Miksi äitien väsymykseen ei anneta MITÄÄN apua?
Haluaisin tietää syyn siihen, miksi äidit ei saa väsymykseensä mistään mitään konkreettista apua. Kun kertoo väsymyksestään vaikka neuvolassa tms palvelussa, niin ainoa mitä siitä seuraa on joko ei mitään tai sosionomi tms perhetyöntekijä istumaan sohvalle ja tarkkailemaan tai lastensuojeluilmoitus ja sosiaalityöntekijä tekemään selvitystä ja tarkkailemaan. Tarkkailun tulos voi olla, että kaikki on riittävän hyvin ja asiakkuus lopetetaan. Tai että se sosionomi neuvoo uupunutta ja unen puutteesta kärsivää äitiä, että päivässä täytyy olla viisi ateriaa ja pöytätasot täytyy pyyhkiä joka päivä, ihan kuin näitä ei äiti jo tietäisi ja olisi ennestään toteuttanut, todellakin on.
Mutta unen puutteeseen ei saa mitään apua. Kukaan ei auta niin, että olisi vauvan tai lasten kanssa pari tuntia, jotta äiti saa nukkua tai vain olla yksin hetken. Kukaan ei tule kaveriksi siivoamaan kotia, jos äidin voimat ei siihen uupumuksen vuoksi yksin riitä. Mitään konkreettista apua ei saa yhtään mistään.
Kaikilla ei ole isovanhempia auttamassa. Kaikilla ei ole rahaa palkata lastenhoitajaa tai siivoojaa.
Konkreettinen apu uupumukseen ja väsymykseen estäisi ennalta valtavan määrän pahemmin kriisiytyneitä ja oikeasti lastensuojelua vaativia tilanteita. Ja tulisi yhteiskunnalle valtavan paljon halvemmaksi.
Miksi sitä ei haluta antaa?
Kommentit (2767)
Näin on ollut jo ainakin pari vuosikymmentä. Itse äitiydyin vuosituhannen vaihteessa ja pari burnoutia kärsinyt tässä vuosien saatossa. Se "apu" mitä on ehkä saatavissa on vain lisäkuorma kaiken paskan päälle, viittaan tässä juurikin tuohon lasuun ja siihen tärkeilevään sossutanttaan sohvalla istumassa ja tarkkailemassa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten pitäisi olla tietoisempia omista voimavaroistaan hyvissä ajoin ennenkuin miettii lasten tekemistä. Tässäkään tosin ei kukaan auta. Suosittelen, että jos lapsia haluaa ni säästää eka 10 000e rahaa ja tekee sitten vasta lapsia. Omilla säästöillä selviää jos tulee vaikeaa, ja etenkin jos ei ole sukua/perhettä, joihin turvautua.
Voimavarat muuttuu. Eikä kukaan osaa arvioida niitä kunnolla etukäteen. Ei kukaan tiedä ennalta saako koliikkivauvan vai ei, saako terveen vauvan vai ei, nukkuuko vauva hyvin vai herääkö joka yö 10 kertaa. Ei kukaan tiedä ennalta säilyykö oma terveys vai ei. Ei kukaan tiedä ennalta pysyykö puoliso vierellä vai ei.
Turha syyllistää äitejä siitä, että eivät ole ennustajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ilmainen kotiapulainen? Ei kuule yhteiskunta toimi tuolla tavalla, että normaalia elämää tullaan ilmaiseksi auttamaan. Se on sitä apua, että sulla on ympärillä neuvoja ja sosiaalitoimi ja lastensuojelu, sua tarkkaillaan ja sun kanssa keskustellaan. Kaikkialla ei ole sitäkään.
Millä tavalla pitkäkestoiseen unen puutteeseen auttaa keskustelu ja tarkkailu?
Sillä tavalla varmistetaan että lapsella on kaikki hyvin. Mistä rahoista sä maksaisit ilmaisia kotiapulaisia jokaiselle, jolla on univaikeuksia?
Niistä samoista rahoista, joilla maksetaan se tarkkailija. Miten takkailija voi varmistaa, että lapsella on kaikki hyvin, kun ei millään tavalla auta äitiä?
Äiteys on ihan vapaaehtoinen valinta, eli ei sitä omaa elämää ole mikään pakko pilata, jos ei halua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten pitäisi olla tietoisempia omista voimavaroistaan hyvissä ajoin ennenkuin miettii lasten tekemistä. Tässäkään tosin ei kukaan auta. Suosittelen, että jos lapsia haluaa ni säästää eka 10 000e rahaa ja tekee sitten vasta lapsia. Omilla säästöillä selviää jos tulee vaikeaa, ja etenkin jos ei ole sukua/perhettä, joihin turvautua.
Voimavarat muuttuu. Eikä kukaan osaa arvioida niitä kunnolla etukäteen. Ei kukaan tiedä ennalta saako koliikkivauvan vai ei, saako terveen vauvan vai ei, nukkuuko vauva hyvin vai herääkö joka yö 10 kertaa. Ei kukaan tiedä ennalta säilyykö oma terveys vai ei. Ei kukaan tiedä ennalta pysyykö puoliso vierellä vai ei.
Turha syyllistää äitejä siitä, että eivät ole ennustajia.
Niinpä. Myös tukiverkot muuttuu. Lasten syntyessä voi olla isovanhempia jotka auttavat, mutta hekin voivat sairastua tai kuolla.
Yhden kanssa tuntui kaikki ylitsepääsemättömän rankalta. Kahden kanssa sai perspektiiviä ja alkoi jo olemaan reippaampi. Rautapurkkia kaupasta ja miehelle välillä vastuuta. Kolmen kanssa kaksi edellistä vaihetta näyttäytyy jo lällynä. Enää ei stressaa joka asiasta kuin ennen ja osaa tehtostaa asioiden toimittamista, mikä helpottaa koko elämää.
Vierailija kirjoitti:
Mun läheisten asenne vauvan heräillessä 20 kertaa yössä oli että varmaan mies auttaa, kun ei töissäkään käynyt (oli ikuisuusopiskelija).
Olisihan nykyään jo ex-miehen pitänytkin osallistua ja auttaa, mutta tuntui jälkikäteen ajateltuna olleen hänen keino alistaa ja hallita minua. Neuvolassa vaan nyökyttelivät miehelle myötätuntoisesti, kun sanoi olevansa herkkäuninen, eikä siksi voinut kuulemma hoitaa lasta koskaan yöllä.
Huono mies on taakka, joka estää myös saamasta mitään ulkopuolista apua.
Tämä asenne on ONNEKSI jo jonkun verran katoamassa... Edelleen silti tulee jonkun verran vastaan ja ei vaan pysty käsittämään. Meidän neuvolassa on ihan raskaudesta lähtien kartoitettu puolison tukea ja ohjattu siihen, että isä on täysin tasavertainen vanhempi. Minun mieheni joskus syötti arkenakin pullosta yöllä, kun oli mahdotonta vilinää... Viikonloppuisin otti enemmän vastuuta vauvasta, jotta sain levätä, esimerkiksi nukkua pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten pitäisi olla tietoisempia omista voimavaroistaan hyvissä ajoin ennenkuin miettii lasten tekemistä. Tässäkään tosin ei kukaan auta. Suosittelen, että jos lapsia haluaa ni säästää eka 10 000e rahaa ja tekee sitten vasta lapsia. Omilla säästöillä selviää jos tulee vaikeaa, ja etenkin jos ei ole sukua/perhettä, joihin turvautua.
Voimavarat muuttuu. Eikä kukaan osaa arvioida niitä kunnolla etukäteen. Ei kukaan tiedä ennalta saako koliikkivauvan vai ei, saako terveen vauvan vai ei, nukkuuko vauva hyvin vai herääkö joka yö 10 kertaa. Ei kukaan tiedä ennalta säilyykö oma terveys vai ei. Ei kukaan tiedä ennalta pysyykö puoliso vierellä vai ei.
Turha syyllistää äitejä siitä, että eivät ole ennustajia.
Ei voi tietää. Minun ensimmäinen vauva nukkui muutaman kuukauden ikäisenä yli 8 tunnin yöunia, toinen huusi puoleen yöhön lukemattomina iltoina ja heräili monta kertaa yössä. Oli mies, mutta hänellä oli omat työnsä.
Entä sitten, jos se äiti on itse ammatiltaan lastensuojelun sosiaalityöntekijä? Onko hänen väsymiseen suurikin apu siitä, että sohvalle tulee istumaan kollega tarkkailemaan ja antamaan niitä samoja neuvoja kuin äiti itse töissä ollessaan?
Ei henkilökohtaista elämää voi suunnitella yhteiskunnan varaan. Täytyy itse luoda puitteet eli asunto, elanto, ihmissuhteet ym.
Elämänarvot kuntoon. Jos se lepo ja nukkuminen on tärkeintä niin lisää lapsia ei kannata hankkia. Mitä on väsyminen taustalla? Miksi ei saa nukuttua, onko lapsi sairas, jos lapsi ei n ku ja sen vuoksi äitikään? Pääsääntöisesti, kun lapset nukkuvat tai pitäisi nukkua ainakin 10 h vuorokaudessa.
Jos meille nyt tulisi tuollainen tarkkailija, kertoisin ensiksi, millä tavoin kotityöt on meillä jaettu. Sen jälkeen esittelisin, miten isä on hoitanut oman tonttinsa. Siitä voisivat sitten jatkaa hänen kanssaan sillä aikaa kun minä ottaisin nokoset.
Eli verovaroin kustannettua siivous- ja lastenhoitoapua lapsiperheille. Ihan kaikille vai vain jonkun tietyn tulorajan alapuolelle jääville?
Vierailija kirjoitti:
Äiteys on ihan vapaaehtoinen valinta, eli ei sitä omaa elämää ole mikään pakko pilata, jos ei halua!
Minä en ainakaan tiennyt etukäteen, että äitiys on sitä, että raskaus ja synnytys jättää kehoon sellaiset pysyvät haitat, että ne hankaloittaa normaalissa arjessa toimimista ja että ensimmäiseen puoleen vuoteen ei saa nukkua edes kahta tuntia putkeen ja ensimmäiseen kolmeen vuoteen ei edes yhtä kokonaista yötä koko aikana. Jos olisin nämä tiennyt, niin olisin voinut järjestää tietyt asiat etukäteen toisin.
Vierailija kirjoitti:
Siis ilmainen kotiapulainen? Ei kuule yhteiskunta toimi tuolla tavalla, että normaalia elämää tullaan ilmaiseksi auttamaan. Se on sitä apua, että sulla on ympärillä neuvoja ja sosiaalitoimi ja lastensuojelu, sua tarkkaillaan ja sun kanssa keskustellaan. Kaikkialla ei ole sitäkään.
Ennen oli kotiapua saatavilla lapsiperheisiin. 90-luvulla se kai lopettiin säästöjen vuoksi.
Joka paikka tursuaa ehkäisyvälineitä. Miksi siis et käyttäisi niitä etkä lisääntyisi holtittomasti?
Vierailija kirjoitti:
Jos meille nyt tulisi tuollainen tarkkailija, kertoisin ensiksi, millä tavoin kotityöt on meillä jaettu. Sen jälkeen esittelisin, miten isä on hoitanut oman tonttinsa. Siitä voisivat sitten jatkaa hänen kanssaan sillä aikaa kun minä ottaisin nokoset.
Ajattelet, että sille lusmuilevalle isälle ei sattuisi kyseiseen ajankohtaan jotain "muuta menoa"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meille nyt tulisi tuollainen tarkkailija, kertoisin ensiksi, millä tavoin kotityöt on meillä jaettu. Sen jälkeen esittelisin, miten isä on hoitanut oman tonttinsa. Siitä voisivat sitten jatkaa hänen kanssaan sillä aikaa kun minä ottaisin nokoset.
Ajattelet, että sille lusmuilevalle isälle ei sattuisi kyseiseen ajankohtaan jotain "muuta menoa"?
Se on hänen ongelmansa sitten. Voisivat tällöin kohdistaa isään jotain toimenpiteitä.
On haarat auenneet ja miehet lauenneet kirjoitti:
Joka paikka tursuaa ehkäisyvälineitä. Miksi siis et käyttäisi niitä etkä lisääntyisi holtittomasti?
Holtiton ei oikein kuvaa lisääntymisikäisten naisten lisääntymistä tällä hetkellä. Ennenminkin lähes olematon ja silloinkin tarkoin suunniteltu olisi kuvaavampaa.
Mieskin voi muuten ehkäistä, jos lastenhoito ei nappaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meille nyt tulisi tuollainen tarkkailija, kertoisin ensiksi, millä tavoin kotityöt on meillä jaettu. Sen jälkeen esittelisin, miten isä on hoitanut oman tonttinsa. Siitä voisivat sitten jatkaa hänen kanssaan sillä aikaa kun minä ottaisin nokoset.
Ajattelet, että sille lusmuilevalle isälle ei sattuisi kyseiseen ajankohtaan jotain "muuta menoa"?
Se on hänen ongelmansa sitten. Voisivat tällöin kohdistaa isään jotain toimenpiteitä.
Voisivat ja voisivat. Mutta tilanne on se, että eivät kohdista.
Esimerkiksi noiden tarkkailijoiden palkoista. Tarkkailijat pois, siivoojat tilalle.