Miksi äitien väsymykseen ei anneta MITÄÄN apua?
Haluaisin tietää syyn siihen, miksi äidit ei saa väsymykseensä mistään mitään konkreettista apua. Kun kertoo väsymyksestään vaikka neuvolassa tms palvelussa, niin ainoa mitä siitä seuraa on joko ei mitään tai sosionomi tms perhetyöntekijä istumaan sohvalle ja tarkkailemaan tai lastensuojeluilmoitus ja sosiaalityöntekijä tekemään selvitystä ja tarkkailemaan. Tarkkailun tulos voi olla, että kaikki on riittävän hyvin ja asiakkuus lopetetaan. Tai että se sosionomi neuvoo uupunutta ja unen puutteesta kärsivää äitiä, että päivässä täytyy olla viisi ateriaa ja pöytätasot täytyy pyyhkiä joka päivä, ihan kuin näitä ei äiti jo tietäisi ja olisi ennestään toteuttanut, todellakin on.
Mutta unen puutteeseen ei saa mitään apua. Kukaan ei auta niin, että olisi vauvan tai lasten kanssa pari tuntia, jotta äiti saa nukkua tai vain olla yksin hetken. Kukaan ei tule kaveriksi siivoamaan kotia, jos äidin voimat ei siihen uupumuksen vuoksi yksin riitä. Mitään konkreettista apua ei saa yhtään mistään.
Kaikilla ei ole isovanhempia auttamassa. Kaikilla ei ole rahaa palkata lastenhoitajaa tai siivoojaa.
Konkreettinen apu uupumukseen ja väsymykseen estäisi ennalta valtavan määrän pahemmin kriisiytyneitä ja oikeasti lastensuojelua vaativia tilanteita. Ja tulisi yhteiskunnalle valtavan paljon halvemmaksi.
Miksi sitä ei haluta antaa?
Kommentit (2767)
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, että heti ensimmäisenä ollaan huutamassa yhteiskuntaa apuun sen sijaan, että vaaditaan puolisoa kantamaan vastuunsa. Työssäkäynti ei ole syy luistaa perhe-elämästä.
Aivan varmasti sitä puolisoa on jo satoja kertoja vaadittu kantamaan vastuunsa omista lapsistaan ennen kuin yhteiskuntaa pyydetään apuun. On vain olemassa niin kamalia puolisonkuvatuksia, etteivät he välitä siitä, vaikka toinen olisi luhistumassa valvottavaa vauvaa ja taaperoa hoitaessa. Puolisonkuvatus kun tietää, ettei se vastuullinen puoliso jätä lapsia heitteille.
Vierailija kirjoitti:
Tätä en usko itsekään, että sanon, mutta älkää hyvät naiset suostuko äideiksi. Tietenkään mitään apua ei saa, koska äitejä ei arvosteta. Niin yksinkertaista tämä on.
Arvostetaan, jos on arvostettavaa. Äitini pesi käsin sideharsovaipat ja tiskit. Teki ansiotyötä ja äitiysloma oli n. 8 viikkoa. Mitä te nyt kuvittelette olevanne lähes vuoden äitiyslomallanne ja hoitovapaillanne ja kotitalouskoneinenne?
Älkää lisääntykö missään nimessä, kun ette osaa pärjätä elämässä. Pääsee muut vähemmällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä en usko itsekään, että sanon, mutta älkää hyvät naiset suostuko äideiksi. Tietenkään mitään apua ei saa, koska äitejä ei arvosteta. Niin yksinkertaista tämä on.
Arvostetaan, jos on arvostettavaa. Äitini pesi käsin sideharsovaipat ja tiskit. Teki ansiotyötä ja äitiysloma oli n. 8 viikkoa. Mitä te nyt kuvittelette olevanne lähes vuoden äitiyslomallanne ja hoitovapaillanne ja kotitalouskoneinenne?
Älkää lisääntykö missään nimessä, kun ette osaa pärjätä elämässä. Pääsee muut vähemmällä.
Ja kasvatti sinut? Siinä vasta arvostettavaa.... :DDDD
Joo ei auteta enää ketään. Sairaat kuolkoot jne näin yhteiskunta toimii, eiku ? Heikot sortuu elontiellä vanhukset varmaan ekana?
Kouluissa pitäisi opettaa tytöille realistisesti, mitä synnyttämisen jälkeen tapahtuu: Olet hel vetin kipeä ja väsynyt, mutta äiti ei ole enää tärkeä, vaan on pelkkää pas kaa, kukaan ei auta ja tue sinua. Isää ei kiinnosta vauva eikä koti yhtään, olet yksin vastuussa kaikesta, vauva rääkyy tunnin välein 24/7, tulet olemaan kirjaimellisesti kuoleman väsynyt ja alat nähdä ja kuulla olemattomia. Et tule olemaan missään kohdassa onnellinen.
Hyvä testi olisi, että kaikki yläasteella olevat tytöt kokeilevat olla 3 päivää TÄYSIN nukkumatta ja lepäämättä ja jos eivät tunne itseään yhtään väsyneeksi sen jälkeen, niin heillä on suht hyvät mahdollisuudet selviytyä äitiydestä.
Mikäli joku tämän jälkeen uskaltautuu raskaaksi ja vauva on helppo tai mies jopa osallistuu, niin hieno juttu. Jos ei ole helppo vauva eikä miestä kiinnosta, niin ainakin siitä on kerrottu totuudenmukaisesti, eikä KAUNISTELTU pas kanpuhumisella.
Pian kukaan ei tee lapsia tai korkeintaan sen yhden, koska voimat eivät riitä. Sitten on turha KENENKÄÄN parkua suomalaisten alhaista syntyvyyttä tai että "Kuka hoitaa lapsettomia/pas kasti lapsiaan kohdelleita vanhuksia?!?"
Ja miksi juuri äitien väsymys PITÄÄ ottaa tosissaan, voisi johtua vaikka siitä, että ÄIDIT OVAT VASTUUSSA VAUVASTA, toisin kuin esim. lapsettomat. Kyllä huomaa, miten keskenkasvuista porukkaa täällä nykyään kirjoittelee.
Ja mitä tulee fraasiin "Kyllä ennen äidit vaan jaksoivat, kun oli pakko jaksaa!" Yms p askaa, niin ennen lapset olivat aivan heitteillä keskenään ja lapsia kuoli suurempia määriä kuin nykyään. Onko siinäkään mitään järkeä? Äitini oli yksinhuoltaja, koska isää ei yllättäen kiinnostanut. Itse pysyin hengissä (ihme kyllä), mutta päädyin sek suaalisen hyväksikäytön uhriksi pienenä tyttönä, koska äiti yritti omalla tahollaan selviytyä. Tämä kaikki vaikuttaa elämääni negatiivisesti edelleen.
Kiitos, että sain purkaa ainakin osan katkeruudestani tänne ja anteeksi, jos joku tästä mielensä pahoittaa.
Eihän sitä apua saa ihmisetkään joiden väsymys ja uupumus on tullut muista kun itseaiheutetuista syistä.
Äitiys on valinta, eikä pitäisi tulla yllätyksenä että se on rankkaa?
Olisiko kannattanut hankkia lapset nuorempana jolloin jaksaa eikä vasta eläkeiän kynnykselä kun on kertynyt painoa ja elimistö on jo raihnaistunut.