Lue keskustelun säännöt.
HS: Peruskoulu on kriisissä
21.05.2023 |
2000-luvun alussa Suomessa juhlittiin vielä kestomenestystä kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa, joka mittaa 15-vuotiaiden osaamista. Sen jälkeen tapahtui jotain.
Oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti. Yhä useamman nelosluokkalaisen lukutaito on heikko. Koululaisten tuen tarve on kasvanut, koulut eriytyvät. Opettajat uupuvat ja harkitsevat alan vaihtoa.
Huoli peruskoulusta nousi puheenaiheeksi eduskuntavaaleissa. Puolueet vaativat, että peruskoulu on pelastettava.
Mutta kouluarjen varsinaisten asiantuntijoiden ääni on kuulunut heikosti.
Opettajat kokevat, että heidät on työnnetty syrjään sekä koulukeskustelusta että koulua koskevista uudistuksista - joita on muuten riittänyt viime vuosina.
Kommentit (536)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako helvetin juttua tästäkin pitää tehdä? Kaikkihan sen tietää ja näkee. Nyt on suuta piesty tarpeeksi, on toiminnan aika. Hallituksella on ennennäkemättömät paineet ja vastuu tästä asiasta. Homma on nyt hoidettava.
Nyt pitää kaikkien säästää, vaikka se kipeää tekisikin. Otamme siis kouluista pulpetit pois.
- Orpo Patteri
Enemmän säästäisi, kun poistettaisiin kouluista kaikki opettajat. Nettiin opetus vaan niin kuin Tampereella.
Miten tämä köytännössä toimisi?
Oppimateriaali nettiin. Kokeet nettiin. Robotti pisteyttää kokeet ja antaa numerot. Ei siihen opettajaa tarvita.
Miten se robotti pisteyttää esseet tai ylipäänsä matikan vastaukset? Matikassa samaan vastaukseen voi päästä eri lähestymistavalla. Vai meinasitko, että vain oikein annettu yksi luku vastaa koko tehtävää? Ei se, miten oppilas on siihen päässyt, sattuman kautta vai ymmärtäen asian? Tai ehkä tehnyt vain kopipastetus virheen pilkun suhteen, lasku muuten oikein, mutta pilkku lipsahtanut väärään paikkaan? Ainekirjoitukset? Kokeellinen työskentely luonnontieteissä? Liikunta ja muut taito- ja taideaineet? Käsityöt ja kotitalous? Musiikki?
Aikmoinen robotti saa olla.
Mitä väliä millään pisteyttämisellä on, kun ne vastaukset kirjoittaa tekoäly.
Tekoäly suoltaa esseen, ja robotti antaa sille pisteet. Oppilas saa tutkintotodistuksen, eikä opettajille tarvitse maksaa lainkaan palkkaa. Kokoomuslainen tykkää, eiks ni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko S2-oppilailla mitään tekemistä asian kanssa?
ei juurikaan. Ihan kotoisten oppilaiden osaaminen on heikentynyt paljon.
Jep. Älyvapaa digiloikka on tuhonnut ihan kotim. pellavapäidenkin luku-, kirjoitus- ja keskittymistaidot aika totaalisesti.
Tämähän se on. Onko asiasta tehty kunnolla tutkimusta? Näin taviksena tuo näyttää ihan selvälle.
Kyllä, kaikesta kouluun liittyvästä on tehty ihan loputtomasti tutkimusta. Sen aika pitäisi olla nyt ohi, katse pitää kääntää takaisin käytännön opetustyötä tekeviin. Heillä kun on ihan oikeaa osaamista ja tietoa asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon kertoo se, että vakavissaan keskustellaan aiheesta saako kännyt ottaa pois koulupäivän aikana. Miksei saisi. Monessa aikuisten työpaikassa on kännykkäkielto.
En ymmärrä, mikä tässä on ingelma? Taas pitää olla joko tai -valinta? Miksi?
Mielestäni helppoa. Kännykät saa olla tunnilla. Opella on kori. Jos jollakin soi puhelin tai sitä räplätään, se tuodaan koriin. Muut voivat luurinsa pitää. Sillä säästää aikaa. Muutamassa viikossa homma rutinoituu.
Jos sipsin syöminen on tunnilla kielletty, haittaako sipsit siellä repussa? Ei.
Jos tupakointi on kielletty, haittaako ketään tupakat repussa? Ei.
Miten se puhelin olisi erilainen?
Koska jos otat puhelimen pois, vanhemmat tulevat kirjaimellisesti silmille että heidän uniikin lumihiutaleensa oikeuksia on rikottu. Lumihiutaleella pitää olla mahdollisuus vaikkapa vanhemman kanssa viestittelyyn, että vanhempi osaa tuoda kaupasta oikeaa energiajuomaa. Ja tämä ei ole edes vitsi.
Eihän koulumaailman tai muunkaan sääntöjä luoda bimbojen vaatimusten perusteella. Tuollaiset pitäisi voida ohittaa olankohauksella ja sisäänpäin kääntyneellä ivallisella hymyllä.
Ei voi ohittaa olankohautuksella. Lapseni yläkoulussa oli systeemi, että oppitunnin alussa kerättiin puhelimet laatikkoon. Työrauha ja oppilaiden keskittyminen paranivat. Kunnes yksi lumihiutale valitti Aviin, jolloin tämä systeemi kiellettiin. Opettaja on virkamies, jonka on pakko noudattaa esim. Avin ohjeistusta, muuten tulee potkut.
No mitä kummaa, vasta täälläkin naureskeltiin persuille jotka hallitusneuvotteluissa ottaneet puheeksi puhelinkiellon kouluihin. Sanottiin että laki mahdollistaa sen jo. Ei vaikuta mahdollistavan jos avi voi päättää toisin??
Puhelinta voi kieltää käyttämästä, puhelimen voi ottaa pois jos se häiritsee opetusta. Mutta tuo, että puhelimet kerättäisiin jo ennaltaehkäisevästi tunnin alussa pois, ei ole Avin mukaan ok. Se vaan, että jo se, että se puhelin on siellä repussa (saati taskussa) ihan tutkimustenkin mukaan häiritsee keskittymistä. Antaa mahdollisuuden yrittää vilkaista salaa, tai harkita asiaa. Jo hankintavaiheessa ajatukset on muualla kuin opetettavassa asiassa.
Alaikäisten puhelimen käyttöä pitäisi ylipäätään tutkia. Jos olisi kaksi koulua, joista toisessa puhelinten tuominen kouluun olisi kokonaan kielletty ja toisessa vain tunnilla käyttö, veikkaan että ensimmäisessä ryhmässä olisi paremmat oppimistulokset. Sellainen puhelimen jatkuva räplääminen pitkin päivää ei tee hyvää kenenkään keskittymiskyvylle, saati sitten kasvaville lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko S2-oppilailla mitään tekemistä asian kanssa?
Pääkaupunkiseudulla on n. 18000 s2-oppilasta, muualla Suomessa saman verran. Peruskouluissa opiskelee yhteensä yli 500000 oppilasta, eli ei ole.
Ei ole ehkä koko katastrofin mittakaavassa, mutta tämä ei poista sitä Karvissakin selvästi esille tullutta faktaa, että S2-oppilaat pärjäävät vielä selvästi suomenkielisiä heikommin.
Esim. itselläni tänäkin vuonna kaikista parista sadasta oppilaastani 10 heikointa oli S2. Moni heistä ei todellakaan läpäise vitosen kriteerejä, mutta minkäs teet.
t. Väsynyt ope
Minkäs teet? Annat nelosen tietenkin. Mikään muu ei voi olla vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako helvetin juttua tästäkin pitää tehdä? Kaikkihan sen tietää ja näkee. Nyt on suuta piesty tarpeeksi, on toiminnan aika. Hallituksella on ennennäkemättömät paineet ja vastuu tästä asiasta. Homma on nyt hoidettava.
Nyt pitää kaikkien säästää, vaikka se kipeää tekisikin. Otamme siis kouluista pulpetit pois.
- Orpo Patteri
Enemmän säästäisi, kun poistettaisiin kouluista kaikki opettajat. Nettiin opetus vaan niin kuin Tampereella.
Miten tämä köytännössä toimisi?
Oppimateriaali nettiin. Kokeet nettiin. Robotti pisteyttää kokeet ja antaa numerot. Ei siihen opettajaa tarvita.
Miten se robotti pisteyttää esseet tai ylipäänsä matikan vastaukset? Matikassa samaan vastaukseen voi päästä eri lähestymistavalla. Vai meinasitko, että vain oikein annettu yksi luku vastaa koko tehtävää? Ei se, miten oppilas on siihen päässyt, sattuman kautta vai ymmärtäen asian? Tai ehkä tehnyt vain kopipastetus virheen pilkun suhteen, lasku muuten oikein, mutta pilkku lipsahtanut väärään paikkaan? Ainekirjoitukset? Kokeellinen työskentely luonnontieteissä? Liikunta ja muut taito- ja taideaineet? Käsityöt ja kotitalous? Musiikki?
Aikmoinen robotti saa olla.
Mitä väliä millään pisteyttämisellä on, kun ne vastaukset kirjoittaa tekoäly.
Tekoäly suoltaa esseen, ja robotti antaa sille pisteet. Oppilas saa tutkintotodistuksen, eikä opettajille tarvitse maksaa lainkaan palkkaa. Kokoomuslainen tykkää, eiks ni.
Millä se robotti sen pisteyttää, kun sen robotin pitäisi ymmärtää se vastauskin ja tehtävässä vaaditut asiat. Entäs ne matikan ratkaisut? Joku päättelee useamman laskutoimituksen kautta ratkaisun käyttämättä mitään oletettua kaavaa. Miten robotti ratkaisee, onko tehtävä oikein vai väärin? Silloinkin kun ratkaisuun päädytään virheellisen olettamuksen kautta sattumalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmät lisääntyvät keskenään tehden lisää tyhmiä lapsia. Tässä suurin syy älykkyyden laskuun. Alhaisen älykkyyden omaaville pitäisi sallia korkeintaa yksi lapsi. Sen synnyttyä nainen steriloidaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Miten selität sen, että oppimistulokset laskevat jatkuvasti, vaikka yhä suurempi osa oppii lukemaan eskarissa?
Olen alkanut myös epäillä että oppimistuloksia parannetaan keinotekoisesti löysemmällä arvostelulla kuin 10-20v sitten. Epäilyttävän paljon ysejä ja kymppejä lähipiirin adhd-kultamussakoiden todistuksissa...
Kasilla maantiedon läpäisseelle oli täysi arvoitus, missä sijaitsee Panaman kanava, ja miksi se on tehty.
Kasin saa pelkällä positiivisella asenteella nykyään.
Puolisollani on 16v tyttö hänen edellisestä liitostaan. Tämä tyttö on ollut koko sen ajan, minkä minä hänet olen tiennyt/tuntenut, huono matematiikassa. Siitä huolimatta hän sai viimetodistukseen matematiikasta ysin. Numero oli mielestäni epäilyttävän hyvä siihen nähden miten huono hän matikassa on. Hän ei kuitenkaan ole mikään häirikkö ja käyttäytyy hyvin. Seköhän se sitten on syy ihmeellisen hyviin numeroihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon kertoo se, että vakavissaan keskustellaan aiheesta saako kännyt ottaa pois koulupäivän aikana. Miksei saisi. Monessa aikuisten työpaikassa on kännykkäkielto.
En ymmärrä, mikä tässä on ingelma? Taas pitää olla joko tai -valinta? Miksi?
Mielestäni helppoa. Kännykät saa olla tunnilla. Opella on kori. Jos jollakin soi puhelin tai sitä räplätään, se tuodaan koriin. Muut voivat luurinsa pitää. Sillä säästää aikaa. Muutamassa viikossa homma rutinoituu.
Jos sipsin syöminen on tunnilla kielletty, haittaako sipsit siellä repussa? Ei.
Jos tupakointi on kielletty, haittaako ketään tupakat repussa? Ei.
Miten se puhelin olisi erilainen?
koska jokaisesta puhelimen viennistä pitää tapella sen oppilaan kanssa ainakin 5 minuuttia, eikä voida opettaa. Siihen se tunti sit kuluikin.
Kun ei se nyt auta että tästä puhutaan ja puhutaan ja puhutaan. Koulun uudistus täytyy antaa yhdelle ihmiselle joka oikeasti tekee tarvittavat muutokset. Ei johda mihinkään se että kaikenlaiset komiteat tapaavat ja juttelevat ongelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei Suomessa saada mitään muuta aikaan nykyään kuin asioiden huonontaminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako helvetin juttua tästäkin pitää tehdä? Kaikkihan sen tietää ja näkee. Nyt on suuta piesty tarpeeksi, on toiminnan aika. Hallituksella on ennennäkemättömät paineet ja vastuu tästä asiasta. Homma on nyt hoidettava.
Nyt pitää kaikkien säästää, vaikka se kipeää tekisikin. Otamme siis kouluista pulpetit pois.
- Orpo Patteri
Enemmän säästäisi, kun poistettaisiin kouluista kaikki opettajat. Nettiin opetus vaan niin kuin Tampereella.
Miten tämä köytännössä toimisi?
Oppimateriaali nettiin. Kokeet nettiin. Robotti pisteyttää kokeet ja antaa numerot. Ei siihen opettajaa tarvita.
Ei missään tapauksessa mitään etäopiskelua. Se ei sovi lähellekään kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko S2-oppilailla mitään tekemistä asian kanssa?
Pääkaupunkiseudulla on n. 18000 s2-oppilasta, muualla Suomessa saman verran. Peruskouluissa opiskelee yhteensä yli 500000 oppilasta, eli ei ole.
Ei ole ehkä koko katastrofin mittakaavassa, mutta tämä ei poista sitä Karvissakin selvästi esille tullutta faktaa, että S2-oppilaat pärjäävät vielä selvästi suomenkielisiä heikommin.
Esim. itselläni tänäkin vuonna kaikista parista sadasta oppilaastani 10 heikointa oli S2. Moni heistä ei todellakaan läpäise vitosen kriteerejä, mutta minkäs teet.
t. Väsynyt opeMinkäs teet? Annat nelosen tietenkin. Mikään muu ei voi olla vaihtoehto.
Niin. Sitten väsään erityisopen kanssa tehtäväpaketteja ja muuta lisähommaa (meille opeille). Kyseinen oppilas ei osaa tehdä niitä yhtään sen paremmin, tulos on edelleen 4. Todennäköisesti kaikissa lukuaineissa on sama tilanne. Ehtoja ei saa antaa eikä luokalle jättää. Ja vaikka voisikin, niin kyseinen oppilas olisi edelleen taidoiltaan 4 eikä siitä muutu. Ei joko pysty tai sitten ei vaan kiinnosta.
Tällaisia oppilaita on vuosi vuodelta enemmän, eikä heille ole mitään sijoituspaikkaa. Ongelma on yksin opettajan, oppilasta ja huoltajaa ei yleensä kiinnosta pätkääkään. Ja on joukossa ihan kantiksiakin, he ratkaisevat ongelman ihan vain jäämällä pois koulusta.
Näille luonteva ratkaisu olisi erityiskoulu, mutta eihän sitä nyt nykyään enää sellaista eriarvoisuutta voi ajatellakaan.
Juu, en aio minäkään jatkaa opehommia eläkeikään asti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako helvetin juttua tästäkin pitää tehdä? Kaikkihan sen tietää ja näkee. Nyt on suuta piesty tarpeeksi, on toiminnan aika. Hallituksella on ennennäkemättömät paineet ja vastuu tästä asiasta. Homma on nyt hoidettava.
Nyt pitää kaikkien säästää, vaikka se kipeää tekisikin. Otamme siis kouluista pulpetit pois.
- Orpo Patteri
Enemmän säästäisi, kun poistettaisiin kouluista kaikki opettajat. Nettiin opetus vaan niin kuin Tampereella.
Miten tämä köytännössä toimisi?
Oppimateriaali nettiin. Kokeet nettiin. Robotti pisteyttää kokeet ja antaa numerot. Ei siihen opettajaa tarvita.
Ei missään tapauksessa mitään etäopiskelua. Se ei sovi lähellekään kaikille.
Mutta se tulee halvaksi.
T. Kokoomus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon kertoo se, että vakavissaan keskustellaan aiheesta saako kännyt ottaa pois koulupäivän aikana. Miksei saisi. Monessa aikuisten työpaikassa on kännykkäkielto.
En ymmärrä, mikä tässä on ingelma? Taas pitää olla joko tai -valinta? Miksi?
Mielestäni helppoa. Kännykät saa olla tunnilla. Opella on kori. Jos jollakin soi puhelin tai sitä räplätään, se tuodaan koriin. Muut voivat luurinsa pitää. Sillä säästää aikaa. Muutamassa viikossa homma rutinoituu.
Jos sipsin syöminen on tunnilla kielletty, haittaako sipsit siellä repussa? Ei.
Jos tupakointi on kielletty, haittaako ketään tupakat repussa? Ei.
Miten se puhelin olisi erilainen?
Koska jos otat puhelimen pois, vanhemmat tulevat kirjaimellisesti silmille että heidän uniikin lumihiutaleensa oikeuksia on rikottu. Lumihiutaleella pitää olla mahdollisuus vaikkapa vanhemman kanssa viestittelyyn, että vanhempi osaa tuoda kaupasta oikeaa energiajuomaa. Ja tämä ei ole edes vitsi.
Eihän koulumaailman tai muunkaan sääntöjä luoda bimbojen vaatimusten perusteella. Tuollaiset pitäisi voida ohittaa olankohauksella ja sisäänpäin kääntyneellä ivallisella hymyllä.
Ei voi ohittaa olankohautuksella. Lapseni yläkoulussa oli systeemi, että oppitunnin alussa kerättiin puhelimet laatikkoon. Työrauha ja oppilaiden keskittyminen paranivat. Kunnes yksi lumihiutale valitti Aviin, jolloin tämä systeemi kiellettiin. Opettaja on virkamies, jonka on pakko noudattaa esim. Avin ohjeistusta, muuten tulee potkut.
No mitä kummaa, vasta täälläkin naureskeltiin persuille jotka hallitusneuvotteluissa ottaneet puheeksi puhelinkiellon kouluihin. Sanottiin että laki mahdollistaa sen jo. Ei vaikuta mahdollistavan jos avi voi päättää toisin??
Puhelinta voi kieltää käyttämästä, puhelimen voi ottaa pois jos se häiritsee opetusta. Mutta tuo, että puhelimet kerättäisiin jo ennaltaehkäisevästi tunnin alussa pois, ei ole Avin mukaan ok. Se vaan, että jo se, että se puhelin on siellä repussa (saati taskussa) ihan tutkimustenkin mukaan häiritsee keskittymistä. Antaa mahdollisuuden yrittää vilkaista salaa, tai harkita asiaa. Jo hankintavaiheessa ajatukset on muualla kuin opetettavassa asiassa.
Alaikäisten puhelimen käyttöä pitäisi ylipäätään tutkia. Jos olisi kaksi koulua, joista toisessa puhelinten tuominen kouluun olisi kokonaan kielletty ja toisessa vain tunnilla käyttö, veikkaan että ensimmäisessä ryhmässä olisi paremmat oppimistulokset. Sellainen puhelimen jatkuva räplääminen pitkin päivää ei tee hyvää kenenkään keskittymiskyvylle, saati sitten kasvaville lapsille.
vanhemmat, ottakaa penskoilta puhelimet veks.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeisen 10 vuoden sisältö tiivistettynä.
Luokkakoot yläkouluissa kasvanut 20-22 oppilaan ryhmistä 26-30 oppilaaseen. Samaan aikaan tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on kasvanut. Erityistuen oppilaat ovat integroituneina yleisopetuksen luokkaan. 27 oppilaan luokassa voi olla muutama eryityisentuen oppilasta oppimisvaikeuksineen, tehostetun tuen oppilaita kourallinen, pari kielipuolta, muutama s2, joku yksilöllistetty ja muutama täysin keskittymiskyvytön häirikkö.
Siinä missä eritysluokalla on max 10 oppilasta ja opettaja sekä avustaja, yleisopetuksessa aineenopettaja saa pärjätä tällaisen lauman kanssa yksin. Ja kun aineenopettajalla on päivän aikana tällaisia ryhmiä muutama, opettaa aineenopettaja käytännössä päivänaikana pari erkkaluokkaa ja luokallisen muita tuen tarpeessa olevia. Kuinkahan pitkään kukaan kuvittelee, että aineenopettajat jaksavat työssänsä? Siihen 150-250 oppilaaseen mahtuu nimittäin aika monta tuen tarvitsijaa ja aineenopettajan pitäisi huomioida heidät yksilöinä ja opettaa siinä samalla muut yleisopetuksen oppilaat. Ei ole tule onnistumaan. Jokainen joka väittää näin, voi mennä kokeilemaan yläkouluun aineenopettajan töitä.
Liian suurella prosentilla oppilaista todetaan matematiikan oppimisvaikeus jo alakoulussa, ysiluokkalaiset laskevat vielä sormista 2x3=7 eiku 6. Edes kertotauluja ei enää viitsitä alakoulun aikana opiskella ulkoa, joten oppiminen tyssää yläkoulussa siihen, kun oletusarvoista on, että yläkoulun matematiikan sisältöjen ymmärtämisessä opetuksen aikana, on kyettävä seuraamaan opetusta. Mitä tulisi vieraan kielen opiskelusta, jos sanoja ei viitsi opiskella. Sama se on matematiikassakin.
Lukemista ei harrasteta. Useampi valitsee lukukirjakseen kirjan, joka löytyy leffana. Kirjoittaa kirja-analyysin leffapohjalta, jolloin äidinkielenopettaja huomaa, ettei kirjaa olla avattukaan. Asiat jätetään viime hetkeen ja tuskaillaan, kun kirja-analyysi pitäisi olla perjantaina valmis, muttei kirjaa olla aloitettu vielä edes lukemaan, vaikka sitä on työstetty kerta viikkoon oppitunneillakin kahden kuukauden ajan.
Keskittymiskyky ja kyky tehdä jotain yhtä asiaa on romahtanut ihan täysin. Dokumenttia katsottaessa viiden minuutin jälkeen puolella on jo kännykät kädessä tai alettu suttailemaan kynällä paperille, keskustelee kaverin kanssa tai tuijotetaan tyhjyyteen. Kaikki asiat pitäisi tapahtua 2minuutin syklein ja välissä joku sirkuspelle vetää shown.
Luokalle ei käytännössä enää jätetä, joten oppilas siirretään vsop-opetukseen. Oppilas joka ei ole saanut suoritettua vuoden aikana mitään, voi käytännössä jatkaa seuraavalle luokalle. No, missähän välissä se vsop-oppilas opetetaan kun siellä luokassa on se 25 muuta, jolle pitäisi opettaa ko. vuosiluokan sisältö ja yhdelle edellisvuoden? Kuka sen opettaa? Opettaja ei pysty oikein jakautumaan kahdeksikaan ja opettaa samaan kahta eri sisältöä. Puhumattakaan, kun siellä luokassa on vielä se yksilöllistettykin, jolle pitäisi opettaa omaa sisältöä.
Tuhoon tuomittuja ideoita tuotu koulumaailmaan viimeisen 10 vuoden aikana niin rutkasti, että tässä on tulos. Voi lintsata vaikka koko vuoden suorittamatta mitään opintoja, huhti-toukokuussa tehdään parin sivun paketti ruotsista, jotta saa vitosen tai jatketaan vain seuraavalle luokalle, kun oppilaan oikea paikka on erityisluokka yhden ikuisen silmien alla koko ajan eikä joka tunti vaihtuevien aineenopettajien vastuulla.
Integraatioihmiskokeet ovat heitteille jättämistä. Seuraava ongelma on jo oven takana: missä opettajia työhön? Kato jo matemaattisten aineiden osalta alkanut. https://yle.fi/a/3-12231533 Jyväskylän yliopistossa laaditun tuoreen raportin mukaan matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä on laskenut liki 40 prosenttia Suomen yliopistoissa 2010-luvulla
Pari kommenttia edellä olevaan lainaukseen.
1970-luvulla luokissa saattoi olla 30 oppilasta, enemmänkin. Silti me opimme! 4. luokan jälkeen oli jakoa kahteen, eli "etevimmät" siirtyivät pääsykokeilla valittuina keskikouluun ja toisen jatkoivat kansalaiskoulussa. Keskikoululaisia jätettiin surutta luokalle, jos todistukseen tuli 3 nelosta tai ei saanut ehtoja suoritetuksi. Kansa- ja kansalaiskoulussa ilmeisesti vähemmän, sillä heikoimmat siirrettiin apukouluun. Nyt tämä koko lössi on samassa luokassa.
Ei silloin oltu koulunkäynninohjaajista, resurssiopettajista ja muista apuhenkilöistä kuultukaan. Kieltämättä eräitten sijaisten tunneilla oli villiä menoa.
Kertotaulun ulkoa opettelemista ei enää nykyään tarvita, kun kaiken voi laskea laskimella. Tämä oli vanhemman mielipide, kun minä vanhanaikaisena opettajana sitä vaadin. Nyt on sitten samassa luokassa oppilaita, jotka osaavat 8:n kertotaulun, vaikka sitä ei ole vielä opetettu ja niitä, jotka eivät selviä 10:n ylittävistä yhteenlaskuista. Jälkimmäiselle ei ollut edes tukiopetusta.
Integraatiossa jätetään heitteille ihan kaikki. Osa oppii itsekseen tai vanhempien avustuksella, mutta moni ei pysty opiskelemaan kykyjensä mukaan.
Kertotaulujen ulkoaoppimisesta on ollut ihan tutkijankin mielipide Hesarissa, ettei kertotauluja tarvita. En kyllä ymmärrä logiikkaa, koska miten oppilas voi seurata opetusta, joka perustuu aiihen, että oppilas ymmärtää seuraavan laskuvaiheen tulevan jako- ja kertolakuista. Esimerkiksi matikan keskeinen sisältö, yhtälö. Kun ratkistaan yhtälöä, ratkisu etenee systemaattisesti Otetaan esimerkki:
2x-3=11
2x=14 | :2
x=7
Jos ei ymmärrä logiikka tässä ja saati vielä kertolaskuja, tuo viimeinen vaihe näyttää lentävän tuohon jostain. Miten oppilas pystyy seuraamaan opetusta, jos hän ei kykene prosessoimaan kuultua opetuksen aikana, vaan pitäisi kaivaa laskin esille?
Tähän tultu. Koulua johtaa yhden jos toisen mielipiteet jo siitä, että kaunokirjoitus kuopattiin. Nyt seitsemäsluokkalisten monien poikien käsiala on sellaista, etteivät he edes itse kykene kertomaan kysyttäessä, mitä heidän vihkossaan lukee.
Vastaavasti kaikkien omat kokemukset siitä, miten silloin kun minä olin koulussa, niin silloinkin kaikki oppi ja osa ei millään, mutta valitettavasti kun puhutaan nykyäön nykykoulusta. Silloin joskus oli apukoulut, esyille ja emuille omat luokkansa sekä tarkkikset, ja jos oppilas ei oppinut ruotsia, se oppi sen lopulta vitosen tasolla, kun nykyään siell yleisopetuksessa on oppilaita, jotka ei opi mitään oppiainetta ilman valtavaa tukea. Koulumaailma on täysin toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon kertoo se, että vakavissaan keskustellaan aiheesta saako kännyt ottaa pois koulupäivän aikana. Miksei saisi. Monessa aikuisten työpaikassa on kännykkäkielto.
En ymmärrä, mikä tässä on ingelma? Taas pitää olla joko tai -valinta? Miksi?
Mielestäni helppoa. Kännykät saa olla tunnilla. Opella on kori. Jos jollakin soi puhelin tai sitä räplätään, se tuodaan koriin. Muut voivat luurinsa pitää. Sillä säästää aikaa. Muutamassa viikossa homma rutinoituu.
Jos sipsin syöminen on tunnilla kielletty, haittaako sipsit siellä repussa? Ei.
Jos tupakointi on kielletty, haittaako ketään tupakat repussa? Ei.
Miten se puhelin olisi erilainen?
Koska jos otat puhelimen pois, vanhemmat tulevat kirjaimellisesti silmille että heidän uniikin lumihiutaleensa oikeuksia on rikottu. Lumihiutaleella pitää olla mahdollisuus vaikkapa vanhemman kanssa viestittelyyn, että vanhempi osaa tuoda kaupasta oikeaa energiajuomaa. Ja tämä ei ole edes vitsi.
Eihän koulumaailman tai muunkaan sääntöjä luoda bimbojen vaatimusten perusteella. Tuollaiset pitäisi voida ohittaa olankohauksella ja sisäänpäin kääntyneellä ivallisella hymyllä.
Ei voi ohittaa olankohautuksella. Lapseni yläkoulussa oli systeemi, että oppitunnin alussa kerättiin puhelimet laatikkoon. Työrauha ja oppilaiden keskittyminen paranivat. Kunnes yksi lumihiutale valitti Aviin, jolloin tämä systeemi kiellettiin. Opettaja on virkamies, jonka on pakko noudattaa esim. Avin ohjeistusta, muuten tulee potkut.
No mitä kummaa, vasta täälläkin naureskeltiin persuille jotka hallitusneuvotteluissa ottaneet puheeksi puhelinkiellon kouluihin. Sanottiin että laki mahdollistaa sen jo. Ei vaikuta mahdollistavan jos avi voi päättää toisin??
Puhelinta voi kieltää käyttämästä, puhelimen voi ottaa pois jos se häiritsee opetusta. Mutta tuo, että puhelimet kerättäisiin jo ennaltaehkäisevästi tunnin alussa pois, ei ole Avin mukaan ok. Se vaan, että jo se, että se puhelin on siellä repussa (saati taskussa) ihan tutkimustenkin mukaan häiritsee keskittymistä. Antaa mahdollisuuden yrittää vilkaista salaa, tai harkita asiaa. Jo hankintavaiheessa ajatukset on muualla kuin opetettavassa asiassa.
Alaikäisten puhelimen käyttöä pitäisi ylipäätään tutkia. Jos olisi kaksi koulua, joista toisessa puhelinten tuominen kouluun olisi kokonaan kielletty ja toisessa vain tunnilla käyttö, veikkaan että ensimmäisessä ryhmässä olisi paremmat oppimistulokset. Sellainen puhelimen jatkuva räplääminen pitkin päivää ei tee hyvää kenenkään keskittymiskyvylle, saati sitten kasvaville lapsille.
vanhemmat, ottakaa penskoilta puhelimet veks.
Riittää, kun laittaa ruutuajan päälle ja sallii puhelut vain kotiin koulupäivän aikana. Mutta kun ei haluta olla se aikuinen ja rajoittaa, joutuu muuten ikävään asemaan vanhempana!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko S2-oppilailla mitään tekemistä asian kanssa?
Pääkaupunkiseudulla on n. 18000 s2-oppilasta, muualla Suomessa saman verran. Peruskouluissa opiskelee yhteensä yli 500000 oppilasta, eli ei ole.
Ei ole ehkä koko katastrofin mittakaavassa, mutta tämä ei poista sitä Karvissakin selvästi esille tullutta faktaa, että S2-oppilaat pärjäävät vielä selvästi suomenkielisiä heikommin.
Esim. itselläni tänäkin vuonna kaikista parista sadasta oppilaastani 10 heikointa oli S2. Moni heistä ei todellakaan läpäise vitosen kriteerejä, mutta minkäs teet.
t. Väsynyt opeMinkäs teet? Annat nelosen tietenkin. Mikään muu ei voi olla vaihtoehto.
Niin. Sitten väsään erityisopen kanssa tehtäväpaketteja ja muuta lisähommaa (meille opeille). Kyseinen oppilas ei osaa tehdä niitä yhtään sen paremmin, tulos on edelleen 4. Todennäköisesti kaikissa lukuaineissa on sama tilanne. Ehtoja ei saa antaa eikä luokalle jättää. Ja vaikka voisikin, niin kyseinen oppilas olisi edelleen taidoiltaan 4 eikä siitä muutu. Ei joko pysty tai sitten ei vaan kiinnosta.
Tällaisia oppilaita on vuosi vuodelta enemmän, eikä heille ole mitään sijoituspaikkaa. Ongelma on yksin opettajan, oppilasta ja huoltajaa ei yleensä kiinnosta pätkääkään. Ja on joukossa ihan kantiksiakin, he ratkaisevat ongelman ihan vain jäämällä pois koulusta.
Näille luonteva ratkaisu olisi erityiskoulu, mutta eihän sitä nyt nykyään enää sellaista eriarvoisuutta voi ajatellakaan.
Juu, en aio minäkään jatkaa opehommia eläkeikään asti!
Enkä aio minäkään.. Vielä muutaman vuoden teen, kun asuntolainaa.. se kun on maksettu, katselen ihan jotain muita hommia.
Nykyään koulussa ei vaadita mitään. Mitään ei voida kieltää tai velvoittaa tekemään. Täysin suoriutumiskyvyttömätkin pääsevät aina luokalta ja ongelmat vain kumuloituvat vuosien mittaan.
Esimerkiksi lukutaito ja nimenomaan luetun ymmärtäminen ovat aivan keskeisiä työvälineitä kaikkeen oppimiseen koko kouluajan. Jos niitä ei hallitse riittävällä tasolla, niin metsään mennään ja pahasti.
Lukutaidoton ja ymmärtämätön ei opi mitään ja häneltä menee kaikki oppi ohi kovaa ja korkealta.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei se nyt auta että tästä puhutaan ja puhutaan ja puhutaan. Koulun uudistus täytyy antaa yhdelle ihmiselle joka oikeasti tekee tarvittavat muutokset. Ei johda mihinkään se että kaikenlaiset komiteat tapaavat ja juttelevat ongelmista.
Ja niissä komiteoissa ei ole yhtäkään alan asiantuntijaa, eli opettajaa, mukana. Tai sitten niihin on ängetty mukaan joku uudistusmielinen petriina-pedagogi, jonka mielestä jokin kiva viimeaikaisin flipping metodi on tuotava opetukseen mukaan, koska jossain ulkomaalaisessa yksityiskoulussa 10 oppilaiden kesken oltiin saatu edelleen kympin tulokset.
Peruskoulu lakkautettava ja tilalle yksityiset oppilaitokset lukukausi ym. maksuineen. Rahvaan koulutusta ei tulisi edistää.