Lue keskustelun säännöt.
HS: Peruskoulu on kriisissä
21.05.2023 |
2000-luvun alussa Suomessa juhlittiin vielä kestomenestystä kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa, joka mittaa 15-vuotiaiden osaamista. Sen jälkeen tapahtui jotain.
Oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti. Yhä useamman nelosluokkalaisen lukutaito on heikko. Koululaisten tuen tarve on kasvanut, koulut eriytyvät. Opettajat uupuvat ja harkitsevat alan vaihtoa.
Huoli peruskoulusta nousi puheenaiheeksi eduskuntavaaleissa. Puolueet vaativat, että peruskoulu on pelastettava.
Mutta kouluarjen varsinaisten asiantuntijoiden ääni on kuulunut heikosti.
Opettajat kokevat, että heidät on työnnetty syrjään sekä koulukeskustelusta että koulua koskevista uudistuksista - joita on muuten riittänyt viime vuosina.
Kommentit (536)
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Minun suhteeni mikään noista ei ole vaikuttanut mitenkään enkä ymmärrä edes miten pitäisi. Olen lukenut lapsesta asti ihan kamalasti ja silti en osaa kielioppia enkä mitään muutakaan. Musiikkia harrastin monta vuotta ja ainuttakaan nuottia en oppinut. Jos jotkut ei vaan opi mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä johtuu? Oppilaat vähenee joka vuosi koska ikäluokat ovat joka vuosi edellistä pienempiä ja tätä on jatkunut jostain 1960 luvulta lähtien. Jatkuvasti enemmän rahaa laitetaan koulutukseen kun samalla oppilasmäärät pienenevät joten mistä tämä pisa tulosten lasku johtuu ja koko "koulu kriisi" ?
Kaikille oppilaille pitää saada läppärit ja digiopetusmatsku on kalliimpaa kuin analoginen. Ennen opiskeltiin vanhoista kirjoista vuosia, mutta nyt pitää maksaa lisensseistä joka vuosi.
Eikö läppärit kestä myös useita vuosia vai saako ne oppilaat ne läppärit itselleen sitten eli jokaiselle on ostettava joka vuosi uusi läppäri?
Minua itseäni eniten ihmetyttää se että jos vuonna 1980 meillä oli peruskoululaisia 1,5 miljoonaa ja nyt vuonna 2023 peruskoululaisia on alle 1 miljoona ja samalla koulutukseen satsataan joka vuosi enemmän rahaa niin miten koulutus voi olla kriisissä? Jos peruskouluun laitetaan joka vuosi vaikka 1 miljardi rahaa niin haluaisin nähdä mihin se kaikki raha oikein menee.
Siis onko tosiaan niin, että oppitunnilla saa käyttää kännykkää? Tai se saa olla oppilailla mukana? Muistan nähneeni jonkun uutisklipin, jossa kännykät ja älylaitteet laitettiin lokeroihin tuntien ajaksi.. luulisi, että sellainen toimisi.
Tuo digitalisaatio on kaksiteräinen miekka. Onhan se totta, että se on helpottanut monia asioita ja ollut suorastaan vallankumouksellinen. Mutta samalla sitten sen negatiiviset puolet alkavat tulla esiin, aivan kuten jotkut valistuneet aikanaan varoittivat. On myös tutkimuksen arvoinen paikka, miten älylaitteet vaikuttavat ihmisen aivoihin, varsinkin kun niille tosiaan altistutaan ihan pikkulapsesta saakka (viimeksi eilen näin miten lastenrattaissa istuva lapsi räpelsi pientä pädiä). Niillä, joilla on ollut ns. analoginen lapsuus, voi olla aivoissa eroavaisuuksia näihin verrattuna, luulen. Kai sitä kannattaisi tutkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä johtuu? Oppilaat vähenee joka vuosi koska ikäluokat ovat joka vuosi edellistä pienempiä ja tätä on jatkunut jostain 1960 luvulta lähtien. Jatkuvasti enemmän rahaa laitetaan koulutukseen kun samalla oppilasmäärät pienenevät joten mistä tämä pisa tulosten lasku johtuu ja koko "koulu kriisi" ?
Kaikille oppilaille pitää saada läppärit ja digiopetusmatsku on kalliimpaa kuin analoginen. Ennen opiskeltiin vanhoista kirjoista vuosia, mutta nyt pitää maksaa lisensseistä joka vuosi.
Eikö läppärit kestä myös useita vuosia vai saako ne oppilaat ne läppärit itselleen sitten eli jokaiselle on ostettava joka vuosi uusi läppäri?
Minua itseäni eniten ihmetyttää se että jos vuonna 1980 meillä oli peruskoululaisia 1,5 miljoonaa ja nyt vuonna 2023 peruskoululaisia on alle 1 miljoona ja samalla koulutukseen satsataan joka vuosi enemmän rahaa niin miten koulutus voi olla kriisissä? Jos peruskouluun laitetaan joka vuosi vaikka 1 miljardi rahaa niin haluaisin nähdä mihin se kaikki raha oikein menee.
Digiloikka tehtiin tietotekniikkafirmojen taloudellista etua silmällä pitäen.
Tietokoneita ja ohjelmistoja pitää olla koko ajan uusimassa ja päivittämässä, ja näin se digiloikka synnytti jatkuvasti lypsettävän lehmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvältä näyttää tulevaisuus kun maa on pian täynnä luku-kirjoitus-laskutaidottomia "aikuisia", joiden ainoa taito on swaippailla älypuhelinta ja töllöttää loputtomia Tiktok-videoita. Näillä eväilläkö tavoitellaan korkeakoulututkintoa jopa 60-70 prosentille joka ikäluokasta? Tämän idean täytyy olla aprillipila.
Työelämässäkin täytyisi pitää kiinni sovituista asioista ja aikatauluista, ei voi tulla ja mennä miten lystää eikä jättää hommia puolitiehen. Eikä voi räpeltää jatkuvasti puhelinta. Suurimmalle osalle mahtaa tulla siitä melkoiset vieroitusoireet...
Tyhmyys on tuonut mukanaan myös sen, että lapsilta ja nuorilta tuntuu nykyään puuttuvan itsesuojeluvaisto lähes täysin. Ainakin Jyväskylässä näkee käytännössä joka päivä keskellä tietä pyöräileviä ja käveleviä kakaroita, jotka eivät ymmärrä varoa mitään. Kun niiden ohi ajaa autolla, niin ne vain tuijottavat typerä ilme naamallaan.
Sama on kyllä nuorilla autoilijoilla. Typerä ilme naamalla katsotaan kun meinattiin juuri ajaa jonkun yli tai itse vahingossa seinään. Olen itseasiassa ihan varma, että älylaitteet on aivoille haitallisia. On kuin nämä ihmiset olisivat voimakkaissa rauhoittavissa, heillä ei tunnu pelaavan aivojen järjestelmät samalla tavalla. Välittäjäaineisiin on varmasti yhteys, kentien kognitiivisiin kykyihinkin. Voi myös olla, että nettimaailma irrottaa todellisuudesta eikä enää tajuta mikä on tiktokkaamista ja mikä totta. Ja kun se auto sitten jyrää yli kun ajellaan sähkölaudalla typerä ilme naamalla suu auki, mietitään että mitä kävi (jos jää miettimään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Minun suhteeni mikään noista ei ole vaikuttanut mitenkään enkä ymmärrä edes miten pitäisi. Olen lukenut lapsesta asti ihan kamalasti ja silti en osaa kielioppia enkä mitään muutakaan. Musiikkia harrastin monta vuotta ja ainuttakaan nuottia en oppinut. Jos jotkut ei vaan opi mitään?
Kielioppia et osaa luultavasti siksi, ettei sitä juurikaan koulussa ole opetettu. Kieliopin opettaminen on jätetty kovin vähälle 1980-luvulta lähtien. Se on tietysti huolestuttavaa ja virhe. Sen tulokset näkyvät siinä, että suomea yhä harvempi suomalainen osaa. Uutisvälineissäkin näkee kieliopillisesti kelvotonta suomea.
Vierailija kirjoitti:
Viimeisen 10 vuoden sisältö tiivistettynä.
Luokkakoot yläkouluissa kasvanut 20-22 oppilaan ryhmistä 26-30 oppilaaseen. Samaan aikaan tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on kasvanut. Erityistuen oppilaat ovat integroituneina yleisopetuksen luokkaan. 27 oppilaan luokassa voi olla muutama eryityisentuen oppilasta oppimisvaikeuksineen, tehostetun tuen oppilaita kourallinen, pari kielipuolta, muutama s2, joku yksilöllistetty ja muutama täysin keskittymiskyvytön häirikkö.
Siinä missä eritysluokalla on max 10 oppilasta ja opettaja sekä avustaja, yleisopetuksessa aineenopettaja saa pärjätä tällaisen lauman kanssa yksin. Ja kun aineenopettajalla on päivän aikana tällaisia ryhmiä muutama, opettaa aineenopettaja käytännössä päivänaikana pari erkkaluokkaa ja luokallisen muita tuen tarpeessa olevia. Kuinkahan pitkään kukaan kuvittelee, että aineenopettajat jaksavat työssänsä? Siihen 150-250 oppilaaseen mahtuu nimittäin aika monta tuen tarvitsijaa ja aineenopettajan pitäisi huomioida heidät yksilöinä ja opettaa siinä samalla muut yleisopetuksen oppilaat. Ei ole tule onnistumaan. Jokainen joka väittää näin, voi mennä kokeilemaan yläkouluun aineenopettajan töitä.
Liian suurella prosentilla oppilaista todetaan matematiikan oppimisvaikeus jo alakoulussa, ysiluokkalaiset laskevat vielä sormista 2x3=7 eiku 6. Edes kertotauluja ei enää viitsitä alakoulun aikana opiskella ulkoa, joten oppiminen tyssää yläkoulussa siihen, kun oletusarvoista on, että yläkoulun matematiikan sisältöjen ymmärtämisessä opetuksen aikana, on kyettävä seuraamaan opetusta. Mitä tulisi vieraan kielen opiskelusta, jos sanoja ei viitsi opiskella. Sama se on matematiikassakin.
Lukemista ei harrasteta. Useampi valitsee lukukirjakseen kirjan, joka löytyy leffana. Kirjoittaa kirja-analyysin leffapohjalta, jolloin äidinkielenopettaja huomaa, ettei kirjaa olla avattukaan. Asiat jätetään viime hetkeen ja tuskaillaan, kun kirja-analyysi pitäisi olla perjantaina valmis, muttei kirjaa olla aloitettu vielä edes lukemaan, vaikka sitä on työstetty kerta viikkoon oppitunneillakin kahden kuukauden ajan.
Keskittymiskyky ja kyky tehdä jotain yhtä asiaa on romahtanut ihan täysin. Dokumenttia katsottaessa viiden minuutin jälkeen puolella on jo kännykät kädessä tai alettu suttailemaan kynällä paperille, keskustelee kaverin kanssa tai tuijotetaan tyhjyyteen. Kaikki asiat pitäisi tapahtua 2minuutin syklein ja välissä joku sirkuspelle vetää shown.
Luokalle ei käytännössä enää jätetä, joten oppilas siirretään vsop-opetukseen. Oppilas joka ei ole saanut suoritettua vuoden aikana mitään, voi käytännössä jatkaa seuraavalle luokalle. No, missähän välissä se vsop-oppilas opetetaan kun siellä luokassa on se 25 muuta, jolle pitäisi opettaa ko. vuosiluokan sisältö ja yhdelle edellisvuoden? Kuka sen opettaa? Opettaja ei pysty oikein jakautumaan kahdeksikaan ja opettaa samaan kahta eri sisältöä. Puhumattakaan, kun siellä luokassa on vielä se yksilöllistettykin, jolle pitäisi opettaa omaa sisältöä.
Tuhoon tuomittuja ideoita tuotu koulumaailmaan viimeisen 10 vuoden aikana niin rutkasti, että tässä on tulos. Voi lintsata vaikka koko vuoden suorittamatta mitään opintoja, huhti-toukokuussa tehdään parin sivun paketti ruotsista, jotta saa vitosen tai jatketaan vain seuraavalle luokalle, kun oppilaan oikea paikka on erityisluokka yhden ikuisen silmien alla koko ajan eikä joka tunti vaihtuevien aineenopettajien vastuulla.
Integraatioihmiskokeet ovat heitteille jättämistä. Seuraava ongelma on jo oven takana: missä opettajia työhön? Kato jo matemaattisten aineiden osalta alkanut. https://yle.fi/a/3-12231533 Jyväskylän yliopistossa laaditun tuoreen raportin mukaan matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä on laskenut liki 40 prosenttia Suomen yliopistoissa 2010-luvulla
Pari kommenttia edellä olevaan lainaukseen.
1970-luvulla luokissa saattoi olla 30 oppilasta, enemmänkin. Silti me opimme! 4. luokan jälkeen oli jakoa kahteen, eli "etevimmät" siirtyivät pääsykokeilla valittuina keskikouluun ja toisen jatkoivat kansalaiskoulussa. Keskikoululaisia jätettiin surutta luokalle, jos todistukseen tuli 3 nelosta tai ei saanut ehtoja suoritetuksi. Kansa- ja kansalaiskoulussa ilmeisesti vähemmän, sillä heikoimmat siirrettiin apukouluun. Nyt tämä koko lössi on samassa luokassa.
Ei silloin oltu koulunkäynninohjaajista, resurssiopettajista ja muista apuhenkilöistä kuultukaan. Kieltämättä eräitten sijaisten tunneilla oli villiä menoa.
Kertotaulun ulkoa opettelemista ei enää nykyään tarvita, kun kaiken voi laskea laskimella. Tämä oli vanhemman mielipide, kun minä vanhanaikaisena opettajana sitä vaadin. Nyt on sitten samassa luokassa oppilaita, jotka osaavat 8:n kertotaulun, vaikka sitä ei ole vielä opetettu ja niitä, jotka eivät selviä 10:n ylittävistä yhteenlaskuista. Jälkimmäiselle ei ollut edes tukiopetusta.
Integraatiossa jätetään heitteille ihan kaikki. Osa oppii itsekseen tai vanhempien avustuksella, mutta moni ei pysty opiskelemaan kykyjensä mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Minun suhteeni mikään noista ei ole vaikuttanut mitenkään enkä ymmärrä edes miten pitäisi. Olen lukenut lapsesta asti ihan kamalasti ja silti en osaa kielioppia enkä mitään muutakaan. Musiikkia harrastin monta vuotta ja ainuttakaan nuottia en oppinut. Jos jotkut ei vaan opi mitään?
Sanavarastosi on varmaan huomattavasti laajempi, kuin sellaisen, joka ei ole lukenut. Miten sitä musiikkia harrastit jos et oppinut yhtään nuottia? Yhtäkaikki, jotain muuta musiikkiin liittyen olet kuitenkin oppinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Minun suhteeni mikään noista ei ole vaikuttanut mitenkään enkä ymmärrä edes miten pitäisi. Olen lukenut lapsesta asti ihan kamalasti ja silti en osaa kielioppia enkä mitään muutakaan. Musiikkia harrastin monta vuotta ja ainuttakaan nuottia en oppinut. Jos jotkut ei vaan opi mitään?
Kielioppia et osaa luultavasti siksi, ettei sitä juurikaan koulussa ole opetettu. Kieliopin opettaminen on jätetty kovin vähälle 1980-luvulta lähtien. Se on tietysti huolestuttavaa ja virhe. Sen tulokset näkyvät siinä, että suomea yhä harvempi suomalainen osaa. Uutisvälineissäkin näkee kieliopillisesti kelvotonta suomea.
Kieliopin opetus oli mm. sijamuotoja ja sanaluokkia, joita en ole oman peruskoulun päättymisen jälkeen vuosikymmeniin tarvinnut missään muualla kuin äidinkielen opettajan sijaisena. Mihin nykykoululaiset niitä tarvitsevat? Olisi edes yhdyssanat, pilkut ja lauserakenne jotenkin hallussa, niin saisi kirjoituksista selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä johtuu? Oppilaat vähenee joka vuosi koska ikäluokat ovat joka vuosi edellistä pienempiä ja tätä on jatkunut jostain 1960 luvulta lähtien. Jatkuvasti enemmän rahaa laitetaan koulutukseen kun samalla oppilasmäärät pienenevät joten mistä tämä pisa tulosten lasku johtuu ja koko "koulu kriisi" ?
Kaikille oppilaille pitää saada läppärit ja digiopetusmatsku on kalliimpaa kuin analoginen. Ennen opiskeltiin vanhoista kirjoista vuosia, mutta nyt pitää maksaa lisensseistä joka vuosi.
Eikö läppärit kestä myös useita vuosia vai saako ne oppilaat ne läppärit itselleen sitten eli jokaiselle on ostettava joka vuosi uusi läppäri?
Minua itseäni eniten ihmetyttää se että jos vuonna 1980 meillä oli peruskoululaisia 1,5 miljoonaa ja nyt vuonna 2023 peruskoululaisia on alle 1 miljoona ja samalla koulutukseen satsataan joka vuosi enemmän rahaa niin miten koulutus voi olla kriisissä? Jos peruskouluun laitetaan joka vuosi vaikka 1 miljardi rahaa niin haluaisin nähdä mihin se kaikki raha oikein menee.
Digiloikka tehtiin tietotekniikkafirmojen taloudellista etua silmällä pitäen.
Tietokoneita ja ohjelmistoja pitää olla koko ajan uusimassa ja päivittämässä, ja näin se digiloikka synnytti jatkuvasti lypsettävän lehmän.
Tuskin joka vuosi vaihtuvat työkirjat olivat tarpeen. Aapinen, laskukirja ja ruutuvihot riittäisivät alakoulussa aivan hyvin. Laulukirja olisi myös kiva ja ympäristötieto hyödyllinen, mutta uskontokirjasta voisi keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä johtuu? Oppilaat vähenee joka vuosi koska ikäluokat ovat joka vuosi edellistä pienempiä ja tätä on jatkunut jostain 1960 luvulta lähtien. Jatkuvasti enemmän rahaa laitetaan koulutukseen kun samalla oppilasmäärät pienenevät joten mistä tämä pisa tulosten lasku johtuu ja koko "koulu kriisi" ?
Kaikille oppilaille pitää saada läppärit ja digiopetusmatsku on kalliimpaa kuin analoginen. Ennen opiskeltiin vanhoista kirjoista vuosia, mutta nyt pitää maksaa lisensseistä joka vuosi.
Eikö läppärit kestä myös useita vuosia vai saako ne oppilaat ne läppärit itselleen sitten eli jokaiselle on ostettava joka vuosi uusi läppäri?
Minua itseäni eniten ihmetyttää se että jos vuonna 1980 meillä oli peruskoululaisia 1,5 miljoonaa ja nyt vuonna 2023 peruskoululaisia on alle 1 miljoona ja samalla koulutukseen satsataan joka vuosi enemmän rahaa niin miten koulutus voi olla kriisissä? Jos peruskouluun laitetaan joka vuosi vaikka 1 miljardi rahaa niin haluaisin nähdä mihin se kaikki raha oikein menee.
Mistähän rahanpumppaamisesta puhut? https://kuntalehti.fi/uutiset/talous/valtionosuuksien-pieneneminen-pako…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut koulut tarjoaa=pakottaa jo alakoulusta lähtien pelkkään digiopetukseen. Rahat menee laitteisiin, järkyttävän sekaviin sähköisiin materiaaleihin, digitutoreihin, nykymuodin mukaisiin konttorimaisiin rakennuksiin jne. Lapsilla tehdään bisnestä, oppiminen on sivuseikka. Opetus ennen digiloikkaa ja pienryhmien poistamista EI maksanut läheskään niin paljon kuin nykyinen pelleily ja se TOIMI! Tulevaisuuden lasku on aikamoinen tällä digipelleilyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Minun suhteeni mikään noista ei ole vaikuttanut mitenkään enkä ymmärrä edes miten pitäisi. Olen lukenut lapsesta asti ihan kamalasti ja silti en osaa kielioppia enkä mitään muutakaan. Musiikkia harrastin monta vuotta ja ainuttakaan nuottia en oppinut. Jos jotkut ei vaan opi mitään?
Kielioppia et osaa luultavasti siksi, ettei sitä juurikaan koulussa ole opetettu. Kieliopin opettaminen on jätetty kovin vähälle 1980-luvulta lähtien. Se on tietysti huolestuttavaa ja virhe. Sen tulokset näkyvät siinä, että suomea yhä harvempi suomalainen osaa. Uutisvälineissäkin näkee kieliopillisesti kelvotonta suomea.
Kieliopin opetus oli mm. sijamuotoja ja sanaluokkia, joita en ole oman peruskoulun päättymisen jälkeen vuosikymmeniin tarvinnut missään muualla kuin äidinkielen opettajan sijaisena. Mihin nykykoululaiset niitä tarvitsevat? Olisi edes yhdyssanat, pilkut ja lauserakenne jotenkin hallussa, niin saisi kirjoituksista selvää.
Yksi syy opettaa lauseenjäsennystä ynnä muuta kielioppia on jo siinä, että osa lapsista päätyy opiskelemaan filologiaa yliopistoon. Jotta yliopistossa pääsisi kiinni kieliopintoihin, pitää tietysti olla perusvalmiudet kunnossa. Siksi lukiosta pitäisi siirtyä yliopistoon sellaista väkeä, joka hallitsee jo peruskieliopin. Filologeista tulee sitten esimerkiksi kieltenopettajia.
Yliopistot valittavat yleisemminkin, etteivät lukiosta tulevat pärjää yliopiston alkeiskursseilla, kun tiedot ja taidot ovat kovin puuttelliset. Näille joudutaan sitten järjestämään kaikenlaisia valmentavia kursseja ennen varsinaisia tieteenalojen johdantokursseja, mikä tietysti rasittaa yliopistojen resursseja. Se on myös huolestuttavaa ja noloa lukion kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista on meno peruskoulussa parhaimmillaan.
Niin. Tuollaista meno joskus on. Kakarat eivät usko mitään ja vänkäävät vastaan ja kuvaavat videoita jos opettaja vähänkin yrittää ojentaa. Aivan prkleen järjetöntä nykymeno kouluissa.
Kahden minuutin kohdalla tyttö huutaa opettajalle "v#ttu mee imee mvnaa, mummo".
Kun minä 1990-luvulla kävin yläasteen, niin tuollaisesta huudosta kakara olisi lentänyt luokasta ulos suoraan rehtorin puhutteluun. Rehtori olisi sitten ottanut vanhempiin yhteyttä.
Kun olin opettajan sijaisena n. 10 vuotta sitten, paljon kevyemmästä kielenkäytöstä ilmoitin "tulkaas pojat tänne" ja kävelytin rehtorin kansliaan. Kiltisti seurasivat perässä, pienessä maaseutukoulussa. Taivaan kiitos en ole enää opettaja.
Uusi opetussuunnitelma on oikeasti mahtava! Keskitytään opettamaan lapsille niitä tulevaisuuden taitoja, joita oikeasti sivistynyt yhteiskunta 2000-luvulla tarvitsee: monilukutaitoa, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, asioiden yhdistämistä suuriin kokonaisuuksiin, tiedonhakua. Samalla kunnioitetaa vanhoja tutkimustuloksia miten hienomotoriikka, kädentaidot ja taideaineet ovat korvaamattoman tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä. Suomalaiset lapset ovat todella lahjakkaita, loogisia ajattelijoita ja käsistään taitavia.
Mutta. Tämä kaikki toteutetaan pitämällä jokaisessa luokassa 7 psyykkisesti sairasta tai käytöshäiriöistä lasta. Seitsemän aivan pitelemättömän lapsen pitäminen hiljaa on mahdotonta. Kukaan 40 vuottakaan alalla ollut ei pysty laittamaan näitä lapsia koulunpenkkiin ja olemaan hiljaa 45min, KOSKA NE LAPSET TARVITSISIVAT APUA PERUSASIOISSA ENNEN KUN VOIVAT TULLA YLEISOPETUKSEEN.
Lähdin ulkomaille opettajaksi, kun en pysty katsoa enää psyykkisesti sairaden lasten raivokohtauksia tietäen, että ainut mitä se lapsi tarvitsee on rajat, rakkautta ja joillakin pitkä kuntoutusjakso, mutta niihin on vuosien jonot ja vanhemmilla lastenkasvatus ihan hukassa. Tulen takaisin kun inkluusion kaltainen lasten laiminlyönti loppuu. Vanhempiin ei voida vaikuttaa, mutta kouluun voidaan.
>Kännykkä pois
>Opettajalle ruoska
>Kouluun vartijoita
>Tarkkailuluokka
>Osaamiseen perustuvat luokat
>Älylaitteiden minimointi
>Perus (oldschool luokka ja pulpetit)
Kyllä näitä nyt ennenkin on osattu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä johtuu? Oppilaat vähenee joka vuosi koska ikäluokat ovat joka vuosi edellistä pienempiä ja tätä on jatkunut jostain 1960 luvulta lähtien. Jatkuvasti enemmän rahaa laitetaan koulutukseen kun samalla oppilasmäärät pienenevät joten mistä tämä pisa tulosten lasku johtuu ja koko "koulu kriisi" ?
Kaikille oppilaille pitää saada läppärit ja digiopetusmatsku on kalliimpaa kuin analoginen. Ennen opiskeltiin vanhoista kirjoista vuosia, mutta nyt pitää maksaa lisensseistä joka vuosi.
Eikö läppärit kestä myös useita vuosia vai saako ne oppilaat ne läppärit itselleen sitten eli jokaiselle on ostettava joka vuosi uusi läppäri?
Minua itseäni eniten ihmetyttää se että jos vuonna 1980 meillä oli peruskoululaisia 1,5 miljoonaa ja nyt vuonna 2023 peruskoululaisia on alle 1 miljoona ja samalla koulutukseen satsataan joka vuosi enemmän rahaa niin miten koulutus voi olla kriisissä? Jos peruskouluun laitetaan joka vuosi vaikka 1 miljardi rahaa niin haluaisin nähdä mihin se kaikki raha oikein menee.
faktaa fiktion sijasta
https://kuntalehti.fi/uutiset/oppilaskohtainen-euromaara-vahentynyt-vai…
Vierailija kirjoitti:
Muutama perusteesi:
1. Opettajavetoinen opetus takaisin.
Lapset eivät ole kypsiä itseohjautuvuuteen eivätkä itsearviointiin.
2. Avoimet oppimisympäristöt ovat painajainen, erityisesti lievistä nepsyongelmista kärsiville.
Selkeät luokkahuoneet takaisin.
3. Käsin kirjoittaminen takaisin.
4. Lukutaitoon ja lukemiseen panostaminen.
Hyvä lista. Lisään hieman: laskutehtäviä pitää harjoitella ilman laskimia. Päässälaskun pitää sujua ja kertotaulu osata ulkoa ala-asteelta lähtien. Kuvaamataito on hyväksi ja kiva kevennys päivään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon kertoo se, että vakavissaan keskustellaan aiheesta saako kännyt ottaa pois koulupäivän aikana. Miksei saisi. Monessa aikuisten työpaikassa on kännykkäkielto.
En ymmärrä, mikä tässä on ingelma? Taas pitää olla joko tai -valinta? Miksi?
Mielestäni helppoa. Kännykät saa olla tunnilla. Opella on kori. Jos jollakin soi puhelin tai sitä räplätään, se tuodaan koriin. Muut voivat luurinsa pitää. Sillä säästää aikaa. Muutamassa viikossa homma rutinoituu.
Jos sipsin syöminen on tunnilla kielletty, haittaako sipsit siellä repussa? Ei.
Jos tupakointi on kielletty, haittaako ketään tupakat repussa? Ei.
Miten se puhelin olisi erilainen?
Koska jos otat puhelimen pois, vanhemmat tulevat kirjaimellisesti silmille että heidän uniikin lumihiutaleensa oikeuksia on rikottu. Lumihiutaleella pitää olla mahdollisuus vaikkapa vanhemman kanssa viestittelyyn, että vanhempi osaa tuoda kaupasta oikeaa energiajuomaa. Ja tämä ei ole edes vitsi.
Eihän koulumaailman tai muunkaan sääntöjä luoda bimbojen vaatimusten perusteella. Tuollaiset pitäisi voida ohittaa olankohauksella ja sisäänpäin kääntyneellä ivallisella hymyllä.
Ei voi ohittaa olankohautuksella. Lapseni yläkoulussa oli systeemi, että oppitunnin alussa kerättiin puhelimet laatikkoon. Työrauha ja oppilaiden keskittyminen paranivat. Kunnes yksi lumihiutale valitti Aviin, jolloin tämä systeemi kiellettiin. Opettaja on virkamies, jonka on pakko noudattaa esim. Avin ohjeistusta, muuten tulee potkut.
Uutiset tiesivät kertoa jo kymmenen vuotta sitten, että Piilaakson teknologia-entreprenöörit eivät osta jälkikasvulleen kännyköitä ennen murrosikää. Lisäksi niiden käyttöä rajoitetaan. He tietävät, mitä ne ovat ja miten ne vaikuttavat. Suomessa lykätään kännykkä hoitamaan nannyn virkaa jo muutaman vuoden ikäiselle.