Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi äitien väsymykseen ei anneta MITÄÄN apua?
Haluaisin tietää syyn siihen, miksi äidit ei saa väsymykseensä mistään mitään konkreettista apua. Kun kertoo väsymyksestään vaikka neuvolassa tms palvelussa, niin ainoa mitä siitä seuraa on joko ei mitään tai sosionomi tms perhetyöntekijä istumaan sohvalle ja tarkkailemaan tai lastensuojeluilmoitus ja sosiaalityöntekijä tekemään selvitystä ja tarkkailemaan. Tarkkailun tulos voi olla, että kaikki on riittävän hyvin ja asiakkuus lopetetaan. Tai että se sosionomi neuvoo uupunutta ja unen puutteesta kärsivää äitiä, että päivässä täytyy olla viisi ateriaa ja pöytätasot täytyy pyyhkiä joka päivä, ihan kuin näitä ei äiti jo tietäisi ja olisi ennestään toteuttanut, todellakin on.
Mutta unen puutteeseen ei saa mitään apua. Kukaan ei auta niin, että olisi vauvan tai lasten kanssa pari tuntia, jotta äiti saa nukkua tai vain olla yksin hetken. Kukaan ei tule kaveriksi siivoamaan kotia, jos äidin voimat ei siihen uupumuksen vuoksi yksin riitä. Mitään konkreettista apua ei saa yhtään mistään.
Kaikilla ei ole isovanhempia auttamassa. Kaikilla ei ole rahaa palkata lastenhoitajaa tai siivoojaa.
Konkreettinen apu uupumukseen ja väsymykseen estäisi ennalta valtavan määrän pahemmin kriisiytyneitä ja oikeasti lastensuojelua vaativia tilanteita. Ja tulisi yhteiskunnalle valtavan paljon halvemmaksi.
Miksi sitä ei haluta antaa?
Kommentit (2767)
Ennen oli kodinhoitajia,vielä -90luvulla,kun äiti esim sairastui. Aivan ihania,laittoivat ruuan,ulkoiluttivat lapset.Paljon nopeammin tervehtyi,kun sai apua. Niin nekin palvelut muutettiin. On nykyisinkin kotipalvelua jonkinlaista,ainakin lapsen seuraksi. Taitaa olla maksullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menkää äidit ulos aurinkoon! Saatte hyvää mieltä ja D-vitamiinia ja piristytte.
Ja ottakaa itseänne niskasta kiinni, eikös 😂?
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli kodinhoitajia,vielä -90luvulla,kun äiti esim sairastui. Aivan ihania,laittoivat ruuan,ulkoiluttivat lapset.Paljon nopeammin tervehtyi,kun sai apua. Niin nekin palvelut muutettiin. On nykyisinkin kotipalvelua jonkinlaista,ainakin lapsen seuraksi. Taitaa olla maksullista.
Ennen siivottiin myös eläkeläisen koti, mutta eläkeläisiä oli paljon vähemmän kuin nyt.
Nyt eläkeläisiä on 1 600 000 ja sosiaaliturvamenoista heihin menee 32,7 miljardia siis kansan-takuueläkkeisiin ja hoitoon. Lisäksi maksetaan 30 miljardia työeläkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Ennen kotiin sai kotiapua. Nykyään ei.
Hyvin toimivat systeemit on ajettu alas ja tilalle luotu kammottavat hallintohimmelit, jossa tarvitsevat eivät enää apua saa. Apua tarvitaan juurikin ruohonjuuritasolla, jossa on edullisimmat työvoimakulut. Kaksi kodinhoitajaa saataisiin palkattua yhden hallintosuunnittelija palkalla ja siitä olisi paljon enemmän hyötyä koko yhteiskunnalle että myös yksittäisille perheille. Yksi kodinhoitaja voi pelastaa perheenäidin uupumukselta ja siinä sivussa lapset psyykkiseltä sairastumiselta ja näin saadaa muutama työkykyinen veronmaksaja tulevaisuudessa.
Nykysysteemillä rahat uppoavat turhan hallinnon palkkoihin, mielenterveyspuolen jonot kasvavat, apua ei saa ja ihmiset syrjäytyvät yhä nuorempina työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos perheessä on 2 aikuista niin toinen siivoaa ja toinen vahtii lapsia ja eronneilla on lapset välillä isällä, jolloin voi rauhassa siivota. Jos isä tai äiti on kuollut ja on totaali yksinhuoltaja niin eri asia.
Meillä on toinen vanhemmista kuollut, mutta silti konkreettista apua ei saa, koska sitä ei enää ole tarjolla. Voi olla myös perheita, joissa toinen tai jopa molemmat vanhemmista ovat sairastunet tai toinen on reissutöissä. On monenlaisia tilanteita, joissa apua tarvitaan. On myös kahden vanhemman perheita, joista toinen on alkoholisti, eikä hänen varaansa voi laskea mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma ketju. Ap kysymys oli että miksi eivät äidit saa MITÄÄN apua? Sitten kun puhuu äideistä niin aletaan huutaa että isä isä isä, miksi puhut äideistä vain?
Sitten kun kirjoittaa niistä asioista mitä apua äideille on tarjolla, niin tullaan inttämään että eipäs ole mitään apua vaikka on.Minä taas olen satavarma, avunantajia olisi mistä valita, jos itse vähän vaivautuu hakemaan apua. Erityisesti tähän aikaan vuodesta.
Mikä estää näitä äitejä laittamasta esim. paikkakuntansa Facebook sivulle ilmoituksen, että haetaan apua ja vastauksia tulee pilvin pimein opiskelijoilta ja työttömiltä, saavathan esim tienata sen 300€, eikä se vaikuta työttömyyskorvaukseen.
Mökkikunnan Facebook sivulla hain ruohon leikkaajia ja vastauksia tuli kymmeniä ja jotkut nuoret laittoivat vielä linkin, kuinka saan kunnalta 300€, kun palkkaan nuoren.
Ja palkan saan laittaa verotukseen kotitalousvähennyksen ja esim. 10€ tuntipalkasta jää vain 4€/h maksettavaksi.Ollaanko nykyään niin uusavuttomia, ettei viitsitä nähdä vaivaa ja jonkun pitäisi tulla ihan henk.koht. tulla tarjoamaan apua ja soittamaan ovikelloa.
Ainakin oman paikkakunnalla usein etsitään hoitoapua tai työvoimaa, johonkin hoitorinkiin.
Ja sitä saa myös TE-toimistolta.
Mikä tässä on niin vaikeaa?Jos on rahaa maksaa 300 niin pystyy ostamaan jo yksityiseltä kotisiivouksen. Työttömän työllistäminen ei ole niin yksinkertaista, kun sun pitää maksaa sen eläkemaksut, vakuutukset jne.
Ihan omakohtaisesti väittäisin, että enemmän siitä ois apua, jos äiti saisi vaikka nukkua, kuin jostain posliinien kiillotuksesta 😏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap siksi koska se on itse aiheutettua eikä ole neuvolan asia ratkaista sitä.
Pyydä apua sukulaisilta tai kuntasi sosiaalitoimelta.
palstalla valittaminen eti taatusti edistä tätä asiaa lainkaan.Miksi sitten neuvolasta tehdään lasu äidin väsymyksen vuoksi jos heillä ei ole aikomustakaan auttaa?
Koska heidän työ on arvioida ja tarkkailla. Samoin kuin sen lastensuojelun. Ei auttaa. Apua saa vain omalla rahalla. Ilmaiseksi saa vain tarkkailua.
Jep. Näitä tarkkailijoiden, suunnittelijoiden ja johtajien pestejä pitäisi vähentää ja kodinhoitajien lisätä. Silloin voitaisiin puhua oikeasta avusta.
Lapsena kotona sai käydä pihahuussissa paskanhajussa kesät talvet. Puita sai hakata heti kun kynnelle kykeni. Kauppareissuilla muistan olleeni jo 4 vanhana listan kanssa. Äidillä oli kädet täynnään töitä huushollin pidossa joten lapsiapu oli tarpeen. Mutta en ole katkera. Se opetti omatoimisuutta ja sitä että maailmalla on oman onnensa seppä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Ennen kotiin sai kotiapua. Nykyään ei.
Hyvin toimivat systeemit on ajettu alas ja tilalle luotu kammottavat hallintohimmelit, jossa tarvitsevat eivät enää apua saa. Apua tarvitaan juurikin ruohonjuuritasolla, jossa on edullisimmat työvoimakulut. Kaksi kodinhoitajaa saataisiin palkattua yhden hallintosuunnittelija palkalla ja siitä olisi paljon enemmän hyötyä koko yhteiskunnalle että myös yksittäisille perheille. Yksi kodinhoitaja voi pelastaa perheenäidin uupumukselta ja siinä sivussa lapset psyykkiseltä sairastumiselta ja näin saadaa muutama työkykyinen veronmaksaja tulevaisuudessa.
Nykysysteemillä rahat uppoavat turhan hallinnon palkkoihin, mielenterveyspuolen jonot kasvavat, apua ei saa ja ihmiset syrjäytyvät yhä nuorempina työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos perheessä on 2 aikuista niin toinen siivoaa ja toinen vahtii lapsia ja eronneilla on lapset välillä isällä, jolloin voi rauhassa siivota. Jos isä tai äiti on kuollut ja on totaali yksinhuoltaja niin eri asia.
Meillä on toinen vanhemmista kuollut, mutta silti konkreettista apua ei saa, koska sitä ei enää ole tarjolla. Voi olla myös perheita, joissa toinen tai jopa molemmat vanhemmista ovat sairastunet tai toinen on reissutöissä. On monenlaisia tilanteita, joissa apua tarvitaan. On myös kahden vanhemman perheita, joista toinen on alkoholisti, eikä hänen varaansa voi laskea mitään.
Meilläkin mies on kaupassa joka toinen viikonloppu töissä ja paljon iltaa, palkka 2400 brutto. Itse hoidin lapset ja kotityöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Ennen kotiin sai kotiapua. Nykyään ei.
Hyvin toimivat systeemit on ajettu alas ja tilalle luotu kammottavat hallintohimmelit, jossa tarvitsevat eivät enää apua saa. Apua tarvitaan juurikin ruohonjuuritasolla, jossa on edullisimmat työvoimakulut. Kaksi kodinhoitajaa saataisiin palkattua yhden hallintosuunnittelija palkalla ja siitä olisi paljon enemmän hyötyä koko yhteiskunnalle että myös yksittäisille perheille. Yksi kodinhoitaja voi pelastaa perheenäidin uupumukselta ja siinä sivussa lapset psyykkiseltä sairastumiselta ja näin saadaa muutama työkykyinen veronmaksaja tulevaisuudessa.
Nykysysteemillä rahat uppoavat turhan hallinnon palkkoihin, mielenterveyspuolen jonot kasvavat, apua ei saa ja ihmiset syrjäytyvät yhä nuorempina työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos perheessä on 2 aikuista niin toinen siivoaa ja toinen vahtii lapsia ja eronneilla on lapset välillä isällä, jolloin voi rauhassa siivota. Jos isä tai äiti on kuollut ja on totaali yksinhuoltaja niin eri asia.
Meillä on toinen vanhemmista kuollut, mutta silti konkreettista apua ei saa, koska sitä ei enää ole tarjolla. Voi olla myös perheita, joissa toinen tai jopa molemmat vanhemmista ovat sairastunet tai toinen on reissutöissä. On monenlaisia tilanteita, joissa apua tarvitaan. On myös kahden vanhemman perheita, joista toinen on alkoholisti, eikä hänen varaansa voi laskea mitään.
Meilläkin mies on kaupassa joka toinen viikonloppu töissä ja paljon iltaa, palkka 2400 brutto. Itse hoidin lapset ja kotityöt.
Kun lapset oli pieniä käytiin myös mummoloissa joka viikonloppu. Minun piti laittaa vauva ja 3-vuotias valmiiksi, kun hän pääsi töistä klo 16-18 ja päivällä tein ruoat ja pyyykit ja naapurin lapset soitteli sitä ovikelloa jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Ennen kotiin sai kotiapua. Nykyään ei.
Hyvin toimivat systeemit on ajettu alas ja tilalle luotu kammottavat hallintohimmelit, jossa tarvitsevat eivät enää apua saa. Apua tarvitaan juurikin ruohonjuuritasolla, jossa on edullisimmat työvoimakulut. Kaksi kodinhoitajaa saataisiin palkattua yhden hallintosuunnittelija palkalla ja siitä olisi paljon enemmän hyötyä koko yhteiskunnalle että myös yksittäisille perheille. Yksi kodinhoitaja voi pelastaa perheenäidin uupumukselta ja siinä sivussa lapset psyykkiseltä sairastumiselta ja näin saadaa muutama työkykyinen veronmaksaja tulevaisuudessa.
Nykysysteemillä rahat uppoavat turhan hallinnon palkkoihin, mielenterveyspuolen jonot kasvavat, apua ei saa ja ihmiset syrjäytyvät yhä nuorempina työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos perheessä on 2 aikuista niin toinen siivoaa ja toinen vahtii lapsia ja eronneilla on lapset välillä isällä, jolloin voi rauhassa siivota. Jos isä tai äiti on kuollut ja on totaali yksinhuoltaja niin eri asia.
Meillä on toinen vanhemmista kuollut, mutta silti konkreettista apua ei saa, koska sitä ei enää ole tarjolla. Voi olla myös perheita, joissa toinen tai jopa molemmat vanhemmista ovat sairastunet tai toinen on reissutöissä. On monenlaisia tilanteita, joissa apua tarvitaan. On myös kahden vanhemman perheita, joista toinen on alkoholisti, eikä hänen varaansa voi laskea mitään.
Meilläkin mies on kaupassa joka toinen viikonloppu töissä ja paljon iltaa, palkka 2400 brutto. Itse hoidin lapset ja kotityöt.
Kun lapset oli pieniä käytiin myös mummoloissa joka viikonloppu. Minun piti laittaa vauva ja 3-vuotias valmiiksi, kun hän pääsi töistä klo 16-18 ja päivällä tein ruoat ja pyyykit ja naapurin lapset soitteli sitä ovikelloa jatkuvasti.
Olen asunut suoraan sanottuna helvetissä. Olen sen nyt tajunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Ennen kotiin sai kotiapua. Nykyään ei.
Hyvin toimivat systeemit on ajettu alas ja tilalle luotu kammottavat hallintohimmelit, jossa tarvitsevat eivät enää apua saa. Apua tarvitaan juurikin ruohonjuuritasolla, jossa on edullisimmat työvoimakulut. Kaksi kodinhoitajaa saataisiin palkattua yhden hallintosuunnittelija palkalla ja siitä olisi paljon enemmän hyötyä koko yhteiskunnalle että myös yksittäisille perheille. Yksi kodinhoitaja voi pelastaa perheenäidin uupumukselta ja siinä sivussa lapset psyykkiseltä sairastumiselta ja näin saadaa muutama työkykyinen veronmaksaja tulevaisuudessa.
Nykysysteemillä rahat uppoavat turhan hallinnon palkkoihin, mielenterveyspuolen jonot kasvavat, apua ei saa ja ihmiset syrjäytyvät yhä nuorempina työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos perheessä on 2 aikuista niin toinen siivoaa ja toinen vahtii lapsia ja eronneilla on lapset välillä isällä, jolloin voi rauhassa siivota. Jos isä tai äiti on kuollut ja on totaali yksinhuoltaja niin eri asia.
Meillä on toinen vanhemmista kuollut, mutta silti konkreettista apua ei saa, koska sitä ei enää ole tarjolla. Voi olla myös perheita, joissa toinen tai jopa molemmat vanhemmista ovat sairastunet tai toinen on reissutöissä. On monenlaisia tilanteita, joissa apua tarvitaan. On myös kahden vanhemman perheita, joista toinen on alkoholisti, eikä hänen varaansa voi laskea mitään.
Meilläkin mies on kaupassa joka toinen viikonloppu töissä ja paljon iltaa, palkka 2400 brutto. Itse hoidin lapset ja kotityöt.
Kun lapset oli pieniä käytiin myös mummoloissa joka viikonloppu. Minun piti laittaa vauva ja 3-vuotias valmiiksi, kun hän pääsi töistä klo 16-18 ja päivällä tein ruoat ja pyyykit ja naapurin lapset soitteli sitä ovikelloa jatkuvasti.
Olen asunut suoraan sanottuna helvetissä. Olen sen nyt tajunnut.
Anoppi ja mies suuttui, kun yksi viikonloppu jäi väliin noro viruksen takia ja sain huutoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisajan äidit maalla pesivät kakaranrättejä, pyykkejä ym. käsin pyykkituvassa, rantakivillä. Hakivat vettä kaivosta tai vesikelkalla järvestä. Hakivat klapeja liiteristä, monet jopa hakkasivat klapeja. Laittoivat tulet, hakivat kellarista ruokatarpeet. Kävivät kaupassa jalan, pyörällä, potkukelkalla. Jne.Jne. Jos oli karjaa,hoitivat nekin.
Mitä apua he saivat?
He olivat koko päivän kotona. Vanhemmat lapset kantoivat vedet sisälle ennen kouluun lähtöä ja taaperot + vauva jäivät keskenään sisälle, kun äiti meni hoitamaan sitä yhtä lehmää navettaan. Nykyään tulisi lasu ja lapset huostaanotettaisiin pois.
Edelleenkin lapset jää keskenään kun äiti menee navettaan. Eikä tule lasua.
Tulee, jos joku saa tietää, jos on alle kouluikäisiä.
Ei tule vaikka kaikki tietää. Ihan itse esim. Instassa kertovat kuinka täytyy hiljaa aamulla laittaa ovi kiinni ettei lapset herää.
Nykyajan nuoret aikuiset eivät oikeasti kestä mitään. Valittavat, että ennen kaikki oli helpompaa ja parempaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Ennen kaikki oli rankempaa, mutta ihmisillä oli resilienssiä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Ennen kotiin sai kotiapua. Nykyään ei.
Hyvin toimivat systeemit on ajettu alas ja tilalle luotu kammottavat hallintohimmelit, jossa tarvitsevat eivät enää apua saa. Apua tarvitaan juurikin ruohonjuuritasolla, jossa on edullisimmat työvoimakulut. Kaksi kodinhoitajaa saataisiin palkattua yhden hallintosuunnittelija palkalla ja siitä olisi paljon enemmän hyötyä koko yhteiskunnalle että myös yksittäisille perheille. Yksi kodinhoitaja voi pelastaa perheenäidin uupumukselta ja siinä sivussa lapset psyykkiseltä sairastumiselta ja näin saadaa muutama työkykyinen veronmaksaja tulevaisuudessa.
Nykysysteemillä rahat uppoavat turhan hallinnon palkkoihin, mielenterveyspuolen jonot kasvavat, apua ei saa ja ihmiset syrjäytyvät yhä nuorempina työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos perheessä on 2 aikuista niin toinen siivoaa ja toinen vahtii lapsia ja eronneilla on lapset välillä isällä, jolloin voi rauhassa siivota. Jos isä tai äiti on kuollut ja on totaali yksinhuoltaja niin eri asia.
Meillä on toinen vanhemmista kuollut, mutta silti konkreettista apua ei saa, koska sitä ei enää ole tarjolla. Voi olla myös perheita, joissa toinen tai jopa molemmat vanhemmista ovat sairastunet tai toinen on reissutöissä. On monenlaisia tilanteita, joissa apua tarvitaan. On myös kahden vanhemman perheita, joista toinen on alkoholisti, eikä hänen varaansa voi laskea mitään.
Meilläkin mies on kaupassa joka toinen viikonloppu töissä ja paljon iltaa, palkka 2400 brutto. Itse hoidin lapset ja kotityöt.
Kun lapset oli pieniä käytiin myös mummoloissa joka viikonloppu. Minun piti laittaa vauva ja 3-vuotias valmiiksi, kun hän pääsi töistä klo 16-18 ja päivällä tein ruoat ja pyyykit ja naapurin lapset soitteli sitä ovikelloa jatkuvasti.
Olen asunut suoraan sanottuna helvetissä. Olen sen nyt tajunnut.
Anoppi ja mies suuttui, kun yksi viikonloppu jäi väliin noro viruksen takia ja sain huutoa.
Anoppi oli muutenkin kova arvostelemaan esim. pukeutumista esim. lapselle ei saa laittaa valkoista väriä päälle, kun vaatteisiin voi tulla ruohosta vihreään väriä, lapsen hiukset täytyy olla kiinni, äidinmaidossa ei ole ravinto-aineita, äiti ei saa käyttää bikineitä edes mökillä, kun on täyttänyt 30, ei saa olla pitkiä hiuksia jne.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan nuoret aikuiset eivät oikeasti kestä mitään. Valittavat, että ennen kaikki oli helpompaa ja parempaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Ennen kaikki oli rankempaa, mutta ihmisillä oli resilienssiä enemmän.
Ennen ei tullut lasua jos 3 - vuotias oli 6-vuotiaan kanssa pihalla keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Ennen kotiin sai kotiapua. Nykyään ei.
Hyvin toimivat systeemit on ajettu alas ja tilalle luotu kammottavat hallintohimmelit, jossa tarvitsevat eivät enää apua saa. Apua tarvitaan juurikin ruohonjuuritasolla, jossa on edullisimmat työvoimakulut. Kaksi kodinhoitajaa saataisiin palkattua yhden hallintosuunnittelija palkalla ja siitä olisi paljon enemmän hyötyä koko yhteiskunnalle että myös yksittäisille perheille. Yksi kodinhoitaja voi pelastaa perheenäidin uupumukselta ja siinä sivussa lapset psyykkiseltä sairastumiselta ja näin saadaa muutama työkykyinen veronmaksaja tulevaisuudessa.
Nykysysteemillä rahat uppoavat turhan hallinnon palkkoihin, mielenterveyspuolen jonot kasvavat, apua ei saa ja ihmiset syrjäytyvät yhä nuorempina työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos perheessä on 2 aikuista niin toinen siivoaa ja toinen vahtii lapsia ja eronneilla on lapset välillä isällä, jolloin voi rauhassa siivota. Jos isä tai äiti on kuollut ja on totaali yksinhuoltaja niin eri asia.
Meillä on toinen vanhemmista kuollut, mutta silti konkreettista apua ei saa, koska sitä ei enää ole tarjolla. Voi olla myös perheita, joissa toinen tai jopa molemmat vanhemmista ovat sairastunet tai toinen on reissutöissä. On monenlaisia tilanteita, joissa apua tarvitaan. On myös kahden vanhemman perheita, joista toinen on alkoholisti, eikä hänen varaansa voi laskea mitään.
Meilläkin mies on kaupassa joka toinen viikonloppu töissä ja paljon iltaa, palkka 2400 brutto. Itse hoidin lapset ja kotityöt.
Kun lapset oli pieniä käytiin myös mummoloissa joka viikonloppu. Minun piti laittaa vauva ja 3-vuotias valmiiksi, kun hän pääsi töistä klo 16-18 ja päivällä tein ruoat ja pyyykit ja naapurin lapset soitteli sitä ovikelloa jatkuvasti.
Olen asunut suoraan sanottuna helvetissä. Olen sen nyt tajunnut.
Anoppi ja mies suuttui, kun yksi viikonloppu jäi väliin noro viruksen takia ja sain huutoa.
Anoppi oli muutenkin kova arvostelemaan esim. pukeutumista esim. lapselle ei saa laittaa valkoista väriä päälle, kun vaatteisiin voi tulla ruohosta vihreään väriä, lapsen hiukset täytyy olla kiinni, äidinmaidossa ei ole ravinto-aineita, äiti ei saa käyttää bikineitä edes mökillä, kun on täyttänyt 30, ei saa olla pitkiä hiuksia jne.
Jos anoppi menisi yleiselle uimarannalle tai maauimalaan niin alkaisi kauhea huuto, koska yli 30 - vuotiailla voi olla siellä bikinit päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Ennen kotiin sai kotiapua. Nykyään ei.
Hyvin toimivat systeemit on ajettu alas ja tilalle luotu kammottavat hallintohimmelit, jossa tarvitsevat eivät enää apua saa. Apua tarvitaan juurikin ruohonjuuritasolla, jossa on edullisimmat työvoimakulut. Kaksi kodinhoitajaa saataisiin palkattua yhden hallintosuunnittelija palkalla ja siitä olisi paljon enemmän hyötyä koko yhteiskunnalle että myös yksittäisille perheille. Yksi kodinhoitaja voi pelastaa perheenäidin uupumukselta ja siinä sivussa lapset psyykkiseltä sairastumiselta ja näin saadaa muutama työkykyinen veronmaksaja tulevaisuudessa.
Nykysysteemillä rahat uppoavat turhan hallinnon palkkoihin, mielenterveyspuolen jonot kasvavat, apua ei saa ja ihmiset syrjäytyvät yhä nuorempina työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos perheessä on 2 aikuista niin toinen siivoaa ja toinen vahtii lapsia ja eronneilla on lapset välillä isällä, jolloin voi rauhassa siivota. Jos isä tai äiti on kuollut ja on totaali yksinhuoltaja niin eri asia.
Meillä on toinen vanhemmista kuollut, mutta silti konkreettista apua ei saa, koska sitä ei enää ole tarjolla. Voi olla myös perheita, joissa toinen tai jopa molemmat vanhemmista ovat sairastunet tai toinen on reissutöissä. On monenlaisia tilanteita, joissa apua tarvitaan. On myös kahden vanhemman perheita, joista toinen on alkoholisti, eikä hänen varaansa voi laskea mitään.
Meilläkin mies on kaupassa joka toinen viikonloppu töissä ja paljon iltaa, palkka 2400 brutto. Itse hoidin lapset ja kotityöt.
Kun lapset oli pieniä käytiin myös mummoloissa joka viikonloppu. Minun piti laittaa vauva ja 3-vuotias valmiiksi, kun hän pääsi töistä klo 16-18 ja päivällä tein ruoat ja pyyykit ja naapurin lapset soitteli sitä ovikelloa jatkuvasti.
Olen asunut suoraan sanottuna helvetissä. Olen sen nyt tajunnut.
Anoppi ja mies suuttui, kun yksi viikonloppu jäi väliin noro viruksen takia ja sain huutoa.
Anoppi oli muutenkin kova arvostelemaan esim. pukeutumista esim. lapselle ei saa laittaa valkoista väriä päälle, kun vaatteisiin voi tulla ruohosta vihreään väriä, lapsen hiukset täytyy olla kiinni, äidinmaidossa ei ole ravinto-aineita, äiti ei saa käyttää bikineitä edes mökillä, kun on täyttänyt 30, ei saa olla pitkiä hiuksia jne.
Jos anoppi menisi yleiselle uimarannalle tai maauimalaan niin alkaisi kauhea huuto, koska yli 30 - vuotiailla voi olla siellä bikinit päällä.
Sain myös huudot, kun mulla oli kesällä polviin asti ylettyvä hame mökillä, se on kuulemma liian lyhyt.
Sitten sain huudot kun ei oltu yhden sukulaisen 50- vuotis juhlissa, meitä ei oltu kutsuttu sinne eikä tiedetty, että sellaiset juhlat oli.
Muistakaa laittaa lapselle hiukset kiinni, ei valkoisia vaatteita ja miniällä pitää olla lyhyet hiukset tai maksimipituus polkkatukka korviin asti, ei bikineitä jos olet 30, lapselle korvikemaito eikä mitään tissi bluttanaa maitoa ja anopin luona pitää käydä joka viikko 4 tuntia ja vakituisesta työpaikasta pitää irtisanoa itsensä ja hoitaa anoppia, kun anoppi on eläkkeelle, se on kuulemma pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Ennen kotiin sai kotiapua. Nykyään ei.
Hyvin toimivat systeemit on ajettu alas ja tilalle luotu kammottavat hallintohimmelit, jossa tarvitsevat eivät enää apua saa. Apua tarvitaan juurikin ruohonjuuritasolla, jossa on edullisimmat työvoimakulut. Kaksi kodinhoitajaa saataisiin palkattua yhden hallintosuunnittelija palkalla ja siitä olisi paljon enemmän hyötyä koko yhteiskunnalle että myös yksittäisille perheille. Yksi kodinhoitaja voi pelastaa perheenäidin uupumukselta ja siinä sivussa lapset psyykkiseltä sairastumiselta ja näin saadaa muutama työkykyinen veronmaksaja tulevaisuudessa.
Nykysysteemillä rahat uppoavat turhan hallinnon palkkoihin, mielenterveyspuolen jonot kasvavat, apua ei saa ja ihmiset syrjäytyvät yhä nuorempina työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos perheessä on 2 aikuista niin toinen siivoaa ja toinen vahtii lapsia ja eronneilla on lapset välillä isällä, jolloin voi rauhassa siivota. Jos isä tai äiti on kuollut ja on totaali yksinhuoltaja niin eri asia.
Meillä on toinen vanhemmista kuollut, mutta silti konkreettista apua ei saa, koska sitä ei enää ole tarjolla. Voi olla myös perheita, joissa toinen tai jopa molemmat vanhemmista ovat sairastunet tai toinen on reissutöissä. On monenlaisia tilanteita, joissa apua tarvitaan. On myös kahden vanhemman perheita, joista toinen on alkoholisti, eikä hänen varaansa voi laskea mitään.
Meilläkin mies on kaupassa joka toinen viikonloppu töissä ja paljon iltaa, palkka 2400 brutto. Itse hoidin lapset ja kotityöt.
Kun lapset oli pieniä käytiin myös mummoloissa joka viikonloppu. Minun piti laittaa vauva ja 3-vuotias valmiiksi, kun hän pääsi töistä klo 16-18 ja päivällä tein ruoat ja pyyykit ja naapurin lapset soitteli sitä ovikelloa jatkuvasti.
Olen asunut suoraan sanottuna helvetissä. Olen sen nyt tajunnut.
Anoppi ja mies suuttui, kun yksi viikonloppu jäi väliin noro viruksen takia ja sain huutoa.
Anoppi oli muutenkin kova arvostelemaan esim. pukeutumista esim. lapselle ei saa laittaa valkoista väriä päälle, kun vaatteisiin voi tulla ruohosta vihreään väriä, lapsen hiukset täytyy olla kiinni, äidinmaidossa ei ole ravinto-aineita, äiti ei saa käyttää bikineitä edes mökillä, kun on täyttänyt 30, ei saa olla pitkiä hiuksia jne.
Jos anoppi menisi yleiselle uimarannalle tai maauimalaan niin alkaisi kauhea huuto, koska yli 30 - vuotiailla voi olla siellä bikinit päällä.
Sain myös huudot, kun mulla oli kesällä polviin asti ylettyvä hame mökillä, se on kuulemma liian lyhyt.
Sitten sain huudot kun ei oltu yhden sukulaisen 50- vuotis juhlissa, meitä ei oltu kutsuttu sinne eikä tiedetty, että sellaiset juhlat oli.
Toivottavasti huusit takaisin, jotta hiljeni. Tai katkaisit välit. Ei tuollaista kannata yrittää sietää.
Alue: Aihe vapaa
Tämä ketju on täynnä viestejä siitä, ettei sossujen sohvalla istuskelu ja tarkkailu auta yhtään.