Onko OK elää työttömänä tukien varassa, jos ei yksinkertaisesti vain jaksa käydä töissä ja herätä aikaisin aamulla?

Toiset on kronotyypiltään aamu- toiset ilta- ja kolmannet päivä-virkkuja. On parempi, että hakeutuu kronotyyppiään vastaaviin töihin, koska pitemmän päälle se tulee myös yhteiskunnalle halvemmaksi säästettyinä terveysmenoina (esim. jatkuva väsymys lisää vakavasti lihomisriskiä). Ja työstä pitää saada palkkaa, jolla pystyy elämään ilman tukia, jos kerran oletetaan, että ihminen elättää itse itsensä työllään. Niin se vaan on.

Ihmisarvoon mienaa usko mennä kun näitä lukee.

Kuinka onkaan maailma täynnä myrkkyä suoltavia katkeria ihmisiä, jotka toivovat mielummin muille samaa kärsimystä, kuin että ajattelisivat että kunpa kukaan muu ei joutuisi samalla tavalla kärsimään.

Hävetkää.

Toiset on kronotyypiltään aamu- toiset ilta- ja kolmannet päivä-virkkuja. On parempi, että hakeutuu kronotyyppiään vastaaviin töihin, koska pitemmän päälle se tulee myös yhteiskunnalle halvemmaksi säästettyinä terveysmenoina (esim. jatkuva väsymys lisää vakavasti lihomisriskiä). Ja työstä pitää saada palkkaa, jolla pystyy elämään ilman tukia, jos kerran oletetaan, että ihminen elättää itse itsensä työllään. Niin se vaan on.

Keitän nyt kahvit

T. Anja 68v eläkeläinen

Vierailija kirjoitti:

Jos se on hauskaa, se on harrastus, eikä siitä saa palkkaa. Työn ei tarvitse olla hauskaa.

Toki, jos haluaa vaan pitää hauskaa, niin voi vaikka perustaa yrityksen ja maksaa itse itselleen palkkaa.

Niin vanhentunut käsitys. Ei työn tarvitse olla koko ajan hauskaa, mutta tietenkin töihin menee mieluummin, jos nauttii työstään ja kokee merkityksellisyyttä, sen sijaan, että raahautuu töihin aamulla miettien tulevaa tilipussia, koska se on ainoa mikä motivoi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmisellä on päässä vikaa jos pystyy makaamaan vuodesta toiseen työttömänä kotona.

Ei se kuule ole välttämättä vapaaehtoinen valinta.

Loinen! Lusmu! Rotta! Saunan taakse pitäis viedä..

On täysin ok.

Etsi yötöitä.

Jos jollekin passaa se että kituuttaa sillä aivan olemattomalla tuella niin siitä vain, ei kannata kadehtia, mitään et osta, et käy missään ja kyllä se elämä on silloin niin ankeaa että se tulisi kyllä sallia jos joku siihen haluaa!

On täysin ok. Ei kaikkien elämän rytmi vain sovi työelämän kanssa yksiin, eikä sille mitään voi.

Mitä itse ajattelet? kirjoitti:

Onko sinun mielestäsi? Voimmeko kaikki tehdä niin? 

Kaikki eivät missään nimessä haluaisi, joten huono kysymys. Tulisi varmaan aika paljon vastustusta jos joku saisi randomisti valita ne, jotka jää työttömäksi vaikka pariksi vuodeksi. Voisi aloittaa niistä, jotka pitää äärimmäisen paheksuttavana, jos joku paheksuu ja ihmettelee pienten palkkojen ja tukien välistä pientä kannustineroa.

Sopisiko osa-aikatyö? Tulisi enemmän lepopäiviä. Tai lyhennetty työaika? Jos sitäkään ei jaksa niin eihän siinä vaihtoehtoa sitten ole.

Ajattelen niin, että joillekin työnteko sopii tosi hyvin. He saattavat olla väsyneitä, stressaantuneita ja kypsiä aamuheräämisiin, mutta silti heidän on ihan hyvä olla töitä tehden. Uskon myös, että on olemassa joukko ihmisiä, joille työnteko on tosi uuvuttavaa joko neurologisista tai fysiologisista syistä johtuen. Eivät kaikki voi sopeutua yhteiskunnan vallitseviin, normatiivisiin työoloihin, jotka vaativat aika paljon työntekijältä. 

Jos aamuherääminen tuntuu jatkuvasti pahalta, kyse voi olla masennuksesta tai muista mielenterveyden häiriöistä. Pääsääntöisesti ajattelen, että moni väsymystä valittava työssäkävijä silti kokee elämän ihan mielekkääksi, vaikka käyvätkin töissä. Osalta se saattaa tappaa elämänilon ja aiheuttaa itsetuhoisia ajatuksia.

En ajattele, että yhteiskunnan normaalin tulisi päteä jokaiseen yksilöön. Se on mahdotonta. Meidän tulee antaa tilaa kaikenlaisille yksilöille ja hyväksyä, että toisista ei ole samaan kuin toisista. Se on ihan ok, sillä yhteiskunnan velvollisuus tulisi olla myös siinä, että se järjestää jokaiselle yksilölle hänelle soveltuvan elinympäristön ja tavan olla osa yhteisöä. 

🐀🐀🐀

Jos olet aina väsynyt, olet sairas. Kokeile ensin iltatyötä.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen niin, että joillekin työnteko sopii tosi hyvin. He saattavat olla väsyneitä, stressaantuneita ja kypsiä aamuheräämisiin, mutta silti heidän on ihan hyvä olla töitä tehden. Uskon myös, että on olemassa joukko ihmisiä, joille työnteko on tosi uuvuttavaa joko neurologisista tai fysiologisista syistä johtuen. Eivät kaikki voi sopeutua yhteiskunnan vallitseviin, normatiivisiin työoloihin, jotka vaativat aika paljon työntekijältä. 

Jos aamuherääminen tuntuu jatkuvasti pahalta, kyse voi olla masennuksesta tai muista mielenterveyden häiriöistä. Pääsääntöisesti ajattelen, että moni väsymystä valittava työssäkävijä silti kokee elämän ihan mielekkääksi, vaikka käyvätkin töissä. Osalta se saattaa tappaa elämänilon ja aiheuttaa itsetuhoisia ajatuksia.

En ajattele, että yhteiskunnan normaalin tulisi päteä jokaiseen yksilöön. Se on mahdotonta. Meidän tulee antaa tilaa kaikenlaisille yksilöille ja hyväksyä, että toisista ei ole samaan kuin toisista. Se on ihan ok, sillä yhteiskunnan velvollisuus tulisi olla myös siinä, että se järjestää jokaiselle yksilölle hänelle soveltuvan elinympäristön ja tavan olla osa yhteisöä. 

Kerrankin älykäs kommentti täällä.

Ok kenelle? Varmaan sulle joo, mutta ei muille?

Vierailija kirjoitti:

Puoli miljoonaa työtöntä ja silti haukutaan työttömät. Työtön ei saa tukia jos kieltäytyy tarjotusta työstä, siitä tulee karenssi. Kovin moni ei pysty siis tarkoituksella olemaan työttömänä, ainoastaan ne joille ei muutenkaan löydy töitä koska töitä vaan ei ole kaikille.

Joo, ei oo kaikille töitä, ainoastaan työhaluisille riittää. Heillä onkin sitten yllinkyllin.

En tiedä. Minäkään en jaksaisi käydä töissä, oikeastaan haluan lähinnä vaan nukkua ja kuolla. Silloin kun olen työttömänä tai saikulla, niin olen onnellinen ja energinen, joten ei ole kyse mistään masennuksestakaan. Kaikki ihmiset eivät vaan pysty tekemään kokopäivätyötä.