Lue keskustelun säännöt.
Ennen piti mennä yo-kirjoitusten jälkeen pääsykokeisiin. Minusta on epäreilua,
16.05.2023 |
että nykyisin päästään niin helpolla. Suoraan opiskelemaan yo-todistuksella!
Kommentit (109)
Ikäävää, jos yliopistojen oppilaiden taso laskee. Suomi tipahtaa parhaimmistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottamatta kantaa reiluudesta tai epäreiluudesta kerronpa kuitenkin, kuinka 90-luvun alkupuolella arkkitehtuurin pääsykokeet kestivät 4,5 päivää. Tuli aika kalliiksi majailla useampi yö pääkaupunkiseudulla.
Tuo on kyllä käsittämätön ajatus, että ehdoin tahdoin pitäisi tehdä ihmisten elämästä mahdollisimman vaikeaa ja kurjaa, koska ennenkin oli kurjaa.
Kehitys kehittyy ja hyvä niin. Muuten asuttaisiin vieläkin luolissa ja syötäisiin oravia.
Vierailija kirjoitti:
Oli se muutenkin reilumpi systeemi. Ei suosinut vastavalmistuneita + jos lukiossa ei vielä ollut motivaatiota opiskella, se ei niin paljon haitannut. Plus testattiin sen alan osaamista mille haki. Ja motivaatiota sitä kautta, että jos ala oli väärä, sen ehkä huomasi jo tenttikirjaa lukiessaan.
Ennen vanhaan suosittiin samana vuonna kirjoittaneita antamalla heille suorilla muutama piste ylimääräistä pääsykokeissa. Myös ensimmäiseen hakukohteeseen sai lisäpisteen. -80-luvulla ku itse hain ,pystyi pääsemään joko pääsykokeen pisteillä tai sitten pääsykoe+ lukion päättötodistuksen pisteytys.Se kummasta sai paremmin huomioitiin.
Vierailija kirjoitti:
Oli se muutenkin reilumpi systeemi. Ei suosinut vastavalmistuneita + jos lukiossa ei vielä ollut motivaatiota opiskella, se ei niin paljon haitannut. Plus testattiin sen alan osaamista mille haki. Ja motivaatiota sitä kautta, että jos ala oli väärä, sen ehkä huomasi jo tenttikirjaa lukiessaan.
On täysin reilua, että ne, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa/tutkintoa ovat etusijalla valinnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
helppoa saada laudatureja, joo, just. Jotkut ovat lahjakkaita ja toiset ahkeria joten ihan oikein että pääsevät yo todistuksella sinne minne haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ottaa joskus pannuun kun lukee jotain elämäkertoja miten ihmiset sitten vain kirjautuivat haluamaansa yliopistoon opiskelemaan mitä halutti. Ainut vaatimus oli että ylioppilaaksi on päässyt.
Voi jee. Muistan kun itse jouduin lukemaan pääsykokeisiin kun oli jo valmiiksi väsynyt lukion jälkeen. Yhtä kirjaa en jaksanut lukea ja pinnat jäivät sitten liian alhaisiksi enkä päässyt opiskelemaan haluamaani alaa. Harmittaa vieläkin, siinä meni sitten vuosi ja täytyi yrittää uudelleen.
Noissa vanhoissa tapauksissa on hyvä muistaa, että ylioppilaskirjoitukset olivat aikoinaan Helsingin yliopiston pääsykoe. Jos läpäisit pääsykokeen eli sait ylioppilastodistuksen (oppikoulun päästötodistuksen lisäksi), pääsit opiskelemaan. Kun sitten ylioppilaiden määrä kasvoi rajusti, oli pakko ottaa käyttöön lisäkarsinta eli pääsykokeet ja myöhemmin todistusvalinta,
ennenvanhaan vaikutti oliko varaa lähettää nuori yliopistoon,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uudistuksesta yle.fi/pääsykokeet muuttuu
Vierailija kirjoitti:
Pääsin vuonna 1990 suoraan todistuksella. En olisi jaksanut päntätä kirjoitusten jälkeen.
luonnontieteisiinkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tosiaan kirjoittaa 5 eximiaa, niin kyllä sillä jo ansaitsee opiskelupaikan.
Katselin huvikseni näitä pääsyvaatimuksia ja pisteytyksiä taannoin ja huomasin että mun yli 20 vuotta vanhoilla yo-papereilla ei ole mitään virkaa vaikka olikin E:tä pitkä rivi. Silloin kun oli reaalikokeessa kaikki aineet joista nyt on jokaisesta erillinen yo-koe ja kustakin saa omat valintapisteensä. Mulla taisi pitkä matematiikka olla ainut josta saisi muutaman säälipisteen. Asia ei ole itselleni relevantti, mutta jossain eri tilanteessa voisi olla ja se harmittaisi, kun tuntuu vähän epäreilulta.
Yliopisto-opintoja ei ole suunnattu nelikymppisten ihmisten tarpeisiin. 4-5 vuoden vuoden koulutuksen (maisteriopinnot) jälkeen, työuraa olisi varsin vähän jäljellä. Ottaen huomioon kuinka paljon tutkinto kustantaa yhteiskunnalle,
Valmistut vaikka nelivitosena, on työuraa jäljellä yli 20 vuotta. Kyllä se on kohtuullisen paljon.
Opiskelijoiden taso laskee, kun mennään pelkillä monivalinnoilla jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin 1998 opiskelemaan matemaattis-luonnontieteelliseen pelkällä todistuksella. Ei ole siis kovin uusi juttu.
Johtuu, että niille aloille on vähän hakijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli se muutenkin reilumpi systeemi. Ei suosinut vastavalmistuneita + jos lukiossa ei vielä ollut motivaatiota opiskella, se ei niin paljon haitannut. Plus testattiin sen alan osaamista mille haki. Ja motivaatiota sitä kautta, että jos ala oli väärä, sen ehkä huomasi jo tenttikirjaa lukiessaan.
On täysin reilua, että ne, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa/tutkintoa ovat etusijalla valinnassa.
Mutta ei ole reilua, että 19v pitää tietää, mitä haluaa tehdä loppuikänsä ja alan vaihtamisesta on tehty erittäin vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä arvoa on ylioppilastodistuksella, jos sillä ei pääse korkeakouluun?
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa ammattiala tulee määräytymään sen mukaan missä on päiväkodissa.
Näinhän se suunnilleen on esimerkiksi Saksassa.
Vierailija kirjoitti:
Ennen hiihdettiin kouluun 30 kilometrin päähän ja sauvoilla huidottiin susia kauemmaksi. Ruuaksi pelkkää vesivelliä.
Eipäs liiotella. Vesivelliä sai kun koulupäivän jälkeen teki hommia puoleenyöhön saakka turnipsipellolla.
Vierailija kirjoitti:
Mitä arvoa on ylioppilastodistuksella, jos sillä ei pääse korkeakouluun?
Ei huonoilla papereilla pääse mihinkään , pääsykokeet ja osa onnistuu osa ei. Uudistuksella yritetään välttää Pänttäämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8 L:ää kun kirjoitat, niin pääset suoraan, muut menee pääsykokeisiin.
Itse asiassa vähempikin riittää useimmilla aloille. Lisäksi joillekin aloille on mahdollista päästä huonoillakin paperilla joillakin muilla ansioilla.
Esimerkiksi lukiolaisten Talousguru-kilpailussa menestyminen avaa pääsyn moneen yliopistoon. Viisi parasta saa opiskelupaikan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. 14 loppukilpailuun valittua voi hakea suoraa paikkaa Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Lisäksi Itä-Suomen, Jyväskylän, Svenska handelshögskolan, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto tarjoavat pienempiä määriä paikkoja finalisteille, mutta paremmuusjärjestyksessä.
TuKoKe-kilpailun lukiosarjan yksilötöillä voi saada opiskelupaikan DIA-yhteisvalinnan DI-hakukohteisiin, jos on kolmen parhaan joukossa. Paikkoja on joillakin aloilla
Tekniikkaa pääsee helposti lukemaan L, M papereilla. Paitsi Aalto tekninen fysiikka, tuotantotalous
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8 L:ää kun kirjoitat, niin pääset suoraan, muut menee pääsykokeisiin.
Itse asiassa vähempikin riittää useimmilla aloille. Lisäksi joillekin aloille on mahdollista päästä huonoillakin paperilla joillakin muilla ansioilla.
Esimerkiksi lukiolaisten Talousguru-kilpailussa menestyminen avaa pääsyn moneen yliopistoon. Viisi parasta saa opiskelupaikan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. 14 loppukilpailuun valittua voi hakea suoraa paikkaa Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Lisäksi Itä-Suomen, Jyväskylän, Svenska handelshögskolan, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto tarjoavat pienempiä määriä paikkoja finalisteille, mutta paremmuusjärjestyksessä.
TuKoKe-kilpailun lukiosarjan yksilötöillä voi saada opiskelupaikan DIA-yhteisvalinnan DI-hakukohteisiin,
siis pitkämatematiikka, fyke
Mikä v tun 90+ mummo olet?
Olen 65-vuotias ja edes minun nuoruudessani ei taloudellisilla seikoilla ollut mitään vaikutusta opiskelupaikkaa valittaessa.