Ennen piti mennä yo-kirjoitusten jälkeen pääsykokeisiin. Minusta on epäreilua,

Kannattaa ottaa tosissaan lukio nyt koska hyvillä pApereilla pääsee suoraan opiskelemaan. Aina voi korottaa, osa onnistuu osa ei

Vierailija kirjoitti:

Nykyään van huiput pääsee opiskelemaan

Edes hyvät ei juuri pääse opiskelemaan, ainakaan todistuksella eikä lääkikseen eikä oikikseen jne

Miten tämä on mahdollsita kun opiskleupaikkoja on lähes yhtä paljon kuin ikäluokassa potentiaaliaisia hakijoita. - No joo. ei ihan jokaidella haluamastaan paikasta. Mutta yleisesti korkeakoulu ja ja yliopisto -opiskelupaikkoja on tarjolla erinomaisen paljon.

 

Eräs tuttu tyttö yritti lääkikseen kolme kertaa. Lopuksi pääsi ensikertalaisuuskiintiöllä, siis todistuksella, kun oli korottanut ensin  tietyt aineet ällään.  Yo- kokeissa ei saanut kuin yhden ällän.

Zoomerit saa ahdistusta jos joutuu todistamaan osaamistaan.

Ei ollut mikään pakko mennä pääsykokeisiin. Kyllä ennenkin pääsi pelkillä papereilla opiskelemaan, silloin yo-arvosanojen lisäksi vaikutti myös lukion todistuksen arvosanat.

Vierailija kirjoitti:

Jos tosiaan kirjoittaa 5 eximiaa, niin kyllä sillä jo ansaitsee opiskelupaikan.

Eximia on ihan hyvä arvosana, mutta se ei ole laudatur. 

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttu tyttö yritti lääkikseen kolme kertaa. Lopuksi pääsi ensikertalaisuuskiintiöllä, siis todistuksella, kun oli korottanut ensin  tietyt aineet ällään.  Yo- kokeissa ei saanut kuin yhden ällän.

Eihän tuo ole mitenkään erityisen harvinaista. Osa ei uskalla ja tai halua ottaa ensimmäistäkään opiskelupaikkkaa vastaan kun pelkää menettävänsä erityisen "ensikertalais-statuksen". Sillä, "ensikertaa hakevana" voi saada lisäpisteita. Erityisesti kun kyse on kaikkein suosituimmista aloista, niin jokaisella pisteen murto-psallakin on korostuneesti merkitystä.  

Kuka tästä kaikesta sitten hyötyy nykymallissa? - Luultavasti kaksi ryhmää. Ensimmäinen ryhmä ovat ne nuoret, jotka jo varhiain tietävätä, mitä haluavat tulevaisuudessa opiskella ja aloittavat tietoisen ja määrätietosien opiskelun "unelmiensa opiskelupaikkaa" kohti "jo" varhan ja jotka eritavoin saavat samanaikaisesti tukea lähipiiriltään opinnoilleen. 

Toinen hyötyjen ryhmä ovat ne tahot jotka tekevät businestä erilaisilla preppuas ja valmennuskursseilla, vaikka juuri niistä on haluttu päästä eroon. Mutta siinä, missä aikanaan niiden business muodostui lähinnä pääsykokseiin preppaamisesta. Niin yhä useampi taho enemmän ja vähemmän agressiivisesti pyrkii myymään kurssejaan ja valmennustaan mm. lukio ja eritysiesti ylioppilaskirjoituksia varten. 

Kuluneella viikolla oli taas uutisia siitä, että korkeakoulu ja yliopisto valintoja aiotaan uuditaa. Saapa nähdä mitä mihin suuntaan. - Vielä voi valitettavsti mennä nykyistä paljon hullumaksi,

Uskovainen mies

Itse kirjoitin v. 1990 ja pidin välivuoden. Olin satamassa töissä ohjaamassa trukkimiehiä sellujen ja puutavaran kanssa. Olin siellä ollut jo kesätöissä. Sitten v. 1991 lukemaan oikiksen pääsykokeisiin ja samana vuonna aloitin sitten opinnot. 

Kyllä mulla hyvät paperit oli, mutta pääsykokeiden kautta ainakin tuolloin oli pakko oikikseen mennä. Näin ainakin muistelen.

asianajaja

Vierailija kirjoitti:

Itse kirjoitin v. 1990 ja pidin välivuoden. Olin satamassa töissä ohjaamassa trukkimiehiä sellujen ja puutavaran kanssa. Olin siellä ollut jo kesätöissä. Sitten v. 1991 lukemaan oikiksen pääsykokeisiin ja samana vuonna aloitin sitten opinnot. 

Kyllä mulla hyvät paperit oli, mutta pääsykokeiden kautta ainakin tuolloin oli pakko oikikseen mennä. Näin ainakin muistelen.

asianajaja

Voin vahvistaa muistosi todennäköisesti olevan juuri noin kuin kirjoitit. - Sama se oli  reilu 10 vuotta myöhemminkin, jolloin itse aloitin opinnot; itselläni tosin ei ole erinomaisia yo-arvosanoja vaan ovat suunnilleen samaa tasoa kuin emeritus presidentti Niinistöllä e. verraten heikot.  - Serkkuni aloitti sosiaalityön opiskelun 1991. - Hän kirjoitti minusta erinomaisesti ( viisi laudaturia ja yhden magnan. Huonoin arvosana tuli saksan kielestä) Ja hän kävi varmuudella päsykokeissa.