Sain tietää että kaverilla oli sittenkin ollut synttärijuhlat vaikka mulle sanoi että on peruttu
Kaverin piti pitää synttörijuhlat nyt viikonloppuna ja käski mun merkata se kalenteriin jo kauan sitten. No torstaina sitten kaveri ilmoittikin että ai niin en mä jaksa pitää mitään juhlia. En ehtinyt sitten järjestää mitään muutakaan kun mieskin oli omissa menoistaan joten istuin yksin harmissaan kotona.
Sain just tietää, että kaveri oli ollut sittenkin juhlimassa synttäreitään jossain baarissa isolla porukalla.
Enhän mä voi kunnioittaa itseäni enää jos jatkan kaverisuhdetta tällaisen jälkeen?
Kommentit (558)
Vierailija kirjoitti:
Epäilisin tätä provoksi, jos en olisi itsekin hämmentyneenä törmännyt vielä aikuisiällä teinimäisesti käyttäytyviin ihmisiin, jotka jättävät osan porukan ulkopuolelle, pitävät "bestiksiä" jne. En jaksaisi jatkaa kaverisuhdetta tuollaisen jälkeen.
Ellei sitten ole tapahtunut jokin väärinkäsitys - jos olet vaikka perheellinen ja kaverisi lähti sittenkin pienelle baarireissulle sinkkukavereidensa kanssa ja jätti isommat virallisemmat juhlat välistä? Tai jotakin muuta? Itse kysyisin asiasta ystävällisesti, niin ei jää vaivaamaan ja ehkä väärä käsitys tilanteesta toiselle osapuolelle
Miten tuo perheellisyys nyt liittyy yhtään mihinkään? Eikö juhliin voi kutsua ihmisiä, jos niillä on siellä kotona puoliso ja lapsia? Tuskin ne lapset olisi nyt mukaan tulleet.
Te jotka ajattelette että esim tää on lapsellista ja että aikuiset ei tee näin, teillä on paljon opittavaa. Aikuiset työpaikkakiusaa, valehtelee, kiukuttelee, haukkuu ja niskuroi ihan kuten teinit. Teinit ei vaan oo oppineet peittämään eikä hillitsemään käytöstään vielä.
Kuulostaa tutulta. Minullakin oli joskus tuollainen "kaveri", kenelle olin vain hyödyllinen idiootti. Ei kutsunut synttäreille, koska ei mukamas aio juhlia mitenkään. Muuta kautta sain kuulla, että juhlat sittenkin pidettiin isolla porukalla. Eipä siinä sitten mitään, kiva kuulla muilta miten hän valehteli päin naamaa. Tämä tapaus ei yksistään ollut syy siihen miksi kaveruus loppui, ihan liian myöhään tajusin miten hän vain käytti minua hyväkseen aina kun hänen elämäänsä tuli draamaa ja tarvitsi apua yhteen jos toiseenkin ongelmaan.
Ap mainitsi että juo vain max pari illassa. Olisikohan sillä tekemistä asian kanssa, jos kaveri on porukoineen kovia dokaamaan?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta. Minullakin oli joskus tuollainen "kaveri", kenelle olin vain hyödyllinen idiootti. Ei kutsunut synttäreille, koska ei mukamas aio juhlia mitenkään. Muuta kautta sain kuulla, että juhlat sittenkin pidettiin isolla porukalla. Eipä siinä sitten mitään, kiva kuulla muilta miten hän valehteli päin naamaa. Tämä tapaus ei yksistään ollut syy siihen miksi kaveruus loppui, ihan liian myöhään tajusin miten hän vain käytti minua hyväkseen aina kun hänen elämäänsä tuli draamaa ja tarvitsi apua yhteen jos toiseenkin ongelmaan.
Joskus vaan tulee se viimeinen niitti. Minulla oli kanssa kaveri/ystävä, joka tarvitsi minua aina siinä vaiheessa kun piti lähteä etsimään miesseuraa baarista. Kerran hänellä meni hermot kun en lähtenyt, kun lapsi oli toipilaana ja halusin huolehtia hänestä. Sanoi, että soitellaan vissiin sitten kun kersasi muuttaa pois kotoa. En vastannut puhelimeen enää sen jälkeen.
Kuulostaa tutulta tämä tarinasi. Tässä oma tarinani (voi olla, että olen tämän aikoinaan tuskissani jo joskus kirjoittanut tänne; en enää muista). Tunsimme hyvän ystäväni kanssa toisemme lähes 30 vuotta. Olimme toistemme lasten kummit ja yhdessä viettäneet monet hyvät hetket, mutta myös uskoutuneet monista asioista toisillemme.
Kyseinen ystäväni oikein kinusi minulta, että järjestäisin viisikymppiseni ("haluan kovasti tulla juhliisi"). No, järjestin juhlat. Juhlistani seuraavana vuonna ystäväni täytti 50 vuotta ja odotin kutsua ko. synttäreille. Kun kutsua ei kuulunut, kysyin häneltä aikooko hän järjestää juhlat. Ystäväni vastasi: " En järjestä juhlia, vaan olemme lähdössä mieheni ja hänen sukulaispariskunnan kanssa juhlimaan synttäreitäni ulkomaille". Tämä asia oli tietysti minulle ok, vaikka hieman kummastelin sitä, miksi hän vaatimalla vaati minua järjestämään synttärini (joihin halusi nimenomaan tulla), mutta itse ei halunnut järjestää yhtään mitään omana juhlapäivänään.
Kului noin vuosi ja osallistuimme kyseisen ystäväni tyttären (kummityttöni) häihin. Jossain vaihetta iltaa ystäväni lähisukulainen kysyi minulta erästä hyvin henkilökohtaista asiaa. Ihmettelin kovasti tätä, koska kysymyksestä varsin hyvin selvisi ystäväni puhuneen asioistani tälle henkilölle. Tämä ei ollut suurin shokki minulle kyseisissä juhlissa, vaan suurin oli se, että tämä samainen sukulainen ykskaks yllättäen alkoi kertomaan ystäväni 50-vuotisjuhlista ystäväni kotona. Siis juuri niistä, joita ei ystäväni mukaan "järjestetä ollenkaan".
Minun oli hieman vaikea pitää tämän jälkeen pokkaani kummityttöni häissä, kun samalla kertaa ymmärsin luottamukseni petetyn ystäväni toimesta kaksi kertaa: oli puhunut arkaluontoisen asiani eteenpäin ja valehdellut minulle, että ei järjestänyt viisikymppisiään. Tietenkään en halunnut pilata kummityttöni häitä millään draamanäytöksellä, mutta lähdimme häistä pois heti kun se oli häiden ohjelman puolesta mahdollista.
Viimeinen näytös ystävyydellemme oli se, kun ystäväni oli tanssilattialla tyttärensä häissä ja minä näytin hänelle ilmein ja elein olevamme lähdössä kotiin ja vilkutin hänelle tanssilattialle hyvästiksi. Häneltä tuli myöhemmin muutama tekstiviesti; yksi näistä oli "etkö halua olla tekemisissä?" Ei, en halunnut. Olisi ehkä pitänyt kuunnella selityksiä ja puida asiat perusteluineen läpi, mutta en kertakaikkiaan jaksanut tehdä sitä pettymykseltäni ja pahalta mieleltäni. Olin jo aiemmin ollut havaitsevinani ystävässäni kateutta, kun raskaiden lamavuosien jälkeen olimme päässeet mieheni kanssa vihdoin taloudellisesti jaloillemme; mieheni saanut hyvän työpaikan ja itse lähdin jatkamaan työn ohessa opintojani (ystäväni kommentti tähän: "Opiskeletko miehesi vuoksi, jotta kelpaisit hänelle paremmin?") Voisi kai näin jälkikäteen kysyä, että oliko elämä vain vienyt meitä eri suuntiin...
Ainakin eräs opetus edellisestä jäi: Vaikka ihmiset eivät olisi somessa ja asuisivat eri puolilla Suomea, niin siitä huolimatta salatut asiat ja totuus voi tulla ilmi. Tarvitaan esimerkiksi vain yhdet juhlat ja siellä yksi hieman suulaampi ihminen (tapauksessani ystäväni sukulainen), joka romahduttaa illuusion siitä, että asiat pysyisivät salassa.
Jos joku väittää että aikuiset ihmiset eivät tälläistä tee niin ovat väärässä.
Olin kaveriporukassa joka koostui nuhjuisista nörteistä ja suurin osa käyttäytyi samaan tyyliin kuin aloittajan tapauksessa. Tällä teinikäytöksellä varmaan paikattiin sitä etteivät olleet niitä koulun suosituimpia tyttöjä ja poikia :D
Ja tässäkin tapauksessa välien täydellinen välien katkaisu ratkaisi asian.
Vaadi kaveria pitämään uudet juhlat
Vierailija kirjoitti:
Jos joku väittää että aikuiset ihmiset eivät tälläistä tee niin ovat väärässä.
Olin kaveriporukassa joka koostui nuhjuisista nörteistä ja suurin osa käyttäytyi samaan tyyliin kuin aloittajan tapauksessa. Tällä teinikäytöksellä varmaan paikattiin sitä etteivät olleet niitä koulun suosituimpia tyttöjä ja poikia :D
Ja tässäkin tapauksessa välien täydellinen välien katkaisu ratkaisi asian.
Itsellä kokemus että aikuiseksi kasvaneet koulun suosituimmat pissikset taas jääneet kehityksessä tälle tasolle vielä kolmekymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin kyllä itse ihan suoraan, että mistä on kyse, kun järjesti juhlat vaikka sinulle sanoi niiden peruuntuneen. Joka tapauksessa tuollaisen tempun jälkeen saisi kaveri jäädä, joten miksi en nyhtäisi jotain selitystä irti.
Minäkin vähän grilliasin tätä kaveria, että miten sinä nyt tällä tavalla käyttäydyt kaveria kohtaan. Kaveruutta en kyllä jatkaisi missään nimessä.
Moni täällä ilmeisesti pitää riitelemisestä :0
En usko, että tuollaisesta keskustelusta voi saada mitään rakentavaa irti.
Itse antaisin vain koko tyypin olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin kyllä itse ihan suoraan, että mistä on kyse, kun järjesti juhlat vaikka sinulle sanoi niiden peruuntuneen. Joka tapauksessa tuollaisen tempun jälkeen saisi kaveri jäädä, joten miksi en nyhtäisi jotain selitystä irti.
Minäkin vähän grilliasin tätä kaveria, että miten sinä nyt tällä tavalla käyttäydyt kaveria kohtaan. Kaveruutta en kyllä jatkaisi missään nimessä.
Moni täällä ilmeisesti pitää riitelemisestä :0
En usko, että tuollaisesta keskustelusta voi saada mitään rakentavaa irti.
Itse antaisin vain koko tyypin olla.
Niinpä!! Juu juu ihan vaan selvitellään asioita ja kysellään miten asiat on. Hehheh ihanku tos olis mitään selvitettävää. Täytyy päästä purkamaan harmitusta tappelemalla. Sanomaan suorat sanat. Viimeisen sanan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin kyllä itse ihan suoraan, että mistä on kyse, kun järjesti juhlat vaikka sinulle sanoi niiden peruuntuneen. Joka tapauksessa tuollaisen tempun jälkeen saisi kaveri jäädä, joten miksi en nyhtäisi jotain selitystä irti.
Minäkin vähän grilliasin tätä kaveria, että miten sinä nyt tällä tavalla käyttäydyt kaveria kohtaan. Kaveruutta en kyllä jatkaisi missään nimessä.
Moni täällä ilmeisesti pitää riitelemisestä :0
En usko, että tuollaisesta keskustelusta voi saada mitään rakentavaa irti.
Itse antaisin vain koko tyypin olla.
Haukutaan lapselliseksi ja teiniksi jos ei ota luuria käteen ja soita vähän draamaa elämään :D niin miten se meni? Kuka on teini?
Ihmettelen näitä neuvoja soittaa ja penätä selityksiä. Sellainen keskustelu ei voi poikia mitään muuta kuin valkoisia valheita ja lisää pahaa mieltä. Vain läheisriippuvaiset ja rajattomat ihmiset ovat vaatimassa tällaisissakin, itsestäänselvissä tilanteissa vielä jotain closurea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ärsyttää tapaukset jotka soittelee perään ja vaatii selityksiä siihen ja tuohon. Tulee sellainen matoinen fiilis eikö henkilöllä ole lainkaan itsekunnioitusta. Jos ei natsaa niin ei natsaa ja sillä sipuli.
Minäkin vähän ihmettelen tätä että kuinka paljon te kaikki soittelette kavereiden ( entisten?) perään jos tuollaisia tapahtuu?
Eiköhän aika näytä mistä on kysymys.
Jos oli niin , että AP ei ollut juhliin tervetullut vaikka ensin selvästi kutsuttiin, niin eihän tuosta kaverista enää kuulu. Jos kuitenkin tämä ottaa yhteyttä, on se oiva tilaisuus kysyä noista juhlista ja vastauksen perusteella sitten miettiä onko aihetta jatkoon.
En kyllä varta vasten soittaisi tätä asiaa kysyäkseni. Enkä muutenkaan, kyllä pallo on nyt juhlia viettäneellä kaverilla.Minusta taas outoa, jos ei kysyisi mitään, jos kerran kavereita on oltu. Ihanko oikeasti ette mieti miksi näin kävi eikä kiinnosta tietää syytä?
Kyllä se kiinnostaa ja vaivaakin, mutta soittamalla ja kysymällä ei saa oikeasti rehellistä vastausta, jos kyse on siitä että AP ei ollut tervetullut juhliin. Siinä tulee jos jonkinlaista kiemurtelua ja seliseliä.
Jos taas oli oikeasti kyse , että baarissa sattumalta tapasi kavereita, jotka sitten halusivat nostaa maljan synttärisankarin kunniaksi eikä siinä ollut muuta, niin asia selviää aikanaan.
APn kaveri ottaa yhteyttä ja kertoo sen luonnollisesti aplle koska on " viaton" eikä ole tahallaan vedättänyt tms.
Nyt AP tarvii vain kärsivällisyyttä odottaa, että miten käy.
Kysyä voi sitten jos kaveri ottaa yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en vetäisi herneitä nenään, ennen kuin saisin varmuuden siitä, mitä oikein tapahtui, koska en voi uskoa, että kukaan 30+ olisi noin mean girls teini. Jos näin on, niin sellaisesta tyypistä sietääkin päästä eroon.
Lähtökohtaisesti aika epäkypsää että käskee varaamaan viikonloppuillan ja sitten peruu juuri ennen. Lahjaa ei sentään ollut ehtinyt ostaa. Joku toinen vieras mahdollisesti?
Mielestäni herneet voi vetää nenään jo ilman, että mitään salajuhlia olisi ollutkaan. Ap
Se on tietenkin sinun valintasi jos haluat näin toimia, mutta sekin on melko lapsellista, jos et vielä tiedä mistä tässä oli kyse.
Järkevin tapa toimia on keskustella ihan suoraan asiasta ja kertoa, että olet hieman loukkaantunut, että sanoi sinulle peruneensa juhlat vaikka kuitenkin piti ne. Jos hänellä on tälle jokin järkevä selitys ja kyseessä on epäonninen väärinymmärrys, hän varmasti sen tässä kohtaa kertoo. Jos ei, niin sittenpähän tiedät varmaksi millainen tyyppi hän on.Jos hän luulee että se miten on toimittu on ok tai ei ainakaan sen arvoista että ottaisi yhteyttä ja puhuisi asiasta, kyseessä on sen tyyppinen ihmissuhde jota en halua. En halua olla se jota ensin loukataan näin räikeästi ja sen jälkeen vielä soittelisin oma-aloitteisesti sovinnon perään pyydellen selityksiä. Pallo on hänellä. En menetä paljoakaan jos hänestä ei kuuluisi enää. Ap
Kyllä minä soittaisin ja kysyisin, niin eipähän tarvitse miettiä sitten että mitenkö tämä nyt menikään. Sinä vaan maalaat piruja seinillä vaikka ei ole mitään varmuutta asiasta kuitenkaan.
No se on sit mun häpeäni. Jos hänestä ei enää kuulu niin se oli siinä se. Muussa tapaisessa katsotaan tilannekohtaisesti. En soittele hänen peräänsä koska en ole niin epätoivonen. Ap
Tässä nyt olemme taas teinimaailmassa. Ei ystävyyssuhteet ole mitään valtapeliä, missä ruvetaan miettimään, kuka vaikuttaa mitenkin epätoivoiselta soittaessaan ensin. Asia selvästi vaivaa sinua kun siitä ihan aloituksenkin tänne teit, aikuisten maailmassa tällaisessa tilanteessa keskustellaan asiasta asianomaisten kesken eikä mietitä kuka näyttää mitenkin epätoivoiselta soittaessaan ensin.
En tee henkistä metatyötä kenellekään sen jälkeen kun minua on kohdeltu huonosti. Minä en halua sellaisia kavereita joille pitää kantaa tarjottimella esitys, että mikä nyt menikään pieleen ja mitä hänen kuuluisi nyt tehdä. Muuten mitään ei tapahdu. Tässä tapauksessa hän joko tajuaa olevansa se jonka tulee tehdä ele tai sitten ei. Yksinkertaista. Ap
Selvä. Minusta tuo on todella lapsellinen näkökulma asiaan, enkä todellakaan nää ihmissuhteita tuollaisena valtapelinä saati keskusteluja minään "esityksinä". Sinä olet toki siihen oikeutettu ja kuulostaa siltä, että näätte ystävyyssuhteet samalla tavalla joten keskustelu lieneekin turhaa, mutta jos mielipiteesi on noin jyrkkä, mitä ihmettä sitten hait tällä aloitukselta?
Sä taidat ihan itse nähdä valtapelejä siellä missä niitä ei ole ja olet päättänyt tulkita mun viestit ikävimmällä mahdollisella tavalla.
Tein aloituksen siksi koska harmittaa ja halusin käsitellä asiaa. Ilman että vedän ko henkilöä mukaan draamaan. Ap
Kuitenkin hän on ainoa, joka voi kertoa, miten asia oikeasti meni.
Minut kasvatettiin lukemaan ajatuksia ja välttämään avointa keskustelua, joten vielä joskus 15 vuotta sitten olisin menetellyt samoin. Olen vaiheittain opetellut puhumaan suoraan, ja huomannut että nimenomaan se vähentää draamaa.
Olisi mielenkiintoista kuulla sankarin vastaus, jos ihan vain kysyisit suoraan, eikö synttäreiden pitänyt olla peruttu. En katso, että se mitenkään tekisi sinusta altavastaajaa, ainoastaan asiallisen kysymyksen esittäjän.
Mielestäni tässä ei ole kyse päältä- tai altavastaajista. Olen alkoholistin lapsi ja entisessä elämässäni ollut se joka juoksee toisten perässä antaen heidän kohdella minua huonosti ilman että olen osoittanut rajani. Asioista on puhutti mutta käytös ei ole muuttunut, koska olen joka kerta sallinut sen ja roikkunut maisemissa kaukesta huolimatta. Nyt en roiku enää maisemissa ja se on mun oikeus itseäni kunnioittavana aikuisena ihmisenä.
Varmasti tarkoitat ihan hyvää, mutta vaikuttaa aika selvältä että projisoit tosi voimakkaasti. Ap
Kas, meillä on yhteistä. Minäkin olen alkoholistin lapsi, joka on antanut (lähinnä miesten) kohdella itseäni huonosti. Minäkään en enää roiku maisemissa, jos minua ei kunnioiteta. En myöskään enää automaattisesti oleta ihmisistä pahinta, vaan vedän rajoja vasta sitten, kun tiedän varmasti, että siihen on aihetta. Eli siinä kohden, kun puhutut asiat eivät pidä ja sama meno jatkuu.
On kokonaan eri asia puhua asioista ja tehdä tarvittavat johtopäätökset, kuin jäädä maahan potkittavaksi toisen jatkaessa sikailuaan.
On varsin paljon mahdollista, että kaverisi on käyttäytynyt sinua kohtaan juuri niin ikävästi kuin miltä vaikuttaa. Itse olen kokenut myös jossain määrin tyydyttäväksi kertoa omat rajani ja mielipiteeni tuonkaltaisesta käytöksestä. Joskus se on johtanut vilpittömään anteeksipyyntöön ja välien palaamiseen. Joskus siihen, että koko asia on paljastunut väärinkäsitykseksi (koska minulla on edelleen taipumus olettaa pahinta, tätä sattuu edelleen). Joskus olemme todenneet, että emme näe asiaa samalla tavoin ja välit ovat katkenneet. Ikinä minua ei ole harmittanut, että olen nostanut kissan pöydälle.
Omien rajojen osoittamiseen on parempiakin tapoja kuin passiivisaggressiivisuus ja mielipahassa piehtarointi, johon kuuluu mm. tarve avautua muille kokemistaan vääryyksistä.
Eli olet vielä kierteessä jossa soittelet perään ja annat kaasuvalottaa itsesi takaisin toksiseen ihmissuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ärsyttää tapaukset jotka soittelee perään ja vaatii selityksiä siihen ja tuohon. Tulee sellainen matoinen fiilis eikö henkilöllä ole lainkaan itsekunnioitusta. Jos ei natsaa niin ei natsaa ja sillä sipuli.
Oletko sinä se kuuluisa ghostaaja, jolla ei ole pokkaa sano asioita suoraan. Ihan piruuttani kysyisin sinulta seltyksiä.
Ja sinä olet se vänkääjä? Toiset on niin rajattomia, että eivät tajua lopettaa. Kyllä, on ok loukkaantua ap:n tapauksessa sen verran, että ottaa etäisyyttä. Feidaajan tehtävä on selittää jos aikoo selittää, ei feidatun ole mikään pakko kysellä perään.
Itse ottaisin etäisyyttä ihan reilusti, jos ystävästä kuuluisi myöhemmin, jos olisi hyvä selitys, ehkä jatkaisin ystävyyttä, mutta luultavasti en, eihän tuollaiseen voi luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en vetäisi herneitä nenään, ennen kuin saisin varmuuden siitä, mitä oikein tapahtui, koska en voi uskoa, että kukaan 30+ olisi noin mean girls teini. Jos näin on, niin sellaisesta tyypistä sietääkin päästä eroon.
Lähtökohtaisesti aika epäkypsää että käskee varaamaan viikonloppuillan ja sitten peruu juuri ennen. Lahjaa ei sentään ollut ehtinyt ostaa. Joku toinen vieras mahdollisesti?
Mielestäni herneet voi vetää nenään jo ilman, että mitään salajuhlia olisi ollutkaan. Ap
Se on tietenkin sinun valintasi jos haluat näin toimia, mutta sekin on melko lapsellista, jos et vielä tiedä mistä tässä oli kyse.
Järkevin tapa toimia on keskustella ihan suoraan asiasta ja kertoa, että olet hieman loukkaantunut, että sanoi sinulle peruneensa juhlat vaikka kuitenkin piti ne. Jos hänellä on tälle jokin järkevä selitys ja kyseessä on epäonninen väärinymmärrys, hän varmasti sen tässä kohtaa kertoo. Jos ei, niin sittenpähän tiedät varmaksi millainen tyyppi hän on.Jos hän luulee että se miten on toimittu on ok tai ei ainakaan sen arvoista että ottaisi yhteyttä ja puhuisi asiasta, kyseessä on sen tyyppinen ihmissuhde jota en halua. En halua olla se jota ensin loukataan näin räikeästi ja sen jälkeen vielä soittelisin oma-aloitteisesti sovinnon perään pyydellen selityksiä. Pallo on hänellä. En menetä paljoakaan jos hänestä ei kuuluisi enää. Ap
Kyllä minä soittaisin ja kysyisin, niin eipähän tarvitse miettiä sitten että mitenkö tämä nyt menikään. Sinä vaan maalaat piruja seinillä vaikka ei ole mitään varmuutta asiasta kuitenkaan.
No se on sit mun häpeäni. Jos hänestä ei enää kuulu niin se oli siinä se. Muussa tapaisessa katsotaan tilannekohtaisesti. En soittele hänen peräänsä koska en ole niin epätoivonen. Ap
Tässä nyt olemme taas teinimaailmassa. Ei ystävyyssuhteet ole mitään valtapeliä, missä ruvetaan miettimään, kuka vaikuttaa mitenkin epätoivoiselta soittaessaan ensin. Asia selvästi vaivaa sinua kun siitä ihan aloituksenkin tänne teit, aikuisten maailmassa tällaisessa tilanteessa keskustellaan asiasta asianomaisten kesken eikä mietitä kuka näyttää mitenkin epätoivoiselta soittaessaan ensin.
Ei, aikuisten maailmassa sinä saat ihan itse päättää kehen pidät yhteyttä. Jos toinen kohtelee huonosti, ei ole mikään velvollisuus soitella kenenkään perään. Ymmärsin aloituksesta, että aloittajaa on kohdeltu ikävästi aiemminkin joten antaisin olla, ihan omaa energiaa säästääkseni. Kaikki ei vaan tajua. Se joka tekee väärin, pyytää anteeksi. Varmasti "ystävä" on tajuaisi mikä meni pieleen, jos kääntäisi tapahtuneen omalle kohdalleen. Ei ole ydinfysiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap mainitsi että juo vain max pari illassa. Olisikohan sillä tekemistä asian kanssa, jos kaveri on porukoineen kovia dokaamaan?
Mitä väliä? En etsisi syytä, se on aivan turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ihmiset näyttävät sinulle keitä ovat, usko heitä.
Tämä.
Epäilisin tätä provoksi, jos en olisi itsekin hämmentyneenä törmännyt vielä aikuisiällä teinimäisesti käyttäytyviin ihmisiin, jotka jättävät osan porukan ulkopuolelle, pitävät "bestiksiä" jne. En jaksaisi jatkaa kaverisuhdetta tuollaisen jälkeen.
Ellei sitten ole tapahtunut jokin väärinkäsitys - jos olet vaikka perheellinen ja kaverisi lähti sittenkin pienelle baarireissulle sinkkukavereidensa kanssa ja jätti isommat virallisemmat juhlat välistä? Tai jotakin muuta? Itse kysyisin asiasta ystävällisesti, niin ei jää vaivaamaan ja ehkä väärä käsitys tilanteesta toiselle osapuolelle