Ennen piti mennä yo-kirjoitusten jälkeen pääsykokeisiin. Minusta on epäreilua,

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisuuskiintiö on varmaan pakko poistaa, koska moni joutuu vaihtamaan ammattia. Ja kuinka moni meistä varttuneemmista mammoista tiesi alle 20-vuotiaana, millä alalla halua työtä tehdä? Sitä ei varmaan osannut ennustaa kukaan, missä tulee joskus keski-ikäisenä asumaan ja miten työmarkkinat muuttuvat.

Todistusvalinnat ja ensikertalaiskiintiöt suosivat niitä hikipinkoja, jotka pärjäisivät muutenkin. Ne ovat jo kääntyneet alkuperäistä hyvää tarkoitusta vastaan, kun nuoret eivät halua ottaa väärän alan opiskelupaikkaa vastaan, kun menettäisivät siinä ensikertalaisuuden.

Jos todistusvalinnasta jotain hyvää sanottavaa löytyy niin se, että nuorten ei tarvitse tuhlata elämänsä parasta kesää pääsykokeisiin pänttäämiseen, ja vielä aika usein turhaan. Se on sitten toinen kysymys, onko se hyvä asia, että parhaat nuoruusvuodet lukiossa menevät hikiseen opiskeluun, ja monesti turhaan sekin.

""Todistusvalinnat ja ensikertalaiskiintiöt suosivat niitä hikipinkoja, jotka pärjäisivät muutenkin.""

Miksi hyviä opiskelijoita ei saisi suosia varttuneenpien av-mammojen haussa.  Yliopistoon halutaan nuoria opiskelijoita, ei varttuneempia = lue vanhoja av-mammoja.

Vierailija kirjoitti:

Jos tosiaan kirjoittaa 5 eximiaa, niin kyllä sillä jo ansaitsee opiskelupaikan.

Katselin huvikseni näitä pääsyvaatimuksia ja pisteytyksiä taannoin ja huomasin että mun yli 20 vuotta vanhoilla yo-papereilla ei ole mitään virkaa vaikka olikin E:tä pitkä rivi. Silloin kun oli reaalikokeessa kaikki aineet joista nyt on jokaisesta erillinen yo-koe ja kustakin saa omat valintapisteensä. Mulla taisi pitkä matematiikka olla ainut josta saisi muutaman säälipisteen. Asia ei ole itselleni relevantti, mutta jossain eri tilanteessa voisi olla ja se harmittaisi, kun tuntuu vähän epäreilulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tosiaan kirjoittaa 5 eximiaa, niin kyllä sillä jo ansaitsee opiskelupaikan.

Katselin huvikseni näitä pääsyvaatimuksia ja pisteytyksiä taannoin ja huomasin että mun yli 20 vuotta vanhoilla yo-papereilla ei ole mitään virkaa vaikka olikin E:tä pitkä rivi. Silloin kun oli reaalikokeessa kaikki aineet joista nyt on jokaisesta erillinen yo-koe ja kustakin saa omat valintapisteensä. Mulla taisi pitkä matematiikka olla ainut josta saisi muutaman säälipisteen. Asia ei ole itselleni relevantti, mutta jossain eri tilanteessa voisi olla ja se harmittaisi, kun tuntuu vähän epäreilulta.

Yliopisto-opintoja ei ole suunnattu nelikymppisten ihmisten tarpeisiin. 4-5 vuoden vuoden koulutuksen (maisteriopinnot) jälkeen, työuraa olisi varsin vähän jäljellä. Ottaen huomioon kuinka paljon tutkinto kustantaa yhteiskunnalle, niitä on hankala työverotuksella tuossa vaiheessa kattaa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään van huiput pääsee opiskelemaan

Edes hyvät ei juuri pääse opiskelemaan, ainakaan todistuksella eikä lääkikseen eikä oikikseen jne

Ei todellakaan pääse pelkät huiput. Yliopistoissakin on - alasta riippuen - kaikenlaista porukkaa nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Jos tosiaan kirjoittaa 5 eximiaa, niin kyllä sillä jo ansaitsee opiskelupaikan.

Eikös tuon viisi kirjoitusta voi melkein jakaa viiteen eri kertaan :-) nykyisin, ei niin kova suoritus.... nykyisin ei mitata paineensietokykyä.... ennen tuo kirjoitus kevät oli miesoletetuilla esim. seuraavanlainen

kirjoitukset

pääsykoe

inttiin sitten 11.6

nykyisin janipeetterit ja nikot cellä ahistus...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisuuskiintiö on varmaan pakko poistaa, koska moni joutuu vaihtamaan ammattia. Ja kuinka moni meistä varttuneemmista mammoista tiesi alle 20-vuotiaana, millä alalla halua työtä tehdä? Sitä ei varmaan osannut ennustaa kukaan, missä tulee joskus keski-ikäisenä asumaan ja miten työmarkkinat muuttuvat.

Todistusvalinnat ja ensikertalaiskiintiöt suosivat niitä hikipinkoja, jotka pärjäisivät muutenkin. Ne ovat jo kääntyneet alkuperäistä hyvää tarkoitusta vastaan, kun nuoret eivät halua ottaa väärän alan opiskelupaikkaa vastaan, kun menettäisivät siinä ensikertalaisuuden.

Jos todistusvalinnasta jotain hyvää sanottavaa löytyy niin se, että nuorten ei tarvitse tuhlata elämänsä parasta kesää pääsykokeisiin pänttäämiseen, ja vielä aika usein turhaan. Se on sitten toinen kysymys, onko se hyvä asia, että parhaat nuoruusvuodet lukiossa menevät hikiseen opiskeluun, ja monesti turhaan sekin.

""Todistusvalinnat ja ensikertalaiskiintiöt suosivat niitä hikipinkoja, jotka pärjäisivät muutenkin.""

Miksi hyviä opiskelijoita ei saisi suosia varttuneenpien av-mammojen haussa.  Yliopistoon halutaan nuoria opiskelijoita, ei varttuneempia = lue vanhoja av-mammoja.

Sinne halutaan opiskelijoita, jotka valmistuvat ajallaan. Iällä ei ole väliä, eikä sillä, onko äiti vai ei.

Mun tytär miettii ensikertalaisuuskiintiön vuoksi ahdistukseen asti, minne uskaltaisi hakea. Hän täyttää tänä vuonna jo 22.

Päätöksen pitäisi osua täysin nappiin.

Aikaa menee hukkaan.

Jos ensikertalaisuuskiintiötä ei olisi hän olisi jo puolivälissä opintojaan, jos olisi päässyt ekalla kerralla sisään.

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisuuskiintiö on varmaan pakko poistaa, koska moni joutuu vaihtamaan ammattia. Ja kuinka moni meistä varttuneemmista mammoista tiesi alle 20-vuotiaana, millä alalla halua työtä tehdä? Sitä ei varmaan osannut ennustaa kukaan, missä tulee joskus keski-ikäisenä asumaan ja miten työmarkkinat muuttuvat.

Todistusvalinnat ja ensikertalaiskiintiöt suosivat niitä hikipinkoja, jotka pärjäisivät muutenkin. Ne ovat jo kääntyneet alkuperäistä hyvää tarkoitusta vastaan, kun nuoret eivät halua ottaa väärän alan opiskelupaikkaa vastaan, kun menettäisivät siinä ensikertalaisuuden.

Jos todistusvalinnasta jotain hyvää sanottavaa löytyy niin se, että nuorten ei tarvitse tuhlata elämänsä parasta kesää pääsykokeisiin pänttäämiseen, ja vielä aika usein turhaan. Se on sitten toinen kysymys, onko se hyvä asia, että parhaat nuoruusvuodet lukiossa menevät hikiseen opiskeluun, ja monesti turhaan sekin.

Ei se meille kaikille noin hikistä ja vaikeaa ollut. Kirjoitin viisi laudaturia sen kummemmin pänttäämättä, koulussa olin kuunnellut ja läksyt tehnyt. Ennen kirjoituksia kävin omat muistiinpanoni läpi. Pitkä matematiikka, fysiikka, kemia, biologia ja englanti. Näillä aukesi tie lääkikseen, joka sekin meni ilman sen kummempia ponnisteluja.

Vierailija kirjoitti:

EIhän nykyäänkään todistusvalinnalla opiskelemaan pääse kuin osa. Loppujen on mentävä valintakokeiden kautta.

Kirjoitin ylioppilaaksi 2008 ja kyllä silloinkin luokkatovereita meni todistusvalinnalla opiskelemaan mm. matematiikkaa.

Minä pääsin 1998 opiskelemaan matemaattis-luonnontieteelliseen pelkällä todistuksella. Ei ole siis kovin uusi juttu.

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisuuskiintiö on varmaan pakko poistaa, koska moni joutuu vaihtamaan ammattia. Ja kuinka moni meistä varttuneemmista mammoista tiesi alle 20-vuotiaana, millä alalla halua työtä tehdä? Sitä ei varmaan osannut ennustaa kukaan, missä tulee joskus keski-ikäisenä asumaan ja miten työmarkkinat muuttuvat.

Todistusvalinnat ja ensikertalaiskiintiöt suosivat niitä hikipinkoja, jotka pärjäisivät muutenkin. Ne ovat jo kääntyneet alkuperäistä hyvää tarkoitusta vastaan, kun nuoret eivät halua ottaa väärän alan opiskelupaikkaa vastaan, kun menettäisivät siinä ensikertalaisuuden.

Jos todistusvalinnasta jotain hyvää sanottavaa löytyy niin se, että nuorten ei tarvitse tuhlata elämänsä parasta kesää pääsykokeisiin pänttäämiseen, ja vielä aika usein turhaan. Se on sitten toinen kysymys, onko se hyvä asia, että parhaat nuoruusvuodet lukiossa menevät hikiseen opiskeluun, ja monesti turhaan sekin.

Ei sitä kiintiötä sen takia poisteta. En usko että poistetaan mistään syystä. Tavoite on pidentää työuria Ei lisätä kouluvuosia monilla tutkinnoilla.

Nämä asiat ratkaistaan ihan oikealla tiedolla, ei mututuntumalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin

Ennen kellä tahansa oli mahdollisuus saada opiskelupaikka

höpö höpö,  ennen taloudellinen tilanne saattoi rajata pois yliopisto-opinnoista.

Kaikilla on nyt mahdollisuus päästä opiskelemaan jos vain pää riittää. Sori jos sun avut ei riitä lääkikseen

Ei siitä nin pitkä aika ole, kun oppikoulu jäi monelle vain haaveeksi.

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveri huomasi alan vääräksi lukiessaan pääsykokeisiin.

Mulla sama. En saanut lopulta uettua pääsykoekirjaa juuri lainkaan. Kävin kyllä pääsykokeissa ja olin varasijalla 36 tai jotain. Mutta totesin, että kun edes pääsykoekirjan lukeminen ei kiinnosta, niin tuskin kiinnostavat opinnotkaan... Onneksi, sillä löysin sitten sattuman kautta unelma-alani ihan muualta kuin yliopistomaailmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tosiaan kirjoittaa 5 eximiaa, niin kyllä sillä jo ansaitsee opiskelupaikan.

Katselin huvikseni näitä pääsyvaatimuksia ja pisteytyksiä taannoin ja huomasin että mun yli 20 vuotta vanhoilla yo-papereilla ei ole mitään virkaa vaikka olikin E:tä pitkä rivi. Silloin kun oli reaalikokeessa kaikki aineet joista nyt on jokaisesta erillinen yo-koe ja kustakin saa omat valintapisteensä. Mulla taisi pitkä matematiikka olla ainut josta saisi muutaman säälipisteen. Asia ei ole itselleni relevantti, mutta jossain eri tilanteessa voisi olla ja se harmittaisi, kun tuntuu vähän epäreilulta.

Ei se ole epäreilua. Me vanhat saadaan käydä kirjoittamassa pari realiainetta tai yksikin riittää. Saadaan myös korottaa mitä tahansa ainetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tosiaan kirjoittaa 5 eximiaa, niin kyllä sillä jo ansaitsee opiskelupaikan.

Katselin huvikseni näitä pääsyvaatimuksia ja pisteytyksiä taannoin ja huomasin että mun yli 20 vuotta vanhoilla yo-papereilla ei ole mitään virkaa vaikka olikin E:tä pitkä rivi. Silloin kun oli reaalikokeessa kaikki aineet joista nyt on jokaisesta erillinen yo-koe ja kustakin saa omat valintapisteensä. Mulla taisi pitkä matematiikka olla ainut josta saisi muutaman säälipisteen. Asia ei ole itselleni relevantti, mutta jossain eri tilanteessa voisi olla ja se harmittaisi, kun tuntuu vähän epäreilulta.

Yliopisto-opintoja ei ole suunnattu nelikymppisten ihmisten tarpeisiin. 4-5 vuoden vuoden koulutuksen (maisteriopinnot) jälkeen, työuraa olisi varsin vähän jäljellä. Ottaen huomioon kuinka paljon tutkinto kustantaa yhteiskunnalle, niitä on hankala työverotuksella tuossa vaiheessa kattaa.

Ei nelikymppinen ole kyllä vanha mihinkään!

Vierailija kirjoitti:

Mun tytär miettii ensikertalaisuuskiintiön vuoksi ahdistukseen asti, minne uskaltaisi hakea. Hän täyttää tänä vuonna jo 22.

Päätöksen pitäisi osua täysin nappiin.

Aikaa menee hukkaan.

Jos ensikertalaisuuskiintiötä ei olisi hän olisi jo puolivälissä opintojaan, jos olisi päässyt ekalla kerralla sisään.

Hänellä on väärä mielikuva. Kyllä opiskelemaan pääsee ilman ensikertaisuuttakin. Kyse hänellä.on ihan jostain muusta. Mt ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisuuskiintiö voisi olla max puolet ja loput kokeilla

Liittyvätkö todistusvalinta ja ensikertalaisuuskiintiö yhteen? Eikö ensikertalaisuuskiintiössä pääse vaikka ilman ylioppilastodistusta eli pääsykokeella?

Useimmat korkeakoulutut tai alat valitsevat todistusvalinnalla vain ensikertalaisia. Pääsykokeissa on ensikertalaisia ja loput "muut hakijat" . Siinä muut hakijat jonossa on kaikki hakijat eli myös loput ensikertalaiset.

Tämä koskee vain muutamaa kilpailtua alaa. Ei suinkaan useimmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tosiaan kirjoittaa 5 eximiaa, niin kyllä sillä jo ansaitsee opiskelupaikan.

Katselin huvikseni näitä pääsyvaatimuksia ja pisteytyksiä taannoin ja huomasin että mun yli 20 vuotta vanhoilla yo-papereilla ei ole mitään virkaa vaikka olikin E:tä pitkä rivi. Silloin kun oli reaalikokeessa kaikki aineet joista nyt on jokaisesta erillinen yo-koe ja kustakin saa omat valintapisteensä. Mulla taisi pitkä matematiikka olla ainut josta saisi muutaman säälipisteen. Asia ei ole itselleni relevantti, mutta jossain eri tilanteessa voisi olla ja se harmittaisi, kun tuntuu vähän epäreilulta.

Yliopisto-opintoja ei ole suunnattu nelikymppisten ihmisten tarpeisiin. 4-5 vuoden vuoden koulutuksen (maisteriopinnot) jälkeen, työuraa olisi varsin vähän jäljellä. Ottaen huomioon kuinka paljon tutkinto kustantaa yhteiskunnalle, niitä on hankala työverotuksella tuossa vaiheessa kattaa.

Matemaattiset taidot ja yhteiskunnalliset tiedot eivät ole vahvin puolesi. Nelikymppisellä on työuraa edessä enemmän kuin takana. Voi olla paljon muitakin syitä aikuisena opiskeluun kuin teininä huonosti sujuneet opinnot. Esimerkiksi eteneminen uralla ja ylennys, tai työmarkkinoiden muutos niin, että on pakko vaihtaa ammattia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveri huomasi alan vääräksi lukiessaan pääsykokeisiin.

Mulla sama. En saanut lopulta uettua pääsykoekirjaa juuri lainkaan. Kävin kyllä pääsykokeissa ja olin varasijalla 36 tai jotain. Mutta totesin, että kun edes pääsykoekirjan lukeminen ei kiinnosta, niin tuskin kiinnostavat opinnotkaan... Onneksi, sillä löysin sitten sattuman kautta unelma-alani ihan muualta kuin yliopistomaailmasta.

Minäkin aloitin pääsykoekirjan lukemisen tammikuussa ja luovutin, kun olin huhtikuussa sivulla 45. Samaan pääsykokeeseen piti lukea toinenkin kirja. Sen sain luetuksi ja kävin sen aineen pääsykokeessa. Niin huonosti meni sekin, että en kysynyt edes tuloksia.

Vuosia myöhemmin sain opiskelupaikan avoimen opintojen jälkeen helposti pääsykokeessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisuuskiintiö on varmaan pakko poistaa, koska moni joutuu vaihtamaan ammattia. Ja kuinka moni meistä varttuneemmista mammoista tiesi alle 20-vuotiaana, millä alalla halua työtä tehdä? Sitä ei varmaan osannut ennustaa kukaan, missä tulee joskus keski-ikäisenä asumaan ja miten työmarkkinat muuttuvat.

Todistusvalinnat ja ensikertalaiskiintiöt suosivat niitä hikipinkoja, jotka pärjäisivät muutenkin. Ne ovat jo kääntyneet alkuperäistä hyvää tarkoitusta vastaan, kun nuoret eivät halua ottaa väärän alan opiskelupaikkaa vastaan, kun menettäisivät siinä ensikertalaisuuden.

Jos todistusvalinnasta jotain hyvää sanottavaa löytyy niin se, että nuorten ei tarvitse tuhlata elämänsä parasta kesää pääsykokeisiin pänttäämiseen, ja vielä aika usein turhaan. Se on sitten toinen kysymys, onko se hyvä asia, että parhaat nuoruusvuodet lukiossa menevät hikiseen opiskeluun, ja monesti turhaan sekin.

Ei sitä kiintiötä sen takia poisteta. En usko että poistetaan mistään syystä. Tavoite on pidentää työuria Ei lisätä kouluvuosia monilla tutkinnoilla.

Nämä asiat ratkaistaan ihan oikealla tiedolla, ei mututuntumalla.

Eihän työurat sillä pitene, että nuoret viettävät monta välivuotta ennen kuin edes aloittavat opinnot!