Miksi tuot lapsesi päiväkotiin vapaapäivänäsi?
Alamme todella turhautua tähän viimeisen kolmen vuoden aikana kasvaneeseen ilmiöön. Esimerkiksi helatorstain jälkeiselle huomiselle perjantaille moni vanhempi kertoi ryhmän kasvattajille olevansa vapaalla, mutta tuovat lapsensa varhaiskasvatukseen. Tarkoituksena kuulemma mm. kampaajalla käynti, pihatyöt ja lepääminen ilman lapsia. En saanut omalle henkilöstölleni järjestymään ansaitsemiaan lomia pidettäväksi. Tuleva kesä näyttää johtajanurallani järkyttävimmältä päivystysaikaan eli juhannuksen jälkeen supistetun ajan toimintaan on tulossa ennätysmäärä lapsia, myös sellaisia, joilla on huoltaja työttömänä tai kotona pienemmän sisaruksen kanssa hoitovapaalla.
Kannatan tottakai subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta jokaiselle lapselle, huoltajan työssäkäynnistä riippumatta, mutta vain koulujen lukuvuosiaikaan. Kesä, syysloma, joululoma ja talviloma voisivat olla auki vain aidossa tarpeessa oleville, lapsen kuntoutuksen/vamman tai pitkäaikaissairauden takia, s2-kielen oppimisen, huoltajien aidosta tarpeesta tai lastensuojelun tukitoimena.
Laitoimme kollegojen kesken esityksen hallitusneuvottelijoille, jotta alkavalla hallituskaudella oikeutta rajattaisiin jälleen 20 viikkotuntiin ja tämän yli vain perustellusta syystä.
Huoltajan vapaapäivän tulee myös olla lapsen kanssa yhteisen mukavan yhdessäolon päivä. Kiintymyssuhde on olennainen lapsen turvallisessa minäkuvassa. Huoltajat ovat lapsen keskeisimmät kasvattajat, kun kyse on tavanomaisesti kasvavasta ja kehittyvästä lapsesta.
Olen ollut johtajana myös vanhaan päivähoitoaikaan. Muutos lasten palvelunkäytölle on nykyään valtava. Jokainen lapsi on tervetullut viitenä päivänä vakalain ja vasun mukaiseen toimintaamme, mutta porrastus aamupäivä- ja iltapäiväryhmiin olisi suotava (poislukien esiopetus ja vuorohoito) jollei autenttista syytä yli 20 viikkotuntiin ole.
T. eräs päiväkodinjohtaja kollegoineen pääkaupunkiseudulta
Kommentit (1734)
Vierailija kirjoitti:
Itse joskus muinoin soitin tarhaan, että viisivuotiaani ei tule sinne, kun meillä on yhteinen vapaapäivä. Sieltä hoitaja moittien muistutti, että koulustahan ei sitten tällä tavalla voi olla poissa. Että näinkin päin.
Tämä turhautuminen voi johtua siitä että lapsesi on ollut päivän ainoa lapsi jolle varattuna hoitoa sille päivälle. Hoitajan työpäivä sitten yllättäen peruuntui, joten se ei kovasti naurata työntekijää joka mahdollisesti on ajanut sinne työpaikalleen monta kilsaa. Näin meillä ainakin jos tuli yllättäviä peruutuksia vuoropäiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi oli päiväkodissa kello 11-16. Ihan sai kuule nukkua aamulla pitkään.
Ei kannata sanoa "kuule", jollain voi olla kuulovamma ja hän voi pahoittaa mielensä.
Olin pitkään sairauslomalla työstä. Esikoinen koulussa, kuopus päiväkodissa. Totta totisesti vein kuopuksen päiväkotiin, olihan hänellä siellä paljon virikkeellisempää puuhaa ja kavereita, toisin kuin kotona olisi ollut.
Samoin, silloin kun kumpikin oli vielä päiväkodissa, vein lapset sinne arkivapainani. Miten olisin voinut selittää lapsille, että tänään pidetään kotona kiva kiva siivoupäivä, ettekä menekään päiväkodin kanssa metsäretkelle?
Tietenkään en vienyt heitä seitsemään, niin kuin muina aamuina, vaan niin että juuri ehtivät aamupalan ja hain kotiin välipalan jälkeen. Normaalistikin hain heidät jo kolmen aikaan ja lähinnä aina olivat harmissaan, kun kesken leikin piti lähtee, eikä päässyt kavereiden kanssa iltapäiväulkoilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen tarhatäti ei saanut tätä päivää vapaaksi, koska toit lapsen vapaapäivänäsi hoitoon.
Tarhatäti saattoi joutua viemään oman lapsen päiväkotiin, vaikka olisi mieluummin viettänyt 4 päivän vapaan oman kanssa.
Saa harmittaa!Turhaa omasta ammatinvalinnasta kitistä. Olisi AP valinnut ammatin, jossa voi halutessaan pitää vapaata.
No, ei se aloittaja välttämättä osannut arvata, ettei helatorstaita saa vapaaksi tai jotain muuta toivetta valitessa ammattia. Harva 15- vuotias miettii tällaista. Asiat konkretisoituu myöhemmin, kun saa lapsia.
Tällainen kommentointi ei myöskään edistä saamaan hupenevia lastenhoitajia alalle ja töihin päiväkotiin. Se ei myöskään ole tarhatädin ongelma, jos ihmiset tekevät enemmän lapsia mitä jaksavat hoitaa hyvin. Toki subjektiivinen päivähoito-oikeus antaa mahdollisuuden tuoda lapsi hoitoon omana vapaapäivänä. Itse en tällaista itsekkyyttä voi käsittää.Alaa voi aikuisena vaihtaa, jos ei miellytä. Syy miksi joku tuo lapsensa vapaapäivänään hoitoon, on vain tuovan vanhemman/vanhempien asia. Ei kuulu päiväkodille mitenkään. Subjektiivinen hoito-oikeus ja sen käyttäminen ei ole itsekkyyttä, vaan oikeus, kuten termissäkin sanotaan. Subjektiivinen hoito-oikeus ei ole yksittäisen vanhemman vaan päättäjien päätös, jos siitä haluaa valittaa, oikea kohde valittaa on eduskunta, ei vauvapalsta.
Minusta on täysin käsittämätöntä tämä vanhempien jatkuva syyllistäminen. Syitä pitää lapset hoidossa omina vapaapäivinä on monia, itsekkyys toki voi olla yksi niistä mutta ei missään tapauksessa ainoa. Kertoo empatiakyvyn puutteesta jos ei sitä ymmärrä.
En ole tarhatäti. Tein sen verran lapsia (2) mitä jaksan varmasti itse hoitaa.
Myös lapseni ansaitsee vappa-aikaa, aikaa vanhempien kanssa ja lomaa. Lapseni viihtyvät päiväkodissa, lähtevät sinne mielellään ja välillä harmittaa lähteä kotiin, kun leikit jää kesken.
Ajattelen myös hoitajia ja hoitajien jaksamista.
Miksi väsyneen vanhemman puoliso ei hoida lasta, jotta väsynyt vanhempi saa levätä? Miksi oman lapsen kanssa ei jakseta tai haluta olla? Ennen kaikkea, miksi lapsia ei kasvateta? Missä on lasten tarpeiden huomioiminen ja lempeä ohjaus ja yhdessä tekeminen?
Rajat, rakkaus, ulkoilu, ateriarytmi, terveellinen ruoka, uni, Lepo, rutiinit, ruutuaikaa, sadut leikki, piirtäminen.
Lasten kaunis kohtelu, ikätasoinen huomiointi. Vanhempien vastuu ja päätöksen teko, esim vanhempi päättää että vaatteet puetaan ja lapsi voi valita laittaako sinisen vai punaisen paidan ylle. Lapsilta ei voi kysyä haluatko pukea vaatteet ylle. Vanhempien pitää uskaltaa olla vanhempi ja auktoriteetti lempeästi ja jämptisti ilman väkivaltaa ja huutamista.Mainitsemasi asiat eivät mitenkään vaikuta siihen, etteikö joskus vanhemmalla voi olla tarve ihan tärkeästä syystä viedä vapaapäivänään lapsi hoitoon. Esimerkiksi joku vanhempi on voinut ottaa vapaapäivän sen vuoksi, että menee useamman sadan kilometrin päähän erikoislääkärin vastaanotolle. Lasta ei vaan ole mahdollista ottaa mukaan..
Niin. Se hyvä, lapsensa kasvattava, omistautuva ja rakastava vanhempikin voi joskus tarvita päivän jolloin hoitaa omia asioitaan. Jos vanhemman pitää arkivapaapäivänään ehtiä esim käydä lääkärissä, hiustenleikkuussa, autokorjaamolla, ostoksilla ja hoitaa pankkiasioita, niin millä lailla se on kiva lomapäivä lapselle? Joillain puuttuu selvästi kyky asettua toisten asemaan ihan kokonaan.
Onko sen vapaapäivän oltava helatorstain jälkeinen perjantai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on vain hyvä, että yli 3-vuotias lapsi viedään päivähoitoon, vaikka kotona olisikin äiti vauvan kanssa. Päivähoidossa karttuu vuorovaikutustaidot ja kaveritaidot, jotka eivät kotona neljän seinän sisällä oman äidin ja oman sisaruksen kanssa samalla tavalla kartu. Kyllä huomaan lähipiirissäni erittäin hyvin eron niissä lapsissa, joita äiti on pitänyt kotona eskari-ikäiseen saakka ja niissä, jotka ovat päässeet päiväkotiin ikäistensä kanssa. Yleensä nämä kotona äidin kanssa olleet ovat huomattvaasti ujompia ja epäsosiaalisempia ja vuorovaikutusongelmia tulee viimeistään koulussa.
Jos äiti silloin tällöin pitää vapaapäivän, jolloin hoitaa asioita (kampaaja, lääkäri, kauppareissut) niin mitä sitten? Pitäisikö lapsi niiden ajaksi viedä hoitoon johonkin ulkopuoliselle? Kyllä se tuttu päiväkoti on paljon parempi vaihtoehto.
En ymmärrä tätä päiväkotien jatkuvaa kitinää. Sopimus on sopimus ja se ei ole teidän asia miksi lapsi tuodaan päivähoitoon. Eri asia, jos vanhemmat jatkuvasti toisivat lapsen hoitoon lomaillakseen itsekseen, mutta satunnaiset vapaapäivät vanhemmillekin tekevät erittäin hyvää. Siten jaksaa olla taas paras versio itsestään omille lapsille. Ja muistakaamme myös se, että me emme voi tietää kenenkään toisen perheen taustoja tai syitä, joten keskitytään vain siihen omaan perheeseen.
Eikö tänä päivänä ihmisillä ole sukulaisia ja ystäviä lainkaan. Typerä ilmaisu koko kylä kasvattaa on toivottavasti historiaa, mutta ettei ole ketään ympärillä on aika outoa. Kun lapseni olivat pieniä, istuin jopa hiekkisen reunalla ja tutustuin ihmisiin ympärillä. Ala-asteella pidettiin yhteyttä muiden vanhempien kanssa, koululaiset jopa yökyläilivät. Onko nykyään iso riski päästää ala-asteikäinen koulukaverin luokse yökylään.
Raskaaksihan elämä käy viiden lapsen kanssa jos isät ja yhtään tuttua tai sukulaista ei ole lähistöllä. Ainoastaan viranomaiset.
No ei ole kaikilla sellaisia tuttuja joilta saisi mitään konkreettista apua. Eli yhteiskunta on se ainoa turvaverkko. Raskastahan sellainen elämä onkin. Koululaisten yökyläilyt ei tähän aiheeseen liity lainkaan, päiväkoti-ikäiset ei yökyläile kavereitten luona tuosta vaan.
Sulle ei kuulu lainkaan toisten vapaat ja kun on maksanut päivistä, jokaisella on oikeus ne käyttää. Meidän lapset eivät ole olleet päiväkodissa ja sinunlaisesi k.päät vahvistavat sitä että oikean ratkaisun tein itse hoitaessani lapseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse joskus muinoin soitin tarhaan, että viisivuotiaani ei tule sinne, kun meillä on yhteinen vapaapäivä. Sieltä hoitaja moittien muistutti, että koulustahan ei sitten tällä tavalla voi olla poissa. Että näinkin päin.
Tämä turhautuminen voi johtua siitä että lapsesi on ollut päivän ainoa lapsi jolle varattuna hoitoa sille päivälle. Hoitajan työpäivä sitten yllättäen peruuntui, joten se ei kovasti naurata työntekijää joka mahdollisesti on ajanut sinne työpaikalleen monta kilsaa. Näin meillä ainakin jos tuli yllättäviä peruutuksia vuoropäiväkodissa.
Kyllä siitä palkan silti saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn ihan mielelläni löysäilemässä heinäkuussa töissä. Olen sitten elo-syyskuussa lomalla, kun uutta toimintakautta starttaillaan. Sama huomenna. Paikalla on ehkä puolet lapsista ja ohjelmassa vapaata leikkiä ja ulkoilua. Menen mielelläni töihin ja olen sitten lomalla vaikka joku vittumainen tiistai.
Itse koen nuo heinäkuut raskaimmiksi. Meillä keskitetääm hoito silloin yhteen päiväkotiin ja usein joka viikko vaihtuu lapset, on opeteltava pienessä ajassa hirveästi uusista lapsista. Usein omasta ketjumme pienimmästä päiväkodista ei ole yhtään lasta, joten kaikkiin saa tutustua ja opetella heidän tavat, allergiat jne. Lisäksi lapset tottakai kokeilevat heille uuden aikuisen rajoja.
Joskus toistakymmentä vuotta sitten olin päiväkodissa missä saattoi olla heinäkuulla 1-4 lasta. Ne olivat kyllä leppoisia työpäiviä.
Heinäkuu oli viime vuonna todella hämmentävää aikaa töissä. Jonakin päivänä saattoi olla että esimerkiksi 12 lasta saattoi jäädä saapumatta vaikka olisi pitänyt tulla. Oli kyllä hiljaista siinä kohtaa kun ennalta jo rauhallisempi päivä. Seuraavana päivänä jokainen paikalla. Perjantai ja maanantai olivat ne jolloin erityisesti jäi moni saapumatta ja läheskään kaikki vanhemmat eivät edes ilmoittaneet asiasta mitään ennakolta.
Sinne päiväkotiin pitää ilmoittaa hoidon tarve kesäksi niin aikaisin, ettei aina voi tietää edes omia lomiaan vielä, tai varsinkaan sitä milloin esim isovanhemmat haluaa olla lapsen kanssa (mikä on tietenkin sinällään ymmärrettävää, että voi sopia henkilökunnan lomat). Siksi on pakko varata hoito pahimman skenaarion mukaan ja pitää sitten kotona jos pystyykin. Eikö se nyt kuitenkin ole lapsen etu jos saakin enemmän lomaa kuin alunperin luultiin? Ilmoittaa tietenkin pitäisi heti, kun tietää että lapsi tuleekin olemaan vapaalla.
Näin toimien olisikin ollut normaalia. Mutta moni ei ilmoittanut mitään ennen kuin aamulla jolloin lapsen piti tulla. Eli vaikkapa perjantaiaamuna ilmoitus ettei lapsi tule koska lähtevät viikonlopun viettoon. Syynkin siis moni sanoivat monesi että vaikka ovat mökille lähdössä juuri eikä lapsi tule. Aiemmin en ole moiseen törmännyt ja kesäkuussa samaa ei ollut kun toiminnassa päiväkodit normaalisti. Vanhemmat olivat selvästi lomilla ja toimivat omien ohjelmien mukaan. Yksi isä sanoi asian aivan suoraan että lomailee heinäkuun mutta mukavampi kun lapset välillä muiden hoidettavana. Oli juuri sellainen perhe joka ei ennakolta ilmoittanut poissaoloja vaan joka kerta aamulla. Kerran perheen äiti ilmoitti maanantaina miten ovat toisella puolen Suomea ja unohtui vain asia perjantaina jo ilmoittaa etteivät lapset tule vielä alkuviikosta.
Vahvasti tuli se vaikutelma kun ns. vieras päiväkoti niin sai vanhempien mielestä toimia miten huvitti. Välillä jäi joltakin työntekijältä mahdollisuus vapaapäivään näiden vanhempien toimien takia. Onneksi lomailen tänä kesänä tuon heinäkuun ettei tarvitse moista itsekkyyttä seurata.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi joku työntekijä valittaa että hänellä riittää töitä.
Ja miten niin "selvästi lomilla"? Oletko selvänäkijä? Minä vein lapset hoitoon aina koiran kanssa verkkareissa. Ei se tarkoita, että olisin ollut vapaalla. Olin siinä vaiheessa tehnyt jo tuntikausia töitä ja jatkoin niitä saatuani koiran lenkitettyä.
t. kääntäjä
On selvästi lomilla viimeistään siinä vaiheessa kun vanhemmat itse asian kertovat joko suoraan tai epäsuorasti. Päivätyötä tekevät vanhemmat saattoivat lasta hakiessaan mainita että kävivät naapurikaupungissa ostoksilla kun ilman lapsia helppoa.
Eli et tiedä. Vain päättelet.
Ja mitä pahaa on siinä, että hoitosopimuksen puitteissa käydään kaupassa? Miksi niillä lapsilla olsii esimerkiksi siellä rautakaupassa parempi kuin päivähoidossa?
MIKSI sinä valitat sitä, että sinulla on töitä?
Aivan varmasti tiedän jos perheen isä kertoo olevansa lomalla koko heinäkuun mutta rullaa lapsensa hoitoon lähes joka päivä. Turhaan väität vastaan.
Ja aivan turhaan valitat siitä, että sinulla on töitä. Toivottavasti joudut muutosneuvotteluissa kortistoon ja tuleva hallitus leikkaa korvauksia reilusti. Sitten voit miettiä, miten kuitenkin töissä oli kiva olla ja sai hoitaa mukavia lapsia.
Muutosneuvotteluja? Kun nytkään ei ole tarpeeksi työntekijöitä. Olet aivan pihalla työtilanteesta. Lisäksi voisin vaihtaa halutessani koska tahansa takaisin entiseen eli vanhuspuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen tarhatäti ei saanut tätä päivää vapaaksi, koska toit lapsen vapaapäivänäsi hoitoon.
Tarhatäti saattoi joutua viemään oman lapsen päiväkotiin, vaikka olisi mieluummin viettänyt 4 päivän vapaan oman kanssa.
Saa harmittaa!Turhaa omasta ammatinvalinnasta kitistä. Olisi AP valinnut ammatin, jossa voi halutessaan pitää vapaata.
No, ei se aloittaja välttämättä osannut arvata, ettei helatorstaita saa vapaaksi tai jotain muuta toivetta valitessa ammattia. Harva 15- vuotias miettii tällaista. Asiat konkretisoituu myöhemmin, kun saa lapsia.
Tällainen kommentointi ei myöskään edistä saamaan hupenevia lastenhoitajia alalle ja töihin päiväkotiin. Se ei myöskään ole tarhatädin ongelma, jos ihmiset tekevät enemmän lapsia mitä jaksavat hoitaa hyvin. Toki subjektiivinen päivähoito-oikeus antaa mahdollisuuden tuoda lapsi hoitoon omana vapaapäivänä. Itse en tällaista itsekkyyttä voi käsittää.Alaa voi aikuisena vaihtaa, jos ei miellytä. Syy miksi joku tuo lapsensa vapaapäivänään hoitoon, on vain tuovan vanhemman/vanhempien asia. Ei kuulu päiväkodille mitenkään. Subjektiivinen hoito-oikeus ja sen käyttäminen ei ole itsekkyyttä, vaan oikeus, kuten termissäkin sanotaan. Subjektiivinen hoito-oikeus ei ole yksittäisen vanhemman vaan päättäjien päätös, jos siitä haluaa valittaa, oikea kohde valittaa on eduskunta, ei vauvapalsta.
Minusta on täysin käsittämätöntä tämä vanhempien jatkuva syyllistäminen. Syitä pitää lapset hoidossa omina vapaapäivinä on monia, itsekkyys toki voi olla yksi niistä mutta ei missään tapauksessa ainoa. Kertoo empatiakyvyn puutteesta jos ei sitä ymmärrä.
En ole tarhatäti. Tein sen verran lapsia (2) mitä jaksan varmasti itse hoitaa.
Myös lapseni ansaitsee vappa-aikaa, aikaa vanhempien kanssa ja lomaa. Lapseni viihtyvät päiväkodissa, lähtevät sinne mielellään ja välillä harmittaa lähteä kotiin, kun leikit jää kesken.
Ajattelen myös hoitajia ja hoitajien jaksamista.
Miksi väsyneen vanhemman puoliso ei hoida lasta, jotta väsynyt vanhempi saa levätä? Miksi oman lapsen kanssa ei jakseta tai haluta olla? Ennen kaikkea, miksi lapsia ei kasvateta? Missä on lasten tarpeiden huomioiminen ja lempeä ohjaus ja yhdessä tekeminen?
Rajat, rakkaus, ulkoilu, ateriarytmi, terveellinen ruoka, uni, Lepo, rutiinit, ruutuaikaa, sadut leikki, piirtäminen.
Lasten kaunis kohtelu, ikätasoinen huomiointi. Vanhempien vastuu ja päätöksen teko, esim vanhempi päättää että vaatteet puetaan ja lapsi voi valita laittaako sinisen vai punaisen paidan ylle. Lapsilta ei voi kysyä haluatko pukea vaatteet ylle. Vanhempien pitää uskaltaa olla vanhempi ja auktoriteetti lempeästi ja jämptisti ilman väkivaltaa ja huutamista.Mainitsemasi asiat eivät mitenkään vaikuta siihen, etteikö joskus vanhemmalla voi olla tarve ihan tärkeästä syystä viedä vapaapäivänään lapsi hoitoon. Esimerkiksi joku vanhempi on voinut ottaa vapaapäivän sen vuoksi, että menee useamman sadan kilometrin päähän erikoislääkärin vastaanotolle. Lasta ei vaan ole mahdollista ottaa mukaan..
Niin. Se hyvä, lapsensa kasvattava, omistautuva ja rakastava vanhempikin voi joskus tarvita päivän jolloin hoitaa omia asioitaan. Jos vanhemman pitää arkivapaapäivänään ehtiä esim käydä lääkärissä, hiustenleikkuussa, autokorjaamolla, ostoksilla ja hoitaa pankkiasioita, niin millä lailla se on kiva lomapäivä lapselle? Joillain puuttuu selvästi kyky asettua toisten asemaan ihan kokonaan.
Onko sen vapaapäivän oltava helatorstain jälkeinen perjantai?
Se riippunee hyvin pitkälti mitä työtä tekee. Jos se vanhempi esim on opettaja tai siellä päiväkodissa töissä, niin helatorstain jälkeinen perjantai voi hyvinkin olla paras päivä pitää vapaata, kun koululaiset on vapaalla ja iso osa päiväkotilapsistakin.
Lasten parissa työskentelevä psykologi kirjoittaa (vapaapäivänään, lapset 2 ja 4 vuotta kotona jaloissa pyörimässä). Päivähoito on rankkaa myös lapsille, ja lapsetkin tarvitsevat välillä lomaa päivähoidosta! Yhteistä aikaa vanhempien kanssa myös. Tosi surullista, että porukka hankkii lapsia, mutta ei viitsi viettää niiden kanssa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodin työntekijät tietävät että minun on mahdollista tehdä etätöitä tarvittaessa joten en kehtaa viedä lasta hoitoon jos se edes vähän aivastaa aamulla tai yhtään mitään muutakaan. Tai nämä vapaiden väliset arkipäivät.
Sieltä tuli syksyn ja talven aikana monta viestiä että lapset pitää hakea pois nyt koska henkilökuntaa sairastunut, ei sijaisia ja niin pois päin.
En ymmärrä miten kukaan kehtaa viedä lastaan hoitoon jos ne työntekijät tietää siellä ettei mene töihin. Ne ap kuvailemat ihmiset ei kai osaa tuntua normaalia häpeää?
No siitä saatiin syy laittaa niiden lapset hoitoon, saavat normaalia tunnekasvatusta siellä.
Sinua ei sitten kuitenkaan hävetä laittaa työaikaasi lasten hoitamiseen ja nostaa siitä työnantajaltasi täyttä palkkaa? Ainoastaan päiväkotitädin syyttävä katse herkistää omatuntoasi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn ihan mielelläni löysäilemässä heinäkuussa töissä. Olen sitten elo-syyskuussa lomalla, kun uutta toimintakautta starttaillaan. Sama huomenna. Paikalla on ehkä puolet lapsista ja ohjelmassa vapaata leikkiä ja ulkoilua. Menen mielelläni töihin ja olen sitten lomalla vaikka joku vittumainen tiistai.
Itse koen nuo heinäkuut raskaimmiksi. Meillä keskitetääm hoito silloin yhteen päiväkotiin ja usein joka viikko vaihtuu lapset, on opeteltava pienessä ajassa hirveästi uusista lapsista. Usein omasta ketjumme pienimmästä päiväkodista ei ole yhtään lasta, joten kaikkiin saa tutustua ja opetella heidän tavat, allergiat jne. Lisäksi lapset tottakai kokeilevat heille uuden aikuisen rajoja.
Joskus toistakymmentä vuotta sitten olin päiväkodissa missä saattoi olla heinäkuulla 1-4 lasta. Ne olivat kyllä leppoisia työpäiviä.
Heinäkuu oli viime vuonna todella hämmentävää aikaa töissä. Jonakin päivänä saattoi olla että esimerkiksi 12 lasta saattoi jäädä saapumatta vaikka olisi pitänyt tulla. Oli kyllä hiljaista siinä kohtaa kun ennalta jo rauhallisempi päivä. Seuraavana päivänä jokainen paikalla. Perjantai ja maanantai olivat ne jolloin erityisesti jäi moni saapumatta ja läheskään kaikki vanhemmat eivät edes ilmoittaneet asiasta mitään ennakolta.
Sinne päiväkotiin pitää ilmoittaa hoidon tarve kesäksi niin aikaisin, ettei aina voi tietää edes omia lomiaan vielä, tai varsinkaan sitä milloin esim isovanhemmat haluaa olla lapsen kanssa (mikä on tietenkin sinällään ymmärrettävää, että voi sopia henkilökunnan lomat). Siksi on pakko varata hoito pahimman skenaarion mukaan ja pitää sitten kotona jos pystyykin. Eikö se nyt kuitenkin ole lapsen etu jos saakin enemmän lomaa kuin alunperin luultiin? Ilmoittaa tietenkin pitäisi heti, kun tietää että lapsi tuleekin olemaan vapaalla.
Näin toimien olisikin ollut normaalia. Mutta moni ei ilmoittanut mitään ennen kuin aamulla jolloin lapsen piti tulla. Eli vaikkapa perjantaiaamuna ilmoitus ettei lapsi tule koska lähtevät viikonlopun viettoon. Syynkin siis moni sanoivat monesi että vaikka ovat mökille lähdössä juuri eikä lapsi tule. Aiemmin en ole moiseen törmännyt ja kesäkuussa samaa ei ollut kun toiminnassa päiväkodit normaalisti. Vanhemmat olivat selvästi lomilla ja toimivat omien ohjelmien mukaan. Yksi isä sanoi asian aivan suoraan että lomailee heinäkuun mutta mukavampi kun lapset välillä muiden hoidettavana. Oli juuri sellainen perhe joka ei ennakolta ilmoittanut poissaoloja vaan joka kerta aamulla. Kerran perheen äiti ilmoitti maanantaina miten ovat toisella puolen Suomea ja unohtui vain asia perjantaina jo ilmoittaa etteivät lapset tule vielä alkuviikosta.
Vahvasti tuli se vaikutelma kun ns. vieras päiväkoti niin sai vanhempien mielestä toimia miten huvitti. Välillä jäi joltakin työntekijältä mahdollisuus vapaapäivään näiden vanhempien toimien takia. Onneksi lomailen tänä kesänä tuon heinäkuun ettei tarvitse moista itsekkyyttä seurata.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi joku työntekijä valittaa että hänellä riittää töitä.
Ja miten niin "selvästi lomilla"? Oletko selvänäkijä? Minä vein lapset hoitoon aina koiran kanssa verkkareissa. Ei se tarkoita, että olisin ollut vapaalla. Olin siinä vaiheessa tehnyt jo tuntikausia töitä ja jatkoin niitä saatuani koiran lenkitettyä.
t. kääntäjä
On selvästi lomilla viimeistään siinä vaiheessa kun vanhemmat itse asian kertovat joko suoraan tai epäsuorasti. Päivätyötä tekevät vanhemmat saattoivat lasta hakiessaan mainita että kävivät naapurikaupungissa ostoksilla kun ilman lapsia helppoa.
Ja heillä on siihen täysi oikeus. Itse saisin ainakin varoituksen, mahdollisesti jopa irtisanomisen, jos alkaisin valittaa, että minulla on töissä töitä tehtävänä.
Miksei töistä saisi valittaa? Tai riippuu varmaan ammatista mutta en tiedä yhtään duunista joka ei valittaisi. Kesäisin enemmän ja talvella vähemmän. No en ole kakaroiden kanssa kylläkään onneksi tekemisissä.
Tottakai töissä olevista epäkohdista pitää voida keskustella työnantajan kanssa, mutta ei netissä valittaminen mitään ratkaise/rakenna.
Edelleen jos työntekijä palkataan tekemään töitä, niin hänellä on niitä velvollisuus tehdä julkisesti valittamatta siitä, että töissä joutuu tekemään töitä.
Päiväkotiin on otettu hoitoon tietty määrä lapsia ja siitä peritään maksua sovittujen tariffien mukaisesti. Hoitajille maksetaan hoitamisesta palkkaa TESsin mukaan työstä, jota he ovat allekirjoittamallaan työsopimuksella sitoutuneet tekemään.
Avaus on täysin älytön ja ennemminkin henkisesti päiväkotilapsen tasolla olevan henkilön tekemä kuin hoitajan.
Seuraavaksi saanemme lukea jälleen kerran "kaupan kassahenkilön" tekemän avauksen siitä miten ostokset siihen hihnalle kuuluu pinota...
Vierailija kirjoitti:
Lasten parissa työskentelevä psykologi kirjoittaa (vapaapäivänään, lapset 2 ja 4 vuotta kotona jaloissa pyörimässä). Päivähoito on rankkaa myös lapsille, ja lapsetkin tarvitsevat välillä lomaa päivähoidosta! Yhteistä aikaa vanhempien kanssa myös. Tosi surullista, että porukka hankkii lapsia, mutta ei viitsi viettää niiden kanssa aikaa.
Vanhempi pitää joskus vapaapäivän ilman lapsiaan = vanhempi ei viitsi viettää lastensa kanssa aikaa? Luulisi että psykologi osaisi ajatella asioita vähän vähemmän yksioikoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Lasten parissa työskentelevä psykologi kirjoittaa (vapaapäivänään, lapset 2 ja 4 vuotta kotona jaloissa pyörimässä). Päivähoito on rankkaa myös lapsille, ja lapsetkin tarvitsevat välillä lomaa päivähoidosta! Yhteistä aikaa vanhempien kanssa myös. Tosi surullista, että porukka hankkii lapsia, mutta ei viitsi viettää niiden kanssa aikaa.
Minulla on vanhempana oikeus myös omaan aikaan ja käydä silloin esimerkiksi kampaajalla tai ystävieni kanssa kahvilla yms. Lapsi on niin pieni ettei ymmärrä vielä edes asiaa ja parempi kun saa voi aamiaisen syödä yhdessä muiden lasten kanssa. Lapsivapaat on oman jaksamisen ja parisuhteenkin kannalta aivan äärimmäisen tärkeitä. Tälläkin viikolla on kolme vapaapäivää meidän kanssa enkä ymmärrä miten joku kehtaa vielä valittaa. Kesäloman aikaan saa viikon olla kokonaan päiväkodissa ettei kadota rytmiään ja toisen osittain. Jos koko lomamme ajan kotona niin seurauksena olisi vain tympiintyneet vanhemmat loman päätöshetkillä. Vaikka meillä onkin lapsi niin meillä on myös muuta kuin lapsi vaikka moni tuntuu itsensä kadottavan perheenlisäyksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on vähän sama kuin kaupankassa tai linja-auton kuljettaja alkaisi syyttää asiakkaita siitä, että he käyttävät palvelua, jota henkilö työllään tuottaa. Edelleen kyse on ammatinvalinnasta, jos nykyinen ammatti ei työaikojen puolesta miellytä, kannattaa vaihtaa alaa, eikä haukkua/syyllistää maksavia asiakkaita netissä.
Vaan kaupan kassalla ihmiset aidosti maksavat ostoksistaan, päivähoito on vahvasti verorahoilla tuettua. Ja yhteiskunta maksaa palvelusta jotta ihmiset pääsevät töihin tuottamaan, ei siksi että saadaan lapsista vapaata.
Vierailija kirjoitti:
Lasten parissa työskentelevä psykologi kirjoittaa (vapaapäivänään, lapset 2 ja 4 vuotta kotona jaloissa pyörimässä). Päivähoito on rankkaa myös lapsille, ja lapsetkin tarvitsevat välillä lomaa päivähoidosta! Yhteistä aikaa vanhempien kanssa myös. Tosi surullista, että porukka hankkii lapsia, mutta ei viitsi viettää niiden kanssa aikaa.
Oikea psykologi ei arvostele tai syyllistä noin ihmisiä, joiden taustoja ei tunne. Ja niitä, joiden tuntee, pyrkii auttamaan ymmärtämään ei syyllistä. Trolo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on vain hyvä, että yli 3-vuotias lapsi viedään päivähoitoon, vaikka kotona olisikin äiti vauvan kanssa. Päivähoidossa karttuu vuorovaikutustaidot ja kaveritaidot, jotka eivät kotona neljän seinän sisällä oman äidin ja oman sisaruksen kanssa samalla tavalla kartu. Kyllä huomaan lähipiirissäni erittäin hyvin eron niissä lapsissa, joita äiti on pitänyt kotona eskari-ikäiseen saakka ja niissä, jotka ovat päässeet päiväkotiin ikäistensä kanssa. Yleensä nämä kotona äidin kanssa olleet ovat huomattvaasti ujompia ja epäsosiaalisempia ja vuorovaikutusongelmia tulee viimeistään koulussa.
Jos äiti silloin tällöin pitää vapaapäivän, jolloin hoitaa asioita (kampaaja, lääkäri, kauppareissut) niin mitä sitten? Pitäisikö lapsi niiden ajaksi viedä hoitoon johonkin ulkopuoliselle? Kyllä se tuttu päiväkoti on paljon parempi vaihtoehto.
En ymmärrä tätä päiväkotien jatkuvaa kitinää. Sopimus on sopimus ja se ei ole teidän asia miksi lapsi tuodaan päivähoitoon. Eri asia, jos vanhemmat jatkuvasti toisivat lapsen hoitoon lomaillakseen itsekseen, mutta satunnaiset vapaapäivät vanhemmillekin tekevät erittäin hyvää. Siten jaksaa olla taas paras versio itsestään omille lapsille. Ja muistakaamme myös se, että me emme voi tietää kenenkään toisen perheen taustoja tai syitä, joten keskitytään vain siihen omaan perheeseen.
Eikö tänä päivänä ihmisillä ole sukulaisia ja ystäviä lainkaan. Typerä ilmaisu koko kylä kasvattaa on toivottavasti historiaa, mutta ettei ole ketään ympärillä on aika outoa. Kun lapseni olivat pieniä, istuin jopa hiekkisen reunalla ja tutustuin ihmisiin ympärillä. Ala-asteella pidettiin yhteyttä muiden vanhempien kanssa, koululaiset jopa yökyläilivät. Onko nykyään iso riski päästää ala-asteikäinen koulukaverin luokse yökylään.
Raskaaksihan elämä käy viiden lapsen kanssa jos isät ja yhtään tuttua tai sukulaista ei ole lähistöllä. Ainoastaan viranomaiset.
No ei ole kaikilla sellaisia tuttuja joilta saisi mitään konkreettista apua. Eli yhteiskunta on se ainoa turvaverkko. Raskastahan sellainen elämä onkin. Koululaisten yökyläilyt ei tähän aiheeseen liity lainkaan, päiväkoti-ikäiset ei yökyläile kavereitten luona tuosta vaan.
Anteeksi poikkesin aiheesta. On peiliin katsomisen paikka jos ihmisellä ei ole sukua, ystäviä tai tuttavia lainkaan. Turhautunut äiti toivoo lapsivapaata elämää ja lomia ja akateemiset varhaiskasvattajat turhautuvat kun lapsia tuodaan turhaan kasvatettavaksi. Jos mediaan on uskomista lapset maassamme voivat tosi huonosti, enkä ihmettele miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on vain hyvä, että yli 3-vuotias lapsi viedään päivähoitoon, vaikka kotona olisikin äiti vauvan kanssa. Päivähoidossa karttuu vuorovaikutustaidot ja kaveritaidot, jotka eivät kotona neljän seinän sisällä oman äidin ja oman sisaruksen kanssa samalla tavalla kartu. Kyllä huomaan lähipiirissäni erittäin hyvin eron niissä lapsissa, joita äiti on pitänyt kotona eskari-ikäiseen saakka ja niissä, jotka ovat päässeet päiväkotiin ikäistensä kanssa. Yleensä nämä kotona äidin kanssa olleet ovat huomattvaasti ujompia ja epäsosiaalisempia ja vuorovaikutusongelmia tulee viimeistään koulussa.
Jos äiti silloin tällöin pitää vapaapäivän, jolloin hoitaa asioita (kampaaja, lääkäri, kauppareissut) niin mitä sitten? Pitäisikö lapsi niiden ajaksi viedä hoitoon johonkin ulkopuoliselle? Kyllä se tuttu päiväkoti on paljon parempi vaihtoehto.
En ymmärrä tätä päiväkotien jatkuvaa kitinää. Sopimus on sopimus ja se ei ole teidän asia miksi lapsi tuodaan päivähoitoon. Eri asia, jos vanhemmat jatkuvasti toisivat lapsen hoitoon lomaillakseen itsekseen, mutta satunnaiset vapaapäivät vanhemmillekin tekevät erittäin hyvää. Siten jaksaa olla taas paras versio itsestään omille lapsille. Ja muistakaamme myös se, että me emme voi tietää kenenkään toisen perheen taustoja tai syitä, joten keskitytään vain siihen omaan perheeseen.
Eikö tänä päivänä ihmisillä ole sukulaisia ja ystäviä lainkaan. Typerä ilmaisu koko kylä kasvattaa on toivottavasti historiaa, mutta ettei ole ketään ympärillä on aika outoa. Kun lapseni olivat pieniä, istuin jopa hiekkisen reunalla ja tutustuin ihmisiin ympärillä. Ala-asteella pidettiin yhteyttä muiden vanhempien kanssa, koululaiset jopa yökyläilivät. Onko nykyään iso riski päästää ala-asteikäinen koulukaverin luokse yökylään.
Raskaaksihan elämä käy viiden lapsen kanssa jos isät ja yhtään tuttua tai sukulaista ei ole lähistöllä. Ainoastaan viranomaiset.
No ei ole kaikilla sellaisia tuttuja joilta saisi mitään konkreettista apua. Eli yhteiskunta on se ainoa turvaverkko. Raskastahan sellainen elämä onkin. Koululaisten yökyläilyt ei tähän aiheeseen liity lainkaan, päiväkoti-ikäiset ei yökyläile kavereitten luona tuosta vaan.
Anteeksi poikkesin aiheesta. On peiliin katsomisen paikka jos ihmisellä ei ole sukua, ystäviä tai tuttavia lainkaan. Turhautunut äiti toivoo lapsivapaata elämää ja lomia ja akateemiset varhaiskasvattajat turhautuvat kun lapsia tuodaan turhaan kasvatettavaksi. Jos mediaan on uskomista lapset maassamme voivat tosi huonosti, enkä ihmettele miksi.
Se äiti on tehnyt hoitosopimuksen ja sen puitteissa voi lapsensa sinne hoitoon tuoda, ilman että lattiataso sekaantuu asiaan mitenkään.
Eikö tänä päivänä ihmisillä ole sukulaisia ja ystäviä lainkaan. Typerä ilmaisu koko kylä kasvattaa on toivottavasti historiaa, mutta ettei ole ketään ympärillä on aika outoa. Kun lapseni olivat pieniä, istuin jopa hiekkisen reunalla ja tutustuin ihmisiin ympärillä. Ala-asteella pidettiin yhteyttä muiden vanhempien kanssa, koululaiset jopa yökyläilivät. Onko nykyään iso riski päästää ala-asteikäinen koulukaverin luokse yökylään.
Raskaaksihan elämä käy viiden lapsen kanssa jos isät ja yhtään tuttua tai sukulaista ei ole lähistöllä. Ainoastaan viranomaiset.