Lue keskustelun säännöt.
HS: Keskiluokka tekee haukkumasanalla eroa työväenluokkaan, sanoo tutkija Luokkatausta vaikuttaa ajatuksiimme
18.05.2023 |
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009541829.html
'White trash' on esimerkki puhetavasta, jolla keskiluokka tekee eroa itsensä ja työväenluokan välille."
Täällähän tuota termiä viljellään. Mitä mieltä, tehdäänkö silloin eroa työväenluokkaan?
Kommentit (493)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin lehtijutun. Mielestäni 70-luvun lapsia ei ollut tapana erityisesti kannustaa, laittaa harrastuksiin tai osallistuttaa aikuisten kanssa keskusteluun ja mielipiteiden ilmaisuun. Kyllä se oli enempi "lapset saavat näkyä, mutta eivät kuulua" -kasvatusta. Näin siis yhteiskuntaluokasta riippumatta. En siksi ymmärrä kirjoittajan väitettä siitä, ettei hän _työläistaustaisuutensa_ vuoksi ole uskaltanut näkemyksiään tuoda esille, ja sen vuoksi olisi jäänyt mainituista paitsi.
Mielestäni - kyllä se oli - näin siis - en siis ymmärrä.
Tässä aukoton av-päättelyketju, jolla pestään mennen tullen mikä tahansa vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus. :)
Vertaisarvioitu tutkimus, jossa tutkitaan VAIN yhtä luokkaa, ja sen perusteella esitetään luokan vaikutusta ei kuulosta kyllä ainakaan luonnontieteilijän korvaan kovinkaan uskottavalta. Mutta ehkä tuo tieteellisen kulttuurin ero, kuvaillaan kovasti ilman tarkoitustakaan osoittaa jotain yleispätevämmin.
Sinäkö siis olet nähnyt tuon tutkimuksen ja sen tutkimusasetelman? Ole ystävällinen ja laita linkki, jos on sähköisenä saatavissa.
No kato vaikka tämä:
Käyhkö, Mari. "Kelpaanko? Riitänkö? Kuulunko?." Työläistaustaiset naiset, yliopistoopiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia 51.1 (2014): 4-20.
Scholarista löytyy pdf. Kokemuksia, joo. Mutta ainoastaan niitä työläistaustaisia. Ihan OK sinällään, voi esittää millaisia kokemuksia työläistaustaisilla naisilla on - muttei tuon perusteella voi päätellä mikä "luokan" merkitys asiassa. Vähän kuin yrittäisit tutkia rokotuksen vaikutusta sairastumiseen tutkimalla vain rokottamattomia.
No ylempi keskiluokka on hyvä ja tekee sen tutkimuksensa siitä, miten erikoislääkärin poika kokee lääketieteen opinnot yliopistossa. Työväenluokasta ponnistaneet naistutkijat ovat osansa hoitaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin lehtijutun. Mielestäni 70-luvun lapsia ei ollut tapana erityisesti kannustaa, laittaa harrastuksiin tai osallistuttaa aikuisten kanssa keskusteluun ja mielipiteiden ilmaisuun. Kyllä se oli enempi "lapset saavat näkyä, mutta eivät kuulua" -kasvatusta. Näin siis yhteiskuntaluokasta riippumatta. En siksi ymmärrä kirjoittajan väitettä siitä, ettei hän _työläistaustaisuutensa_ vuoksi ole uskaltanut näkemyksiään tuoda esille, ja sen vuoksi olisi jäänyt mainituista paitsi.
Mielestäni - kyllä se oli - näin siis - en siis ymmärrä.
Tässä aukoton av-päättelyketju, jolla pestään mennen tullen mikä tahansa vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus. :)
Vertaisarvioitu tutkimus, jossa tutkitaan VAIN yhtä luokkaa, ja sen perusteella esitetään luokan vaikutusta ei kuulosta kyllä ainakaan luonnontieteilijän korvaan kovinkaan uskottavalta. Mutta ehkä tuo tieteellisen kulttuurin ero, kuvaillaan kovasti ilman tarkoitustakaan osoittaa jotain yleispätevämmin.
Sinäkö siis olet nähnyt tuon tutkimuksen ja sen tutkimusasetelman? Ole ystävällinen ja laita linkki, jos on sähköisenä saatavissa.
No kato vaikka tämä:
Käyhkö, Mari. "Kelpaanko? Riitänkö? Kuulunko?." Työläistaustaiset naiset, yliopistoopiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia 51.1 (2014): 4-20.
Scholarista löytyy pdf. Kokemuksia, joo. Mutta ainoastaan niitä työläistaustaisia. Ihan OK sinällään, voi esittää millaisia kokemuksia työläistaustaisilla naisilla on - muttei tuon perusteella voi päätellä mikä "luokan" merkitys asiassa. Vähän kuin yrittäisit tutkia rokotuksen vaikutusta sairastumiseen tutkimalla vain rokottamattomia.
No ylempi keskiluokka on hyvä ja tekee sen tutkimuksensa siitä, miten erikoislääkärin poika kokee lääketieteen opinnot yliopistossa. Työväenluokasta ponnistaneet naistutkijat ovat osansa hoitaneet.
Eikö kyse tuossa aiemmin (olen ollut ulkona päivän, en tiedä miten tämä vääntynyt matkalla) siitä, että monien mielestä kehno itsetunto ja huijarisyndrooma on yleisempi ilmiö naisten keskuudessa, ei selitettävissä työläistaustalla, niin kuin tämä lehtori haluaa asian nähdä. Ja sen selvittämiseen olisi hyvä tutkailla myös niitä erikoislääkäreiden tyttöjä. Eikö näin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin lehtijutun. Mielestäni 70-luvun lapsia ei ollut tapana erityisesti kannustaa, laittaa harrastuksiin tai osallistuttaa aikuisten kanssa keskusteluun ja mielipiteiden ilmaisuun. Kyllä se oli enempi "lapset saavat näkyä, mutta eivät kuulua" -kasvatusta. Näin siis yhteiskuntaluokasta riippumatta. En siksi ymmärrä kirjoittajan väitettä siitä, ettei hän _työläistaustaisuutensa_ vuoksi ole uskaltanut näkemyksiään tuoda esille, ja sen vuoksi olisi jäänyt mainituista paitsi.
Mielestäni - kyllä se oli - näin siis - en siis ymmärrä.
Tässä aukoton av-päättelyketju, jolla pestään mennen tullen mikä tahansa vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus. :)
Vertaisarvioitu tutkimus, jossa tutkitaan VAIN yhtä luokkaa, ja sen perusteella esitetään luokan vaikutusta ei kuulosta kyllä ainakaan luonnontieteilijän korvaan kovinkaan uskottavalta. Mutta ehkä tuo tieteellisen kulttuurin ero, kuvaillaan kovasti ilman tarkoitustakaan osoittaa jotain yleispätevämmin.
Sinäkö siis olet nähnyt tuon tutkimuksen ja sen tutkimusasetelman? Ole ystävällinen ja laita linkki, jos on sähköisenä saatavissa.
No kato vaikka tämä:
Käyhkö, Mari. "Kelpaanko? Riitänkö? Kuulunko?." Työläistaustaiset naiset, yliopistoopiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia 51.1 (2014): 4-20.
Scholarista löytyy pdf. Kokemuksia, joo. Mutta ainoastaan niitä työläistaustaisia. Ihan OK sinällään, voi esittää millaisia kokemuksia työläistaustaisilla naisilla on - muttei tuon perusteella voi päätellä mikä "luokan" merkitys asiassa. Vähän kuin yrittäisit tutkia rokotuksen vaikutusta sairastumiseen tutkimalla vain rokottamattomia.
No ylempi keskiluokka on hyvä ja tekee sen tutkimuksensa siitä, miten erikoislääkärin poika kokee lääketieteen opinnot yliopistossa. Työväenluokasta ponnistaneet naistutkijat ovat osansa hoitaneet.
Eikö kyse tuossa aiemmin (olen ollut ulkona päivän, en tiedä miten tämä vääntynyt matkalla) siitä, että monien mielestä kehno itsetunto ja huijarisyndrooma on yleisempi ilmiö naisten keskuudessa, ei selitettävissä työläistaustalla, niin kuin tämä lehtori haluaa asian nähdä. Ja sen selvittämiseen olisi hyvä tutkailla myös niitä erikoislääkäreiden tyttöjä. Eikö näin?
Ei. Minulla esimerkiksi on erinomainen itsetunto, mutta kokemukset samankaltaisia kuin tällä lehtorilla. Olen työväenluokasta ponnistanut akateeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Termi on amerikkalainen ja syntynyt amerikkalaisen yhteiskunnan vastakkainasetteluista. Kuten joku totesi, mustien käyttämä nimitys valkoisista, jotka tipahtivat pohjalle. Pohja tarkoittaa tässä mm. trailer parkkia, suuhun mätäneviä hampaita, Wallmartin ale-vaatteita yms.
Jotkut mustat pääsivät mukaan herrahissiin ja heidän paristaan löytyy kasvava keskiluokka, mutta ihonväri on edelleen este etenemiselle, vaikka maassa on ollut musta presidentti. Johonkin pitää purkaa turhautuminen.
Sieltä termi on siirtynyt vaivihkaa populaarikulttuurin myötä valkoisille, "affluenteille" kuluttajille, jotka identioituvat "liberaaleina". Se on kätevä tapa erottaa taloudellinen ja rodullinen epätasa-arvo liberaalissa onnelassa, koska liberalismi ei tunnusta luokkaoppia. Valkoiset ovat köyhiä, koska heillä on kaikki mahdollisuudet menestykseen, mutta ovat omasta syystään hukanneet ne. Valkoiset köyhät ansaitsevat halveksunnan. Ei ole tarvetta puhua huonoista palkoista tai kalliista koulutuksesta. Näin keskustelu palautuu takaisin yksilön vastuuseen, mitä liberalismi niin rakastaa.
Wt-sanalla haetaan askelmaa yhteiskuntahierarkkiassa, ja nimenomaan amerikkalaisen yhteiskunnan ideologisessa ilmapiirissä. Turha sen maan vastakkainasetteluita on Suomeen kantaa.
Tuo oli aikoinaan totta P-Amerikan uudisasukkaiden keskuudessa. Oma yrittäminen ja kyvykkyys oli a jao. Modernissa yhteiskunnassa on niin monenlaisia viritelmiä ja suuntauksia, sekä ennenkaikkea paljon ja erilaista väkeä, ettei se tietenkään enää päde sellaisenaan.
Tottakai. Tuo on amerikkalainen tulkinta ja sille on nimiäkin, kuten Torquevillen nimeämä American exceptionalism. Yhdysvaltain exceptionalistisuus on kovassa kursissa.
Jos taas katsotaan eurooppalaisen, ja vihatun Marxin, linssien läpi, Yhdysvallat on Rooma II. Se lutkuttaa (orja)työvoiman yhdestä lähteestä ja raaka-aineet toisaalta. Siinä välissä teollinen prosessi synnyttää varallisuutta, joka kertyy yhteen maantieteelliseen lokaatioon, eikä maa ole yhtään sen enempää immuuni sen prosessin epäkohdille (epätasa-arvo) kuin muukaan maailma. Ei exceptionalismia.
Siinä maassa ei keitä tahansa onni potki, jos vain sattuu vähän selkäänsä köyristämään. Mutta koska usko yrittämiseen ja köyristelyyn on kova, syy etsitään sitten taloudellisen epätasa-arvon sijasta jostain muualta, jos onni ei potki. Sitä selitysmallia wt paikkaa. Nyt sitä importoidaan Suomeen.
Kommentti lokalisoi yleisinhimillisen ominaisuuden tiettyyn maahan tai ihmisryhmään. Jotta se olisi tosi, pitää näyttää missä toimitaan vastoin omia etuja. Ei löydy. Ei ole pakko muuttaa hyvinvointimaahan, eikä myydä, tai ostaa yhtään mitään mistään toisesta maasta. Jos tästä toiminnasta hyötyy, niin siitä näkyy hyötyvän sitten muutkin. Paitsi ne maat, jotka eivät ole kiinnostuneita ihmisoikeuksista. eikä -vapauksista.
Niin kauan kun netissä joku nöhverö uhoaa ja haukkuu weeteiksi, niin ok.
Kadulla katotaan kuka on ja mitä on.
Tulkaa naaman eteen sanomaan valkoroskaksi. Sitten sattuu ja pahasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.
White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.
Tämä
HS deologinen vihervasemmistofeminiini "Tutkija" on kujalla nykytodellisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo termi kyllä ole kovin helppo. Mielestäni esim. Meghan Marklea voisi kuvata wt:ksi, eikä hän ole köyhä eikä edes valkoinen. Kyse on käyttäytymisestä. Hän halventaa itsensä omalla käytöksellään. Kyse on enemmän tyylikkyydestä, kuin rahasta. Ei ole tyylikästä että perheen sisäisiä ongelmia levitellään julkisesti. Ja tämä on yhteistä niihin ihan köyhimpiin ihmisiin joita kuvataan wt:ksi. Heidänkin ongelmansa näkyvät kaikille. Eivät välitä kätkeä niitä.
Se, että sinä hoet jotain muutaman muun nettinarsistin kanssa kuorossa ei vielä todista henkilöstä mitään.
Muutenkin pari tuon sukulaista sopii muottiin paljon paremmin kuin meghan joka on menestynyt ja kohtalaisen varakas näyttelijä.
Mutta kukaan ei voi valita esim. vanhempiaan vaikka välillä tekisi mieli vaihtaa ainakin toinen parempaan.
En edes muistanut että hänen vanhempansa ovat ihan reilusti sellaisia, mutta juu, voit ottaa hänet pois sieltä minne ikinä hän on syntynyt, mutta et voi ottaa hänestä pois sitä hänen syntymäpaikkaansa.
Voisitko kertoa mikä sinusta tekee sosiaalityöntekij Doria Raglandista white trashia? Ihonväri nyt ei ainakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.
White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.
Juurikin näin, on loukkaus duunareita kohtaan sanoa heitä white trashiksi. Muutenkin taitaa olla enempi amerikkalainen ilmiö.
Sitäpaitsi juttu oli maksumuurin takana, ei kannata linkata tänne sellaisia ilman referointia.
Enpä ole kuullut tuota sanaa arkipuheessa Suomessa vielä kertaakaan, tällä palstalla sellaisella sanalla ei kutsuta siivojaa tai tehdastyöntekijää, vaan näitä julkkispissiksiä, joilla on paljon meikkiä pinnallaan ja paljon muovia sisällään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapin Erä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.
Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.
80-luvulla opetettiin, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet.
Muistan saman. Ja erot yhteiskuntaluokkien välillä oli pienemmät kuin koskaan. Ja kas kummaa, ihmisillä oli parempi olla.
Nyt on sitten saatu luokkayhteiskunta rehottamaan ja nuorten mielisairaalapaikat ei riitä. Kas kummaa.
Joskus sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Mutta siitä on aikaa.
80- ja vielä 90- luku oli tällaista hyvää aikaa. 2000-luvulla tuli tämä jenkki-ihannointi ja luxuksen ihannointi sekä erottelu rikkaat vastaan köyhät, koululaisilla merkkivaatteita, mopoautoja, matkoja ja hulppeita synttäreitä sekä kalliita harrastuksia. Siinä köyhemmän lapsi jäi vahvasti tuntemaan huonommuutta ja osattomuutta.
En tule koskaan ymmärtämään tätä vihaa Amerikkaa kohtaan missä kaikki laitetaan aina "Jenkki-ihannoinnin" piikkiin :D onko itäraja parempi? miksi ei saisi nauttia luksuksesta elämässä? miksi merkkivaatteet ja muoti ylipäänsä ovat automaattisesti huonoja asioita? saako hienossa ravintolassa käydä ilman että on pinnallinen pyrkyri? jne.
Tyypillinen taistolais-ajattelu jonka ansiosta liityttiin Natoon 30-vuotta liian myöhään.
Ei tässä mistään dissamisesta ollut kyse. Vaan siitä, että 80- ja 90- luvulla luokkaerot eivät olleet ilmiselviä peruskoulussa. Oltiin samaa porukkaa ja kaikilla oli mahdollisuuksia.
Hämmästyttävää että esim. korkeakouluissa duunaritaustaiset antavat varakkaammista luokista lähtöisin olevien opiskelijoiden määritellä itsensä jotenkin nolommiksi, kokea alemmuutta. Kyse on selvästi vain kilpailusta. Varakkaammat eivät välttämätä ole kyvykkäämpiä, vaikka tietyt valmiudet voi olla kehittyneempiä.
Kyse ei ole kyvystä vaan kulttuurista. Työväenluokkainen puhe on esim. erilaista kuin keskiluokkainen, mutta yliopisto on rakentunut keskiluokkaiselle puheelle.
Tai keskiluokka on omaksunut tämän perusteellisemmasta kouluttautumisesta johtuvan puhetavan. Ei se ylittämätön aita ole kun kerran on itsekin kouluttautunut. Joskus se tapa harhauttaa jos takana ei olekaan huolellisempaa ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin lehtijutun. Mielestäni 70-luvun lapsia ei ollut tapana erityisesti kannustaa, laittaa harrastuksiin tai osallistuttaa aikuisten kanssa keskusteluun ja mielipiteiden ilmaisuun. Kyllä se oli enempi "lapset saavat näkyä, mutta eivät kuulua" -kasvatusta. Näin siis yhteiskuntaluokasta riippumatta. En siksi ymmärrä kirjoittajan väitettä siitä, ettei hän _työläistaustaisuutensa_ vuoksi ole uskaltanut näkemyksiään tuoda esille, ja sen vuoksi olisi jäänyt mainituista paitsi.
Mielestäni - kyllä se oli - näin siis - en siis ymmärrä.
Tässä aukoton av-päättelyketju, jolla pestään mennen tullen mikä tahansa vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus. :)
Vertaisarvioitu tutkimus, jossa tutkitaan VAIN yhtä luokkaa, ja sen perusteella esitetään luokan vaikutusta ei kuulosta kyllä ainakaan luonnontieteilijän korvaan kovinkaan uskottavalta. Mutta ehkä tuo tieteellisen kulttuurin ero, kuvaillaan kovasti ilman tarkoitustakaan osoittaa jotain yleispätevämmin.
Sinäkö siis olet nähnyt tuon tutkimuksen ja sen tutkimusasetelman? Ole ystävällinen ja laita linkki, jos on sähköisenä saatavissa.
No kato vaikka tämä:
Käyhkö, Mari. "Kelpaanko? Riitänkö? Kuulunko?." Työläistaustaiset naiset, yliopistoopiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia 51.1 (2014): 4-20.
Scholarista löytyy pdf. Kokemuksia, joo. Mutta ainoastaan niitä työläistaustaisia. Ihan OK sinällään, voi esittää millaisia kokemuksia työläistaustaisilla naisilla on - muttei tuon perusteella voi päätellä mikä "luokan" merkitys asiassa. Vähän kuin yrittäisit tutkia rokotuksen vaikutusta sairastumiseen tutkimalla vain rokottamattomia.
No ylempi keskiluokka on hyvä ja tekee sen tutkimuksensa siitä, miten erikoislääkärin poika kokee lääketieteen opinnot yliopistossa. Työväenluokasta ponnistaneet naistutkijat ovat osansa hoitaneet.
Eikö kyse tuossa aiemmin (olen ollut ulkona päivän, en tiedä miten tämä vääntynyt matkalla) siitä, että monien mielestä kehno itsetunto ja huijarisyndrooma on yleisempi ilmiö naisten keskuudessa, ei selitettävissä työläistaustalla, niin kuin tämä lehtori haluaa asian nähdä. Ja sen selvittämiseen olisi hyvä tutkailla myös niitä erikoislääkäreiden tyttöjä. Eikö näin?
Ei. Minulla esimerkiksi on erinomainen itsetunto, mutta kokemukset samankaltaisia kuin tällä lehtorilla. Olen työväenluokasta ponnistanut akateeminen.
Jaa, minä olen maalla elänyt ja kouluni käynyt opettajaperheen akateeminen jälkeläinen. Yliopisto ei ollut yhtään tuttu, kaupunkien elämä outoa. Pitäisikö minunkin kokea ulkopuolisuutta ja pohtia tuntojani? Vai keskittyä vaan ensin opiskelemaan ja sitten tutkimaan niin kuin olen tehnyt. Osittain voi olla alojen välinen ero. Luonnontieteellisessä tiedekunnassa oli monenkirjavaa porukkaa, opintojen edetessä enemmän ulkomaalaisia. Ei suuremmasti nikoteltu vaan innolla opiskeltiin. Joskus jatko-opintovaiheessa meillä oli yhteisiä tilaisuuksia humanistiopiskelijanaisten kanssa, he selittivät kuinka tutkijaidentiteettiä hankala muodostaa jne. Me luonnontieteilijät hämmästeltiin jos kerta haluaa tutkia, tietty tehdään väikkäri ja vauhdilla, siitähän se ura vasta alkaa, ulkomaille oppimaan ihan uutta jne. Ja samoin suhtautui kaikki luonnontieteilijänaiset, myös ne työläistaustaiset. Ihmiset olivat taustoiltaan hyvin kirjavia, paljon ulkom aalaisia seassa. Luonnontieteissä ihmisten taustat ei kiinnosta, ihmisten kyvyt kyllä: oivaltavat, älykkäät ihmiset halutaan mukaan ryhmiin oli tatuointeja tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.
White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.
Juuri näin. Wt-ketjuja, missä luonnehditaan tuota elämäntapaa, on ollut täälläkin.
Belorfit pyörittävät viihdebisnestä, julkisuuden suosikkeja. Eivät he ole wt. Wt voi olla minkälainen ihminen vain, epäonnistunut, luuseri, epäsopiva mihinkään mutta ennenkaikkea täysin välinpitämätön sivistyksestä. Näin suomalaisittain.
Sumessa on vain kaksi luokaa, ylhäisö ja alhaiso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.
White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.
Valitettavasti itselle työväenluokasta tulee ensimmäisenä mieleen jotkut persut ja autoja rassaavat juntit, joiden kanssa minulla ei ole mitään yhteistä. Tiedän, että näin ei saisi sanoa, mutta en voi sille mitään, koska se todellakin on ensimmäinen mielikuvani. Tiedän kyllä, että olen monen kohdalla täysin väärässä ja se on paha yleistys, mutta ehkä se kertoo siitä miten media yleensä myy nämä työväenluokkaiset. Mielikuvistahan tässä on kyse.
Ai että media? Oletko muka Suomen kaltaisessa maassa onnistunut elämään koko elämäsi tapaamatta itse koskaan työväestön edustajaa, jotta voisit muodostaa oman mielipiteen? En usko.
Kyllä näin voi todellakin keskiluokkainen elää, tapaamatta työväenluokkaa. Näkeehän he tietenkin siivoojia, kaupankassoja, bussikuskeja jne päivittäin, mutta eihän he keskustele keskenään. Monelle keskiluokkaiselle työväenluokka on todellakin vierasta maata, josta ei tunneta mitään.
Vaikkkapa opettajalla ei ole koko suvussa yhtään työväenluokan edustajaa. Aivan varmasti näin. Todella uskottavaa. Todellisuudessa on opiskeluaikana ollut itsekin vaikkapa kaupan kassalla töissä.
Et sinä ymmärrä. Esim. puolisoni on tohtori. Lähes kaikki hänen sukulaisensakin ovat tohtoreita. Heikoimmin koulutettu on maisteri. Hänen kaverinsa ovat kaikki akateemisia. Heillä on akateemiset puolisot. Ei niitä kohtaamisia työväenluokan kanssa ole keskustelun tasolla. Monet keskiluokkaiset ihmiset ovat välttyneet jopa niitä kaupan kassa kesätöiltä. Töihin on menty suoraan akateemisiin töihin. Olen itse luokkaretken tehnyt. Eräs ystäväni oli aivan ällistynyt kun hänelle selvisi, että tiedän kuka on postinkantajani ja olen jutellut hänen kanssaan, tai juttelen lähikaupan kassojen kanssa. Tunsin myös lähiravintolani tarjoilijan ja tiesin, että hänellä on avioero meneillään, saattoi siksi olla vähän kireä perjantai-iltana kun käytiin jne.
Tuntuu aika oudolta, että toiset on noin kuplassa. Me ollaan puolison kanssa molemmat duunariperheissä kasvaneita korkeakoulutettuja. Sukulaissetä nai aikoinaan rikkaan suomenruotsalaisen naisen, joten he asuvat hienolla alueella isossa talossa. Heidän kaikki lapsensa ovat duunareita, joiden äidinkieli on suomi. Meidän suvussa nähtävästi suhataan ylös ja alas. :D
Tosin mä väitän, että sulla persoonallisuus liittyy enemmän tuohon, että tunnet työväenluokan edustajia kuin se, että olet tehnyt luokkaretken. Olet ilmeisesti ekstrovertti ja sua kiinnostaa ihmiset. Mä en ole eläessäni edes nähnyt meidän postinkantajaa eikä mua kiinnosta jutella lähikaupan tai ravintolan kassojen henkilökohtaisesta elämästä.
onks näillä haukkujilla munaa tulla sanomaan naama eteen wt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.
White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.
Tämä
HS deologinen vihervasemmistofeminiini "Tutkija" on kujalla nykytodellisuudesta.
Missä kohtaa tutkija on väärässä, jos olettaa että netin keskustelupalstoilla ja kahvipöytäkeskusteluissa silikonitissit, tekoripset överi meikki mielletään wt-ominaisuuksiksi? Juuri niin tuo edellinen teki, ja sinä komppasit. Oletko sinä siis *(i)deologinen vihervasemmistofeminiini*?
no johan on taas keksitty juttu. kuka tervepäinen ja normaali käyttää toisesta moista nimitystä? ja vielä oletuksen perusteella? asialla on siis nettisoturit, koska jos kadulla jotain haukut valkoroskaksi, saat todennäköisesti pataan ja kovaa.
Vierailija kirjoitti:
no johan on taas keksitty juttu. kuka tervepäinen ja normaali käyttää toisesta moista nimitystä? ja vielä oletuksen perusteella? asialla on siis nettisoturit, koska jos kadulla jotain haukut valkoroskaksi, saat todennäköisesti pataan ja kovaa.
Tällä palstalla niin arkipäivää, että välillä oli kiellettyjen sanojen listalla. Siitä voi sit miettiä että a) ketkä täällä käy ja b) millaista porukkaa ne on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.
White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.
Valitettavasti itselle työväenluokasta tulee ensimmäisenä mieleen jotkut persut ja autoja rassaavat juntit, joiden kanssa minulla ei ole mitään yhteistä. Tiedän, että näin ei saisi sanoa, mutta en voi sille mitään, koska se todellakin on ensimmäinen mielikuvani. Tiedän kyllä, että olen monen kohdalla täysin väärässä ja se on paha yleistys, mutta ehkä se kertoo siitä miten media yleensä myy nämä työväenluokkaiset. Mielikuvistahan tässä on kyse.
Ai että media? Oletko muka Suomen kaltaisessa maassa onnistunut elämään koko elämäsi tapaamatta itse koskaan työväestön edustajaa, jotta voisit muodostaa oman mielipiteen? En usko.
Yritin olla kohtelias, mutta koska nyt erikseen kysyit, niin vastaan: olen tavannut työväenluokkaisia rutkasti ja valitettavasti he ovat olleet kaikki stereotyyppejä persumaisista junteista. Kiitos ja anteeksi.
Sun kampaaja on työväenluokkaa. Lähikauppasi myyjä on työväenluokkaa. Kuntosaliohjaajasi on työväenluokkaa. Floristi kukkakaupasta on työväenluokkaa. Jne. Kaikki ovat mielestäsi stereotyyppisiä persujuntteja? Alright.
No kato vaikka tämä:
Käyhkö, Mari. "Kelpaanko? Riitänkö? Kuulunko?." Työläistaustaiset naiset, yliopistoopiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia 51.1 (2014): 4-20.
Scholarista löytyy pdf. Kokemuksia, joo. Mutta ainoastaan niitä työläistaustaisia. Ihan OK sinällään, voi esittää millaisia kokemuksia työläistaustaisilla naisilla on - muttei tuon perusteella voi päätellä mikä "luokan" merkitys asiassa. Vähän kuin yrittäisit tutkia rokotuksen vaikutusta sairastumiseen tutkimalla vain rokottamattomia.