Ennen piti mennä yo-kirjoitusten jälkeen pääsykokeisiin. Minusta on epäreilua,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisuuskiintiö on varmaan pakko poistaa, koska moni joutuu vaihtamaan ammattia. Ja kuinka moni meistä varttuneemmista mammoista tiesi alle 20-vuotiaana, millä alalla halua työtä tehdä? Sitä ei varmaan osannut ennustaa kukaan, missä tulee joskus keski-ikäisenä asumaan ja miten työmarkkinat muuttuvat.

Todistusvalinnat ja ensikertalaiskiintiöt suosivat niitä hikipinkoja, jotka pärjäisivät muutenkin. Ne ovat jo kääntyneet alkuperäistä hyvää tarkoitusta vastaan, kun nuoret eivät halua ottaa väärän alan opiskelupaikkaa vastaan, kun menettäisivät siinä ensikertalaisuuden.

Jos todistusvalinnasta jotain hyvää sanottavaa löytyy niin se, että nuorten ei tarvitse tuhlata elämänsä parasta kesää pääsykokeisiin pänttäämiseen, ja vielä aika usein turhaan. Se on sitten toinen kysymys, onko se hyvä asia, että parhaat nuoruusvuodet lukiossa menevät hikiseen opiskeluun, ja monesti turhaan sekin.

Ei sitä kiintiötä sen takia poisteta. En usko että poistetaan mistään syystä. Tavoite on pidentää työuria Ei lisätä kouluvuosia monilla tutkinnoilla.

Nämä asiat ratkaistaan ihan oikealla tiedolla, ei mututuntumalla.

Se, mitä tulevaisuudessa tarvitaan, on täydennyskoulutus eli mahdollisuus vaikkapa opiskella vanhaa tutkintoa täydentäviä opintokokonaisuuksia. Uusi tutkinto uudelta alalta on harvoin tarpeen.

Vierailija kirjoitti:

Yliopisto-opintoja ei ole suunnattu nelikymppisten ihmisten tarpeisiin. 4-5 vuoden vuoden koulutuksen (maisteriopinnot) jälkeen, työuraa olisi varsin vähän jäljellä. Ottaen huomioon kuinka paljon tutkinto kustantaa yhteiskunnalle, niitä on hankala työverotuksella tuossa vaiheessa kattaa.

Nyt valmistutaan 30-v., väännetään pari lasta, joita hoidetaan kotona, koska päiväkodissa hoito on niin surkeaa vaihtuvien hoitajien ja työvoimapulan vuoksi. Olet 40v ennen kuin pääset kunnolla työelämään. Vakitöitä ei alle 40 v naisille anneta.

Höpsistä tuolle viimeiselle lauseelle. Kyllä nuorillekin annetaan vakituisia työpaikkoja. Tyttäreni sai ensimmäisen vaikutuisen työpaikan 20-vuotiaana (sitä ennen oli määräaikaisuuksia samassa paikassa) ja työpaikan vaihto onnistui helposti 21-vuotiaana. Ei työnantajilla ole mitään toivoakaan saada työvoimaa, jos tarjoavat jotain määräaikaisuutta, joten kyllä ne tarjoaa vakituista työtä eikä palkankaan kanssa kitsastella.

Vierailija kirjoitti:

Mua ottaa joskus pannuun kun lukee jotain elämäkertoja miten ihmiset sitten vain kirjautuivat haluamaansa yliopistoon opiskelemaan mitä halutti. Ainut vaatimus oli että ylioppilaaksi on päässyt.

Voi jee. Muistan kun itse jouduin lukemaan pääsykokeisiin kun oli jo valmiiksi väsynyt lukion jälkeen. Yhtä kirjaa en jaksanut lukea ja pinnat jäivät sitten liian alhaisiksi enkä päässyt opiskelemaan haluamaani alaa. Harmittaa vieläkin, siinä meni sitten vuosi ja täytyi yrittää uudelleen.

Noissa vanhoissa tapauksissa on hyvä muistaa, että ylioppilaskirjoitukset olivat aikoinaan Helsingin yliopiston pääsykoe. Jos läpäisit pääsykokeen eli sait ylioppilastodistuksen (oppikoulun päästötodistuksen lisäksi), pääsit opiskelemaan. Kun sitten ylioppilaiden määrä kasvoi rajusti, oli pakko ottaa käyttöön lisäkarsinta eli pääsykokeet ja myöhemmin todistusvalinta, jossa katsottiin ylioppilaskokeiden arvosanoja, eikä pelkkä läpäisyä.

Siitä on todellakin aikaa kun kaikki ylioppilaat sai paikan yliopistoissa.

Vierailija kirjoitti:

8 L:ää kun kirjoitat, niin pääset suoraan, muut menee pääsykokeisiin.

Itse asiassa vähempikin riittää useimmilla aloille. Lisäksi joillekin aloille on mahdollista päästä huonoillakin paperilla joillakin muilla ansioilla. 

Esimerkiksi lukiolaisten Talousguru-kilpailussa menestyminen avaa pääsyn moneen yliopistoon. Viisi parasta saa opiskelupaikan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. 14 loppukilpailuun valittua voi hakea suoraa paikkaa Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Lisäksi Itä-Suomen, Jyväskylän, Svenska handelshögskolan, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto tarjoavat pienempiä määriä paikkoja finalisteille, mutta paremmuusjärjestyksessä.

TuKoKe-kilpailun lukiosarjan yksilötöillä voi saada opiskelupaikan DIA-yhteisvalinnan DI-hakukohteisiin, jos on kolmen parhaan joukossa. Paikkoja on joillakin aloilla Aallossa, Jyväskylän yliopistossa, LUTissa, Oulun yliopistossa, Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa.

MAOLin lukion matematiikka-, fysiikka-, kemia- ja datatähtikilpailuissa 10 parasta voi päästä suoraan aika monen yliopiston eri oppiaineisiin. Tarjolla olevat alat riippuvat kilpailusta. Suurimmassa osassa aloista kaikki hyväksytään, mutta parissa kohteessa on tarjolla vain 1 paikka kilpailua kohti. 

Lisäksi joillakin yliopistoilla on lukioyhteistyötä, jona kautta on mahdollisuus suorittaa yliopisto-opintoja jo lukioaikana ja jos opinnot on suoritettu riittävän hyvällä arvosanalla, saa opiskelupaikan suoraan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin

Ennen kellä tahansa oli mahdollisuus saada opiskelupaikka

höpö höpö,  ennen taloudellinen tilanne saattoi rajata pois yliopisto-opinnoista.

Kaikilla on nyt mahdollisuus päästä opiskelemaan jos vain pää riittää. Sori jos sun avut ei riitä lääkikseen

Näin on. Etenkin halpoja asuntoja on saatavilla.

Itselläni ei ollut mitään ongelmaa saada viikonlopputöitä ja tällä hetkellä töitä saa vielä helpommin.

Jos solu maksaa 400 e, asumistukea ja opintotukea saa n 600 e, silläkin on pärjää.

Opintolainat voi nostaa ja laittaa rahat aspiin ja viikonlopputyöllä saa maksettua mm ruokaa

Mulla lapsi sai opiskelupaikan suoraan kirjoitusten perusteella. Oli päättänyt jo ennakkoon, että ei aio mennä pääsykokeisiin. Hammaslääketiede kiinnosti ja sinne pääsi. Tätä ennen piti välivuoden töitä tehden ulkomailla.

En ymmärrä mikä tässä muuta kaihertaa. Jos kirjoittaa hyvin, on yleensä hyvät edellytykset jatko-opintoihin.

Vierailija kirjoitti:

1ensikertqlqisuuskiintiö pitäisi poistaa

tulee uudistuksia

Vierailija kirjoitti:

Luen itse tällä hetkellä oikiksen pääsykokeisiin ja kyllä mua ärsyttää, että paikat menee niille jotka pääsee pelkän todistuksen perusteella eivätkä edes avaa pääsyekoekirjaa kertaakaan. Jos on varma että ala on oma juttu niin ok, mutta moni haluaa sinne vaan jonkun statuksen takia ja huomaa sitten ettei ala olekaan itselle sopiva, kun on todistuksella päässyt sinne eikä ole mitään käsitystä millaista se opiskelu on.

Oletko käynyt parantamassa todistusta ?

Muutaman tytär opiskelee oikiksessa, avoimen kautta.

Miksi sinä et ole tehnyt näitä ?

Parin vuoden päästä valmistumisesta huomaat että valitsit väärän alan etkä voi tehdä alan hommia. Päätät  uudelleenkouluttautua ja törmäät seinään - ei onnistu.

Ja jos valtiovarainministeriön kaavailemat muutokset kuten opintotuen muuttaminen pelkästään lainaksi sekä uudelleenkouluttautumisen muuttuminen 100% maksulliseksi tulevat voimaan, jää aika monelta ne opiskelut.

Onnea vaan helppoon tulevaisuuteen. Olen kyllä niin tyytyväinen etten väkänny koskaan lapsia tähän sontaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos tosiaan kirjoittaa 5 eximiaa, niin kyllä sillä jo ansaitsee opiskelupaikan.

riippuu mitä kirjoittaa ja mihin pyrkii. 4 kieltä L . pitkä matematiikka L . biologia E fyke E Historia L et pääse lääkikseen

Tiedoksi hänelle, joka luulee yliopisto-opintojen olevan tarkoitettu vain nuorille: ei ole ikärajaa. Ehkä hän ei itse ole siellä opiskellut siellä, kun ei tiedä, että perusluennoilla on eläkeikäisiäkin.

Ennen wanhaan saattoi kirjoittautua yliopistoon mihin tahansa, kunhan olin ylioppilas. Myös lääketieteelliseen. Pääsykokeen sijasta oli karsintakurssit, joilta pääsi osa jatkamaan.

Ei olisi huono idea vieläkään.

Ennen sääli nuoria, jotka lukivat pääsykokeisiin kesätyönsä tauoillakin.  Siinä mielessä on parempi todistusvalinta ja mahdollisimman aikaisin järjestettävät pääsykokeet.

Tässä kaihertaa se, että lukiossa joutuu pänttäämään hullun lailla, parhaassa nuoruudessaan.  Silti ei ole takuuta, että saa himoitsemansa opiskelupaikan, ei siitä, että on varmasti oikea ala eikä varsinkaan siitä, että sen ansiosta työllistyy tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luen itse tällä hetkellä oikiksen pääsykokeisiin ja kyllä mua ärsyttää, että paikat menee niille jotka pääsee pelkän todistuksen perusteella eivätkä edes avaa pääsyekoekirjaa kertaakaan. Jos on varma että ala on oma juttu niin ok, mutta moni haluaa sinne vaan jonkun statuksen takia ja huomaa sitten ettei ala olekaan itselle sopiva, kun on todistuksella päässyt sinne eikä ole mitään käsitystä millaista se opiskelu on.

Oletko käynyt parantamassa todistusta ?

Muutaman tytär opiskelee oikiksessa, avoimen kautta.

Miksi sinä et ole tehnyt näitä ?

Avoimen yliopiston opinnot ovat maksullisia. Kannattaa kuitenkin, sillä oman kokemuksen perusteella pääsykokeista selviää helpolla, kun on jo perus- ja aineopinnot. Niistä saa hyväksilukuja sitten, kun saa opiskelupaikan. Ja jos huomaa opiskelevansa väärää alaa, ei ole ensikertalaisuuskiintiötä käytetty vaan opinnot voi sisällyttää toisen tutkinnon valinnaisiin opintoihin tai sivuaineeksi.

Vierailija kirjoitti:

Siitä on todellakin aikaa kun kaikki ylioppilaat sai paikan yliopistoissa.

Kyse oli hyvin kirjoittaneista. Lööbäilijöitä ei lasketa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ottaa joskus pannuun kun lukee jotain elämäkertoja miten ihmiset sitten vain kirjautuivat haluamaansa yliopistoon opiskelemaan mitä halutti. Ainut vaatimus oli että ylioppilaaksi on päässyt.

Voi jee. Muistan kun itse jouduin lukemaan pääsykokeisiin kun oli jo valmiiksi väsynyt lukion jälkeen. Yhtä kirjaa en jaksanut lukea ja pinnat jäivät sitten liian alhaisiksi enkä päässyt opiskelemaan haluamaani alaa. Harmittaa vieläkin, siinä meni sitten vuosi ja täytyi yrittää uudelleen.

No, yliopistoon "kirjoittautuminen" ennenkin koski vain humanistisia ja luonnontieteellisiä tiedekuntia. Lääkikseen, oikikseen, teknilliseen ja kauppatieteelliseen on aina ollut joko todistusvalinta, pääsykoe tai molemmat.

Ei ole ollut aina, vaan ainakin lääketieteellisessä oli karsintakurssit. Ne olivat eräänlainen pääsykoe pitemmän kaavan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisuuskiintiö on varmaan pakko poistaa, koska moni joutuu vaihtamaan ammattia. Ja kuinka moni meistä varttuneemmista mammoista tiesi alle 20-vuotiaana, millä alalla halua työtä tehdä? Sitä ei varmaan osannut ennustaa kukaan, missä tulee joskus keski-ikäisenä asumaan ja miten työmarkkinat muuttuvat.

Todistusvalinnat ja ensikertalaiskiintiöt suosivat niitä hikipinkoja, jotka pärjäisivät muutenkin. Ne ovat jo kääntyneet alkuperäistä hyvää tarkoitusta vastaan, kun nuoret eivät halua ottaa väärän alan opiskelupaikkaa vastaan, kun menettäisivät siinä ensikertalaisuuden.

Jos todistusvalinnasta jotain hyvää sanottavaa löytyy niin se, että nuorten ei tarvitse tuhlata elämänsä parasta kesää pääsykokeisiin pänttäämiseen, ja vielä aika usein turhaan. Se on sitten toinen kysymys, onko se hyvä asia, että parhaat nuoruusvuodet lukiossa menevät hikiseen opiskeluun, ja monesti turhaan sekin.

Ei sitä kiintiötä sen takia poisteta. En usko että poistetaan mistään syystä. Tavoite on pidentää työuria Ei lisätä kouluvuosia monilla tutkinnoilla.

Nämä asiat ratkaistaan ihan oikealla tiedolla, ei mututuntumalla.

Miten se pidentää työuria, jos ensikertalaiskiintiön vuoksi menee vuosia ennen kuin edes pääsee aloittamaan opinnot?

Toiseksi yliopistojen tutkintoihin sisältyy yleensä sivuaineita ja vapaavalintaisia, jotka voivat olla aiemmin aloitettuun ja kesken jääneeseen sisältyneitä suorituksia.

Jos esimerkiksi opiskelee kaksi vuotta tiedekunnassa A eli perus- ja aineopinnot sekä kieliä ym. yhteisiä ja vaihtaa tiedekuntaan B, hän valmistuu paljon nopeammin.  Ei ole mitenkään tavatonta, että huomaa alkuperäisten opintojen sivuaineen mielenkiintoisemmaksi ja haluaa vaihtaa sen pääaineeksi. Silloin opiskeluaika ei todellakaan kaksinkertaistu vaan voi olla loppujen lopuksi sama kuin olisi ollut ensimmäisessä vaihtoehdossa.

Pänttääminen loppuu. yle.fi/pääsykokeet muuttuu. Tietenkin ne jotka erittäin hyvin kirjoittaneet pääsee suoraan- 

Hallintotieteisiin ensin valitaan todistuksella ja sitten 80% pääsykoepaikoistakin varattu ensikertalaisille. Mahdoton tehtävä vaihtaa alaa ja päästä mukavampaan hommaan kelan tädiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisuuskiintiö voisi olla max puolet ja loput kokeilla

 

Liittyvätkö todistusvalinta ja ensikertalaisuuskiintiö yhteen? Eikö ensikertalaisuuskiintiössä pääse vaikka ilman ylioppilastodistusta eli pääsykokeella?

 

Näistä kärsivät vain ne, jotka eivät kykene minkäänlaiseen suunnitelmallisuuteen, vaan elävät hetkessä. Itse priorisoin rankasti lukion ensimmäisen luokan jälkeen niitä aineita, joiden tiesin olevan tärkeitä.

Olet selvästikin hyvästä perheestä, kun tiesit jo lukioon mennessä, mihin tähtäät sen jälkeen ja ymmärsit ottaa lukion vakavasti. Huonojen perheiden lapsia kannustetaan lukioon viettämään aikaa ja miettimään rauhassa, mitä haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luen itse tällä hetkellä oikiksen pääsykokeisiin ja kyllä mua ärsyttää, että paikat menee niille jotka pääsee pelkän todistuksen perusteella eivätkä edes avaa pääsyekoekirjaa kertaakaan. Jos on varma että ala on oma juttu niin ok, mutta moni haluaa sinne vaan jonkun statuksen takia ja huomaa sitten ettei ala olekaan itselle sopiva, kun on todistuksella päässyt sinne eikä ole mitään käsitystä millaista se opiskelu on.

 

Oletko käynyt parantamassa todistusta ?

Muutaman tytär opiskelee oikiksessa, avoimen kautta.

Miksi sinä et ole tehnyt näitä ?

Todistusvalinta on rajattu vain ensikertalaisille, joten turha niitä on parantaa, jos on jonkun muun paikan vastaanottanut väärältä alalta.