Lue keskustelun säännöt.
Sain tietää että kaverilla oli sittenkin ollut synttärijuhlat vaikka mulle sanoi että on peruttu
22.05.2023 |
Kaverin piti pitää synttörijuhlat nyt viikonloppuna ja käski mun merkata se kalenteriin jo kauan sitten. No torstaina sitten kaveri ilmoittikin että ai niin en mä jaksa pitää mitään juhlia. En ehtinyt sitten järjestää mitään muutakaan kun mieskin oli omissa menoistaan joten istuin yksin harmissaan kotona.
Sain just tietää, että kaveri oli ollut sittenkin juhlimassa synttäreitään jossain baarissa isolla porukalla.
Enhän mä voi kunnioittaa itseäni enää jos jatkan kaverisuhdetta tällaisen jälkeen?
Kommentit (558)
Mulle jää paska maku suuhun näistä jotka yrittää kaasuvalottaa sitä jota kohtaan on toimittu ikävästi aiemminkin ja nyt sitten tuli viimeinen niitti. Osuu johonkin hermoon selvästi.
Uhri on lapsellinen, dramaattinen, ylireagoi yms myrkkyä ja uhrin pitäisi altistaa itsensä taas ikävästi kohdelleen henkilön painovoimakenttään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätät kaverisuhteen, koska et saanut kutsua synttäreille. Olet lapsellinen.
Tai sitten ap on se aikuinen, joka ei lähde tuollaiseen peliin mukaan. Jossa ensin kutsutaan ja sitten perutaan. Mutta onkin vietetty synttäreitä. Tuollaista peliä jotkut harrastivat, kun itse olin ysärillä ala-asteella. Myös sä et pääse mun synttäreille oli viimeinen keino riitatilanteissa. Tuollaisesta jäi pas**n maku suuhun jo lapsena. Kyyneleiden pyyhkimisen jälkeen sitten etsittiin vähemmän ankeaa seuraa.
Ap nimenomaan ei ole aikuinen. Jos olisi, tätä keskustelua ei olisi tänne avattu ja niin innokkaasti keskusteluun osallistuttu.
Ai mä luulin et tää on just se paikka mihin saa anonyyminä tuulettaa pahaa mieltä tai hakea vertaistukea niin ei tarvi muille perseillä sitten, kun on saanut ajatuksiaan vähän jäsenneltyä.
Nuoret on tuollaisia että on noloa jos välittää mistään
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ajattelette että esim tää on lapsellista ja että aikuiset ei tee näin, teillä on paljon opittavaa. Aikuiset työpaikkakiusaa, valehtelee, kiukuttelee, haukkuu ja niskuroi ihan kuten teinit. Teinit ei vaan oo oppineet peittämään eikä hillitsemään käytöstään vielä.
Siitä olen samaa mieltä, että tällaisia aikuisiakin on, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän lapsellista ja "epäaikuismaista". Aikuismainen käytös noin puhekielessä tarkoittaa juuri sitä, ettei pelata mitään pelejä jne. vaan käyttäydytään asiallisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan ja keskustellaan erimielisyyksistä. Ja tämä koskee molempia osapuolia, koska väärinkäsityksiä tapahtuu, eikä oletuksien varaan tehdä johtopäätöksiä.
Toki kaikki ei tätä koskaan opi, ja kun on selvää, että toinen on tahallaan sinua loukannut, ei sellaisen ihmisen kanssa kannata enää olla tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ajattelette että esim tää on lapsellista ja että aikuiset ei tee näin, teillä on paljon opittavaa. Aikuiset työpaikkakiusaa, valehtelee, kiukuttelee, haukkuu ja niskuroi ihan kuten teinit. Teinit ei vaan oo oppineet peittämään eikä hillitsemään käytöstään vielä.
Siitä olen samaa mieltä, että tällaisia aikuisiakin on, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän lapsellista ja "epäaikuismaista". Aikuismainen käytös noin puhekielessä tarkoittaa juuri sitä, ettei pelata mitään pelejä jne. vaan käyttäydytään asiallisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan ja keskustellaan erimielisyyksistä. Ja tämä koskee molempia osapuolia, koska väärinkäsityksiä tapahtuu, eikä oletuksien varaan tehdä johtopäätöksiä.
Toki kaikki ei tätä koskaan opi, ja kun on selvää, että toinen on tahallaan sinua loukannut, ei sellaisen ihmisen kanssa kannata enää olla tekemisissä.
Sitä mä en tajua mikä tässä on muka epäselvää mitä pitäisi vielä soitella perään ja selvitellä? Kyllä se kaveri olisi selventänyt tilanteen jo oma-alotteisesti, mikäli kyseessä olisi mitään muuta kuin mitä on loogisinta päätellä.
Se kaverihan tässä on lapsellinen kun ei soita ap:lle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ajattelette että esim tää on lapsellista ja että aikuiset ei tee näin, teillä on paljon opittavaa. Aikuiset työpaikkakiusaa, valehtelee, kiukuttelee, haukkuu ja niskuroi ihan kuten teinit. Teinit ei vaan oo oppineet peittämään eikä hillitsemään käytöstään vielä.
Siitä olen samaa mieltä, että tällaisia aikuisiakin on, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän lapsellista ja "epäaikuismaista". Aikuismainen käytös noin puhekielessä tarkoittaa juuri sitä, ettei pelata mitään pelejä jne. vaan käyttäydytään asiallisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan ja keskustellaan erimielisyyksistä. Ja tämä koskee molempia osapuolia, koska väärinkäsityksiä tapahtuu, eikä oletuksien varaan tehdä johtopäätöksiä.
Toki kaikki ei tätä koskaan opi, ja kun on selvää, että toinen on tahallaan sinua loukannut, ei sellaisen ihmisen kanssa kannata enää olla tekemisissä.
Sitä mä en tajua mikä tässä on muka epäselvää mitä pitäisi vielä soitella perään ja selvitellä? Kyllä se kaveri olisi selventänyt tilanteen jo oma-alotteisesti, mikäli kyseessä olisi mitään muuta kuin mitä on loogisinta päätellä.
Se kaverihan tässä on lapsellinen kun ei soita ap:lle.
En varsinaisesti ottanut kantaa mihinkään soittamiseen, vaan siuhen, ettei lapsellista käytöstä määritellä sen mukaan, tekeekö aikuiset koskaan niin.
Mutta siitäkin olen samaa mieltä, että sen kaverin käytös on lapsellista. Ap:sta en osaa sanoa, aloitusviestin perusteella kuulostaa siltä, että on vetänyt johtopäätöksiä oletuksista, jonka perusteella on lapsellista laittaa välit poikki, mutta koska en ole koko ketjua selannut en tiedä, miten tämä on selventynyt niin ettei mitään epäselvää ole. Ja jos ei tosiaan ole niin siihenhän totesinkin, ettei kannata olla tekemisissä.
En ymmärrä myöskään tätä hyökkäävää agressiivisuutta jos joku sanoo, että kannattaa selvittää asia, ennen kun tekee johtopäätöksiä? Aloituksesta ainakaan ei käy ilmi, että tilanne täysin selvä olisi. Eikä varmaan kovinkaan moni tällaisenkaan mielipiteen antanut ole ollut sitä mieltä, että täysin selvässä tapauksessa jossa on tahallisesti tullut loukatuksi pitäisi alkaa hieromaan sopua tai mitään muutakaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en vetäisi herneitä nenään, ennen kuin saisin varmuuden siitä, mitä oikein tapahtui, koska en voi uskoa, että kukaan 30+ olisi noin mean girls teini. Jos näin on, niin sellaisesta tyypistä sietääkin päästä eroon.
Lähtökohtaisesti aika epäkypsää että käskee varaamaan viikonloppuillan ja sitten peruu juuri ennen. Lahjaa ei sentään ollut ehtinyt ostaa. Joku toinen vieras mahdollisesti?
Mielestäni herneet voi vetää nenään jo ilman, että mitään salajuhlia olisi ollutkaan. Ap
Se on tietenkin sinun valintasi jos haluat näin toimia, mutta sekin on melko lapsellista, jos et vielä tiedä mistä tässä oli kyse.
Järkevin tapa toimia on keskustella ihan suoraan asiasta ja kertoa, että olet hieman loukkaantunut, että sanoi sinulle peruneensa juhlat vaikka kuitenkin piti ne. Jos hänellä on tälle jokin järkevä selitys ja kyseessä on epäonninen väärinymmärrys, hän varmasti sen tässä kohtaa kertoo. Jos ei, niin sittenpähän tiedät varmaksi millainen tyyppi hän on.Jos hän luulee että se miten on toimittu on ok tai ei ainakaan sen arvoista että ottaisi yhteyttä ja puhuisi asiasta, kyseessä on sen tyyppinen ihmissuhde jota en halua. En halua olla se jota ensin loukataan näin räikeästi ja sen jälkeen vielä soittelisin oma-aloitteisesti sovinnon perään pyydellen selityksiä. Pallo on hänellä. En menetä paljoakaan jos hänestä ei kuuluisi enää. Ap
Sinuna minä yrittäisin ottaa selvää, mitä tapahtui ainakin siinä tapauksessa, että kyse on ihmisestä, joka on ollut aiemmin jollain tavoin tärkeä. En ehkä syyttelisi tai vaatisi anteeksipyyntöä, mutta oman mielenrauhan kannalta voisi olla parempi saada asiaan selvyys, jottei ystävyyssuhde katkea turhan takia tai jotta et jää hautomaan tapahtunutta.
On yllättävää, miten pitkään epäoikeudenmukaisiksi koetut tapahtumat voivat jäädä mieleen. Minä muistan yhä sen, miten kuvittelin erään tytön olleen minusta kiinnostunut. Tapaamispyyntöihin hän vastasi aina myönteisesti, mutta jostain kumman aikaa ei sitten koskaan löytynyt, kun olisi oikeasti pitänyt sopia tapaamisaika. Olisin paljon mieluummin kuullut rehellisen suoran kieltäytymisen ("kiitos, mutta en ole kiinnostunut") kuin roikkunut viikkoja epävarmuudessa. Vielä 20 vuotta myöhemmin asia saattaa palautua mieleen sopivissa yhteyksissä (kuten tämä keskustelu) ja jään miettimään, miksi en ymmärtänyt, että hän ei ollut minusta kiinnostunut. Eivät ne suoraan tapaamisesta kieltäytyneet ole jääneet vaivaamaan ollenkaan samalla tavalla.
Eli jos suinkin voit, yritä selvittää, mitä tapahtui ja tee päätös jatkosta vasta sen jälkeen.
Sinä jankuttava pitkien romaanien kirjoittelija, lue keskustelu ensin ja palaa sit asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sanoisin sinuna joskus kun olet häneen yhteydessä et olitkin siis juhlimassa.. ja lopettaisin häneen yhteydenpidon.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta tämä tarinasi. Tässä oma tarinani (voi olla, että olen tämän aikoinaan tuskissani jo joskus kirjoittanut tänne; en enää muista). Tunsimme hyvän ystäväni kanssa toisemme lähes 30 vuotta. Olimme toistemme lasten kummit ja yhdessä viettäneet monet hyvät hetket, mutta myös uskoutuneet monista asioista toisillemme.
Kyseinen ystäväni oikein kinusi minulta, että järjestäisin viisikymppiseni ("haluan kovasti tulla juhliisi"). No, järjestin juhlat. Juhlistani seuraavana vuonna ystäväni täytti 50 vuotta ja odotin kutsua ko. synttäreille. Kun kutsua ei kuulunut, kysyin häneltä aikooko hän järjestää juhlat. Ystäväni vastasi: " En järjestä juhlia, vaan olemme lähdössä mieheni ja hänen sukulaispariskunnan kanssa juhlimaan synttäreitäni ulkomaille". Tämä asia oli tietysti minulle ok, vaikka hieman kummastelin sitä, miksi hän vaatimalla vaati minua järjestämään synttärini (joihin halusi nimenomaan tulla), mutta itse ei halunnut järjestää yhtään mitään omana juhlapäivänään.
Kului noin vuosi ja osallistuimme kyseisen ystäväni tyttären (kummityttöni) häihin. Jossain vaihetta iltaa ystäväni lähisukulainen kysyi minulta erästä hyvin henkilökohtaista asiaa. Ihmettelin kovasti tätä, koska kysymyksestä varsin hyvin selvisi ystäväni puhuneen asioistani tälle henkilölle. Tämä ei ollut suurin shokki minulle kyseisissä juhlissa, vaan suurin oli se, että tämä samainen sukulainen ykskaks yllättäen alkoi kertomaan ystäväni 50-vuotisjuhlista ystäväni kotona. Siis juuri niistä, joita ei ystäväni mukaan "järjestetä ollenkaan".
Minun oli hieman vaikea pitää tämän jälkeen pokkaani kummityttöni häissä, kun samalla kertaa ymmärsin luottamukseni petetyn ystäväni toimesta kaksi kertaa: oli puhunut arkaluontoisen asiani eteenpäin ja valehdellut minulle, että ei järjestänyt viisikymppisiään. Tietenkään en halunnut pilata kummityttöni häitä millään draamanäytöksellä, mutta lähdimme häistä pois heti kun se oli häiden ohjelman puolesta mahdollista.
Viimeinen näytös ystävyydellemme oli se, kun ystäväni oli tanssilattialla tyttärensä häissä ja minä näytin hänelle ilmein ja elein olevamme lähdössä kotiin ja vilkutin hänelle tanssilattialle hyvästiksi. Häneltä tuli myöhemmin muutama tekstiviesti; yksi näistä oli "etkö halua olla tekemisissä?" Ei, en halunnut. Olisi ehkä pitänyt kuunnella selityksiä ja puida asiat perusteluineen läpi, mutta en kertakaikkiaan jaksanut tehdä sitä pettymykseltäni ja pahalta mieleltäni. Olin jo aiemmin ollut havaitsevinani ystävässäni kateutta, kun raskaiden lamavuosien jälkeen olimme päässeet mieheni kanssa vihdoin taloudellisesti jaloillemme; mieheni saanut hyvän työpaikan ja itse lähdin jatkamaan työn ohessa opintojani (ystäväni kommentti tähän: "Opiskeletko miehesi vuoksi, jotta kelpaisit hänelle paremmin?") Voisi kai näin jälkikäteen kysyä, että oliko elämä vain vienyt meitä eri suuntiin...
Ainakin eräs opetus edellisestä jäi: Vaikka ihmiset eivät olisi somessa ja asuisivat eri puolilla Suomea, niin siitä huolimatta salatut asiat ja totuus voi tulla ilmi. Tarvitaan esimerkiksi vain yhdet juhlat ja siellä yksi hieman suulaampi ihminen (tapauksessani ystäväni sukulainen), joka romahduttaa illuusion siitä, että asiat pysyisivät salassa.
Todellakin. Onhan sellainen sanontakin, jossa sanotaan, että totuudella on taipumus tulla ilmi. Tiedän lukemattomia vastaavia tarinoita, joissa loppujen lopuksi totuus on tullut ilmi ja juuri sillä tavoin, että se on ollut ikäänkuin täysin sattuman kauppaa.
Joku möläyttää jotakin yleensä jossain kohtaa, sen totuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ärsyttää tapaukset jotka soittelee perään ja vaatii selityksiä siihen ja tuohon. Tulee sellainen matoinen fiilis eikö henkilöllä ole lainkaan itsekunnioitusta. Jos ei natsaa niin ei natsaa ja sillä sipuli.
Minäkin vähän ihmettelen tätä että kuinka paljon te kaikki soittelette kavereiden ( entisten?) perään jos tuollaisia tapahtuu?
Eiköhän aika näytä mistä on kysymys.
Jos oli niin , että AP ei ollut juhliin tervetullut vaikka ensin selvästi kutsuttiin, niin eihän tuosta kaverista enää kuulu. Jos kuitenkin tämä ottaa yhteyttä, on se oiva tilaisuus kysyä noista juhlista ja vastauksen perusteella sitten miettiä onko aihetta jatkoon.
En kyllä varta vasten soittaisi tätä asiaa kysyäkseni. Enkä muutenkaan, kyllä pallo on nyt juhlia viettäneellä kaverilla.Minusta taas outoa, jos ei kysyisi mitään, jos kerran kavereita on oltu. Ihanko oikeasti ette mieti miksi näin kävi eikä kiinnosta tietää syytä?
Kyllä se kiinnostaa ja vaivaakin, mutta soittamalla ja kysymällä ei saa oikeasti rehellistä vastausta, jos kyse on siitä että AP ei ollut tervetullut juhliin. Siinä tulee jos jonkinlaista kiemurtelua ja seliseliä.
Jos taas oli oikeasti kyse , että baarissa sattumalta tapasi kavereita, jotka sitten halusivat nostaa maljan synttärisankarin kunniaksi eikä siinä ollut muuta, niin asia selviää aikanaan.
APn kaveri ottaa yhteyttä ja kertoo sen luonnollisesti aplle koska on " viaton" eikä ole tahallaan vedättänyt tms.
Nyt AP tarvii vain kärsivällisyyttä odottaa, että miten käy.
Kysyä voi sitten jos kaveri ottaa yhteyttä.
Niinpä, kiertelyä ja valehtelua sieltä tulee. Ehkä muka ajateltiin pois jätetyn parasta, koska Anna ja Janita kuitenkin alkavat aina draamailla, eikä pois jätetty varmaan olisi viihtynyt. Tai selitetään, että on käsitetty väärin, ettei pois jätetty edes halunnut tulla. Tai ihan mitä vaan loukkaavaa puppua. Moni suostuu lopulta uskomaan selitykset toisensa jälkeen ja kierre jatkuu.
Vaikka olisi olleet mitkä yllätyssynttärit, niin kyllä valtaosa päivänsankareista esittäisi lahjatoiveena, että saisko yksi kaverikin tulla mukaan juhlimaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ajattelette että esim tää on lapsellista ja että aikuiset ei tee näin, teillä on paljon opittavaa. Aikuiset työpaikkakiusaa, valehtelee, kiukuttelee, haukkuu ja niskuroi ihan kuten teinit. Teinit ei vaan oo oppineet peittämään eikä hillitsemään käytöstään vielä.
Siitä olen samaa mieltä, että tällaisia aikuisiakin on, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän lapsellista ja "epäaikuismaista". Aikuismainen käytös noin puhekielessä tarkoittaa juuri sitä, ettei pelata mitään pelejä jne. vaan käyttäydytään asiallisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan ja keskustellaan erimielisyyksistä. Ja tämä koskee molempia osapuolia, koska väärinkäsityksiä tapahtuu, eikä oletuksien varaan tehdä johtopäätöksiä.
Toki kaikki ei tätä koskaan opi, ja kun on selvää, että toinen on tahallaan sinua loukannut, ei sellaisen ihmisen kanssa kannata enää olla tekemisissä.
Sitä mä en tajua mikä tässä on muka epäselvää mitä pitäisi vielä soitella perään ja selvitellä? Kyllä se kaveri olisi selventänyt tilanteen jo oma-alotteisesti, mikäli kyseessä olisi mitään muuta kuin mitä on loogisinta päätellä.
Se kaverihan tässä on lapsellinen kun ei soita ap:lle.
Se kaveri ei välttämättä edes tiedä, että ap on pahoittanut mielensä. Paljon riippuu siitä, kuinka tärkeänä se kaveri ja ap ovat pitäneet kaveruutta. Ehkä ap on pitänyt kaveriaan hyvinkin läheisenä ystävänä, mutta se kaveri taas on kokenut, että ap on silloin tällöin tavattava tuttava, eikä niinkään läheinen kaveri. Kerrotun perusteella ainakin minulle jää epäselväksi, mitä tapahtui ja miksi tapahtui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ajattelette että esim tää on lapsellista ja että aikuiset ei tee näin, teillä on paljon opittavaa. Aikuiset työpaikkakiusaa, valehtelee, kiukuttelee, haukkuu ja niskuroi ihan kuten teinit. Teinit ei vaan oo oppineet peittämään eikä hillitsemään käytöstään vielä.
Siitä olen samaa mieltä, että tällaisia aikuisiakin on, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän lapsellista ja "epäaikuismaista". Aikuismainen käytös noin puhekielessä tarkoittaa juuri sitä, ettei pelata mitään pelejä jne. vaan käyttäydytään asiallisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan ja keskustellaan erimielisyyksistä. Ja tämä koskee molempia osapuolia, koska väärinkäsityksiä tapahtuu, eikä oletuksien varaan tehdä johtopäätöksiä.
Toki kaikki ei tätä koskaan opi, ja kun on selvää, että toinen on tahallaan sinua loukannut, ei sellaisen ihmisen kanssa kannata enää olla tekemisissä.
Sitä mä en tajua mikä tässä on muka epäselvää mitä pitäisi vielä soitella perään ja selvitellä? Kyllä se kaveri olisi selventänyt tilanteen jo oma-alotteisesti, mikäli kyseessä olisi mitään muuta kuin mitä on loogisinta päätellä.
Se kaverihan tässä on lapsellinen kun ei soita ap:lle.
Se kaveri ei välttämättä edes tiedä, että ap on pahoittanut mielensä. Paljon riippuu siitä, kuinka tärkeänä se kaveri ja ap ovat pitäneet kaveruutta. Ehkä ap on pitänyt kaveriaan hyvinkin läheisenä ystävänä, mutta se kaveri taas on kokenut, että ap on silloin tällöin tavattava tuttava, eikä niinkään läheinen kaveri. Kerrotun perusteella ainakin minulle jää epäselväksi, mitä tapahtui ja miksi tapahtui.
Kaikki eväät tietämiseen kyllä selvästi löytyy, mutta tuskin välittää. Sekin kertoo jo paljon jos pidätellään viikonloppuiltaa varattuna ja perutaan hommat vasta viime tingassa. Jo pelkästään tuosta empaattinen aikuinen ihminen osaisi laittaa kaverille viestiä ja pahoitella että tulipa nyt mokattua. Aikuisilla on paljon isompi homma varata kokonainen ilta toisten juhlia varten kuin nuorilla.
En pysty ymmärtämään tuota väärinkäsityspointtia. Mitä sillä on väliä miksi on tehty? Teot puhuvat enemmän kuin jälkiselitykset ja valkoiset valheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ajattelette että esim tää on lapsellista ja että aikuiset ei tee näin, teillä on paljon opittavaa. Aikuiset työpaikkakiusaa, valehtelee, kiukuttelee, haukkuu ja niskuroi ihan kuten teinit. Teinit ei vaan oo oppineet peittämään eikä hillitsemään käytöstään vielä.
Siitä olen samaa mieltä, että tällaisia aikuisiakin on, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän lapsellista ja "epäaikuismaista". Aikuismainen käytös noin puhekielessä tarkoittaa juuri sitä, ettei pelata mitään pelejä jne. vaan käyttäydytään asiallisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan ja keskustellaan erimielisyyksistä. Ja tämä koskee molempia osapuolia, koska väärinkäsityksiä tapahtuu, eikä oletuksien varaan tehdä johtopäätöksiä.
Toki kaikki ei tätä koskaan opi, ja kun on selvää, että toinen on tahallaan sinua loukannut, ei sellaisen ihmisen kanssa kannata enää olla tekemisissä.
Sitä mä en tajua mikä tässä on muka epäselvää mitä pitäisi vielä soitella perään ja selvitellä? Kyllä se kaveri olisi selventänyt tilanteen jo oma-alotteisesti, mikäli kyseessä olisi mitään muuta kuin mitä on loogisinta päätellä.
Se kaverihan tässä on lapsellinen kun ei soita ap:lle.
En varsinaisesti ottanut kantaa mihinkään soittamiseen, vaan siuhen, ettei lapsellista käytöstä määritellä sen mukaan, tekeekö aikuiset koskaan niin.
Mutta siitäkin olen samaa mieltä, että sen kaverin käytös on lapsellista. Ap:sta en osaa sanoa, aloitusviestin perusteella kuulostaa siltä, että on vetänyt johtopäätöksiä oletuksista, jonka perusteella on lapsellista laittaa välit poikki, mutta koska en ole koko ketjua selannut en tiedä, miten tämä on selventynyt niin ettei mitään epäselvää ole. Ja jos ei tosiaan ole niin siihenhän totesinkin, ettei kannata olla tekemisissä.
En ymmärrä myöskään tätä hyökkäävää agressiivisuutta jos joku sanoo, että kannattaa selvittää asia, ennen kun tekee johtopäätöksiä? Aloituksesta ainakaan ei käy ilmi, että tilanne täysin selvä olisi. Eikä varmaan kovinkaan moni tällaisenkaan mielipiteen antanut ole ollut sitä mieltä, että täysin selvässä tapauksessa jossa on tahallisesti tullut loukatuksi pitäisi alkaa hieromaan sopua tai mitään muutakaan...
Tiivistän. On ollut kilpailuhenkisyyttä, on ollut poisjättämistä aiemminkin (ei näin törkeää), on jätetty esittelemättä yms. Mutta juu hyviä kavereita tuosta huolimatta.
Sanon sen nyt varmaan viidennen kerran, että eniten harmitti se, kun olin varannut illan juuri hänelle ja juhlien peruuntumisesta ilmoitettiin minulle vasta torstaina. Lyhyen varoitusajan takia en ehtinyt keksiä muuta tekemistä ja tämän vuoksi istuin illan yksin kotona harmissani.
Jos kaveri ei itse soita pahoitellakseen sitä että ilmoitti juhlien perumisesta niin myöhään tai kertoakseen jonkun järkevän syyn miksi minua ei kutsuttu ETUKÄTEEN TIEDOSSA olleille synttäreille, en ole kiinnostunut jatkamaan tätä kaverisuhdetta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ajattelette että esim tää on lapsellista ja että aikuiset ei tee näin, teillä on paljon opittavaa. Aikuiset työpaikkakiusaa, valehtelee, kiukuttelee, haukkuu ja niskuroi ihan kuten teinit. Teinit ei vaan oo oppineet peittämään eikä hillitsemään käytöstään vielä.
Siitä olen samaa mieltä, että tällaisia aikuisiakin on, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän lapsellista ja "epäaikuismaista". Aikuismainen käytös noin puhekielessä tarkoittaa juuri sitä, ettei pelata mitään pelejä jne. vaan käyttäydytään asiallisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan ja keskustellaan erimielisyyksistä. Ja tämä koskee molempia osapuolia, koska väärinkäsityksiä tapahtuu, eikä oletuksien varaan tehdä johtopäätöksiä.
Toki kaikki ei tätä koskaan opi, ja kun on selvää, että toinen on tahallaan sinua loukannut, ei sellaisen ihmisen kanssa kannata enää olla tekemisissä.
Sitä mä en tajua mikä tässä on muka epäselvää mitä pitäisi vielä soitella perään ja selvitellä? Kyllä se kaveri olisi selventänyt tilanteen jo oma-alotteisesti, mikäli kyseessä olisi mitään muuta kuin mitä on loogisinta päätellä.
Se kaverihan tässä on lapsellinen kun ei soita ap:lle.
Se kaveri ei välttämättä edes tiedä, että ap on pahoittanut mielensä. Paljon riippuu siitä, kuinka tärkeänä se kaveri ja ap ovat pitäneet kaveruutta. Ehkä ap on pitänyt kaveriaan hyvinkin läheisenä ystävänä, mutta se kaveri taas on kokenut, että ap on silloin tällöin tavattava tuttava, eikä niinkään läheinen kaveri. Kerrotun perusteella ainakin minulle jää epäselväksi, mitä tapahtui ja miksi tapahtui.
Kaikki eväät tietämiseen kyllä selvästi löytyy, mutta tuskin välittää. Sekin kertoo jo paljon jos pidätellään viikonloppuiltaa varattuna ja perutaan hommat vasta viime tingassa. Jo pelkästään tuosta empaattinen aikuinen ihminen osaisi laittaa kaverille viestiä ja pahoitella että tulipa nyt mokattua. Aikuisilla on paljon isompi homma varata kokonainen ilta toisten juhlia varten kuin nuorilla.
En pysty ymmärtämään tuota väärinkäsityspointtia. Mitä sillä on väliä miksi on tehty? Teot puhuvat enemmän kuin jälkiselitykset ja valkoiset valheet.
Se "väärinkäsityspointti" liittyy siihen, että minun kokemukseni mukaan ihmisillä ei ole koskaan liikaa ystäviä. Ystäviä ei etenkään aikuisen ole helppo saada lisää, joten ystäviä ei kannata myöskään menettää vain siksi, että olettaa asioita. On mahdollista, että ap:n kaveri on toiminut törkeästi, mutta kerrotun perusteella on mahdollista, että kyse on myös väärinkäsityksistä ja ajattelemattomuudesta. Minusta se kannattaisi varmistaa ennen välien katkaisua. Kyllä sen vastauksista (sisältö, äänensävy, kiertely) kuulee, onko vastaus totta, valhetta vai kaunistelua.
Jos kyseessä ei ollut varsinainen ystävyys, vaan pelkkä kaveruus ja/tai ap:llä on muutenkin paljon ystäviä, asialla ei ehkä ole niin suurta väliä. Tosin minun kokemukseni on, että osa ihmisistä puhuu ystävistä, kun tarkoittaa kavereita. Riippuu myös ap:n iästä. Parikymppinen kokee ystävyyden ja kaveruuden aika eri tavalla kuin vaikkapa 50-vuotias ihan siitä syystä, että 20-vuotiaalle ei voi olla ystäviä, jotka on tunnettu 30-40 vuotta ja jotka tiedetään varmasti luotettaviksi myös vähän huonompina hetkinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ajattelette että esim tää on lapsellista ja että aikuiset ei tee näin, teillä on paljon opittavaa. Aikuiset työpaikkakiusaa, valehtelee, kiukuttelee, haukkuu ja niskuroi ihan kuten teinit. Teinit ei vaan oo oppineet peittämään eikä hillitsemään käytöstään vielä.
Siitä olen samaa mieltä, että tällaisia aikuisiakin on, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän lapsellista ja "epäaikuismaista". Aikuismainen käytös noin puhekielessä tarkoittaa juuri sitä, ettei pelata mitään pelejä jne. vaan käyttäydytään asiallisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan ja keskustellaan erimielisyyksistä. Ja tämä koskee molempia osapuolia, koska väärinkäsityksiä tapahtuu, eikä oletuksien varaan tehdä johtopäätöksiä.
Toki kaikki ei tätä koskaan opi, ja kun on selvää, että toinen on tahallaan sinua loukannut, ei sellaisen ihmisen kanssa kannata enää olla tekemisissä.
Sitä mä en tajua mikä tässä on muka epäselvää mitä pitäisi vielä soitella perään ja selvitellä? Kyllä se kaveri olisi selventänyt tilanteen jo oma-alotteisesti, mikäli kyseessä olisi mitään muuta kuin mitä on loogisinta päätellä.
Se kaverihan tässä on lapsellinen kun ei soita ap:lle.
Se kaveri ei välttämättä edes tiedä, että ap on pahoittanut mielensä. Paljon riippuu siitä, kuinka tärkeänä se kaveri ja ap ovat pitäneet kaveruutta. Ehkä ap on pitänyt kaveriaan hyvinkin läheisenä ystävänä, mutta se kaveri taas on kokenut, että ap on silloin tällöin tavattava tuttava, eikä niinkään läheinen kaveri. Kerrotun perusteella ainakin minulle jää epäselväksi, mitä tapahtui ja miksi tapahtui.
Kaikki eväät tietämiseen kyllä selvästi löytyy, mutta tuskin välittää. Sekin kertoo jo paljon jos pidätellään viikonloppuiltaa varattuna ja perutaan hommat vasta viime tingassa. Jo pelkästään tuosta empaattinen aikuinen ihminen osaisi laittaa kaverille viestiä ja pahoitella että tulipa nyt mokattua. Aikuisilla on paljon isompi homma varata kokonainen ilta toisten juhlia varten kuin nuorilla.
En pysty ymmärtämään tuota väärinkäsityspointtia. Mitä sillä on väliä miksi on tehty? Teot puhuvat enemmän kuin jälkiselitykset ja valkoiset valheet.
Se "väärinkäsityspointti" liittyy siihen, että minun kokemukseni mukaan ihmisillä ei ole koskaan liikaa ystäviä. Ystäviä ei etenkään aikuisen ole helppo saada lisää, joten ystäviä ei kannata myöskään menettää vain siksi, että olettaa asioita. On mahdollista, että ap:n kaveri on toiminut törkeästi, mutta kerrotun perusteella on mahdollista, että kyse on myös väärinkäsityksistä ja ajattelemattomuudesta. Minusta se kannattaisi varmistaa ennen välien katkaisua. Kyllä sen vastauksista (sisältö, äänensävy, kiertely) kuulee, onko vastaus totta, valhetta vai kaunistelua.
Jos kyseessä ei ollut varsinainen ystävyys, vaan pelkkä kaveruus ja/tai ap:llä on muutenkin paljon ystäviä, asialla ei ehkä ole niin suurta väliä. Tosin minun kokemukseni on, että osa ihmisistä puhuu ystävistä, kun tarkoittaa kavereita. Riippuu myös ap:n iästä. Parikymppinen kokee ystävyyden ja kaveruuden aika eri tavalla kuin vaikkapa 50-vuotias ihan siitä syystä, että 20-vuotiaalle ei voi olla ystäviä, jotka on tunnettu 30-40 vuotta ja jotka tiedetään varmasti luotettaviksi myös vähän huonompina hetkinä.
Sä vaikutat läheisriippuvaiselta ja sellaiselta jota voi välillä tölviä, kunhan pyytää anteeksi (tietenkin sun pitää tehdä aloite siihenkin)
Et voi kunnioittaa itseäsi jos "palaat" tuohon ihmissuhteeseen vielä.
Olet siinä tapauksessa kynnysmatto, joka saa mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Et voi kunnioittaa itseäsi jos "palaat" tuohon ihmissuhteeseen vielä.
Olet siinä tapauksessa kynnysmatto, joka saa mitä tilaa.
Niinpä. En aio soitella perään ja pyydellä häntä oikeuttamaan mulle käytöksensä. Ei kiinnosta selitykset. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ajattelette että esim tää on lapsellista ja että aikuiset ei tee näin, teillä on paljon opittavaa. Aikuiset työpaikkakiusaa, valehtelee, kiukuttelee, haukkuu ja niskuroi ihan kuten teinit. Teinit ei vaan oo oppineet peittämään eikä hillitsemään käytöstään vielä.
Siitä olen samaa mieltä, että tällaisia aikuisiakin on, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän lapsellista ja "epäaikuismaista". Aikuismainen käytös noin puhekielessä tarkoittaa juuri sitä, ettei pelata mitään pelejä jne. vaan käyttäydytään asiallisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan ja keskustellaan erimielisyyksistä. Ja tämä koskee molempia osapuolia, koska väärinkäsityksiä tapahtuu, eikä oletuksien varaan tehdä johtopäätöksiä.
Toki kaikki ei tätä koskaan opi, ja kun on selvää, että toinen on tahallaan sinua loukannut, ei sellaisen ihmisen kanssa kannata enää olla tekemisissä.
Sitä mä en tajua mikä tässä on muka epäselvää mitä pitäisi vielä soitella perään ja selvitellä? Kyllä se kaveri olisi selventänyt tilanteen jo oma-alotteisesti, mikäli kyseessä olisi mitään muuta kuin mitä on loogisinta päätellä.
Se kaverihan tässä on lapsellinen kun ei soita ap:lle.
En varsinaisesti ottanut kantaa mihinkään soittamiseen, vaan siuhen, ettei lapsellista käytöstä määritellä sen mukaan, tekeekö aikuiset koskaan niin.
Mutta siitäkin olen samaa mieltä, että sen kaverin käytös on lapsellista. Ap:sta en osaa sanoa, aloitusviestin perusteella kuulostaa siltä, että on vetänyt johtopäätöksiä oletuksista, jonka perusteella on lapsellista laittaa välit poikki, mutta koska en ole koko ketjua selannut en tiedä, miten tämä on selventynyt niin ettei mitään epäselvää ole. Ja jos ei tosiaan ole niin siihenhän totesinkin, ettei kannata olla tekemisissä.
En ymmärrä myöskään tätä hyökkäävää agressiivisuutta jos joku sanoo, että kannattaa selvittää asia, ennen kun tekee johtopäätöksiä? Aloituksesta ainakaan ei käy ilmi, että tilanne täysin selvä olisi. Eikä varmaan kovinkaan moni tällaisenkaan mielipiteen antanut ole ollut sitä mieltä, että täysin selvässä tapauksessa jossa on tahallisesti tullut loukatuksi pitäisi alkaa hieromaan sopua tai mitään muutakaan...
Tiivistän. On ollut kilpailuhenkisyyttä, on ollut poisjättämistä aiemminkin (ei näin törkeää), on jätetty esittelemättä yms. Mutta juu hyviä kavereita tuosta huolimatta.
Sanon sen nyt varmaan viidennen kerran, että eniten harmitti se, kun olin varannut illan juuri hänelle ja juhlien peruuntumisesta ilmoitettiin minulle vasta torstaina. Lyhyen varoitusajan takia en ehtinyt keksiä muuta tekemistä ja tämän vuoksi istuin illan yksin kotona harmissani.
Jos kaveri ei itse soita pahoitellakseen sitä että ilmoitti juhlien perumisesta niin myöhään tai kertoakseen jonkun järkevän syyn miksi minua ei kutsuttu ETUKÄTEEN TIEDOSSA olleille synttäreille, en ole kiinnostunut jatkamaan tätä kaverisuhdetta. Ap
Miksi muun tekemisen keksiminen olisi vaikeaa? Tietysti peruttu juhla tuntuu ikävältä, jos sitä jää vatvomaan, mutta aina löytyy muuta tekemistä. Kirja käteen ja lukemaan. Tai netistä jokin kiinnostava ohjelma katsottavaksi. Kaivetaan jokin soitin esille ja harjoitellaan, kun yllättäen siihen on aikaa. Pelataan tietokoneella. Tehdään käsitöitä.
Jos kuitenkin olet varma siitä, että haluat katkaista kaverisuhteen, niin mikäpä siinä. Kysehän on sanojesi mukaan pelkästä kaverista, eikä ystävästä. Tee se välien katkaisu selvästi ja suoraan, jos oikeasti haluat katkaista välit. Ystävyyden vähittäinen hiipuminen itsestään on eri asia ja sopii paremmin tapauksiin, joissa ystävyys hiipuu luonnollisista syistä, kuten etäisyys, yhteisten asioiden puute tai vastaavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ajattelette että esim tää on lapsellista ja että aikuiset ei tee näin, teillä on paljon opittavaa. Aikuiset työpaikkakiusaa, valehtelee, kiukuttelee, haukkuu ja niskuroi ihan kuten teinit. Teinit ei vaan oo oppineet peittämään eikä hillitsemään käytöstään vielä.
Siitä olen samaa mieltä, että tällaisia aikuisiakin on, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän lapsellista ja "epäaikuismaista". Aikuismainen käytös noin puhekielessä tarkoittaa juuri sitä, ettei pelata mitään pelejä jne. vaan käyttäydytään asiallisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan ja keskustellaan erimielisyyksistä. Ja tämä koskee molempia osapuolia, koska väärinkäsityksiä tapahtuu, eikä oletuksien varaan tehdä johtopäätöksiä.
Toki kaikki ei tätä koskaan opi, ja kun on selvää, että toinen on tahallaan sinua loukannut, ei sellaisen ihmisen kanssa kannata enää olla tekemisissä.
Sitä mä en tajua mikä tässä on muka epäselvää mitä pitäisi vielä soitella perään ja selvitellä? Kyllä se kaveri olisi selventänyt tilanteen jo oma-alotteisesti, mikäli kyseessä olisi mitään muuta kuin mitä on loogisinta päätellä.
Se kaverihan tässä on lapsellinen kun ei soita ap:lle.
En varsinaisesti ottanut kantaa mihinkään soittamiseen, vaan siuhen, ettei lapsellista käytöstä määritellä sen mukaan, tekeekö aikuiset koskaan niin.
Mutta siitäkin olen samaa mieltä, että sen kaverin käytös on lapsellista. Ap:sta en osaa sanoa, aloitusviestin perusteella kuulostaa siltä, että on vetänyt johtopäätöksiä oletuksista, jonka perusteella on lapsellista laittaa välit poikki, mutta koska en ole koko ketjua selannut en tiedä, miten tämä on selventynyt niin ettei mitään epäselvää ole. Ja jos ei tosiaan ole niin siihenhän totesinkin, ettei kannata olla tekemisissä.
En ymmärrä myöskään tätä hyökkäävää agressiivisuutta jos joku sanoo, että kannattaa selvittää asia, ennen kun tekee johtopäätöksiä? Aloituksesta ainakaan ei käy ilmi, että tilanne täysin selvä olisi. Eikä varmaan kovinkaan moni tällaisenkaan mielipiteen antanut ole ollut sitä mieltä, että täysin selvässä tapauksessa jossa on tahallisesti tullut loukatuksi pitäisi alkaa hieromaan sopua tai mitään muutakaan...
Tiivistän. On ollut kilpailuhenkisyyttä, on ollut poisjättämistä aiemminkin (ei näin törkeää), on jätetty esittelemättä yms. Mutta juu hyviä kavereita tuosta huolimatta.
Sanon sen nyt varmaan viidennen kerran, että eniten harmitti se, kun olin varannut illan juuri hänelle ja juhlien peruuntumisesta ilmoitettiin minulle vasta torstaina. Lyhyen varoitusajan takia en ehtinyt keksiä muuta tekemistä ja tämän vuoksi istuin illan yksin kotona harmissani.
Jos kaveri ei itse soita pahoitellakseen sitä että ilmoitti juhlien perumisesta niin myöhään tai kertoakseen jonkun järkevän syyn miksi minua ei kutsuttu ETUKÄTEEN TIEDOSSA olleille synttäreille, en ole kiinnostunut jatkamaan tätä kaverisuhdetta. Ap
Miksi muun tekemisen keksiminen olisi vaikeaa? Tietysti peruttu juhla tuntuu ikävältä, jos sitä jää vatvomaan, mutta aina löytyy muuta tekemistä. Kirja käteen ja lukemaan. Tai netistä jokin kiinnostava ohjelma katsottavaksi. Kaivetaan jokin soitin esille ja harjoitellaan, kun yllättäen siihen on aikaa. Pelataan tietokoneella. Tehdään käsitöitä.
Jos kuitenkin olet varma siitä, että haluat katkaista kaverisuhteen, niin mikäpä siinä. Kysehän on sanojesi mukaan pelkästä kaverista, eikä ystävästä. Tee se välien katkaisu selvästi ja suoraan, jos oikeasti haluat katkaista välit. Ystävyyden vähittäinen hiipuminen itsestään on eri asia ja sopii paremmin tapauksiin, joissa ystävyys hiipuu luonnollisista syistä, kuten etäisyys, yhteisten asioiden puute tai vastaavat.
Tuijotin seinämaalin kuivumista kyynelten läpi koko illan kun en muutakaan osannut.
Oon sanonut hyvin selvästi mitä teen ja miksi, selitellyt aivan liikaakin jo. Voisit sinäkin jo pikkuhiljaa hyväksyä, ettet voi tällä tavalla aikuista ihmistä (tietenkin lapsellinen sinun mukaasi) ohjailla elämään elämäänsä sinun mielesi mukaan. Me olemme erilaisia ja me teemme erilaisia ratkaisuja elämässä, elämme oman näköistä elämää.
Anna karma hoitaa, sun ei tarvitse. Ap
Ai mä luulin et tää on just se paikka mihin saa anonyyminä tuulettaa pahaa mieltä tai hakea vertaistukea niin ei tarvi muille perseillä sitten, kun on saanut ajatuksiaan vähän jäsenneltyä.