HS: Keskiluokka tekee haukkumasanalla eroa työväenluokkaan, sanoo tutkija Luokkatausta vaikuttaa ajatuksiimme

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on erilaisia elämäntyylejä, riippuen heidän lähtökohdistaan, persoonallisista ominaisuuksistaan ja elämänhistoriastaan. Me emme kuitenkaan ole pohjimmiltaan kovinkaan erilaisia, vaikka päällepäin voisi äkkiseltään näin kuvitellakin.

Jos ihminen näkee toisen ihmisen "roskana", kertoo se halveksunnasta ja ylenkatseesta, sanoisinko omahyväisestä kuvitelmasta että itse olisi muita parempi, tärkeämpi tai jopa arvokkaampi. Tällainen harhakuvitelma kumpuaa ymmärtämättömyydestä eli henkisestä kypsymättömyydestä ja rajoittuneesta kyvystä tarkastella elämää ja sen ilmiöitä.

Jos ihminen pitää itseään "kehittyneenä" ja silti ylenkatsoo ja arvostelee muita "kehittymättöminä", voiko hän silloin todella olla kehittynyt?

Muistakaahan vanha viisaus:

"Olet mitä ajattelet"

Artikkelista:

Käyhkön omassa tutkimustyössä on tullut ilmi, että moni työläisperheestä tuleva yliopisto-opiskelija kokee, ettei ole oppinut argumentoivaa keskustelutyyliä lapsuudessa. Silloin voi olla haastavaa pyytää puheenvuoro luennolla tai perustella omaa osaamista työhakemuksissa.

Monen työläisperheestä tulevan nuoren käsitys omista kyvyistä on vääristynyt. Ajatellaan, että en ole tarpeeksi fiksu, ei meidän suvussa ole luettu maisteriksi tai tohtoriksi.

Omien kykyjen vähättely jatkuu usein työelämässä. Käyhkön tutkimusten perusteella monet yliopisto-opettajiksi päätyneet työläistaustaiset naiset ovat varovaisia tekemään urasiirtoja tai tavoittelemaan ylennyksiä. Itse asiassa he usein jopa ajattelevat ajautuneensa akateemiselle uralle vahingossa.

On selvää, että yhteiskunnassa jää paljon potentiaalia käyttämättä, jos ihmiset eivät uskalla tarttua uramahdollisuuksiin tai ottaa osaa julkiseen keskusteluun.

Minä en kyllä ymmärrä tätä että työläistausta vaikuttaisi NOIN selvästi yliopistolla opiskellessa. Olen itse duunarien lapsi, joka sai lakin ja pääsi yliopistoon. Ei minulla ollut mitään sopeutumisvaikeuksia enkä muista että olisin ollut hukassa sen enempää kuin kukaan mukaan. Ei siellä opiskelukavereiden kanssa vanhempien taustoista muutenkaan puhuttu. Toki itse kävin kesätöissä ja tein viikonloppunakin joskus keikkatyötä, mutta niin teki muutkin. Tämä oli 90-luvulla. Sain aikanaan tutkinnon valmiiksi ja työllistyin. Eikä siinäkään ollut sopeutumisvaikeuksia. Väitän, että tätä työläistaustan vaikutusta on liioiteltu jonkin verran. Kyllä lukio jo valmisti hyvin ja siellä sai sen opiskelukyvyn ja -halun. Vanhemmat ei toki osanneet asiassa erityisemmin neuvoa, asia meni omalla painollaan, mutta ei se ollut hankalaa. Yliopistolla oli sitten jo oma elämä, minkä vanhemmat tajusivat. 

Psykiatri näkee kaikki ihmiset mielenterveyden kriteerien läpi, psykologi perimän ja ympäristön tuotoksena. Sosiologi katsoo yhteiskunnan rakenteiden ja luokkien värittämänä kuvan lävitse. Eli syitä ja seurauksia etsitään ja löydetään oman viitekehyksen sisältä joskus varsin ahtaastikin.

Eriarvoisuushan on Suomessakin jatkuvasti kasvussa.

Ideologinen syy on liberaalin keskiluokkaisuuden valta-asema.

Vierailija kirjoitti:

Media kääntää kansaa toisiansa vastaan. Tälläkin varmasti on jokin tarkoitus. Keskenään riitelevä kansa on aina heikompi ja helpommin hallittavissa.

Hajota ja hallitse (lat. divide et impera) on poliittinen periaate, jonka mukaan hallittavat on jaettava esimerkiksi etupiireittäin ryhmiin, joita sitten kiihotetaan toisiaan vastaan. Näin ei pääse syntymään yhtenäistä vaikutusvaltaista ryhmittymää, joka voisi haastaa vallanpitäjät. Rooman valtakunta käytti menetelmää hallitakseen laajaa imperiumia.

Vierailija kirjoitti:

Tutkija on rakentanut itselleen brändin ja tarinan, joka perustuu enemmän hänen subjektiiviseen kokemukseensa kuin tutkittuun tietoon. Haastattelun terminologia ja kategorisointi ovat mitä sattuu (white trash on rinnastettu työväenluokkaan ja yläluokkainen itsevarmuus sekoitettu keskiluokkaisuuteen, jota oikeasti pikemminkin hallitsee pelko luokkapudokkuudesta, mikä puolestaan ohjaa keskiluokkaa pikkuporvarillisiin, yhdenmukaisiin arvoihin.). Vapaaehtoistyö (roskien kerääjänä)  ei kyllä siltikään mielestäni heijastele alaluokan vaan keskiluokan arvoja - ja sitä miten nämä arvot jaloimmillaan voivat ilmetä. 

Myös monet tekstin yleistykset ja syy-seuraus-suhteet ovat hatusta vedettyjä. Kun on haluttu kulkea tarina ja stereotypiat edellä, esimerkiksi yksilöllinen temperamentti on sivuutettu kokonaan. Kyllä ulospäinsuuntautuneet ja reteät tyypit ovat aktiivisia seminaareissa aivan luokkataustasta riippumatta, temperamentiltaan aremmat ja ujommat taas eivät niinkään, oli kotitausta minkälainen vain. 

Ja aivan varmasti Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella on suuri määrä hänen kaltaisiaan, työväentaustaisia opettajia, jopa professoreita - ei hän ole tässä mielessä mikään tilastollinen ihme tai poikkeus. Ei olisi Helsingin yliopistossakaan.   Mutta joka tapauksessa on mukavaa, että tällaisia henkilöesittelyjä tehdään. Tieteen kanssa niillä on tosin tekemistä vain nimellisesti.

Ajattelitko, että tämän Hesarin henkilöhaastattelun olisi pitänyt olla tiedettä? Mistä asti toimittajat ovat olleet tutkijoita? (No tutkivia journalisteja, onhan siinä ohut aasinsilta 😅.)

Jos sinulla on tarve eritellä haastattelua tarkemminkin, niin lue se uudelleen ja ajatuksen kanssa. Muista myös, että toimittaja ei ole sama kuin haastateltava, ja tässä moniäänisessä tekstissä kuului muidenkin tutkijoiden kuin Käyhkön ääni. Nyt olit heitellyt mielipiteitä kuin leikatusta lampaan päästä, ei mitään yhtymäkohtaa pohjatekstiin.

Lapin Erä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.

Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.

80-luvulla opetettiin, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet.

Muistan saman. Ja erot yhteiskuntaluokkien välillä oli pienemmät kuin koskaan. Ja kas kummaa, ihmisillä oli parempi olla. 

Nyt on sitten saatu luokkayhteiskunta rehottamaan ja nuorten mielisairaalapaikat ei riitä. Kas kummaa.

Joskus sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Mutta siitä on aikaa.

80- ja vielä 90- luku oli tällaista hyvää aikaa. 2000-luvulla tuli tämä jenkki-ihannointi ja luxuksen ihannointi sekä erottelu rikkaat vastaan köyhät, koululaisilla merkkivaatteita, mopoautoja, matkoja ja hulppeita synttäreitä sekä kalliita harrastuksia. Siinä köyhemmän lapsi jäi vahvasti tuntemaan huonommuutta ja osattomuutta.

En tule koskaan ymmärtämään tätä vihaa Amerikkaa kohtaan missä kaikki laitetaan aina "Jenkki-ihannoinnin" piikkiin :D onko itäraja parempi? miksi ei saisi nauttia luksuksesta elämässä? miksi merkkivaatteet ja muoti ylipäänsä ovat automaattisesti huonoja asioita? saako hienossa ravintolassa käydä ilman että on pinnallinen pyrkyri? jne.

Tyypillinen taistolais-ajattelu jonka ansiosta liityttiin Natoon 30-vuotta liian myöhään.

Ei tässä mistään dissamisesta ollut kyse. Vaan siitä, että 80- ja 90- luvulla luokkaerot eivät olleet ilmiselviä peruskoulussa. Oltiin samaa porukkaa ja kaikilla oli mahdollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkija on rakentanut itselleen brändin ja tarinan, joka perustuu enemmän hänen subjektiiviseen kokemukseensa kuin tutkittuun tietoon. Haastattelun terminologia ja kategorisointi ovat mitä sattuu (white trash on rinnastettu työväenluokkaan ja yläluokkainen itsevarmuus sekoitettu keskiluokkaisuuteen, jota oikeasti pikemminkin hallitsee pelko luokkapudokkuudesta, mikä puolestaan ohjaa keskiluokkaa pikkuporvarillisiin, yhdenmukaisiin arvoihin.). Vapaaehtoistyö (roskien kerääjänä)  ei kyllä siltikään mielestäni heijastele alaluokan vaan keskiluokan arvoja - ja sitä miten nämä arvot jaloimmillaan voivat ilmetä. 

Myös monet tekstin yleistykset ja syy-seuraus-suhteet ovat hatusta vedettyjä. Kun on haluttu kulkea tarina ja stereotypiat edellä, esimerkiksi yksilöllinen temperamentti on sivuutettu kokonaan. Kyllä ulospäinsuuntautuneet ja reteät tyypit ovat aktiivisia seminaareissa aivan luokkataustasta riippumatta, temperamentiltaan aremmat ja ujommat taas eivät niinkään, oli kotitausta minkälainen vain. 

Ja aivan varmasti Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella on suuri määrä hänen kaltaisiaan, työväentaustaisia opettajia, jopa professoreita - ei hän ole tässä mielessä mikään tilastollinen ihme tai poikkeus. Ei olisi Helsingin yliopistossakaan.   Mutta joka tapauksessa on mukavaa, että tällaisia henkilöesittelyjä tehdään. Tieteen kanssa niillä on tosin tekemistä vain nimellisesti.

Ajattelitko, että tämän Hesarin henkilöhaastattelun olisi pitänyt olla tiedettä? Mistä asti toimittajat ovat olleet tutkijoita? (No tutkivia journalisteja, onhan siinä ohut aasinsilta 😅.)

Jos sinulla on tarve eritellä haastattelua tarkemminkin, niin lue se uudelleen ja ajatuksen kanssa. Muista myös, että toimittaja ei ole sama kuin haastateltava, ja tässä moniäänisessä tekstissä kuului muidenkin tutkijoiden kuin Käyhkön ääni. Nyt olit heitellyt mielipiteitä kuin leikatusta lampaan päästä, ei mitään yhtymäkohtaa pohjatekstiin.

Kun samanlaisia subjektiivisia kokemuksia on usealla samassa tilanteessa, puhutaan ilmiöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäytymistieteissä yleensä kuvitellaan (!) erilaisia kriteerejä, joiden mukaan väestöä ryhdytään luokittelemaan näihin tutkijoiden kuvittelemiin lokeroihin. Näiden lokeroiden välisistä suhteista aletaan taas tehdä kuviteltuja olettamuksia joista kirjoitetaan julkaisuja. Jos julkaisut sattuvat olemaan mediaa kiinnostavia, ne voivat saada laajempaa huomiota.

Suomessa on rakenteita, kuten esim. koulutus, terveydenhoito ja sosiaaliturva, jotka estävät sen kaltaista syrjäytymistä, mitä amerikkalaisten white trash -käsitteellä ajetaan takaa. En ole kohdannut kyseistä termiä missään täkäläisessä asiayhteydessä ja Hesarin jutun mukaisena se lähinnä ihmetytti.

Hesarin jutun mukainen käsitys on juurkin sama, jota tässä ketjussa on painotettu ja alleviivattu, eli termi määrittelee ihmisen ulkoista habitusta ja käyttäytymistä, ei sosiaaliluokkaa. Ap on keksinyt itse oman määritelmänsä.

En ole koskaan kuullut white trash -tyylisen ihmisen kuuluvan mihinkään muuhun sosiaaliluokkaan kuin alimpaan. Sosiaaliluokkia on muitakin kuin jutussa esitellyt.

Ei kuulukaan, eikä jutussakaan niin väitetä. MUTTA nuo ulkoiset tai käytöksen piirteet leimaavat ihmisen muiden silmissä. Onhan tässäkin ketjussa isoon ääneen useammalla suulla huudettu, että jos naisella on kolme lasta eri miehille, hän on wt ihan riippumatta mistään muista muuttujista. Samoin on annettu hyvinkin tarkkoja ulkonäkömääritelmiä, joilla ei ole mitään yhteyttä henkilön muihin ominaisuuksiin. Jos sulla on kouvolatukka, olet wt.

Eivät toki kaikki näin kevein eväin lokeroi toisia, mutta aika moni kuitenkin. Ja tällä palstallahan tuollainen toisten arvottaminen on ihan normi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

White trash

an offensive word for white people that are considered to be poor and badly educated

https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/white-trash

Entäpä ne "muut"? He ovat köyhiä miksi? Miksi köyhät pitää jakaa luokkaan ihonvärin vuoksi? Eikö voida puhua vain köyhistä ja rikkaista? Sanassa on voimakas ideologinen lataus.

Yhdysvalloissa oli vallalla orjuus. Tummaihoiset olivat orjia ja siksi köyhiä. Valkoiset ihmiset omistivat orjia ja olivat siksi rikkaita. Kuitenkin oli olemassa väkeä, joka oli valkoita ja yhtä köyhää ja kurjaa kuin orjat. Nämä olivat white trash -väkeä.

Ja missä olivat Suomen orjat? Työnorjat sorron yöstä nouskaa, vai korvataanko tuo puheella rasismista puuvillapelloilla? Ilmankos hyvätuloinen (suomalainen) liberalismiin hurahtanut eliitti rakastaa amerikkalaista "white trash" -termiä.

Korvataan entinen yhteiskuntajakolinja amerikkalaisella... Sama juttu kuin politiikassa ennen oli vasemmisto-oikeisto ja nyt liberaali-konservatiivi. Mukailee amerikkalaista polltiikantekoa samalla, kun talous ja sen epäkohdat loistavat poissaolollaan keskustelusta. Keskustelun painopiste siirtyi vaivihkaa köyhyyden luonteesta muille urille.

Luulen, että on olemassa jokin eksaktimpi termi, kuten Overtonin ikkuna ja context shifting, joilla voi viitata käsitteelliseen silmänkääntötemppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tuo luokka-ajattelu on vähän ontuvaa. Täällä kun saattaa yläluokkaisesta tulla hetkessä alaluokkainen tai päinvastoin. Ehkä luokkasurffailu olisi oikea sana meillä. Kuitenkin noita kultalusikka suussa syntyneitä on suomessa aika vähän (siis sellainen oikeasti rikas). Suomessa luokkaerot taitavat liittyä lähinnä wannabe-ajatteluun ja itsensä nostamiseen tai korostamiseen. Lähinnä kai halutaan erottautua muista parempina ihmisinä vaikka sille ei sinällään olisi perusteita.

Tämä. Jotenkin surullista, että media tarttuu voimallisesti näihin luokkajuttuihin ja kirjoituksillaan voimistaa kuplautumista.. Pyöreässä pöydässä (keskusteluohjelma) puhuttiin juuri sanavalintojen merkityksestä politiikassa, miten asioista puhutaan, kuinka niitä kutsutaan on yllättävän tärkeää. Mielikuvat jyllää. Siksi minusta niin surullista, että väkisin halutaan nostaa aitoja sen homogeenisimman suomalaisen joukon keskelle: tavallisten ihmisten, joilla vain pieniä eroja koulutuksessa ja työnkuvassa. Ja pikkuisen halpaa tutkijalle laittaa oma uran etenemisen hitaus isän ammatin piikkiin. Kun niitä keittäjien tyttöjä ja pienviljelijöiden poikia on Suomessa varsin paljon professoreina.

Eihän tutkija niin tee. Hänen uransa on edennyt vallan hyvin. Hän kertoo tunistavansa itsestään niitä samoja ajatusmalleja ja asenteita, joita tutkimuksessakin on tullut ilmi.

Ihan oikeesti, jos ei ole kiinnostusta tai mahdollisuutta lukea juttua, vois vain ottaa kantaa ap:n postaukseen väittämättä mitään itse lähteen sisällöstä.

"Yhteiskuntaluokka on ollut yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa aina kiistelty käsite, josta ei ole vallinnut täyttä yksimielisyyttä. Jotkut kansainväliset tutkijat ovat pitäneet yhteiskuntaluokkaa jopa hyödyttömänä käsitteenä. Lisäksi yhteiskuntaluokkia on määritelty monella tavalla eri aikoina ja eri yhteiskunnissa."  Näin jutussa. Tämä tutkija haluaa nostaa luokat isoksi ongelmaksi. Omaa, mahdollisesti kehnoa itsetuntoa selittää taustallaan. OK noin, jos niin haluaa ajatella, kaikilla itsetunto muodostuu omasta historiasta - mutta onkohan se "luokka" ollut siinä se tärkein juttu?

Minusta vaan ihan sosiologian ulkopuolelta jotenkin surullista, jos tärkeimmäksi tutkimusaiheeksi koetaan tällaiset asiat, talonmiehen tyttären itsetunto-ongelmat akateemisessa maailmassa. Olisko kuitenkin tärkeämpää tutkia niitä oikeasti marginaaleja, sukuja, joissa huono-osaisuus periytyy, töissä ei ole käyty sukupolviin, tai vasta tulleita ja heidän lapsiaan, kuinka siellä identiteetit muodostuu? Koska nuo ovat se tärkeä "luokka" jonka ongelmien ratkaisuun tarvitaan paljon tutkimusta ja yhteiskunnan tukea. Talonmiehen tyttäret pääsevät kyllä elämässään eteenpäin , itse asiassa voivat pärjätä paremminkin kuin ne pankinjohtajat tyttäret. Jalat maassa-asenne ja työnteon asenne tarvitaan jokaisessa työpaikassa, liikahienot ja hyvälle tottuneet prinsessat ei välttämättä halutuimpia työyhteisöön.

NEET-nuoria tutkitaan kyllä paljon ja hartaasti, joten huolesi heihin keskittyvän tutkimuksen osalta lienee turha.

Itse tunnistan kyllä itsestäni Käyhkön esille tuomat ajatusmallit: koska tulen duunariperehestä, jossa isä oli alkoholisti, itsetunto-ongelmat niin lukiossa kuin yliopistossakin tulivat tutuiksi. Ja ne nimenomaan kumpusivat itsestäni, eihän esim. yliopistossa kukaan tiennyt taustastani mitään. Mutta monet tilanteet olivat sellaisia, ettei minulla ollut mitään kompetenssia niistä selviytyä. Vaati siis kaiken kaikkiaan aika paljon enemmän kuin jos olisi ollut normaalit keskiluokkaiset käytösmallit hallussa jo valmiiksi.

Omalta osaltani koen tällaisen tutkimuksen hyödylliseksi juuri siksi, että minä ja kaltaiseni näemme ettei kyse ole välttämättä pelkästään geneettisestä *heikkoudesta* vaan saadut eväät vaikuttavat taustalla enemmän kuin ehkä itse on osannut ajatellakaan. Tuskin on myöskään sukupuolisidonnaista, vaan lienee ainakin osittain laajennettavissa opiskelijoihin ihan sukupuolesta riippumatta.

Sinäkään et tunnu hahmottavan kritiikin ydintä; sitä, että vastaavia kokemuksia on myös korkeasti koulutettujen lapsilla.

Itse olen korkeakoulutettujen vanhempien lapsi, ja tunnistin itsessäni tutkijan mainitsemat asiat. Siitä huolimatta etten ole duunariperheestä.

Esimerkiksi sinä mainitset alkoholisti-isän

ja itsetunto-ongelmat. Alkoholisteja on paljon kaikilla koulutustasoilla ja alkoholisti vanhempana aiheuttaa monenlaista lapsilleen.

Itsetunto-ongelmat on nuorilla opiskelijoilla tavattoman yleisiä ja olen ikäni kärsinyt niistä. Millä voin selittää ne?

Kotitausta toki pitää sisällään muutakin kuin vanhempien ammatin ja tulotason. Pitäisi nähdä tuo tutkimus, jotta voisi tehdä jotain päätelmiä tutkimusasetelmasta: mitä Käyhkö tarkoittaa työläistaustalla ja miten hän on sen määritellyt? Liittyykö vanhempien koulutusasteeseen vai mihin. Oletan kuitenkin, että väitelleenä tohtorina Käyhköllä on kyllä jotain osaamista tutkimuskysymysten ja taustaoletusten määrittelyssä.

Jutussa lukee: Työväenluokkaisina pidettyjä piirteitä usein väheksytään. Yksi esimerkki tästä väheksynnästä on haukkumatermi white trash. Valkoiseksi roskaväeksi leimataan yleensä netti- ja kahvipöytäkeskusteluissa sellaiset ihmiset, joiden ulkonäkö tai elämäntyyli ei täytä keskiluokkaisia ihanteita.

Jutussa siis väitetään että työväenluokkaiset piirteet = WT.

"Tatuoidut käsivarret, vahvat meikit, tupakointi, holtiton rahankäyttö ja paljastavat vaatteet taas tulevat nykypäivänä helposti leimatuksi white trashiksi."

Tässä keskustelussa nimenomaan kritisoidaan tutkijan näkemystä WT:stä.

Valitettavasti keskiluokassa ja myös ylemmässä keskiluokassa (esim. Opettajat) on osa niitä tyhmiä, joiden mukaan osa saman luokkaan oikeasti kuuluvista kuuluisi muka työväen luokkaan, vaikka ovat samaa luokkaa..

Kun on niin kiva kehuskella niillä " kävin Lapissa hiihtämässä" jutuilla, ja jos et tähän porukkaan kuulu tai omaa ok- taloa, olet joidenkin mukaan täysin alempaa luokkaa.

Kun nämä nyt keski- ikäsiset sukupolvet poistuvat työelämästä, uskon että tämä koko luokka- ajattelu häviää sen myötä(vanhempansa ovat uskoneet luokka- ajatteluun ja riemuitsevat päästessään sinne ja osa tyrkkimään muita sieltä alas).

Tämä pölvästiys koskee siis vain osaa keskiluokkalaisista. Osa on ihan muita arvostavia, tasa- arvoon uskovia.

Vierailija kirjoitti:

Termi on amerikkalainen ja syntynyt amerikkalaisen yhteiskunnan vastakkainasetteluista. Kuten joku totesi, mustien käyttämä nimitys valkoisista, jotka tipahtivat pohjalle. Pohja tarkoittaa tässä mm. trailer parkkia, suuhun mätäneviä hampaita, Wallmartin ale-vaatteita yms.

Jotkut mustat pääsivät mukaan herrahissiin ja heidän paristaan löytyy kasvava keskiluokka, mutta ihonväri on edelleen este etenemiselle, vaikka maassa on ollut musta presidentti. Johonkin pitää purkaa turhautuminen.

Sieltä termi on siirtynyt vaivihkaa populaarikulttuurin myötä valkoisille, "affluenteille" kuluttajille, jotka identioituvat "liberaaleina". Se on kätevä tapa erottaa taloudellinen ja rodullinen epätasa-arvo liberaalissa onnelassa, koska liberalismi ei tunnusta luokkaoppia. Valkoiset ovat köyhiä, koska heillä on kaikki mahdollisuudet menestykseen, mutta ovat omasta syystään hukanneet ne. Valkoiset köyhät ansaitsevat halveksunnan. Ei ole tarvetta puhua huonoista palkoista tai kalliista koulutuksesta. Näin keskustelu palautuu takaisin yksilön vastuuseen, mitä liberalismi niin rakastaa.

Wt-sanalla haetaan askelmaa yhteiskuntahierarkkiassa, ja nimenomaan amerikkalaisen yhteiskunnan ideologisessa ilmapiirissä. Turha sen maan vastakkainasetteluita on Suomeen kantaa.

Tuo oli aikoinaan totta P-Amerikan uudisasukkaiden keskuudessa.  Oma yrittäminen ja kyvykkyys oli a jao. Modernissa yhteiskunnassa on niin monenlaisia viritelmiä ja suuntauksia, sekä ennenkaikkea paljon ja erilaista väkeä, ettei se tietenkään enää päde sellaisenaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäytymistieteissä yleensä kuvitellaan (!) erilaisia kriteerejä, joiden mukaan väestöä ryhdytään luokittelemaan näihin tutkijoiden kuvittelemiin lokeroihin. Näiden lokeroiden välisistä suhteista aletaan taas tehdä kuviteltuja olettamuksia joista kirjoitetaan julkaisuja. Jos julkaisut sattuvat olemaan mediaa kiinnostavia, ne voivat saada laajempaa huomiota.

Suomessa on rakenteita, kuten esim. koulutus, terveydenhoito ja sosiaaliturva, jotka estävät sen kaltaista syrjäytymistä, mitä amerikkalaisten white trash -käsitteellä ajetaan takaa. En ole kohdannut kyseistä termiä missään täkäläisessä asiayhteydessä ja Hesarin jutun mukaisena se lähinnä ihmetytti.

Hesarin jutun mukainen käsitys on juurkin sama, jota tässä ketjussa on painotettu ja alleviivattu, eli termi määrittelee ihmisen ulkoista habitusta ja käyttäytymistä, ei sosiaaliluokkaa. Ap on keksinyt itse oman määritelmänsä.

En ole koskaan kuullut white trash -tyylisen ihmisen kuuluvan mihinkään muuhun sosiaaliluokkaan kuin alimpaan. Sosiaaliluokkia on muitakin kuin jutussa esitellyt.

Ei kuulukaan, eikä jutussakaan niin väitetä. MUTTA nuo ulkoiset tai käytöksen piirteet leimaavat ihmisen muiden silmissä. Onhan tässäkin ketjussa isoon ääneen useammalla suulla huudettu, että jos naisella on kolme lasta eri miehille, hän on wt ihan riippumatta mistään muista muuttujista. Samoin on annettu hyvinkin tarkkoja ulkonäkömääritelmiä, joilla ei ole mitään yhteyttä henkilön muihin ominaisuuksiin. Jos sulla on kouvolatukka, olet wt.

Eivät toki kaikki näin kevein eväin lokeroi toisia, mutta aika moni kuitenkin. Ja tällä palstallahan tuollainen toisten arvottaminen on ihan normi.

Alaviistoon arvottamisessa kiistetään oletetun wt:n oma näkemys ja tahto.  Wt voi hyvin tietää että tuo ja tämä piirre tekee hänestä joidenkin silmissä wt:n, mutta hän tekee niin tietoisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

White trash EI TARKOITA PIENITULOISTA TYÖTÄTEKEVÄÄ NORMAALIVÄESTÖÄ.

Suomessa käytetään sanaa väärin.

Olen itse köyhästä duunariperheestä lähtöisin mutta mitään w.t. ei kotoa löytynyt. Vanhemmat olivat taustastaan huolimatta sivistyneitä, ahkeria, poliittisesti aktiivisia, kulturelleja ja fiksuja ihmisiä. Vain kouluttamattomia sodan jalkoihin jääneitä.

Ne jotka makoilevat kotona ilman aikomustakaan tehdä mitään elantonsa eteen, sivistymättömiä ja näköalattomia ovat w.t.

Käytetäänkö termiä Suomessa väärin, vai onko sukupuolentutkija ymmärtänyt tai tulkinnut asian väärin? Mielestäni termiä käytetään Suomessa juuri tuossa jälkimmäisessä merkityksessä.

Miksi tutkija haluaa tulkita noin? Onko keskuudessamme edelleen näitä ihmisiä, jotka hakemalla hakevat jotain vastakkainasettelua ja luokkasotaa?

Näkisin että tutkija on halunnut löytää selityksen miksi ei uskalla avata suutaan ja kertoa mielipiteitään, miksi pyrkii olemaan huomaamaton, miksi tuntee itsensä ulkopuoliseksi jne. Wt halventavana, koko alinta luokkaa kuvaavana keskiluokan terminä kuuluu tähän etsimisprosessiin - voi "syyttää" että kun nuo ajattelevat halveksivasti, että olen Wt niin siksi minulta puuttuu rohkeus. Kyse on projisoinnista: tutkija itse ajattelee, että muut ajattelevat vaikka se ei pidä paikkaansa.

Näkisin, että vetelet mutuja hatustasi, mutta ei se mitään. Sehän on tämän palstan toimintakulttuuri ollut aina. Sillä saa paljon yläpeukkuja.

Näkisin ettet osaa argumentoida. Olet siis WT.

Vierailija kirjoitti:

Lapin Erä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.

Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.

80-luvulla opetettiin, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet.

Muistan saman. Ja erot yhteiskuntaluokkien välillä oli pienemmät kuin koskaan. Ja kas kummaa, ihmisillä oli parempi olla. 

Nyt on sitten saatu luokkayhteiskunta rehottamaan ja nuorten mielisairaalapaikat ei riitä. Kas kummaa.

Joskus sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Mutta siitä on aikaa.

80- ja vielä 90- luku oli tällaista hyvää aikaa. 2000-luvulla tuli tämä jenkki-ihannointi ja luxuksen ihannointi sekä erottelu rikkaat vastaan köyhät, koululaisilla merkkivaatteita, mopoautoja, matkoja ja hulppeita synttäreitä sekä kalliita harrastuksia. Siinä köyhemmän lapsi jäi vahvasti tuntemaan huonommuutta ja osattomuutta.

En tule koskaan ymmärtämään tätä vihaa Amerikkaa kohtaan missä kaikki laitetaan aina "Jenkki-ihannoinnin" piikkiin :D onko itäraja parempi? miksi ei saisi nauttia luksuksesta elämässä? miksi merkkivaatteet ja muoti ylipäänsä ovat automaattisesti huonoja asioita? saako hienossa ravintolassa käydä ilman että on pinnallinen pyrkyri? jne.

Tyypillinen taistolais-ajattelu jonka ansiosta liityttiin Natoon 30-vuotta liian myöhään.

Ei tässä mistään dissamisesta ollut kyse. Vaan siitä, että 80- ja 90- luvulla luokkaerot eivät olleet ilmiselviä peruskoulussa. Oltiin samaa porukkaa ja kaikilla oli mahdollisuuksia.

Hämmästyttävää että esim. korkeakouluissa duunaritaustaiset antavat varakkaammista luokista lähtöisin olevien opiskelijoiden määritellä itsensä jotenkin nolommiksi, kokea alemmuutta. Kyse on selvästi vain kilpailusta. Varakkaammat eivät välttämätä ole kyvykkäämpiä, vaikka tietyt valmiudet voi olla kehittyneempiä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.

White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.

Minulla taas nyt sitten ei tule herrasväestä hyvää kuvaa. Tuokin työmiehen sosiologi-tyttö Mari meni mieluummin keräämään roskia kuin kuuntelemaan klassista musiikkia. Arvostan.  👍

Roskien heittäminen maahan on kyllä sitä oikeaa wt:a. Ei ihme jos haluaa erottautua ja jättää wt-maailma sillensä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapin Erä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.

Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.

80-luvulla opetettiin, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet.

Muistan saman. Ja erot yhteiskuntaluokkien välillä oli pienemmät kuin koskaan. Ja kas kummaa, ihmisillä oli parempi olla. 

Nyt on sitten saatu luokkayhteiskunta rehottamaan ja nuorten mielisairaalapaikat ei riitä. Kas kummaa.

Joskus sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Mutta siitä on aikaa.

80- ja vielä 90- luku oli tällaista hyvää aikaa. 2000-luvulla tuli tämä jenkki-ihannointi ja luxuksen ihannointi sekä erottelu rikkaat vastaan köyhät, koululaisilla merkkivaatteita, mopoautoja, matkoja ja hulppeita synttäreitä sekä kalliita harrastuksia. Siinä köyhemmän lapsi jäi vahvasti tuntemaan huonommuutta ja osattomuutta.

En tule koskaan ymmärtämään tätä vihaa Amerikkaa kohtaan missä kaikki laitetaan aina "Jenkki-ihannoinnin" piikkiin :D onko itäraja parempi? miksi ei saisi nauttia luksuksesta elämässä? miksi merkkivaatteet ja muoti ylipäänsä ovat automaattisesti huonoja asioita? saako hienossa ravintolassa käydä ilman että on pinnallinen pyrkyri? jne.

Tyypillinen taistolais-ajattelu jonka ansiosta liityttiin Natoon 30-vuotta liian myöhään.

Ei tässä mistään dissamisesta ollut kyse. Vaan siitä, että 80- ja 90- luvulla luokkaerot eivät olleet ilmiselviä peruskoulussa. Oltiin samaa porukkaa ja kaikilla oli mahdollisuuksia.

Hämmästyttävää että esim. korkeakouluissa duunaritaustaiset antavat varakkaammista luokista lähtöisin olevien opiskelijoiden määritellä itsensä jotenkin nolommiksi, kokea alemmuutta. Kyse on selvästi vain kilpailusta. Varakkaammat eivät välttämätä ole kyvykkäämpiä, vaikka tietyt valmiudet voi olla kehittyneempiä.  

Kyse ei ole kyvystä vaan kulttuurista. Työväenluokkainen puhe on esim. erilaista kuin keskiluokkainen, mutta yliopisto on rakentunut keskiluokkaiselle puheelle.

Vierailija kirjoitti:

White trash EI TARKOITA PIENITULOISTA TYÖTÄTEKEVÄÄ NORMAALIVÄESTÖÄ.

Suomessa käytetään sanaa väärin.

Olen itse köyhästä duunariperheestä lähtöisin mutta mitään w.t. ei kotoa löytynyt. Vanhemmat olivat taustastaan huolimatta sivistyneitä, ahkeria, poliittisesti aktiivisia, kulturelleja ja fiksuja ihmisiä. Vain kouluttamattomia sodan jalkoihin jääneitä.

Ne jotka makoilevat kotona ilman aikomustakaan tehdä mitään elantonsa eteen, sivistymättömiä ja näköalattomia ovat w.t.

Ei kukaan ole roskaa.

Jos sä tai joku muu tulee väittämään mua tai mun mutsia tai mun skidejä roskaksi, niin saat todistaa sen tulemalla mun kanssa häkkiin.

Tosta loukkauksesta et tule häkistä ulos ilman murtuneita paikkoja. Tai sitten voit perua väitteesi muista ihmisistä roskina.

Kukaan ei ole roskaa tai sitten sattuu leukaan.

Onko tämä selvä?

Roskaksi haukkumisesta otetaan vastuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.

White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.

Minulla taas nyt sitten ei tule herrasväestä hyvää kuvaa. Tuokin työmiehen sosiologi-tyttö Mari meni mieluummin keräämään roskia kuin kuuntelemaan klassista musiikkia. Arvostan.  👍

Roskien heittäminen maahan on kyllä sitä oikeaa wt:a. Ei ihme jos haluaa erottautua ja jättää wt-maailma sillensä. 

Markkinataloudessa ja kapitalismin ytimessä henkilö ostaa tuotteen ja omistaa sen.

Hän voi tehdä tuotteelle ja pakkausjätteille mitä haluaa, koska omistaa sen.

Kuulostat ihan vassarilta. Tuotteen hintaan sisältyy roskien poiminta ja jätteen hävitys.

Mun tehtävänä ei ole siivota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tuo luokka-ajattelu on vähän ontuvaa. Täällä kun saattaa yläluokkaisesta tulla hetkessä alaluokkainen tai päinvastoin. Ehkä luokkasurffailu olisi oikea sana meillä. Kuitenkin noita kultalusikka suussa syntyneitä on suomessa aika vähän (siis sellainen oikeasti rikas). Suomessa luokkaerot taitavat liittyä lähinnä wannabe-ajatteluun ja itsensä nostamiseen tai korostamiseen. Lähinnä kai halutaan erottautua muista parempina ihmisinä vaikka sille ei sinällään olisi perusteita.

Tämä. Jotenkin surullista, että media tarttuu voimallisesti näihin luokkajuttuihin ja kirjoituksillaan voimistaa kuplautumista.. Pyöreässä pöydässä (keskusteluohjelma) puhuttiin juuri sanavalintojen merkityksestä politiikassa, miten asioista puhutaan, kuinka niitä kutsutaan on yllättävän tärkeää. Mielikuvat jyllää. Siksi minusta niin surullista, että väkisin halutaan nostaa aitoja sen homogeenisimman suomalaisen joukon keskelle: tavallisten ihmisten, joilla vain pieniä eroja koulutuksessa ja työnkuvassa. Ja pikkuisen halpaa tutkijalle laittaa oma uran etenemisen hitaus isän ammatin piikkiin. Kun niitä keittäjien tyttöjä ja pienviljelijöiden poikia on Suomessa varsin paljon professoreina.

Eihän tutkija niin tee. Hänen uransa on edennyt vallan hyvin. Hän kertoo tunistavansa itsestään niitä samoja ajatusmalleja ja asenteita, joita tutkimuksessakin on tullut ilmi.

Ihan oikeesti, jos ei ole kiinnostusta tai mahdollisuutta lukea juttua, vois vain ottaa kantaa ap:n postaukseen väittämättä mitään itse lähteen sisällöstä.

"Yhteiskuntaluokka on ollut yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa aina kiistelty käsite, josta ei ole vallinnut täyttä yksimielisyyttä. Jotkut kansainväliset tutkijat ovat pitäneet yhteiskuntaluokkaa jopa hyödyttömänä käsitteenä. Lisäksi yhteiskuntaluokkia on määritelty monella tavalla eri aikoina ja eri yhteiskunnissa."  Näin jutussa. Tämä tutkija haluaa nostaa luokat isoksi ongelmaksi. Omaa, mahdollisesti kehnoa itsetuntoa selittää taustallaan. OK noin, jos niin haluaa ajatella, kaikilla itsetunto muodostuu omasta historiasta - mutta onkohan se "luokka" ollut siinä se tärkein juttu?

Minusta vaan ihan sosiologian ulkopuolelta jotenkin surullista, jos tärkeimmäksi tutkimusaiheeksi koetaan tällaiset asiat, talonmiehen tyttären itsetunto-ongelmat akateemisessa maailmassa. Olisko kuitenkin tärkeämpää tutkia niitä oikeasti marginaaleja, sukuja, joissa huono-osaisuus periytyy, töissä ei ole käyty sukupolviin, tai vasta tulleita ja heidän lapsiaan, kuinka siellä identiteetit muodostuu? Koska nuo ovat se tärkeä "luokka" jonka ongelmien ratkaisuun tarvitaan paljon tutkimusta ja yhteiskunnan tukea. Talonmiehen tyttäret pääsevät kyllä elämässään eteenpäin , itse asiassa voivat pärjätä paremminkin kuin ne pankinjohtajat tyttäret. Jalat maassa-asenne ja työnteon asenne tarvitaan jokaisessa työpaikassa, liikahienot ja hyvälle tottuneet prinsessat ei välttämättä halutuimpia työyhteisöön.

NEET-nuoria tutkitaan kyllä paljon ja hartaasti, joten huolesi heihin keskittyvän tutkimuksen osalta lienee turha.

Itse tunnistan kyllä itsestäni Käyhkön esille tuomat ajatusmallit: koska tulen duunariperehestä, jossa isä oli alkoholisti, itsetunto-ongelmat niin lukiossa kuin yliopistossakin tulivat tutuiksi. Ja ne nimenomaan kumpusivat itsestäni, eihän esim. yliopistossa kukaan tiennyt taustastani mitään. Mutta monet tilanteet olivat sellaisia, ettei minulla ollut mitään kompetenssia niistä selviytyä. Vaati siis kaiken kaikkiaan aika paljon enemmän kuin jos olisi ollut normaalit keskiluokkaiset käytösmallit hallussa jo valmiiksi.

Omalta osaltani koen tällaisen tutkimuksen hyödylliseksi juuri siksi, että minä ja kaltaiseni näemme ettei kyse ole välttämättä pelkästään geneettisestä *heikkoudesta* vaan saadut eväät vaikuttavat taustalla enemmän kuin ehkä itse on osannut ajatellakaan. Tuskin on myöskään sukupuolisidonnaista, vaan lienee ainakin osittain laajennettavissa opiskelijoihin ihan sukupuolesta riippumatta.

Sinäkään et tunnu hahmottavan kritiikin ydintä; sitä, että vastaavia kokemuksia on myös korkeasti koulutettujen lapsilla.

Itse olen korkeakoulutettujen vanhempien lapsi, ja tunnistin itsessäni tutkijan mainitsemat asiat. Siitä huolimatta etten ole duunariperheestä.

Esimerkiksi sinä mainitset alkoholisti-isän

ja itsetunto-ongelmat. Alkoholisteja on paljon kaikilla koulutustasoilla ja alkoholisti vanhempana aiheuttaa monenlaista lapsilleen.

Itsetunto-ongelmat on nuorilla opiskelijoilla tavattoman yleisiä ja olen ikäni kärsinyt niistä. Millä voin selittää ne?

Kotitausta toki pitää sisällään muutakin kuin vanhempien ammatin ja tulotason. Pitäisi nähdä tuo tutkimus, jotta voisi tehdä jotain päätelmiä tutkimusasetelmasta: mitä Käyhkö tarkoittaa työläistaustalla ja miten hän on sen määritellyt? Liittyykö vanhempien koulutusasteeseen vai mihin. Oletan kuitenkin, että väitelleenä tohtorina Käyhköllä on kyllä jotain osaamista tutkimuskysymysten ja taustaoletusten määrittelyssä.

Jutussa lukee: Työväenluokkaisina pidettyjä piirteitä usein väheksytään. Yksi esimerkki tästä väheksynnästä on haukkumatermi white trash. Valkoiseksi roskaväeksi leimataan yleensä netti- ja kahvipöytäkeskusteluissa sellaiset ihmiset, joiden ulkonäkö tai elämäntyyli ei täytä keskiluokkaisia ihanteita.

Jutussa siis väitetään että työväenluokkaiset piirteet = WT.

"Tatuoidut käsivarret, vahvat meikit, tupakointi, holtiton rahankäyttö ja paljastavat vaatteet taas tulevat nykypäivänä helposti leimatuksi white trashiksi."

Tässä keskustelussa nimenomaan kritisoidaan tutkijan näkemystä WT:stä.

Kenen tutkijan? Haastatellun Mari Käyhkön vai sukupuolentutkimuksen dosentti Marjo Kolehmaisen? Vai kenen? Olis ihan kiva, jos edes alkeet tekstin ymmärtävästä lukemisesta ja referoinnista olis hallussa. Aikuisia ihmisiä kuitenkin pääasiassa tässä ketjussa kirjoittelemassa?

Artikkelista:

*Esimerkiksi sukupuolentutkimuksen dosentti Marjo Kolehmainen onkin todennut, että white trash on esimerkki puhetavasta, jolla keskiluokka tekee eroa itsensä ja työväenluokan välille.*

Käyhkö puolestaan sanoo:

*Valkoiseksi roskaväeksi leimataan yleensä netti- ja kahvipöytäkeskusteluissa sellaiset ihmiset, joiden ulkonäkö tai elämäntyyli ei täytä keskiluokkaisia ihanteita.

Moniin keskiluokkaisin ihanteisiin liittyy tietty kohtuullisuuden ajatus. Hillityn tyylikäs ulkonäkö, järkevä rahankäyttö ja siisti koti ovat esimerkkejä siitä, mitä keskiluokalla on tapana tavoitella.

Tatuoidut käsivarret, vahvat meikit, tupakointi, holtiton rahankäyttö ja paljastavat vaatteet taas tulevat nykypäivänä helposti leimatuksi white trashiksi.*

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Termi on amerikkalainen ja syntynyt amerikkalaisen yhteiskunnan vastakkainasetteluista. Kuten joku totesi, mustien käyttämä nimitys valkoisista, jotka tipahtivat pohjalle. Pohja tarkoittaa tässä mm. trailer parkkia, suuhun mätäneviä hampaita, Wallmartin ale-vaatteita yms.

Jotkut mustat pääsivät mukaan herrahissiin ja heidän paristaan löytyy kasvava keskiluokka, mutta ihonväri on edelleen este etenemiselle, vaikka maassa on ollut musta presidentti. Johonkin pitää purkaa turhautuminen.

Sieltä termi on siirtynyt vaivihkaa populaarikulttuurin myötä valkoisille, "affluenteille" kuluttajille, jotka identioituvat "liberaaleina". Se on kätevä tapa erottaa taloudellinen ja rodullinen epätasa-arvo liberaalissa onnelassa, koska liberalismi ei tunnusta luokkaoppia. Valkoiset ovat köyhiä, koska heillä on kaikki mahdollisuudet menestykseen, mutta ovat omasta syystään hukanneet ne. Valkoiset köyhät ansaitsevat halveksunnan. Ei ole tarvetta puhua huonoista palkoista tai kalliista koulutuksesta. Näin keskustelu palautuu takaisin yksilön vastuuseen, mitä liberalismi niin rakastaa.

Wt-sanalla haetaan askelmaa yhteiskuntahierarkkiassa, ja nimenomaan amerikkalaisen yhteiskunnan ideologisessa ilmapiirissä. Turha sen maan vastakkainasetteluita on Suomeen kantaa.

Tuo oli aikoinaan totta P-Amerikan uudisasukkaiden keskuudessa.  Oma yrittäminen ja kyvykkyys oli a jao. Modernissa yhteiskunnassa on niin monenlaisia viritelmiä ja suuntauksia, sekä ennenkaikkea paljon ja erilaista väkeä, ettei se tietenkään enää päde sellaisenaan.

Tottakai. Tuo on amerikkalainen tulkinta ja sille on nimiäkin, kuten Torquevillen nimeämä American exceptionalism. Yhdysvaltain exceptionalistisuus on kovassa kursissa.

Jos taas katsotaan eurooppalaisen, ja vihatun Marxin, linssien läpi, Yhdysvallat on Rooma II. Se lutkuttaa (orja)työvoiman yhdestä lähteestä ja raaka-aineet toisaalta. Siinä välissä teollinen prosessi synnyttää varallisuutta, joka kertyy yhteen maantieteelliseen lokaatioon, eikä maa ole yhtään sen enempää immuuni sen prosessin epäkohdille (epätasa-arvo) kuin muukaan maailma. Ei exceptionalismia.

Siinä maassa ei keitä tahansa onni potki, jos vain sattuu vähän selkäänsä köyristämään. Mutta koska usko yrittämiseen ja köyristelyyn on kova, syy etsitään sitten taloudellisen epätasa-arvon sijasta jostain muualta, jos onni ei potki. Sitä selitysmallia wt paikkaa. Nyt sitä importoidaan Suomeen.