Lue keskustelun säännöt.
HS: Peruskoulu on kriisissä
21.05.2023 |
2000-luvun alussa Suomessa juhlittiin vielä kestomenestystä kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa, joka mittaa 15-vuotiaiden osaamista. Sen jälkeen tapahtui jotain.
Oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti. Yhä useamman nelosluokkalaisen lukutaito on heikko. Koululaisten tuen tarve on kasvanut, koulut eriytyvät. Opettajat uupuvat ja harkitsevat alan vaihtoa.
Huoli peruskoulusta nousi puheenaiheeksi eduskuntavaaleissa. Puolueet vaativat, että peruskoulu on pelastettava.
Mutta kouluarjen varsinaisten asiantuntijoiden ääni on kuulunut heikosti.
Opettajat kokevat, että heidät on työnnetty syrjään sekä koulukeskustelusta että koulua koskevista uudistuksista - joita on muuten riittänyt viime vuosina.
Kommentit (536)
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta on muuttunut. Koulutuksen arvo on kyseenalainen, kun se ei enää takaa vakityötä. On nollatuntisopimuksia, pätkätöitä ja valkokaulusköyhälistö.
Motivaatio koulutukseen katoaa, kun sillä ei saavuta mitään.Samaan aikaan kouluttamattomat some-julkkikset keräävät mahtavat tulot ja rikollispomoista tehdään tv-sankareita.
Erittäin fiksusti kirjoitettu ja naulan kantaan joka sana.
T: 14v on/off työttömänä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa pätevä keino puuttua tämmöiseen kehitykseen, on puhdistaa opetushallitus sekä opetusministeriö sataprosenttisesti vihervasemmistolaisista virkamiehistä ja vähentää turhia johtajia kyseisessä laitoksessä pysyvästi. Tilalla kansallismielisiä ihmisiä.
Lait Suomessa säätää eduskunta. Persut oli hallituksessa, joka leikkasi koulutuksesta miljardin. Ryhmäkoot kasvoivat, pahoinvointi lisääntyi. Amisten opetus pilattiin.
Ei pidä sekoittaa nykypersuja soinin persuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista on meno peruskoulussa parhaimmillaan.
Niin. Tuollaista meno joskus on. Kakarat eivät usko mitään ja vänkäävät vastaan ja kuvaavat videoita jos opettaja vähänkin yrittää ojentaa. Aivan prkleen järjetöntä nykymeno kouluissa.
Kahden minuutin kohdalla tyttö huutaa opettajalle "v#ttu mee imee mvnaa, mummo".
Käykääpäs nyt allekirjoittamassa se kansalaisaloite puhelinten käytön kieltämiseksi koulupäivän aikana, kun ei kerran näytä muuten lainsäädäntöön tulevan muutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Lukion opettajana niitän sitä satoa, mitä peruskoulussa ei ole kylvetty.
Pitkäjänteinen opiskelu ei kiinnosta suurta osaa nuorista ollenkaan. Helpompi on pyytää, että saisinko viitosen.
No sinne lukioon ei ole tullutkaan se aines, jonka kanssa se aineenopettaja on jo vääntänyt joka ikinen tunti. He ovat päätyneet ihan eri paikkaan, ammattikouluihin, opistoihin tai tuvalle Suurinosa lukiossa on edelleenkin omasta tahdosta ja motivoituneena saadakseen hyviä numeroita, osa on aina tullut kavereiden mukana hengailemaan, mutta lukion ja peruskoulun ero on siinä, että oppilas vastaa itse suorituksistaan ja etenemisestään, neloset käytössä ja kurssi uusitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista on meno peruskoulussa parhaimmillaan.
Niin. Tuollaista meno joskus on. Kakarat eivät usko mitään ja vänkäävät vastaan ja kuvaavat videoita jos opettaja vähänkin yrittää ojentaa. Aivan prkleen järjetöntä nykymeno kouluissa.
Kahden minuutin kohdalla tyttö huutaa opettajalle "v#ttu mee imee mvnaa, mummo".
Kun minä 1990-luvulla kävin yläasteen, niin tuollaisesta huudosta kakara olisi lentänyt luokasta ulos suoraan rehtorin puhutteluun. Rehtori olisi sitten ottanut vanhempiin yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa pätevä keino puuttua tämmöiseen kehitykseen, on puhdistaa opetushallitus sekä opetusministeriö sataprosenttisesti vihervasemmistolaisista virkamiehistä ja vähentää turhia johtajia kyseisessä laitoksessä pysyvästi. Tilalla kansallismielisiä ihmisiä.
Lait Suomessa säätää eduskunta. Persut oli hallituksessa, joka leikkasi koulutuksesta miljardin. Ryhmäkoot kasvoivat, pahoinvointi lisääntyi. Amisten opetus pilattiin.
Ei pidä sekoittaa nykypersuja soinin persuihin.
Pääosa joukosta on sama, joka silloin oli hyväksymässä kaikki leikkaukset ja olisivat halunneet jatkaa uuden puheenjohtajan kanssa hallituksessa.
Jos nyt kuitenkin jätetään tuollaiset väittelyt tästä ketjusta. Sen tietää aina mihin se johtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukekaa myös tämä :https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b5a66df6-e344-4c2a-b101-64a4be956…
Kyllä ainakin pääkaupunkiseudun koulujen luokissa tämä näkyy vaikka monet väittävät että heikot pisatulokset ovat ainoastaan pellavapäiden takia. Toki heitäkin jonkun verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista on meno peruskoulussa parhaimmillaan.
Niin. Tuollaista meno joskus on. Kakarat eivät usko mitään ja vänkäävät vastaan ja kuvaavat videoita jos opettaja vähänkin yrittää ojentaa. Aivan prkleen järjetöntä nykymeno kouluissa.
Kahden minuutin kohdalla tyttö huutaa opettajalle "v#ttu mee imee mvnaa, mummo".
Kun minä 1990-luvulla kävin yläasteen, niin tuollaisesta huudosta kakara olisi lentänyt luokasta ulos suoraan rehtorin puhutteluun. Rehtori olisi sitten ottanut vanhempiin yhteyttä.
Niin olisikin lentänyt. Eikä luokassa v1ttua huudeltu muutenkaan. Tuolla lyhyellä videopätkällä v1ttua huudellaan jatkuvasti.
Tuossa oli meneillään kaiketi englannintunti. Kysyä sopii, miten tuo tunti edisti englannin oppimista kenenkään kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vihervassarit!
Kiitä mieluummin oikeistoa. Dementiako vaivaa vai miksi et muista, että Sipilän hallitus (kokoomus, persut, keskusta, siniset) leikkasi koulutuksesta 600 miljoonaa euroa. Etkö tosiaan muista, miten se äijä virnuili vaalimainoksissa "koulutuksesta ei leikata" -kyltin kanssa ja leikkasi silti.
Pisa-tulosten lasku alkoi jo 2000-luvun alussa. Viimeisin opetusministeri ei ainakaan tehnyt yhtään mitään peruskoulun tilanteen parantamiseksi.
Pienellä Suomella on ollut maine koulutuksen ja opetuksen suurmaana. Oppilaiden osaamista mittaavien Pisa-testien tulokset ovat kuitenkin laskeneet jo tasaisesti yli 15 vuotta monista syistä.
- Yleisesti ottaen Suomi on menestynyt loistavasti. Historia on varsin kunniakas. Suomi on ollut kaikista parhaimmalla tasolla vuonna 2006. Sen jälkeen trendi on ollut aika tasaisesti heikentyvä, Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto Ahonen sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c04dca49-f242-495e-9b84-6353cd9896b8
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta on muuttunut. Koulutuksen arvo on kyseenalainen, kun se ei enää takaa vakityötä. On nollatuntisopimuksia, pätkätöitä ja valkokaulusköyhälistö.
Motivaatio koulutukseen katoaa, kun sillä ei saavuta mitään.Samaan aikaan kouluttamattomat some-julkkikset keräävät mahtavat tulot ja rikollispomoista tehdään tv-sankareita.
Sehän kuulostaa ysärin alun Venäjältä, kun Neuvostoliitto romahti. Ydinfyysikot lakaisemassa katuja, opettajat viljelivät ruokansa datshoilla ja nuoret haaveilivat mafioson urista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Miten selität sen, että oppimistulokset laskevat jatkuvasti, vaikka yhä suurempi osa oppii lukemaan eskarissa?
Koska peruskoulu panostaa niihin, joilla on jo opittuna tiedot ja taidot? Kokoomuksessa kiljutaan, miten peruskoulu ei preppaa nuoria korkeampaa koulutusastetta kohden. Lasku- ja lukutaidot pitäisi olla halussa peruskouluun siirryttäessä. Kun kerran putoat kärryiltä, putoat lopullisesti. Osa ei päässyt mukaan laisinkaan. Siksi kai ajoivat läpi pakollisen esikouluopetuksen.
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Jep, minun lapsuudessani (kasarilla) minulle ja sisaruksilleni luettiin joka ilta. Opin itse lukemaan 5-vuotiaana, mutta silti vanhempani lukivat minulle joka ilta 5. luokkalaiseksi asti. Kirjastoreissuja tehtiin usein, ja sieltä tuotiin aina urheilukassillinen lainakirjoja kerralla. Ihan itse saimme valita mitä kirjoja halusimme lainata, ja oli aina jotenkin kutkuttavaa päästä katsomaan, että mitä kirjoja hyllyille oli ilmaantunut. Sitten kotiin ja iltapalan äärelle lukemaan. Yksi parhaista lapsuudenmuistoista! 6.-7. luokalla laajensin repertuaariani aikuisten osastolle, ja lainasin sieltä kaikenmaailman tutkimusraportteja ja muita kaunokirjallisuuden lisäksi.
Kirjojen lisäksi aloin jo 4. luokalla lukea sanomalehteä (HS) omasta aloitteestani. Koulusta kotiintullessa luin lehden välipalaa syödessä. Sunnuntailehteä oikein odotin, kun se oli paksumpi kuin viikolla.
Kaikki tuo lukeminen teki sen, että sanavarastoni oli lapsena hyvin laaja ja kirjoitustaitoni (opettajien mukaan) pari vuotta ikäistäni edellä.
Montaa asiaa eivät vanhempani tehneet lapsuudessani oikein, tämä lukuhomma on yksi niistä harvoista. Siitä täytyy kyllä olla kiitollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tämä johtuu? Oppilaat vähenee joka vuosi koska ikäluokat ovat joka vuosi edellistä pienempiä ja tätä on jatkunut jostain 1960 luvulta lähtien. Jatkuvasti enemmän rahaa laitetaan koulutukseen kun samalla oppilasmäärät pienenevät joten mistä tämä pisa tulosten lasku johtuu ja koko "koulu kriisi" ?
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä johtuu? Oppilaat vähenee joka vuosi koska ikäluokat ovat joka vuosi edellistä pienempiä ja tätä on jatkunut jostain 1960 luvulta lähtien. Jatkuvasti enemmän rahaa laitetaan koulutukseen kun samalla oppilasmäärät pienenevät joten mistä tämä pisa tulosten lasku johtuu ja koko "koulu kriisi" ?
Kaikille oppilaille pitää saada läppärit ja digiopetusmatsku on kalliimpaa kuin analoginen. Ennen opiskeltiin vanhoista kirjoista vuosia, mutta nyt pitää maksaa lisensseistä joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa HS:n jutussa oli hyviä pointteja, ja käytännössä samoja mitä itsekkin olen ajatellut olevan syynä:
-Lapsilla on liikaa oikeuksia, pitäisi olla säännöt ja jos niiden mukaan ei toimita, sitten tulee seuraamuksia. Olkoon sitten jälki-istunto/
luokalle jääminen/ pienryhmää tmv. joutuminen jne. Nyt voidaan hyppiä silmille eikä mitään seuraamuksia ole.-Vanhemmille vastuuta, eli jos lapsi vaikka myöhästyy toistuvasti/ei tee läksyjään tmv. niin seuraamuksia VANHEMMILLE. Ihan vaikka sakkorangaistus, tai pakollinen 100h osallistuminen jollekkin vanhemmuuskurssille tmv. sellainen jokaiselle mikä tuntuu ja saa kiinnostumaan sen verran että lapsen perään katsotaan.
-Erityistä tukea tarvitsevat omiin ryhmiinsä, pois tavallisista luokista. Ja S2-lapset pidetään siellä "omalla luokalla" niin pitkään kunnes kieli ja muu oppiminen riittää normaaliin luokkaan siirtymisen, meni siinä sitten 1 tai 5 vuotta.
-Puhelimet pois, avoimet tilat pois, ja paluu hyvällä tavalla "vanhaan" systeemiin. Puhelimista mietin, että ennen kouluun sai (tarpeen vaatiessa) yhteyden soittamalla kansliaan tmv. lienee saa edelleenkin? Tai sitten oppilaat voisivat jättää lukittavaan lokeroon puhelimensa, ja katsoa sitä esim. kerran (vaikka lounaan jälkeen) 5min ajan.
Mä olen varmaan jo aivan mummo (nelikymppisenä), mutta en ymmärrä miksi LAPSEN pitäisi katsoa kännykkää edes lounastunnilla? Siellä koulussa ollaan turvassa, ja jos on hätäasiaa, vanhempi tms. voi soittaa suoraan kouluun. Mitä sinne kännykkään nyt voi tulla normitapauksessa päivittäin niin tärkeää, että sitä on lapsen pakko katsoa 3 tunnin välein?
Alkaa kyllä tuntua melkein, että tämä yhteiskunta on sairas, kännykkäriippuvainen. Eikö edes lapsia voisi yrittää suojata tältä pääkopan sekoittavalta IT-touhulta, kun aikuisena siihen joutuu kuitenkin pakosta jokainen mukaan?
Mulla on tosi hyvät muistot peruskoulujärjestelmästä, etenkin ala-asteelta, ja tosi sääli, etteivät lapset enää saa kokea sitä tukijalkaa. Lukiossa oli jo silloin liikaa itsenäisyyttä. Eikö voitaisi tehdä asiat lapsille yksinkertaisemmiksi? Aikuisena sitä kaaosta kuitenkin tulee joka tuutista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Miten selität sen, että oppimistulokset laskevat jatkuvasti, vaikka yhä suurempi osa oppii lukemaan eskarissa?
Koska peruskoulu panostaa niihin, joilla on jo opittuna tiedot ja taidot? Kokoomuksessa kiljutaan, miten peruskoulu ei preppaa nuoria korkeampaa koulutusastetta kohden. Lasku- ja lukutaidot pitäisi olla halussa peruskouluun siirryttäessä. Kun kerran putoat kärryiltä, putoat lopullisesti. Osa ei päässyt mukaan laisinkaan. Siksi kai ajoivat läpi pakollisen esikouluopetuksen.
Ja pakollisen esiopetuksen aikana oppimistulokset ovat laskeneet kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä johtuu? Oppilaat vähenee joka vuosi koska ikäluokat ovat joka vuosi edellistä pienempiä ja tätä on jatkunut jostain 1960 luvulta lähtien. Jatkuvasti enemmän rahaa laitetaan koulutukseen kun samalla oppilasmäärät pienenevät joten mistä tämä pisa tulosten lasku johtuu ja koko "koulu kriisi" ?
Kaikille oppilaille pitää saada läppärit ja digiopetusmatsku on kalliimpaa kuin analoginen. Ennen opiskeltiin vanhoista kirjoista vuosia, mutta nyt pitää maksaa lisensseistä joka vuosi.
Lapset eivät lue niitä digimateriaaleja. Syitä on ainakin kaksi.
Ensinnäkin samalla laitteella on tiktokit ja instat ja muut somehommelit, ja ne kiinnostavat paljon enemmän kuin sähköinen koulumateriaali. Älylaite vilkuttaa ja piippailee jatkuvasti, kun tulee kavereilta viestejä ja päivityksiä.
Toiseksi, miten ihmeessä lapset jaksaisivat lukea näytöltä paljon tekstejä, kun ei aikuinenkaan sitä halua tehdä. Eihän kenenkään pää ja silmät ja niskat ja hermot kestä pienen puhelimen tai tabletin tai läppärin näytöltä lukemista. Siinä rasittuu kymmenessä minuutissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa pätevä keino puuttua tämmöiseen kehitykseen, on puhdistaa opetushallitus sekä opetusministeriö sataprosenttisesti vihervasemmistolaisista virkamiehistä ja vähentää turhia johtajia kyseisessä laitoksessä pysyvästi. Tilalla kansallismielisiä ihmisiä.
Lait Suomessa säätää eduskunta. Persut oli hallituksessa, joka leikkasi koulutuksesta miljardin. Ryhmäkoot kasvoivat, pahoinvointi lisääntyi. Amisten opetus pilattiin.
Ei pidä sekoittaa nykypersuja soinin persuihin.
Pääosa joukosta on sama, joka silloin oli hyväksymässä kaikki leikkaukset ja olisivat halunneet jatkaa uuden puheenjohtajan kanssa hallituksessa.
Arvostellaanko nyky Perussuomalaiset vasta sitten, kun ovat tehneet työnsä, mikäli nyt hallitukseen pääsevät/joutuvat. Vasemmistoliiton Li Andersson oli viimeiset neljä vuotta opetusministeri. Ja miten tämä neljä vuotta on mennyt, sen kaikki tiedämme. Repikää siitä.
Viimeisen 10 vuoden sisältö tiivistettynä.
Luokkakoot yläkouluissa kasvanut 20-22 oppilaan ryhmistä 26-30 oppilaaseen. Samaan aikaan tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on kasvanut. Erityistuen oppilaat ovat integroituneina yleisopetuksen luokkaan. 27 oppilaan luokassa voi olla muutama eryityisentuen oppilasta oppimisvaikeuksineen, tehostetun tuen oppilaita kourallinen, pari kielipuolta, muutama s2, joku yksilöllistetty ja muutama täysin keskittymiskyvytön häirikkö.
Siinä missä eritysluokalla on max 10 oppilasta ja opettaja sekä avustaja, yleisopetuksessa aineenopettaja saa pärjätä tällaisen lauman kanssa yksin. Ja kun aineenopettajalla on päivän aikana tällaisia ryhmiä muutama, opettaa aineenopettaja käytännössä päivänaikana pari erkkaluokkaa ja luokallisen muita tuen tarpeessa olevia. Kuinkahan pitkään kukaan kuvittelee, että aineenopettajat jaksavat työssänsä? Siihen 150-250 oppilaaseen mahtuu nimittäin aika monta tuen tarvitsijaa ja aineenopettajan pitäisi huomioida heidät yksilöinä ja opettaa siinä samalla muut yleisopetuksen oppilaat. Ei ole tule onnistumaan. Jokainen joka väittää näin, voi mennä kokeilemaan yläkouluun aineenopettajan töitä.
Liian suurella prosentilla oppilaista todetaan matematiikan oppimisvaikeus jo alakoulussa, ysiluokkalaiset laskevat vielä sormista 2x3=7 eiku 6. Edes kertotauluja ei enää viitsitä alakoulun aikana opiskella ulkoa, joten oppiminen tyssää yläkoulussa siihen, kun oletusarvoista on, että yläkoulun matematiikan sisältöjen ymmärtämisessä opetuksen aikana, on kyettävä seuraamaan opetusta. Mitä tulisi vieraan kielen opiskelusta, jos sanoja ei viitsi opiskella. Sama se on matematiikassakin.
Lukemista ei harrasteta. Useampi valitsee lukukirjakseen kirjan, joka löytyy leffana. Kirjoittaa kirja-analyysin leffapohjalta, jolloin äidinkielenopettaja huomaa, ettei kirjaa olla avattukaan. Asiat jätetään viime hetkeen ja tuskaillaan, kun kirja-analyysi pitäisi olla perjantaina valmis, muttei kirjaa olla aloitettu vielä edes lukemaan, vaikka sitä on työstetty kerta viikkoon oppitunneillakin kahden kuukauden ajan.
Keskittymiskyky ja kyky tehdä jotain yhtä asiaa on romahtanut ihan täysin. Dokumenttia katsottaessa viiden minuutin jälkeen puolella on jo kännykät kädessä tai alettu suttailemaan kynällä paperille, keskustelee kaverin kanssa tai tuijotetaan tyhjyyteen. Kaikki asiat pitäisi tapahtua 2minuutin syklein ja välissä joku sirkuspelle vetää shown.
Luokalle ei käytännössä enää jätetä, joten oppilas siirretään vsop-opetukseen. Oppilas joka ei ole saanut suoritettua vuoden aikana mitään, voi käytännössä jatkaa seuraavalle luokalle. No, missähän välissä se vsop-oppilas opetetaan kun siellä luokassa on se 25 muuta, jolle pitäisi opettaa ko. vuosiluokan sisältö ja yhdelle edellisvuoden? Kuka sen opettaa? Opettaja ei pysty oikein jakautumaan kahdeksikaan ja opettaa samaan kahta eri sisältöä. Puhumattakaan, kun siellä luokassa on vielä se yksilöllistettykin, jolle pitäisi opettaa omaa sisältöä.
Tuhoon tuomittuja ideoita tuotu koulumaailmaan viimeisen 10 vuoden aikana niin rutkasti, että tässä on tulos. Voi lintsata vaikka koko vuoden suorittamatta mitään opintoja, huhti-toukokuussa tehdään parin sivun paketti ruotsista, jotta saa vitosen tai jatketaan vain seuraavalle luokalle, kun oppilaan oikea paikka on erityisluokka yhden ikuisen silmien alla koko ajan eikä joka tunti vaihtuevien aineenopettajien vastuulla.
Integraatioihmiskokeet ovat heitteille jättämistä. Seuraava ongelma on jo oven takana: missä opettajia työhön? Kato jo matemaattisten aineiden osalta alkanut. https://yle.fi/a/3-12231533 Jyväskylän yliopistossa laaditun tuoreen raportin mukaan matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä on laskenut liki 40 prosenttia Suomen yliopistoissa 2010-luvulla