Jos lapsi jää orvoksi niin saako se kodistaan mukaan uuteen kotiin kaikki tavaransa?

Siis miten kukaan ajatteli edes pääsevänsä sinne toisen kotiin arvioimaan sitä irtaimistoa tai niitä tavaroita?

Sisko kuoli niin että omistamansa talon arvo ei riittänyt kattamaan velkoja. Missään vaiheessa kukaan ei ollut kiinnostunut huonekaluista saati lastensa tavaroista. Talon arvokin arvioitiin siten, että arvioija kävi pihassa, kysyi kiinteistön tiedot ja talon rakennusvuoden. Talo myytiin ja sillä maksettiin velkaa. Jotain 50k jäi maksamatta.

Lapset sai pitää huonekalunsa, vaatteensa, lelunsa, leikkimajansa ja muut kamppeensa. Muut talon tavarat lasten isä otti mukaan hänen ja lasten uuteen kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa kaikki omansa mutta ei automaattisesti mitään muuta. On selvitettävä olivatko vanhemmat velkaa, jos vastaus on kyllä, niin velat pyritään maksamaan pois. Ja vasta velkojen poismaksamisen jälkeen selviää saako lapsi mukaansa myös perintöä,

'Uskovainen mies

Ei kuolinpesän tavallinen irtaimisto vaatteineen, käyttötavaroineen ja huonekaluineen kuulu niihin asioihin millä maksetaan vanhempien mahdollisia velkoja.

Aikuinen lapsi varmaan saa, jos on ainoa perillinen. Mutta mihin pieni lapsi saisi mahtumaan koko entisen koti-irtaimistonsa uudessa kodissa , joka olisi oletettavasti jo valmiiksi kalustettu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa kaikki omansa mutta ei automaattisesti mitään muuta. On selvitettävä olivatko vanhemmat velkaa, jos vastaus on kyllä, niin velat pyritään maksamaan pois. Ja vasta velkojen poismaksamisen jälkeen selviää saako lapsi mukaansa myös perintöä,

'Uskovainen mies

Ei kuolinpesän tavallinen irtaimisto vaatteineen, käyttötavaroineen ja huonekaluineen kuulu niihin asioihin millä maksetaan vanhempien mahdollisia velkoja.

Aikuinen lapsi varmaan saa, jos on ainoa perillinen. Mutta mihin pieni lapsi saisi mahtumaan koko entisen koti-irtaimistonsa uudessa kodissa , joka olisi oletettavasti jo valmiiksi kalustettu?

Kyllähän sitä tavaraa varmasti ainakin lajitellaan siten että mikä on järkevää säilyttää. Uusi huoltaja voi myös esimerkiksi varastoida ne lasta varten, että lapsi voi itse myöhemmin käydä läpi mitä haluaa niistä.

Takaajana olet täysin samassa asemassa kuin jos kaveri olisi elossa. Vaikka joutuisit maksamaan takaamasi summan, niin ei sinulla silti ole mitään oikeutta mennä kaverin kotiin ottamaan sieltä mitään tavaraa.

Tietysti. Nehän on sitten sen lapsen omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa kaikki omansa mutta ei automaattisesti mitään muuta. On selvitettävä olivatko vanhemmat velkaa, jos vastaus on kyllä, niin velat pyritään maksamaan pois. Ja vasta velkojen poismaksamisen jälkeen selviää saako lapsi mukaansa myös perintöä,

'Uskovainen mies

Ei kuolinpesän tavallinen irtaimisto vaatteineen, käyttötavaroineen ja huonekaluineen kuulu niihin asioihin millä maksetaan vanhempien mahdollisia velkoja.

Totta on, että ei Suomessa velallistakaan heitetä pihalle ja oteta kaikki hänelle kuuluvaa mahdollinen omaisuus. Mutta ei myöskään pidä luulla, että jos on huomattavan paljon velkaa, niin voisi jättää huomattavan perinnön, vaikka lapsi jäiisi nuorena orvoksi, eikä olisi olisi jo täysi-ikäinen, jolta odotetaan jo itsenäistä kykyä tulla oimeen ilman vanhempien tukea ja turvaa. - Tietysti on mahdollsita, että siinä velalliselle kuuluvan omaisuuden joukossa saattaa olla sellaista omaisuutta, jonka rahallinen arvo (, joka siitä saada realisoitaisesa) olisi hyvin pieni mutta tunne arvo mittaaamattoman arvokasta. 

Uskovainen mies

Höpöhöpö.

Velkaa ei voi periä. Jos lapsen vanhempi on omistanut esimerkiksi asunnon, voidaan esimerkiksi asunto tai muu helposti realisoitava omaisuus myydä velkojen maksamiseksi. Jos ei sekään riitä, loppu velka mitätöityy.

Ei kukaan ala myymään lapsen vanhemman vaatteita, astioita, keittiönpöytää tai sohvaa tämän vanhemman velkojen kuittaamikseksi. Henkilökohtaiset tavarat ja kodin tavalliseksi määriteltävä irtaimisto ei kuulu velanmaksuihin.

Niinpä, enkä nyt ala jankkaamaan, miten "tavallisestakin irtaimsitosta" saattaa löytyä rahaksi muutettavaa, jolla kattaa velkoja., vaan jatkan, että onneksi myöskään kaikkein pienemmistä omaisuuseristä ei joudu maksamaan myöskään perintöveroa.

Uskovainen mies

Ei sieltä kukaan tule kotiin kaikkia tavaroita tonkimaan josko löytyisi jotain arvokasta myytävää, vaan kyllä se käydään läpi ihan vaan papereista ja huomioidaan omaisuutena esimerkiksi auto jos sellainen on. Muu irtaisimisto ja tavarat mitä ei ns näy missään annetaan olla. Vai ihanko oikeasti luulet, että jostain tulee joku velkoja käymään läpi kodin tavarat ja selaa vaatekaapin näkyykö tonnin kenkiä tai laukkuja?

Ikävä sanoa mutta sehän riippuu osaksi myös siitä kuinka paljon tai vähän velkojat osaavat ja kykenevät pitämään puoliaan. - On olemassa mm. huutokaupan ja muita käyettyn tavaran ostajia jotka saattavat ostaa kokoansia kuolinpesiä ja jotka saattavat tällä tavoin osallistua pesän varojen realisointiin. 

Eivät he paljoa maks, joku voisi varmasti sanoa, että osa käyttää sumeilematta hyväkseen ihmisten tietämättömyyttä ja tilaa, jossa ei olla tasavertaisessa neuvotteluasemassa.

Mutta toisaalt jos ja kun  osa tarjoutuu mm. siivoamaan ja puhdistamaan paikat niin osaa saattaa alkaa kiinnostaam saada pienempikin hinta ja jolla maksaa mahd. osa velosita kuin se, että säilöisi pesän varallisuuden odottamaan sitä hetkeä että orvoksi jäänyt lapsi voisi tehdä tällä perinnölleen myöhemmin jotain itse. 

En väitä, että nämä asiat olisivat aina helppoja ja mutkattomia.

Uskovainen mies

Ja höpö höpö.

Yleensä velkojina on pankki, ulosotto tai verottaja. Mikään taho näistä ei todellakaan ole kiinnostunut vainajan vaatekaapin sisällöstä, astastoista tai edes telkkarista. Mikään taho näistä ei myöskään mene sinne kotiin penkomaan, josko jotain rahanarvoista löytyisi. Asunto ja rekisteröidyt kulkuneuvot on se mistä velkojat on kiinnostuneita. Muu ei heitä kiinnosta.

Jos minä olisin takaaja, niin kyllä minua kiinnostaisi tietää millaisia toimia on tehty ennen kuin vaaditaan maksua minulta. Velkojana minua kiinnostaisi tietää onko edes yritetty selvittää miten tai kuinka perintätoimet on toteutettu; kuten se, että onko koko pesää yritetty myydä jollekin "ammattirealisoijalle" vai peritäänkö minulta vain koska aatellaan, että ei sielä ny kuitenkaa mitään arvokast oo.... Tietysti instittuotoonalsilla velkojilla kuten pankeilla, verottajialla on mahdollista joustaa enempi kuin henkilä takaajalla. Mutta toislaalta osalla meistä -itseni mukaan lukien - on muistissa 90 luvun lamavuodet, jolloin pienmpiäkin yrityksiä pistetiin lihoiksi koksa oli vimmattu kiima pelastaa pankit. - Pankit jotka muutaa hetkeä aiemmin olivat myyneet ja tyrkyttäneet lainaa hyvin holtittomasti ja lepsusti. 

Takaajana sinä et ole mikään velkoja. Jos olet vaikka mennyt takaamaan kaverin asuntolainan ja kaveri kuolee, niin velkojana on pankki, mistä kaveri on ottanut ilmeisen ylisuuren asuntolainansa, kun on takaajaakin tarvittu.

Pankki perii saatavat velkansa kuolinpesältä, joka tässä on nyt vaikka se kaverin orvoksi jäänyt 6v lapsi. Jos varat kuolinpesässä, eli siis se asunnon arvo ei riitä velkojen maksuun, perii se pankki muuta saatavansa takaajalta eli siis sinulta.

Mikään taho ei ole kiinnostunut sen orvoksi jääneen 6v lapsen kodin tavallisesta irtaimistosta tai tavaroista.

Entä jos minä takaajana tuossa kohtaa ilmoitan, että tiedän tuossa "tavallisen irtaimiston" joukossa olevan tavaroita, joita pidän niin arvokkaina, että koen, että ne kuuluisivat minulle, jollen voi saada (a) koko takaamani summaa taksin tai (b) en voisi saada edes pientä osaa siitä takaisin. Tuo tavara voisi olla yleisesti vähempi arvoisena pidetty mutta sen saaminen saattaisi olla itselleni merkityksellistä,

Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi tuollaisia ajatuksia?

Ensinnäkään vainajan omaisuus ei kuulu sinulle. Pankki lainan velkojana hoitaa asian niin pitkälle, että saavat kuolinpesästä mahdolliset velat. Jos velkaa kuitenkin vielä jää ja sinä olet takaajana, sitten vasta pankki on yhteydessä sinuun ja perii sinulta takaamasi velan.

Ei, et missään tilanteessa saa kuolinpesästä yhtään mitään.

Eli tarkoitat, että minun on luotettava isomman velkojan kykyyn ja taitoon realiosoida se, mitä realisoitavissa on. Ja että enkä saisi mahdollisuutta riitauttaa sitä ,että pankki ei ole huomoinut ja ottanut huomioon jotain varallisuus erää tai on esim realsioinut sen mielestäni huomattavaan alihintaan, jolla se on voinut kuitata oman saatavan suuressa osin vataavasti takaajien jäädessä nuolemaan näppejään kun sinisilmäisesti uskovat, että kyllä pankki tietää ja osaa nämä hommat paremmin

Pankki hoitaa niitä laina- ja takaushommia ihan työkseen, että eiköhän ne osaa ihan hyvin.

Henkilökohtaisesti tavarat ei kuulu realisoitaviin asioihin. Kenelläkään ei siis ole mitään oikeutta vaatia kuolinpesää realisoimaan tai itselleen vainajalta jäänyttä käytettyä polkupyörää tai moottorisahaa.

Juu. Ne on sen lapsen.

Takaaja saa ottaa mitä haluaa velan Maskuun velalliselta se on oikeus se kohtuus.

Jos aikuiselta on kuollut vanhemmat, saako hän kutsua itseään orvoksi? Kohdellaanko häntä hyvin. Oli sitten 20v tai 100v.

Yleensä saa. Tietysti ei ole mitään järkeä pakata lapsen mukaan esimerkiksi koko talon omaisuutta, mutta kyllä se yleensä lapselle säilytetään.

Jos se on kiltisti