloppuja ja kesälomaa odotti ja työpäivät meni hitaasti ja odotti kotiinpääsyä, sunnuntaisin aina alkoi ottamaan päähän kun taas työviikko alkaa. Nyt olen ollut vuosia työtön eikä ole pienintäkään kiinnostusta palata työelämään, elämä on paljon parempaa työttömänä vaikka rahaa ei juuri ole ylimääräistä. Mitä minä sillä rahalla teen vaikka olisin töissä? En saa edes pankista lainaa omakotitaloon vaikka olisin töissä.

Vierailija kirjoitti:

Meidän täytyy elää. Jos kaikki ajattelisivat kuin AP, meillä ei olisi ruokaa, vettä, vaatteita, taloja, energiaa, jnejne

Itsestään ruoka ei pöytään hypi.

Mainitsemiasi välttämättömyyksiä saisi huomattavasti vähemmälläkin vaivalla ja samalla säästyisi luontoa. Nykyaikana tehdään paljon turhaa työtä, joka on keksitty rahanahneuden takia.

Vierailija kirjoitti:

Meidän täytyy elää. Jos kaikki ajattelisivat kuin AP, meillä ei olisi ruokaa, vettä, vaatteita, taloja, energiaa, jnejne

Itsestään ruoka ei pöytään hypi.

Mielestäni ap:n kirjoitus ei tarkoittanut sitä, että levätään laakereilla. Kyse oli muusta. Siis minun mielestäni.. 

Maapallon ilmasto ja ympäristöongelmat ovat seurausta ihmiskunnan tuhoamisvimmasta eli työstä ja rahan ahneudesta.

Meret kalastetaan tyhjiin ja pilataan Euroopan kokoisilla muovilautoilla jotta varmasti saadaan jäljellekin jäävät kalat ja planktonit tuhottua.

Ainoa tyhmä olento maan päällä joka paskantaa omaan pesäänsä

Pakko on käydä töissä että voi ostaa ruokaa ja maksaa vuokran. Koska olen opiskellut ammatin, jolla aina löytyy töitä, ei ole muuta vaihtoehtoa. Jos irtisanoutuisin töistäni, saisin ihan varmasti heti jotain muuta työtä enkä voisi olla edes kuukautta työttömänä, mutta sen sijaan että olisi mukava vakituinen homma, joutuisin varmaan määräaikaisiin hommiin johonkin ikävään paikkaan jossa en tuntisi ketään. On vaan siis elettävä kesälomaa odotellen vuodesta toiseen, että pystyy irtautumaan töistä ja rentoutumaan. Mulla ei riitä energia vapaa-ajalla mihinkään harrastuksiin, enkä todellakaan voisi kuvitella että olisi aikaa lapsiin, joten en niitä hanki. Töiden jälkeen just vaan kaupan kautta kotiin, tehdä ruokaa ja katsoa joku tv-sarjan jakso tai pelata koneella tunti ja sitten nukkumaan. Kaikki se luovuus mitä mulla joskus oli, on kadonnut oravanpyörän myötä. 

Normaali elämä ei ole ongelma jos siihen tottuu. Tekemiseen, suorittamiseen. Ja normaali elämässä on paljon nautinnollisiakin hetkiä ja lapsistakin voi nauttia.

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö että töistä saa rahaa, pääsee sitten lomalla muuallekin kuin koti nurkkaan. Kokeile itse, mieluummin maksan laskuni itse ja jää vielä rahaa muuhunkin, kuin kituuttelen yhteiskunnan elättinä

Saa rahaa jota ei saa käyttää kuten itse haluaa. Pitäkää tunkkinne.

Jahap. Itse en halua elää köyhyydessä. Se ahdistaa minua enemmän kuin oravanpyörä. Elin köyhyydessä lapsuuteni ja nuoruuteni. Ainainen stressi. Nyt taloudellinen tilanteeni on eron jälkeen heikentynyt ja haluan tästä tilanteesta mahdollisimman nopeasti pois ja takaisin keskiluokkaiseen elämään. On ahdistavaa rajoittaa jatkuvasti menemisiä ja tekemisiä ja jopa syömisiä sen mukaan että rahat on tiukilla. Auton hajoaminen tai hammaslääkäri saattaa yhtäkkiä vetää maton jalkojen alta. Ja suunnilleen ainoa ilmainen huvi on joku kävely ympäriinsä. Haluan tehdä muutakin ja haluan että lasteni on mahdollista tehdä muutakin. Suomessa saa kuitenkin ihan kivasti vapaata töistä. Se riittää kyllä kun työ on sellainen ettei se itsessään masenna.

Olen aina siitä lähtien kun omat aivot ovat tiedostaneet ympäröivän maailman ihmetellyt tätä menoa ja miksi ihmiset suostuvat elää näin. En ole ikinä käsittänyt enkä ole ikinä ollut tuossa oravanpyörässä mukana. Kaikkeen voi tietysti vaikuttaa se että olen autistinen.

Vierailija kirjoitti:

Pakko on käydä töissä että voi ostaa ruokaa ja maksaa vuokran. Koska olen opiskellut ammatin, jolla aina löytyy töitä, ei ole muuta vaihtoehtoa. Jos irtisanoutuisin töistäni, saisin ihan varmasti heti jotain muuta työtä enkä voisi olla edes kuukautta työttömänä, mutta sen sijaan että olisi mukava vakituinen homma, joutuisin varmaan määräaikaisiin hommiin johonkin ikävään paikkaan jossa en tuntisi ketään. On vaan siis elettävä kesälomaa odotellen vuodesta toiseen, että pystyy irtautumaan töistä ja rentoutumaan. Mulla ei riitä energia vapaa-ajalla mihinkään harrastuksiin, enkä todellakaan voisi kuvitella että olisi aikaa lapsiin, joten en niitä hanki. Töiden jälkeen just vaan kaupan kautta kotiin, tehdä ruokaa ja katsoa joku tv-sarjan jakso tai pelata koneella tunti ja sitten nukkumaan. Kaikki se luovuus mitä mulla joskus oli, on kadonnut oravanpyörän myötä. 

Jatkat vain kivemman työpaikan etsimistä. Niitäkin on.

Kyllähän Ap tuossa asiaakin puhui. Mutta ihmettelen vaan, mistä se toimeentulo syrjäytyneille ja työtä vieroksuville? Niitten oravanpyöräläisten selkänahasta se revitään! Eikö ole moraalisesti väärin katsella aamulla verhon raosta, kun toiset lähtevät duuniin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö että töistä saa rahaa, pääsee sitten lomalla muuallekin kuin koti nurkkaan. Kokeile itse, mieluummin maksan laskuni itse ja jää vielä rahaa muuhunkin, kuin kituuttelen yhteiskunnan elättinä

Saa rahaa jota ei saa käyttää kuten itse haluaa. Pitäkää tunkkinne.

Kuka ne rahat vie?

Ihmisillä olisi vain taivas rajana mutta ollaan valittu selkänahasta repiä isojen pallien herroille syötävää.

Siis aivan parasta! Minä olen niiiiiiin kiitollinen, että minulle ehti siunaantua lapsia ja saan näin 40v vanhana tulla kotiin, jossa on elämää ja rakkautta. Aivan mahtavaa lähteä lämpimänä päivänä lasten kanssa rannalle ja nyt jo on ollut muutama lämpimpämpi ilta kun olen vartonut lasta vielä alkuillasta hiekkalaatikolla käen kukkuessa. Aivan mahtavaa, en vaihtaisi tätä elämää mihinkään<3

Elämä yksin, pääsääntöisesti ulkpuolisena tarkkailijana ei olisi minusta elämää lainkaan.

Ihmiskunnan paluu 1700-luvulle olisi suotavaa, silloin aidosti joutui tekemään töitä elääkseen metsästys,kalastus jne...

Ihmisten mukavuudenhalu ja rahan ahneus on saanut tämän kaiken aikaiseksi ja tilanne vaan pahenee nopeammin, toista palloa ei ole tällähetkellä mihin mennä joten ajetaanko kaasu pohjassa påäin seinään kun kilpaillaan siitä kenellä on korkeampi rahapinkka,viimeinen joka tänne voi jää sammuttaa valot ja saa kaikki rahat ja rikkaudet mutta niitäkään ei voi syödä.

Tarvitaankohan noita leipäkoneita ja tehosekoittimia ihan oikeestii? :  )