Lue keskustelun säännöt.
Miksi tuot lapsesi päiväkotiin vapaapäivänäsi?
Alamme todella turhautua tähän viimeisen kolmen vuoden aikana kasvaneeseen ilmiöön. Esimerkiksi helatorstain jälkeiselle huomiselle perjantaille moni vanhempi kertoi ryhmän kasvattajille olevansa vapaalla, mutta tuovat lapsensa varhaiskasvatukseen. Tarkoituksena kuulemma mm. kampaajalla käynti, pihatyöt ja lepääminen ilman lapsia. En saanut omalle henkilöstölleni järjestymään ansaitsemiaan lomia pidettäväksi. Tuleva kesä näyttää johtajanurallani järkyttävimmältä päivystysaikaan eli juhannuksen jälkeen supistetun ajan toimintaan on tulossa ennätysmäärä lapsia, myös sellaisia, joilla on huoltaja työttömänä tai kotona pienemmän sisaruksen kanssa hoitovapaalla.
Kannatan tottakai subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta jokaiselle lapselle, huoltajan työssäkäynnistä riippumatta, mutta vain koulujen lukuvuosiaikaan. Kesä, syysloma, joululoma ja talviloma voisivat olla auki vain aidossa tarpeessa oleville, lapsen kuntoutuksen/vamman tai pitkäaikaissairauden takia, s2-kielen oppimisen, huoltajien aidosta tarpeesta tai lastensuojelun tukitoimena.
Laitoimme kollegojen kesken esityksen hallitusneuvottelijoille, jotta alkavalla hallituskaudella oikeutta rajattaisiin jälleen 20 viikkotuntiin ja tämän yli vain perustellusta syystä.
Huoltajan vapaapäivän tulee myös olla lapsen kanssa yhteisen mukavan yhdessäolon päivä. Kiintymyssuhde on olennainen lapsen turvallisessa minäkuvassa. Huoltajat ovat lapsen keskeisimmät kasvattajat, kun kyse on tavanomaisesti kasvavasta ja kehittyvästä lapsesta.
Olen ollut johtajana myös vanhaan päivähoitoaikaan. Muutos lasten palvelunkäytölle on nykyään valtava. Jokainen lapsi on tervetullut viitenä päivänä vakalain ja vasun mukaiseen toimintaamme, mutta porrastus aamupäivä- ja iltapäiväryhmiin olisi suotava (poislukien esiopetus ja vuorohoito) jollei autenttista syytä yli 20 viikkotuntiin ole.
T. eräs päiväkodinjohtaja kollegoineen pääkaupunkiseudulta
Kommentit (1734)
Läheltä seurannut kirjoitti:
Jokainen tapaus on yksilöllinen, voi olla yksinhuoltaja vailla tukiverkostoa, kuinka te luulette, että vanhempi voi hoitaa omia asioitaan, tai vaikkapa käydä ulkona lenkillä. Täytyy ajatella myös vanhempia, erityisesti yksinhuoltajia, varsinkin jos lapsi on haastavassa uhmaiässä, jos vanhempi voi hyvin, niin lapsikin voi hyvin, ei se aika ole yksistään ratkaiseva.
Se on tämän täysin vapaaehtoisesti lapsia hankkineen vanhemman vastuulla järjestää omavaraisesti lapsensa hoito, mikäli ei omaa elämäntapavalintaansa kestänytkään, eikä vanhemmuus ollutkaan kivaa pidemmän päälle.
Ei ole todellakaan muiden veronmaksajien asia kustantaa lastenhoitoa jos äippää vähän väsyttää tai kampaajalla istuminen kiinnostaa enemmän kuin se itsekkäästi hankittu kullanmuru.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
i am soooo special kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen lyhennettyä viikkoa ja vien silti lapset joka päivä hoitoon. Tuo perjantaivapaa on meille henkireikä. Teen stressaavaa työtä ja en pystyisi olemaan hyvä ja läsnäoleva äiti, jos en saisi hengähtää viikonlopun ja työviikon välissä. Meillä ei ole tukiverkkoja, joten tuo perjantai on myös meille miehen kanssa ainoa päivä, jolloin voidaan olla hetki kahdestaan ja mennä johonkin esim. lounaalle tai käydä kaupassa. En koe minkäänlaista omantunnon tuskaa siitä, että lapset on kivassa päiväkodissa kivojen kavereiden ja aikuisten kanssa ja hänet hakee perjantaina hyvinvoivat isä ja äiti.
Meillä ollaan aktiivisesti lasten kanssa ja tehdään paljon viikonloppuina ja lomilla, mikä on todella kuluttavaa vs. että istutettaisiin lapset tabletille ja annetaan olla omissa oloissaan. Asioilla on siis monta puolta, eikä vapaapäivänä hoitoon tuominen ole mielestäni millään tavalla väärin.
Mikähän noin erityisherkän lumihiutaleen pakotti lisääntymään?
Miksi eivät olisi saaneet mielestäsi lisääntyä? Tuohan kuulostaa hyvältä, jos siihen on taloudelliset mahdollisuudet. Suomalaisten kuitenkin toivotaan lisääntyvän enemmän eikä vähemmän...
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista sakkia päiväkodeissa oikein on töissä, jos nämä ovat heidän mielipiteitään?
Kuvitelkaapa joku muu ala, jossa asiakaspalvelu alkaisi kuulustella ja moittia asiakkaita ja puuttua näitten yksityiselämään.
Onkohan työnjohto tehtäviensä tasalla, jos tällainen sallitaan? Asennekasvatusta tarvisi saada ja ehkä korkeakoulutetut työntekijät tuovat sitä tullessaan. Kauhealta tuntuisi jättää lapsi tällaisilla asenteilla varustettujen hoitoon.
Kun ne tietää siellä päiväkodissa, että sillä lapsellakin on oikeus lomaan ja viettää aikaa vanhempiensa kanssa eikä aina hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Itse en voi käsittää, miten voi olla niin itsekäs, että hankkii viattoman lapsen sellaiseen tilanteeseen, että tyhmemmänkin pitäisi tajuta ettei rahkeet riitä.
Itsekkyys. Koska minä haluan.
Kaikki ei kuule aina ole ennakoitavissa. Jos pitäisi aina olla valmistautunut pahimpaan mahdolliseen skenaarioon, niin kukaan ei uskaltaisi tehdä lapsia ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisareni on kahden haastavan lapsen yksinhuoltaja ja jaksaminen on todellakin koetuksella. Ei varmaan pärjäisi mitenkään, ellei voisi tehdä nelipäiväistä työviikkoa, jolloin yhtenä päivänä pystyy vähän hengähtämään ja hoitamaan juoksevia asioita.
Tätä ei pitäisi joutua selittelemään.
Järkyttää että tuota vielä alapeukutetaan noin paljon. Mikä teitä vaivaa? Ihan hirveää porukkaa ja vielä mukamas lasten puolella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole se, että lapsi on satunnaisesti hoidossa vaikka vanhemmalla olisikin vapaapäivä. Eijän kukaan näe ongelmaksi sitä, jos vanhempi vie mukulan isovanhemmille hoitoon hoitaakseen itse sillä välin asioitaan. Ongelma on enemmänkin se, jos lapsella ei ole ikinä lomaa tai päivät ovat tuhottoman pitkiä joka päivä vaikka vanhempi olisi kotona. Mielestäni tukiverkottonat vanhemmat ovat oikeutettuja myös satunnaisesti päiviin, jolloin on hetki aikaa hengähtää.
"Tukiverkoton vanhempi" on kyllä todella ikävä sana. Ihan oikeasti sellaista ei varmasti ole olemassa. Tosin monet laskevat sellaiseksi itsensä jos isovanhemmat asuvat vähän kauempana vaikka olisivatkin tarvittaessa halukkaita auttamaan. Päiväkoti-ikäisten lasten kohdalla on erittäin poikkeuksellista, jos isovanhemmat ovat jo kuolleet.
Aijaa. Mun isä kuoli kun olin 15 ja anoppini kuoli ärhäkkään syöpään kun esikoinen oli kaksi.
Onhan näitäkin tapauksia valitettavasti olemassa. Nykyään kuitenkin suurin osa isovanhemmista ehtii nähdä lapsenlapsensa aikuisena.
Nykyään taitaa olla enemmänkin ongelma kun knääkät elävät niin vanhoiksi. Täällä joku äsken jopa toivoi että kaikki 70-vuotiaat voisi lähettää jo pois.
Kunkahan muuten näitä yksinäisiä ikivanhoja ihmisiä kotihoidossa hoidetaan ja kohdellaan, kun pienten lasten hoito koetaan nykyään ylitsepääsemättömän rasittavana.
Vierailija kirjoitti:
Sisareni on kahden haastavan lapsen yksinhuoltaja ja jaksaminen on todellakin koetuksella. Ei varmaan pärjäisi mitenkään, ellei voisi tehdä nelipäiväistä työviikkoa, jolloin yhtenä päivänä pystyy vähän hengähtämään ja hoitamaan juoksevia asioita.
Millaiset ihmiset tällaista viestiä alapeukuttavat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei ole tukiverkkoja, miten tää on aina vaan niin vaikeaa joillekin ymmärtää. Muistan miten vaikeaa oli, kun mies oli töissä ja jo touhuavan ja kävelevän taaperon kanssa oltiin päivät kahden, mutta olisi pitänyt päästä mm. hammaslääkäriin. Ei ketään, joka olisi keskellä päivää voinut katsoa pari tuntia mukulaa, eli jonkun onnettoman MLL:ltä sitten palkkasin. Selkeästi oltiin myös maailman paskimmat ja itsekkäimmät vanhemmat, kun uudessa kaupungissa ja uusissa työpaikoissa meillä oli yhteensä vaan pari viikkoa kesälomaa, eli lapsi oli melkein koko kesän päiväkodissa. Jospa selviäisi jollain ammattiavulla aikuisuuteen.
Itse en myöskään käsitä, miten on niin vaikea ymmärtää, että ihmisillä on erilaiset elämäntilanteet, voimavarat, tukiverkostot, omat ja lasten terveydentilat (!) ja muut asiat, jotka vaikuttavat päätöksiin, mahdollisuuksiin ja toimintatapoihin kussakin perheessä.
Itse en voi käsittää, miten voi olla niin itsekäs, että hankkii viattoman lapsen sellaiseen tilanteeseen, että tyhmemmänkin pitäisi tajuta ettei rahkeet riitä.
Itsekkyys. Koska minä haluan.
Niinpä, tiesinhän minä sen että sairastun syöpään lapsen ollessa vuoden ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kampaaja, gynekologi, hammaslääkäri, hammaslääkäriajan varaaminen, lasten synttäreiden suunnittelu, ratsastus, siivoaminen, pihatyöt, kaupassakäynti, kahvittelu, pankin nettineuvottelu, oma aika ym. Joku voisi tehdä kattavan listan näistä selityksistä, mitä tässäkin ketjussa on tarjottu.
Kuvitelkaa selittämässä noita joskus vuosien päästä lapsellenne, joka kysyy, miksei saanut silloin aikanaan olla kotona kun äitikin oli.
Lapsi varmaan todella pahoittaa mielensä, kun kuulee, että hänelle järjestettiin sillä aikaa synttärit!
Tai ylipäätään on mitenkään kiinnostunut jostain yksittäisestä päivästä.
Eiköhän näitä yksittäisiä päiviä kerry useampia. Ja varmaan lapsi olisi ollut mielellään mukana järjestämässä niitä synttäreitä. Lapset kaipaavat eniten vanhempiensa seuraa. Tosin näissä perheissä, joissa lapsi menee mieluummin päiväkotiin - ainakin vanhempansa mukaan - siellä päiväkodissa voi ollakin paremmat olot kuin kotona.
En tiedä teetkö sinä töitä ollenkaan, mutta ei työelämässä lähtökohtaisesti vain "kerry" jotain ylimääräisiä vapaapäiviä...
Kyse on päivistä, jolloin vanhempi ei ole töissä. Kuka mistäkin syystä. Ja lapsi laitetaan päiväkotiin.
Niin? Ihan potaskaa tuollainen "eiköhän niitä päiviä kerry useampia". Ei kerry. Jos sellainen satunnaisesti on, niin tottakai se lapsi haluaa päiväkotiin kavereiden kanssa mieluummin kun äitin kanssa tekemään sitä asiaa minkä takia se yleensä palkaton vapaa sitten onkaan pitänyt ottaa. Siihen tosiaan yleensä on jokin SYY.
Miten niin tottakai se lapsi haluaa päiväkotiin? Mikä ihmeen oletus se on?
Sellainen oletus, että se on lapsen sosiaalinen yhteisö. Se on kamala pettjmys, jos juuri sinä päivänä kun olet ollut pois on käyty retkellä, askarreltu jotain kivaa tai muuten vaan ollut superkivat leikit. Ja ne hammaslääkärit, gynekologit ja kampaajat on lapsille ihan megatylsiä paikkoja. Ei niitä palkattomia arkivapaita jolloin lapset tuodaan päiväkotiin käytetä mihinkään vesipuistoon ja tivoleihin.
Ja tämä oletus perustuu elämänkokemukseen päiväkoti-ikäisten lasten sielun elämästä.
Lapsi kaipaa eniten tavallista arkea vanhempiensa kanssa. Ei mitään vesipuistoja ja tivoleita. Tämä on useiden vanhempien harhaluulo, että lapsella pitäisi koko ajan olla jotain supermielenkiintoista järjestettyä ohjelmaa.
Päiväkodissa normaalisti käyvän lapsen tavallinen arki ON sitä, että hän menee päiväkotiin ja tulee sitten kotiin vanhempien kanssa. Sellaiseen tottunut lapsi ei todellakaan kaipaa mitään random vapaapäivää jollpin hoidetaan tavallisia arkisia asioita joita ei tavallisesti ehditä.
Kaltaisiesi harhaluulo on, että lapsi tekisi ihan mitä vaan tylsää vanhempien kanssa mieluummin kuin leikkisi kavereiden kanssa. Ei pidä paikkaansa ja tästä vanhempien syyllistäminen on vain ja ainoastaan kiusaamista.
Miksi sitten täyttäisit sen "harvinaisen" vapaasi täyteen jollain kampaajakäynnillä sen sijaan että jo lähtökohtaisesti ajattelisit että "hei, tuona päivänä pidetäänkin sitten tosi kivaa lapsen kanssa, kun ollaan molemmat kotona!"?
Minäpä kerron: sinun kapinen tukkapehkosi on sulle tärkeämpi kuin oma lapsesi.
Miksi hankit lapsen? Olitko aivopesty että niin kuuluu tehdä ja nyt kaduttaa, vai oliko se ainoa tapa millä osasit hankkia hyväksyntää muilta?
Onhan tämä äitien syyllistäminen ihan hullua nykyään. Jos käyt kampaajalla, pidät hiuksistasi enemmän kuin lapsestasi. Selvä. Jos et käy kampaajalla, haukutaan ja taivastellaan miten äidit unohtavat itsensä ja ovat räjähtäneen näköisiä heti kun saavat lapsen.
Jos hoidat viikon ruokaostokset vapaapäivänä ja pidät lasta päiväkodissa, olet huono äiti. Jos otat ostosreissua inhoavan lapsen kauppaan, hän kiukuttelee ja meluaa, olet huono äiti. Miksi pitää raahata ne lapset kauppaan ja häiritä muita, eikö voisi vähän miettiä muitakin asiakkaita?!??
Jos viet lapsen päiväkotiin saadaksesi edes joskus hiukan lepoa ja vaikka liikuttuakin, olet itsekkyyden huipentuma. Tosin myös silloin olet surkea luuseri jos olet väsynyt ja et jaksa pitää itsestäsi huolta, tai puuhata lapsen kanssa tai liikkua. Koska kyllä pitää jaksaa! Ja jos et jaksa ja pimahdat, syyllistetään mikset ajoissa reagoinut ja hakenut apua.
Tajuatteko te äitejä syyllistävät, että se vapaapäivä saattaa olla viimeinen oljenkorsi, joka auttaa jaksamaan ja olemaan muun ajan hyvä tai edes kelvollinen vanhempi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kampaaja, gynekologi, hammaslääkäri, hammaslääkäriajan varaaminen, lasten synttäreiden suunnittelu, ratsastus, siivoaminen, pihatyöt, kaupassakäynti, kahvittelu, pankin nettineuvottelu, oma aika ym. Joku voisi tehdä kattavan listan näistä selityksistä, mitä tässäkin ketjussa on tarjottu.
Kuvitelkaa selittämässä noita joskus vuosien päästä lapsellenne, joka kysyy, miksei saanut silloin aikanaan olla kotona kun äitikin oli.
Lapsi varmaan todella pahoittaa mielensä, kun kuulee, että hänelle järjestettiin sillä aikaa synttärit!
Tai ylipäätään on mitenkään kiinnostunut jostain yksittäisestä päivästä.
Eiköhän näitä yksittäisiä päiviä kerry useampia. Ja varmaan lapsi olisi ollut mielellään mukana järjestämässä niitä synttäreitä. Lapset kaipaavat eniten vanhempiensa seuraa. Tosin näissä perheissä, joissa lapsi menee mieluummin päiväkotiin - ainakin vanhempansa mukaan - siellä päiväkodissa voi ollakin paremmat olot kuin kotona.
En tiedä teetkö sinä töitä ollenkaan, mutta ei työelämässä lähtökohtaisesti vain "kerry" jotain ylimääräisiä vapaapäiviä...
Kyse on päivistä, jolloin vanhempi ei ole töissä. Kuka mistäkin syystä. Ja lapsi laitetaan päiväkotiin.
Niin? Ihan potaskaa tuollainen "eiköhän niitä päiviä kerry useampia". Ei kerry. Jos sellainen satunnaisesti on, niin tottakai se lapsi haluaa päiväkotiin kavereiden kanssa mieluummin kun äitin kanssa tekemään sitä asiaa minkä takia se yleensä palkaton vapaa sitten onkaan pitänyt ottaa. Siihen tosiaan yleensä on jokin SYY.
Miten niin tottakai se lapsi haluaa päiväkotiin? Mikä ihmeen oletus se on?
Sellainen oletus, että se on lapsen sosiaalinen yhteisö. Se on kamala pettjmys, jos juuri sinä päivänä kun olet ollut pois on käyty retkellä, askarreltu jotain kivaa tai muuten vaan ollut superkivat leikit. Ja ne hammaslääkärit, gynekologit ja kampaajat on lapsille ihan megatylsiä paikkoja. Ei niitä palkattomia arkivapaita jolloin lapset tuodaan päiväkotiin käytetä mihinkään vesipuistoon ja tivoleihin.
Ja tämä oletus perustuu elämänkokemukseen päiväkoti-ikäisten lasten sielun elämästä.
Lapsi kaipaa eniten tavallista arkea vanhempiensa kanssa. Ei mitään vesipuistoja ja tivoleita. Tämä on useiden vanhempien harhaluulo, että lapsella pitäisi koko ajan olla jotain supermielenkiintoista järjestettyä ohjelmaa.
Päiväkodissa normaalisti käyvän lapsen tavallinen arki ON sitä, että hän menee päiväkotiin ja tulee sitten kotiin vanhempien kanssa. Sellaiseen tottunut lapsi ei todellakaan kaipaa mitään random vapaapäivää jollpin hoidetaan tavallisia arkisia asioita joita ei tavallisesti ehditä.
Kaltaisiesi harhaluulo on, että lapsi tekisi ihan mitä vaan tylsää vanhempien kanssa mieluummin kuin leikkisi kavereiden kanssa. Ei pidä paikkaansa ja tästä vanhempien syyllistäminen on vain ja ainoastaan kiusaamista.
Miksi sitten täyttäisit sen "harvinaisen" vapaasi täyteen jollain kampaajakäynnillä sen sijaan että jo lähtökohtaisesti ajattelisit että "hei, tuona päivänä pidetäänkin sitten tosi kivaa lapsen kanssa, kun ollaan molemmat kotona!"?
Minäpä kerron: sinun kapinen tukkapehkosi on sulle tärkeämpi kuin oma lapsesi.
Miksi hankit lapsen? Olitko aivopesty että niin kuuluu tehdä ja nyt kaduttaa, vai oliko se ainoa tapa millä osasit hankkia hyväksyntää muilta?
Onhan tämä äitien syyllistäminen ihan hullua nykyään. Jos käyt kampaajalla, pidät hiuksistasi enemmän kuin lapsestasi. Selvä. Jos et käy kampaajalla, haukutaan ja taivastellaan miten äidit unohtavat itsensä ja ovat räjähtäneen näköisiä heti kun saavat lapsen.
Jos hoidat viikon ruokaostokset vapaapäivänä ja pidät lasta päiväkodissa, olet huono äiti. Jos otat ostosreissua inhoavan lapsen kauppaan, hän kiukuttelee ja meluaa, olet huono äiti. Miksi pitää raahata ne lapset kauppaan ja häiritä muita, eikö voisi vähän miettiä muitakin asiakkaita?!??
Jos viet lapsen päiväkotiin saadaksesi edes joskus hiukan lepoa ja vaikka liikuttuakin, olet itsekkyyden huipentuma. Tosin myös silloin olet surkea luuseri jos olet väsynyt ja et jaksa pitää itsestäsi huolta, tai puuhata lapsen kanssa tai liikkua. Koska kyllä pitää jaksaa! Ja jos et jaksa ja pimahdat, syyllistetään mikset ajoissa reagoinut ja hakenut apua.
Tajuatteko te äitejä syyllistävät, että se vapaapäivä saattaa olla viimeinen oljenkorsi, joka auttaa jaksamaan ja olemaan muun ajan hyvä tai edes kelvollinen vanhempi?
Hienosti kirjoitettu. Äitinä et vaan voi voittaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Näin yh:nakin on asioita, jotka on huomattavasti helpompi hoitaa ilman lasta tai pienten lasten kanssa lähes mahdotonta / vaarallista. Esim jonkin hyllyn hakeminen huonekalukaupasta yksin lasten kanssa, lääkärikäynti, hammaslääkäri, verikoekin on melko hankala jos leikki-ikäisiä. Jouluvalmistelut, synttärit ym. ei tule mitään jos lapset pyörii jaloissa. Muuten olenkin lasteni kanssa käytännössä aina, en pysty harrastamaan mitään, mitään omaa aikaa ei ole, koskaan. Mulla ei myöskään ole noin paljon lomaa! ELi kuukausi kesällä, lasten on juhannuksen jälkeen pakko osallistua vielä hoitoon.
Jouluvalmistelut ja synttärivalmistelut sulle oikeasti noin vaikeita asioita että lapset ei voi pyöriä jaloissa?? Toivon tosiaan että sulla on max se yksi lapsi ja sitten olet vetänyt piuhat poikki.
Jos lapset on kotona, joudun pyyhkiä niiden takapuolia 10-20 krt päivässä, pukea, tehdä ruokaa, kaupassa heitä vahdittava koko ajan ja ne myös sotkee ilman valvontaa tolkuttomasti. Ja lapsia on enemmän kuin yksi. Sulla ei varmaan ole lapsia, jos et ymmärrä, että asiat hoituvat paljon nopeammin ilman niitä lapsia ja osa asioista ei lasten kanssa hoidu ollenkaan. Esim. lapsi oksensi autoon, kun sitä putsasin lapset juoksenteli parkkihallissa. Turvallisempi niiden olisi ollut olla silloinkin hoidossa. Aika aggressiot että käyn joulukaupassa ja leivon ilman lapsia 2pv vuodessa.
Laskujeni mukaan sulla täytyy olla vähintään 5 alle 6-vuotiasta lasta, joilla suoli toimii todella vilkkaasti, eli jokainen tarvitsee pyllyn pyyhintää 2-5 kertaa päivässä. Vaihtoehtoisesti sulla on 10 lasta, joista jokainen ulostaa 1-2 krt päivässä, mikä olisi aika normaali tahti.
Mutta siis ne kaikki 10 lasta on pieniä, koska kukaan heistä ei osaa pyyhkiä takapuoltaan itse. Vauvojen pyllyt pestään, he eivät kuulu tuohon pyllynpyyhkimisjoukkoon, joten kovin tiuhaan olet lapsia tähän maailmaan synnyttänyt. Onnea sulle!
Mun vauva kyllä kakkasi jossain vaiheessa 5 kertaa päivässä ja se on vielä ihan normaalia. Jossain vaiheessa sitten väheni. Toinen lapsi vauvana sen 2-3 kertaa. Nykyäänkin kakkaavat helposti kaksi kertaa päivässä. Ei tossa varmaan muutenkaan eritelty, että pestiinkö vai pyyhittiin. Lähinnä määrää hahmotettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Näin yh:nakin on asioita, jotka on huomattavasti helpompi hoitaa ilman lasta tai pienten lasten kanssa lähes mahdotonta / vaarallista. Esim jonkin hyllyn hakeminen huonekalukaupasta yksin lasten kanssa, lääkärikäynti, hammaslääkäri, verikoekin on melko hankala jos leikki-ikäisiä. Jouluvalmistelut, synttärit ym. ei tule mitään jos lapset pyörii jaloissa. Muuten olenkin lasteni kanssa käytännössä aina, en pysty harrastamaan mitään, mitään omaa aikaa ei ole, koskaan. Mulla ei myöskään ole noin paljon lomaa! ELi kuukausi kesällä, lasten on juhannuksen jälkeen pakko osallistua vielä hoitoon.
Jouluvalmistelut ja synttärivalmistelut sulle oikeasti noin vaikeita asioita että lapset ei voi pyöriä jaloissa?? Toivon tosiaan että sulla on max se yksi lapsi ja sitten olet vetänyt piuhat poikki.
Jos lapset on kotona, joudun pyyhkiä niiden takapuolia 10-20 krt päivässä, pukea, tehdä ruokaa, kaupassa heitä vahdittava koko ajan ja ne myös sotkee ilman valvontaa tolkuttomasti. Ja lapsia on enemmän kuin yksi. Sulla ei varmaan ole lapsia, jos et ymmärrä, että asiat hoituvat paljon nopeammin ilman niitä lapsia ja osa asioista ei lasten kanssa hoidu ollenkaan. Esim. lapsi oksensi autoon, kun sitä putsasin lapset juoksenteli parkkihallissa. Turvallisempi niiden olisi ollut olla silloinkin hoidossa. Aika aggressiot että käyn joulukaupassa ja leivon ilman lapsia 2pv vuodessa.
Laskujeni mukaan sulla täytyy olla vähintään 5 alle 6-vuotiasta lasta, joilla suoli toimii todella vilkkaasti, eli jokainen tarvitsee pyllyn pyyhintää 2-5 kertaa päivässä. Vaihtoehtoisesti sulla on 10 lasta, joista jokainen ulostaa 1-2 krt päivässä, mikä olisi aika normaali tahti.
Mutta siis ne kaikki 10 lasta on pieniä, koska kukaan heistä ei osaa pyyhkiä takapuoltaan itse. Vauvojen pyllyt pestään, he eivät kuulu tuohon pyllynpyyhkimisjoukkoon, joten kovin tiuhaan olet lapsia tähän maailmaan synnyttänyt. Onnea sulle!
Mun vauva kyllä kakkasi jossain vaiheessa 5 kertaa päivässä ja se on vielä ihan normaalia. Jossain vaiheessa sitten väheni. Toinen lapsi vauvana sen 2-3 kertaa. Nykyäänkin kakkaavat helposti kaksi kertaa päivässä. Ei tossa varmaan muutenkaan eritelty, että pestiinkö vai pyyhittiin. Lähinnä määrää hahmotettiin.
Ja jos ette ole kuulleet koskaan lapsenne kohdalla termiä taaperoripuli, niin olkaa onnellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo on suurin ongelmasi, suosittelen alanvaihtoa. :) Subjektiivinen päivähoito tarkoittaa sitä, että kaikilla on oikeus olla päivähoidossa perheen tilanteesta riippuen.
Mua huvitti kans viime vuonna tuli päiväkodin johtajalta viesti, että kaikilla lapsilla pitäisi olla lomaa kesällä ja hän oli huolissaan kun näin ei kaikilla ole. Jouduin silmätikuksi tämän vuoksi. Ei ollut mahdollista lomailla. Olen opiskelija ja pakko oli olla töissä.
Päivähoitolaki on kumottu joten tuo ei tarkoita yhtään mitään.
Sipilän hallitus (20152019) muutti subjektiivista päivähoito-oikeutta niin, että se antoi kunnille oikeuden rajoittaa varhaiskasvatusoikeutta kokoaikaisesta 20 tuntiin viikossa esimerkiksi työttömien lapsilta. Eduskunta päätti kuitenkin 11. joulukuuta 2019 poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoituksen.
Esikoiseni syntyi -82 ja meni päiväkotiin, kun äityislomani loppui, lapsi oli tällöin 10 kk ikäinen. Sama homma seuraavan kanssa, syntyi -85 ja meni päiväkotiin 10 kk ikäisenä. Kolmas syntyi -90 ja hänen kohdallaan pystyin pitämään hoitovapaata jonkin verran. Ollessani äitiyslomalla ei olisi tullut kuuloonkaan, että olisi viety vanhempi sisarus päiväkotiin, seurakunnan kerho 2 x vko toimi virikkeenä. Ajat ovat muuttuneet. Tuo vanhempien kova väsymys on ihmetyttänyt. Kai sitä itsekin oli joskus väsynyt tai aika useinkin, mutta se meni ohi. Luojaani kiitän, ettei kukaan lapsistani ollut koliikkivauva, kaikki on "opetettu" nukkumaan yöt 4 kuukauden ikään mennessä. Koliikkivauvoille on nykyään keksitty semmonen sähköllä toimiva "heijaava" patja. Onko kenelläkään kokemusta, onko hyödyllinen kapistus? Olen usein miettinyt semmosta asiaa, että vauvahan on mielellään vaikka 24/7 sylissä ja rinnalla ja tykkää, kun häntä heijataan. Varmasti on raskashoitoinen semmonen vauva, joka vaatii jatkuvaa syliä esim koliikin tai refluksin takia. Ovatko nämä en vaivat lisääntyneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikesta sitä vanhempia arvostellaan! Ymmärrän että lapsella on tarve lomaan. Mutta joskus vanhemmatkin saattavat tarvita aikaa hoitaa asioitaan tai ihan vaan tehdä jotain ilman lasta. Olen yksinhuoltaja, enkä ole kantanut huonoa omaatuntoa siitä, että vien lapsen hoitoon helatorstain jälkeisenä perjantaina, vaikka itse otin siihen pomon pyynnöstä ylityövapaita. Kävin hammaslääkärissä, uimassa ja lounaalla ystävän kanssa. Lapsella oli päiväkodissa leikkiseuraa.
Subjektiivinen hoitoikeus on kyllä jokseenkin epäonnistunut uudistus ja kaipaa uudistusta jotta nekin jotka hoitopaikkaa todella tarvitsevat pääsevät hoidon piiriin. Esim. Rajoittamalla sub. Takaisin 20h/vko
Nythän on niin, että subjektiiviset ovat täyttäneet kaikki päiväkodit ja töihin menevät eivät lapsiaan tahdo päiväkotiin saada, kun sellainen hetki koittaa.
Tämä aiheuttaa myös sen että päiväkoti on koko ajan buukattu täyteen ja henkilökunnasta jonkun sairatuessa muut venyvät auttaessaan muita osastoja selviämään päivästä.
Varhaiskasvatussuunitelmaan kirjattu kohdassa muuten lukee: hoito lapsen edun mukaisesti, eli huom! Ei vanhempien edun mukaisesti.
Lapsilla on oikeus kesä- talvi ja muihin lomien ja vapaapäiviin kuten aikuisillakin.
Päiväkodissa käynti on lapsen työ!
Toki jos kotona on väsynyt ja lapsestaan huolehtimaan kykenemätön, on toki lapsen edun mukaista viettää enemmän aikaa päiväkotihenkilöstön kuin vanhempiensa kanssa.
Vauvan syntyminen perheeseen ei omasta mielestäni tarkoita, että esikoinen lykätään tekemään pitkää päivää päiväkotiin. Hän varmasti saa virikkeet ym. Kaveritaidot olemalla paikalla vaikka 9-14 välisen ajan.
Lapsella leikkiseuraa päiväkodissa? Älkää nyt viitsikö. Ei ole veronmaksajien rahoilla oikeutettua työntää lapset päiväkotiin etsimään leikkiseuraa, kun huoltajalla vapaapäivä. Vaan huoltaja itse aktiivisesti etsii tai luo leikkiseuraa eli leikkipuistot, perhetalot, Facebookryhmät ym. joissa luoda verkostoa lapsilleen ja itselleen.
Olen kahden neuropsykiatrisen diagnoosin lapsen totaaliyksinhuoltaja. Käytän päiväkotia vain minimin. Kuntoutus ja perhearki asperger- ja ADHD-perheessä kokoaikaa työtä tekevånä ja täysin ainoana aikuisena on tottakai itkettävää ja hermoja raastavaa, mutta itsepähän halusin perheen. Ehdin ostaa kuntosalikortin tai mennä leffaan tms. lasten aloitettua koulun joskus. Ei kaikkea tarvi saada heti!!! Itsekkyys huipussaan monella vanhemmalla nykyään.
Olen päiväkodissa töissä.Kerran puuttui neljä työntekijää ja yksi sijainen saatiin.10 lapsesta 6 vanhemmat kotona...Kyllä silloin ,näin äitinäkin, ajattelin etten kyllä veisi lastani siihen tilanteeseen!Tämän päivän vanhemmat valittavat 'oman ajan' puutteesta.Kun lapsia tehdään niin kyllähän se niin on että elämä muuttuu!Eikä ne lapset siinä kotona ikuisesti ole,kyllä sitten riittää sitä omaa aikaa.Lapselle tärkeintä omat läheiset!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei ole tukiverkkoja, miten tää on aina vaan niin vaikeaa joillekin ymmärtää. Muistan miten vaikeaa oli, kun mies oli töissä ja jo touhuavan ja kävelevän taaperon kanssa oltiin päivät kahden, mutta olisi pitänyt päästä mm. hammaslääkäriin. Ei ketään, joka olisi keskellä päivää voinut katsoa pari tuntia mukulaa, eli jonkun onnettoman MLL:ltä sitten palkkasin. Selkeästi oltiin myös maailman paskimmat ja itsekkäimmät vanhemmat, kun uudessa kaupungissa ja uusissa työpaikoissa meillä oli yhteensä vaan pari viikkoa kesälomaa, eli lapsi oli melkein koko kesän päiväkodissa. Jospa selviäisi jollain ammattiavulla aikuisuuteen.
Itse en myöskään käsitä, miten on niin vaikea ymmärtää, että ihmisillä on erilaiset elämäntilanteet, voimavarat, tukiverkostot, omat ja lasten terveydentilat (!) ja muut asiat, jotka vaikuttavat päätöksiin, mahdollisuuksiin ja toimintatapoihin kussakin perheessä.
Itse en voi käsittää, miten voi olla niin itsekäs, että hankkii viattoman lapsen sellaiseen tilanteeseen, että tyhmemmänkin pitäisi tajuta ettei rahkeet riitä.
Itsekkyys. Koska minä haluan.
No lisääntyköön vain täydelliset vanhemmat, sillähän se saadaan väestö kasvuun!
Meillä oli 3v viime perjantain päikyssä, ja itse hoidin asioita. Mitä järkeä on roudata tommosta pientä pankkiin tai lääkäriin? Se on minun mielestäni itsekästä. Meillä on miehen kanssa lomat sijoitettu peräkkäin, jotta muksut saa pitkän kesäloman. Olen kyllä joskus tehnyt niin, että olen vienyt muksun päikkyyn ja rötvännyt itse kotona. Jos kyseessä on 1-2 päivää vuodessa, niin ei haitanne.
Erikseen sitten ne lapset, jotka ovat päikyssä aina, kesät talvet, vaikka vanhemmat olisivat lomalla.
Vierailija kirjoitti:
Lapsella leikkiseuraa päiväkodissa? Älkää nyt viitsikö. Ei ole veronmaksajien rahoilla oikeutettua työntää lapset päiväkotiin etsimään leikkiseuraa, kun huoltajalla vapaapäivä. Vaan huoltaja itse aktiivisesti etsii tai luo leikkiseuraa eli leikkipuistot, perhetalot, Facebookryhmät ym. joissa luoda verkostoa lapsilleen ja itselleen.
Olen kahden neuropsykiatrisen diagnoosin lapsen totaaliyksinhuoltaja. Käytän päiväkotia vain minimin. Kuntoutus ja perhearki asperger- ja ADHD-perheessä kokoaikaa työtä tekevånä ja täysin ainoana aikuisena on tottakai itkettävää ja hermoja raastavaa, mutta itsepähän halusin perheen. Ehdin ostaa kuntosalikortin tai mennä leffaan tms. lasten aloitettua koulun joskus. Ei kaikkea tarvi saada heti!!! Itsekkyys huipussaan monella vanhemmalla nykyään.
Kuule, apua on ihan sallittua ottaa vastaan! Kuulostaa tosi huolestuttavalta. Ei ole kenenkään etu jos terveytesi menee tuolla uhrautumisella.
Itse en voi käsittää, miten voi olla niin itsekäs, että hankkii viattoman lapsen sellaiseen tilanteeseen, että tyhmemmänkin pitäisi tajuta ettei rahkeet riitä.
Itsekkyys. Koska minä haluan.