Älä tuppaudu illanviettoporukkaan, jos sinua ei erikseen pyydetä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyöräyttää silmiään. Juuri tämän vuoksi me muut ihan suosiolla kutsumme ystäviämme ristiin erilaisten porukoiden kanssa, että ei tarvitse kuulua kymmeneen saman- tai erilaiseen porukkaan. Vaan ihan joka porukalla voidaan jutella mitä hyvänsä.

Mutta silloin sä just päädyt tilanteeseen että kaikki on kutsuttava kaikkiin tilaisuuksiin eikä enää ketään voi jättää pois ettei loukkaannu. Saako enää tavata ketään kahdenkesken muutakuin ihan supersalassa.

Kärjistytetysti.

Toiset meistä inhoaa isoissa porukoissa olemista ja kaipaavat enemmän kahden-kolmen keskistä keskustelua ilman hitonmoista hälinää. Jos aina on kutsumassa isoa lössiä, niin omapa on menetyksesi, luultavasti seurastasi tippuu ne joilla olisi jotain sanottavaakin.

Päinvastoin. Kun ei olla mustasukkaisia ja pidetä "porukoista" kirjaa, voi tavata ketä haluaa milloin haluaa. Ei tarvitse miettiä kuka milläkin kertaa pahoittaa mielensä ja voiko tapaamisesta postata vaikka somessa. Sitäkin olen kuullut jollain hiekkalaatikoilla rajoitettavan.

Eikä voi, muuten joku jää ulkopuolelle kun ollaan kaikki yhtä suurta porukkaa. Jos haluat tavata Liisan, Oskarin ja Karoliinan, täytyy sinun ilmoittaa tapaamisesta myös 40 muulle henkilölle. Muutenhan teillä on kuppikuntainen porukka kasassa ja se on muiden kiusaamista.

On aina hämmentävää, miten suomalaisille niinkin normaali konsepti kuin ystävyys on näin helkkarin vaikeaa ja monimutkaista.

Kyllä kannattaa pysytellä turvallisissa kahden ja kolmen porukoissa jauhamassa entisistä työpaikoista ja samoista asioista maailman tappiin.

Niin, mulle jokainen kaverinkaveri ei ole ystävä kuten ilmeisesti sinulle. Ja voitteko lopettaa jauhamasta tuota suomalaiset sitä, suomalaiset tätä. Ihan universaaleja asioita.

Onko sula mahdottomuus, että se kaverinkaveri voisikin olla niin hyvä tyyppi, että teistä tulee ystäviä? Vai eikö uudet ihmiset vaan kiinnosta? Kysyn oikeasti ihan suoraan koska mun asenne ihmisiin, joita mulle rakkaat ihmiset pitää ystävinään, noin lähtökohtaisesti on positiivinen. Hyvillä tyypeillä on usein ympärillään hyviä tyyppejä.

Mä vähän epäilen, että on sula mahdottomuus, että hyvät tyypit ystävystyisivät tämän kanssa, että sikäli vahinkoa tuskin tapahtuu ja työkaverit tms. jotka hänen kanssaan tekemisissä ovat, eivät edes altista omia ystäviään moiselle. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: Älä järjestä illanviettoja porukoille jos et tahdo että sinne tullaan! ELäkä mainosta sitä ihmisille joita et halua tulla. (Tieto niistä usein tulee ilmi joka tapauksessa eli häijyytesi käy kaikille selväksi)

Uskomatonta. Jos joku taukki kysyy että "mitä oot tekemässä perjantai-iltana?" niin haluatko että valehdellaan? 

Ja jos järjestää jonkun kanssa illanviettoa, niin ei se tarkoita, että KAIKKI on kutsuttu. 

Miksi aina kaikki pitäisi kutsua? MIKSI

Mun mielestä olisi aika kurjaa, jos en voisi koskaan kertoa - en edes kysyttäessä - ystävilleni mistään suunnitelmistani ellei ystäväni olisi osa kyseistä suunnitelmaa. 

AP sanoi näin:

"Minulla on eräs tällainen kaveri, joka satunnaisesti yrittää tuppautua mukaan, jos olen sopinut illanvietosta joidenkin muiden kanssa. Tämä on todella kiusallista. --

Älkää siis yrittäkö tunkea mukaan edes vihjailujen tasolla, jos ei teille sitä erikseen ehdoteta. Se asettaa toisen ihmisen todella epäkiitolliseen tilanteeseen."

Tästä on aika pitkä matka siihen, että ei koskaan voi kertoa.

Minusta jos kaveri satunnaisesti alkaa varovaisesti kertoo, että tahtoisi mukaan menoihin, joista kerrot, olisiko hyvän kaverin teko miettiä, miksi? Miettiä, että onko kaveri ehkä yksinäinen ja vielä radikaalimpaa, miettiä, olisiko sittenkin joskus mahdollista, että kaveri pääsisi mukaan?

Olisiko oikeasti sun ja ystäviesi elo niin kurjaa, jos näin joskus kävisi?

Mutta mistä mä voisin etukäteen tietää, onko tämä kerta nyt sellainen, jolloin ystäväni haluaa mukaan, vai sellainen, jolloin ei halua mukaan? Mun ystäväni ovat kaikki sellaisia, että jos mulla on jotain muuta menoa, niin heille se on ihan ok ja sovitaan sitten joku toinen kerta. Vaikka seuraavaksi päiväksi, jos ystävälleni on tärkeää päästä viettämään aikaansa mun kanssani mahdollisimman pian.  Ja he sitten - jos haluavat juuri sille ajankohdalle, kun mulla on muuta menoa,  jotain - kysyvät jotain toista ystäväänsä tai kaveriaan mukaan. Näin mä toimin itsekin. Harva tapahtuma on sellainen "once in a lifetime", että pitäisi juuri silloin päästä ja juuri sinne. Tai jos onkin, niin voi mennä yksinkin. Mä olen käynyt keikoilla yksin, kun ei sattunut just silloin olemaan ketään, jonka kanssa mennä. 

Olen eri, mutta osaatko sä yleensä lukea? Tossahan sanotaan selvästi, että satunnaisesti vihjailee. Siis useampaan kertaan sulta kaveri kysyy, kun sanot, että sulla on sitä ja sitä menoa, että mahtuisinkohan mukaan. Niin etkö sä siitä mitennkään voi tietää, että se haluaisi joskus hohonkin menoon mukaan?

Siis ehkä tahtoisi tehdä just niitä asioita mitä te teette niiden muiden kanssa, ehkä on yksinäinen, mitä lie. Mutta sun asenne on heti ei minnekään sovittuun voi päästä joten se siitä. Ajattelematta, miksi tää kaveri kysyy.

Edelleen...mulla ei ole sellaisia ystäviä, jotka eivät kestäisi sitä, että mulla on jotain muuta menoa jonkun toisen kanssa. Ihan voidaan sopia joku toinen ajankohta, jos jommalla kummalla on muuta menoa. Tai ylipäätään muuta tekemistä. Ei ole niin päivän päälle, milloin tavataan. Mulla on yksi yksinäisyyttään välillä valittava kaveri, mutta hänellä on kuitenkin muitakin kavereita. En ole hänen elämänsä ainoa ihminen. Ja hänellekin on ihan ok, jos mulla on muuta menoa. 

Olet siis niitä ihmisiä, joiden ei oikeastaan kannattaisi osallistua tälläisiin yleisluontoisiin keskusteluihin, kun et osaa ottaa kantaa miltään muulta kantilta kuin juuri siltä, miten juuri sinun elämässäsi juuri tällä hetkellä asiat ovat.

Tilanteesi on aivan erilainen kuin aplla - miksi siis otat siihen kantaa aivan kuin se olisi sama?

Mutta ihan vaan täkynä: niin jos tuo yksinäisyyttä valittava pyytäisi satunnaisesti päästä mukaan, et edes harkitse, koska sinähän olet jo hänen tilanteensa omista lähtökohdistasi määritellyt (on sillä muitakin, menköön niiden kanssa)?

Taidat vähän olla heitä, joilla on toisten puolesta asiat ajateltu, mitäs asianosaisia kuuntelemaan.

Mä otan kantaa sen vuoksi, että mä ymmärrän oikein hyvin, mitä ketjun aloittaja tarkoittaa. Minustakin olisi varsin epämiellyttävää, jos joku ystäväni tai kaverini alkaisi tuppautua seuraan, johon häntä ei ole kutsuttu. Ymmärrän, että tuollainen aiheuttaa ap:lle vain kiusallisen tilanteen. Todennäköisesti ap tuntee myös kaveriporukkansa sen verran hyvin, ettei ko porukassa ole ollut tapana raahata mukaan muita kavereita, puolisoita, lapsia jne ellei ole erikseen sovittu, että näin voi tehdä. Vähintään hänen pitäisi ensin kysyä muilta, onko ok ottaa muille tuntematon ihminen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin missä hän ilmaisee halunsa tulla mukaan?

No ihan puhelimen välityksellä puhumalla tai vaikkapa whatsapp-viesteillessä. Noilla sitä nykyään pääsääntöjään kommunikoidaan.

Ap

No, mistä hän tietää menoistasi? Miksi kerrot, jos et halua mukaan? :D

No en tietty kerrokaan, ennen kuin vasta sitten, kun hän on itse ehdottanut minulle illan viettoa. Siinä vaiheessa totean, että olen sopinut muuta, mutta hän pyrkii saamaan itsensä mukaan iltamaan. Kyselee esim, että mihin baariin kenties menemme ja hän voisi sitten tulla sinne samaan paikkaan myös jne. Joskus kysyy ihan suoraan päästä porukkaan mukaan. Ei siis edes tunne muita tästä porukasta ja muutkaan ei raahaa sinne muita kavereitaan mukaan.

Ap

Tässä syy, kun aikuisena ei tahdo löytyä kellekään kavereita, kun kaikki eristetään ulkopuolelle. Pidetään itsellä semmost mukavaa rinkiä, että löytyy aina joku lovi.. Mutta missään tapauksessa uusia ihmisiä ei kannata toisilleen esitellä, koska se olisi pois omasta hätävarasta..

Ihmettelen, että kukaan halua olla ystäväsi.

Tätä usein harrastetaan ennen kuin keski-ikäisenä tulee ero ja sitten kutsut niiden tosiystävien pariskuntaillallisille alkaakin näivettyä, kun oot yhtäkkiä ns eri elämänvaiheessa ja siksi ulkopuolinen. Todistanut tämän muutaman kerran, myös ihmisiltä, jotka ovat ennen itse harrastaneet tällaista kuppikuntailua. Kyllä siinä itku pääsee monilta että mutta miksi minä kun oltiin tiivis porukka.

Tekee kaikille hyvää muistaa, että joskus kysyjänä voit olla sinä itse. Sen perusteella voi sit miettiä et oisko ystävän teko ottaa joskus messiinkin.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: Älä järjestä illanviettoja porukoille jos et tahdo että sinne tullaan! ELäkä mainosta sitä ihmisille joita et halua tulla. (Tieto niistä usein tulee ilmi joka tapauksessa eli häijyytesi käy kaikille selväksi)

Uskomatonta. Jos joku taukki kysyy että "mitä oot tekemässä perjantai-iltana?" niin haluatko että valehdellaan? 

Ja jos järjestää jonkun kanssa illanviettoa, niin ei se tarkoita, että KAIKKI on kutsuttu. 

Miksi aina kaikki pitäisi kutsua? MIKSI

Mun mielestä olisi aika kurjaa, jos en voisi koskaan kertoa - en edes kysyttäessä - ystävilleni mistään suunnitelmistani ellei ystäväni olisi osa kyseistä suunnitelmaa. 

AP sanoi näin:

"Minulla on eräs tällainen kaveri, joka satunnaisesti yrittää tuppautua mukaan, jos olen sopinut illanvietosta joidenkin muiden kanssa. Tämä on todella kiusallista. --

Älkää siis yrittäkö tunkea mukaan edes vihjailujen tasolla, jos ei teille sitä erikseen ehdoteta. Se asettaa toisen ihmisen todella epäkiitolliseen tilanteeseen."

Tästä on aika pitkä matka siihen, että ei koskaan voi kertoa.

Minusta jos kaveri satunnaisesti alkaa varovaisesti kertoo, että tahtoisi mukaan menoihin, joista kerrot, olisiko hyvän kaverin teko miettiä, miksi? Miettiä, että onko kaveri ehkä yksinäinen ja vielä radikaalimpaa, miettiä, olisiko sittenkin joskus mahdollista, että kaveri pääsisi mukaan?

Olisiko oikeasti sun ja ystäviesi elo niin kurjaa, jos näin joskus kävisi?

Mutta mistä mä voisin etukäteen tietää, onko tämä kerta nyt sellainen, jolloin ystäväni haluaa mukaan, vai sellainen, jolloin ei halua mukaan? Mun ystäväni ovat kaikki sellaisia, että jos mulla on jotain muuta menoa, niin heille se on ihan ok ja sovitaan sitten joku toinen kerta. Vaikka seuraavaksi päiväksi, jos ystävälleni on tärkeää päästä viettämään aikaansa mun kanssani mahdollisimman pian.  Ja he sitten - jos haluavat juuri sille ajankohdalle, kun mulla on muuta menoa,  jotain - kysyvät jotain toista ystäväänsä tai kaveriaan mukaan. Näin mä toimin itsekin. Harva tapahtuma on sellainen "once in a lifetime", että pitäisi juuri silloin päästä ja juuri sinne. Tai jos onkin, niin voi mennä yksinkin. Mä olen käynyt keikoilla yksin, kun ei sattunut just silloin olemaan ketään, jonka kanssa mennä. 

Olen eri, mutta osaatko sä yleensä lukea? Tossahan sanotaan selvästi, että satunnaisesti vihjailee. Siis useampaan kertaan sulta kaveri kysyy, kun sanot, että sulla on sitä ja sitä menoa, että mahtuisinkohan mukaan. Niin etkö sä siitä mitennkään voi tietää, että se haluaisi joskus hohonkin menoon mukaan?

Siis ehkä tahtoisi tehdä just niitä asioita mitä te teette niiden muiden kanssa, ehkä on yksinäinen, mitä lie. Mutta sun asenne on heti ei minnekään sovittuun voi päästä joten se siitä. Ajattelematta, miksi tää kaveri kysyy.

Edelleen...mulla ei ole sellaisia ystäviä, jotka eivät kestäisi sitä, että mulla on jotain muuta menoa jonkun toisen kanssa. Ihan voidaan sopia joku toinen ajankohta, jos jommalla kummalla on muuta menoa. Tai ylipäätään muuta tekemistä. Ei ole niin päivän päälle, milloin tavataan. Mulla on yksi yksinäisyyttään välillä valittava kaveri, mutta hänellä on kuitenkin muitakin kavereita. En ole hänen elämänsä ainoa ihminen. Ja hänellekin on ihan ok, jos mulla on muuta menoa. 

Olet siis niitä ihmisiä, joiden ei oikeastaan kannattaisi osallistua tälläisiin yleisluontoisiin keskusteluihin, kun et osaa ottaa kantaa miltään muulta kantilta kuin juuri siltä, miten juuri sinun elämässäsi juuri tällä hetkellä asiat ovat.

Tilanteesi on aivan erilainen kuin aplla - miksi siis otat siihen kantaa aivan kuin se olisi sama?

Mutta ihan vaan täkynä: niin jos tuo yksinäisyyttä valittava pyytäisi satunnaisesti päästä mukaan, et edes harkitse, koska sinähän olet jo hänen tilanteensa omista lähtökohdistasi määritellyt (on sillä muitakin, menköön niiden kanssa)?

Taidat vähän olla heitä, joilla on toisten puolesta asiat ajateltu, mitäs asianosaisia kuuntelemaan.

Mä otan kantaa sen vuoksi, että mä ymmärrän oikein hyvin, mitä ketjun aloittaja tarkoittaa. Minustakin olisi varsin epämiellyttävää, jos joku ystäväni tai kaverini alkaisi tuppautua seuraan, johon häntä ei ole kutsuttu. Ymmärrän, että tuollainen aiheuttaa ap:lle vain kiusallisen tilanteen. Todennäköisesti ap tuntee myös kaveriporukkansa sen verran hyvin, ettei ko porukassa ole ollut tapana raahata mukaan muita kavereita, puolisoita, lapsia jne ellei ole erikseen sovittu, että näin voi tehdä. Vähintään hänen pitäisi ensin kysyä muilta, onko ok ottaa muille tuntematon ihminen mukaan.

Minusta ihme herkkistelyä tällainen. Epämukava olo, kiusallinen tilanne, ei ole ollut tapana. So, jos toinen selvästi tarttee seuraa, kyllä mulla voi vähän epämukava olo yhtenä iltana sen eteen olla. Ei ees hetkauta.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: Älä järjestä illanviettoja porukoille jos et tahdo että sinne tullaan! ELäkä mainosta sitä ihmisille joita et halua tulla. (Tieto niistä usein tulee ilmi joka tapauksessa eli häijyytesi käy kaikille selväksi)

Uskomatonta. Jos joku taukki kysyy että "mitä oot tekemässä perjantai-iltana?" niin haluatko että valehdellaan? 

Ja jos järjestää jonkun kanssa illanviettoa, niin ei se tarkoita, että KAIKKI on kutsuttu. 

Miksi aina kaikki pitäisi kutsua? MIKSI

Mun mielestä olisi aika kurjaa, jos en voisi koskaan kertoa - en edes kysyttäessä - ystävilleni mistään suunnitelmistani ellei ystäväni olisi osa kyseistä suunnitelmaa. 

AP sanoi näin:

"Minulla on eräs tällainen kaveri, joka satunnaisesti yrittää tuppautua mukaan, jos olen sopinut illanvietosta joidenkin muiden kanssa. Tämä on todella kiusallista. --

Älkää siis yrittäkö tunkea mukaan edes vihjailujen tasolla, jos ei teille sitä erikseen ehdoteta. Se asettaa toisen ihmisen todella epäkiitolliseen tilanteeseen."

Tästä on aika pitkä matka siihen, että ei koskaan voi kertoa.

Minusta jos kaveri satunnaisesti alkaa varovaisesti kertoo, että tahtoisi mukaan menoihin, joista kerrot, olisiko hyvän kaverin teko miettiä, miksi? Miettiä, että onko kaveri ehkä yksinäinen ja vielä radikaalimpaa, miettiä, olisiko sittenkin joskus mahdollista, että kaveri pääsisi mukaan?

Olisiko oikeasti sun ja ystäviesi elo niin kurjaa, jos näin joskus kävisi?

Mutta mistä mä voisin etukäteen tietää, onko tämä kerta nyt sellainen, jolloin ystäväni haluaa mukaan, vai sellainen, jolloin ei halua mukaan? Mun ystäväni ovat kaikki sellaisia, että jos mulla on jotain muuta menoa, niin heille se on ihan ok ja sovitaan sitten joku toinen kerta. Vaikka seuraavaksi päiväksi, jos ystävälleni on tärkeää päästä viettämään aikaansa mun kanssani mahdollisimman pian.  Ja he sitten - jos haluavat juuri sille ajankohdalle, kun mulla on muuta menoa,  jotain - kysyvät jotain toista ystäväänsä tai kaveriaan mukaan. Näin mä toimin itsekin. Harva tapahtuma on sellainen "once in a lifetime", että pitäisi juuri silloin päästä ja juuri sinne. Tai jos onkin, niin voi mennä yksinkin. Mä olen käynyt keikoilla yksin, kun ei sattunut just silloin olemaan ketään, jonka kanssa mennä. 

Olen eri, mutta osaatko sä yleensä lukea? Tossahan sanotaan selvästi, että satunnaisesti vihjailee. Siis useampaan kertaan sulta kaveri kysyy, kun sanot, että sulla on sitä ja sitä menoa, että mahtuisinkohan mukaan. Niin etkö sä siitä mitennkään voi tietää, että se haluaisi joskus hohonkin menoon mukaan?

Siis ehkä tahtoisi tehdä just niitä asioita mitä te teette niiden muiden kanssa, ehkä on yksinäinen, mitä lie. Mutta sun asenne on heti ei minnekään sovittuun voi päästä joten se siitä. Ajattelematta, miksi tää kaveri kysyy.

Edelleen...mulla ei ole sellaisia ystäviä, jotka eivät kestäisi sitä, että mulla on jotain muuta menoa jonkun toisen kanssa. Ihan voidaan sopia joku toinen ajankohta, jos jommalla kummalla on muuta menoa. Tai ylipäätään muuta tekemistä. Ei ole niin päivän päälle, milloin tavataan. Mulla on yksi yksinäisyyttään välillä valittava kaveri, mutta hänellä on kuitenkin muitakin kavereita. En ole hänen elämänsä ainoa ihminen. Ja hänellekin on ihan ok, jos mulla on muuta menoa. 

Olet siis niitä ihmisiä, joiden ei oikeastaan kannattaisi osallistua tälläisiin yleisluontoisiin keskusteluihin, kun et osaa ottaa kantaa miltään muulta kantilta kuin juuri siltä, miten juuri sinun elämässäsi juuri tällä hetkellä asiat ovat.

Tilanteesi on aivan erilainen kuin aplla - miksi siis otat siihen kantaa aivan kuin se olisi sama?

Mutta ihan vaan täkynä: niin jos tuo yksinäisyyttä valittava pyytäisi satunnaisesti päästä mukaan, et edes harkitse, koska sinähän olet jo hänen tilanteensa omista lähtökohdistasi määritellyt (on sillä muitakin, menköön niiden kanssa)?

Taidat vähän olla heitä, joilla on toisten puolesta asiat ajateltu, mitäs asianosaisia kuuntelemaan.

Mä otan kantaa sen vuoksi, että mä ymmärrän oikein hyvin, mitä ketjun aloittaja tarkoittaa. Minustakin olisi varsin epämiellyttävää, jos joku ystäväni tai kaverini alkaisi tuppautua seuraan, johon häntä ei ole kutsuttu. Ymmärrän, että tuollainen aiheuttaa ap:lle vain kiusallisen tilanteen. Todennäköisesti ap tuntee myös kaveriporukkansa sen verran hyvin, ettei ko porukassa ole ollut tapana raahata mukaan muita kavereita, puolisoita, lapsia jne ellei ole erikseen sovittu, että näin voi tehdä. Vähintään hänen pitäisi ensin kysyä muilta, onko ok ottaa muille tuntematon ihminen mukaan.

Minusta ihme herkkistelyä tällainen. Epämukava olo, kiusallinen tilanne, ei ole ollut tapana. So, jos toinen selvästi tarttee seuraa, kyllä mulla voi vähän epämukava olo yhtenä iltana sen eteen olla. Ei ees hetkauta.

Niin, sulla on ihan ok olla epämukava olo, jos ylimääräinen tyyppi tulee mukaan. Entäs ne porukan muut? Niilläkin saattaa sitten olla epämukava olo. Niille ei anneta edes mahdollisuutta jättäytyä pois illanistujaisista, jos ei kerrota, että mukaan on tulossa muitakin. Tai mahdollisuutta ottaa sitten omiakin kavereitaan mukaan. Jos on jotkut illanistujaiset etkä saa lapsenvahtia, todennäköisesti kysyt muulta porukalta, onko heille ok, että otat lapsesi mukaan. Vai otatko vaan lapsesi mukaan kysymättä lainkaan muiden mielipidettä asiaan? 

Seuraavan kerran kun ystävä pyytää mökilleen pyydänkin kymmenisen ystävääni myös mukaan ettei olla Suomijuntteja. Tyhjät kädet heiluen toki mökille ja kutsun esittänyt ystäväni vain ilahtuu kun saa paljon uusia ystäviä viikonlopun aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs sama toisinpäin;

Itselläni on yksi hyvä ystävä jonka kanssa meillä on paljon yhteisiä reissuja.

Jos lähdemme reissuun kaksin tai aviomiestemne kanssa, ei mene montaakaan päivää suunnittelun jälkeen kun ystäväni soittaa ja sanoo että kutsuin myös Ritvan mukaan, eihän haittaa?

Sanon aina että ei, mukavaa kun on paljon porukkaa.

Mutta kun ystäväni sopii Ritvan (tai hänen perheensä) kanssa menoja kaksin, ei minua koskaan pyydetä mukaan. Ei ikinä.

Jatkossa Ritva ei enää tule meidän reissuille. Mites tämä sanotaan asiallisesti kun kaveri kysyy?

Tilanne on selkeä, mutta vaikea käsitellä asiallisesti. Ystäväsi viihtyy Ritvan (ja perheensä) seurassa reissuilla enemmän kuin sinun. 

Se ei välttämättä tarkoita, että hän kokisi Ritvan paremmaksi tai läheisemmäksi ystäväksi, mutta hänen mielestään ehkä Ritva on menoissa rentoa, helppoa ja hauskaa seuraa. Hoitaa näppärästi juttuja ja/tai saa nauramaan hulluna, jne. 

Ihannetilanne olisi, että voisitte suoraan jutella tästä, mutta se voi olla ihanne, ei todellisuutta, riippuu teidän väleistä.

Mutta siis: Ritva voi olla reissuhyvä kun sä olet elämänhyvä:-)

Voi ollakin noin. Mutta kuinka torppaan jatkossa Ritvan mukaan tulon?

Olen aina vaistonnut ettei tämä Ritva erityisemmin minusta pidä, mutta olen sietänyt häntä kuitenkin.

Miten sanon asiallisesti välejä rikkomatta seuraavalla kerralla kun kaverini soittaa ja kertoo kutsuneensa Ritvankin matkallemme mukaan että nyt ei sovi?

Muistutan vielä että koskaan 20v kestäneen ystävyytemme aikana minua ei ole kutsuttu Ritvan ja Ystävättäreni matkalle mukaan. Mutta viimeisen 4 vuoden aikana kaikille matkoillemne mitä yhdessä sovimme ystäväni pyytää jälkikäteen aina myös Ritvan. Ihan aina.

Ritva ei kyllä aina tule, luojan kiitos.

Mutta hieman koen epätasa-arvoa tässä että minua ei koskaan pyydetä heidän matkaseurakseen.

Et torppaa, annat olla ja veden virrata. Hyväksyt että näillä reissuilla se Ritva on messissä tai nostat kissan pöydälle, että ois kiva joskus mennä kaksin kun et oikein Rideä tunne, ens kerral sit taas porukalla.

Kai niillä reissuilla hauskaa on silti kun toistuvasti menet? Jos ei, niin mikset etsi muuta matkaseuraa?

On hauskaa aina, varsinkin silloin kun Ritva ei ole mukana. Ja ilmoittauduin mukaan aina siksi, kun ystäväni pyytää aina minua ja miestäni ensin. Olettamuksena on siis se, että lähdemme nelistään, ja majapaikkakin varataan sen mukaan.

Myöhemmin ystäväni soittaa varanneensa samasta tai viereisestä hotellista myös Ritvalle ja hänen miehelleen makuupaikat. Ja eihän se varmaan haittaa?

Ei täältä taida tulla asiallista neuvoa miten tuollainen torpataan, ehkä kieltäydyn kokonaan jatkossa Ystävättäreni matkaehdotuksista. On muutenkin sellaista ryyppäämästä ne reissut ettei enää oikein innosta sellainen touhu enää näin aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs sama toisinpäin;

Itselläni on yksi hyvä ystävä jonka kanssa meillä on paljon yhteisiä reissuja.

Jos lähdemme reissuun kaksin tai aviomiestemne kanssa, ei mene montaakaan päivää suunnittelun jälkeen kun ystäväni soittaa ja sanoo että kutsuin myös Ritvan mukaan, eihän haittaa?

Sanon aina että ei, mukavaa kun on paljon porukkaa.

Mutta kun ystäväni sopii Ritvan (tai hänen perheensä) kanssa menoja kaksin, ei minua koskaan pyydetä mukaan. Ei ikinä.

Jatkossa Ritva ei enää tule meidän reissuille. Mites tämä sanotaan asiallisesti kun kaveri kysyy?

Tilanne on selkeä, mutta vaikea käsitellä asiallisesti. Ystäväsi viihtyy Ritvan (ja perheensä) seurassa reissuilla enemmän kuin sinun. 

Se ei välttämättä tarkoita, että hän kokisi Ritvan paremmaksi tai läheisemmäksi ystäväksi, mutta hänen mielestään ehkä Ritva on menoissa rentoa, helppoa ja hauskaa seuraa. Hoitaa näppärästi juttuja ja/tai saa nauramaan hulluna, jne. 

Ihannetilanne olisi, että voisitte suoraan jutella tästä, mutta se voi olla ihanne, ei todellisuutta, riippuu teidän väleistä.

Mutta siis: Ritva voi olla reissuhyvä kun sä olet elämänhyvä:-)

Voi ollakin noin. Mutta kuinka torppaan jatkossa Ritvan mukaan tulon?

Olen aina vaistonnut ettei tämä Ritva erityisemmin minusta pidä, mutta olen sietänyt häntä kuitenkin.

Miten sanon asiallisesti välejä rikkomatta seuraavalla kerralla kun kaverini soittaa ja kertoo kutsuneensa Ritvankin matkallemme mukaan että nyt ei sovi?

Muistutan vielä että koskaan 20v kestäneen ystävyytemme aikana minua ei ole kutsuttu Ritvan ja Ystävättäreni matkalle mukaan. Mutta viimeisen 4 vuoden aikana kaikille matkoillemne mitä yhdessä sovimme ystäväni pyytää jälkikäteen aina myös Ritvan. Ihan aina.

Ritva ei kyllä aina tule, luojan kiitos.

Mutta hieman koen epätasa-arvoa tässä että minua ei koskaan pyydetä heidän matkaseurakseen.

Et torppaa, annat olla ja veden virrata. Hyväksyt että näillä reissuilla se Ritva on messissä tai nostat kissan pöydälle, että ois kiva joskus mennä kaksin kun et oikein Rideä tunne, ens kerral sit taas porukalla.

Kai niillä reissuilla hauskaa on silti kun toistuvasti menet? Jos ei, niin mikset etsi muuta matkaseuraa?

On hauskaa aina, varsinkin silloin kun Ritva ei ole mukana. Ja ilmoittauduin mukaan aina siksi, kun ystäväni pyytää aina minua ja miestäni ensin. Olettamuksena on siis se, että lähdemme nelistään, ja majapaikkakin varataan sen mukaan.

Myöhemmin ystäväni soittaa varanneensa samasta tai viereisestä hotellista myös Ritvalle ja hänen miehelleen makuupaikat. Ja eihän se varmaan haittaa?

Ei täältä taida tulla asiallista neuvoa miten tuollainen torpataan, ehkä kieltäydyn kokonaan jatkossa Ystävättäreni matkaehdotuksista. On muutenkin sellaista ryyppäämästä ne reissut ettei enää oikein innosta sellainen touhu enää näin aikuisena.

No siis, jos torppaamista kaipaat juuri tuolla termillä ja sen töykeillä konnotaatioilla, eikä ehdotukseni rauhallisesta rehellisestä keskustelusta persoonallesi sovi, niin asia on helppo. Sanot että vihaat sitä helvetin Ritvaa ja se on aika varmasti siinä, kun olet ilmeisesti vuositolkulla tietoa katkerana hillonnut. Se on harvojen mielestä kovin cool.

Täytyy kyllä sanoa, että itselleni ei tulisi mieleenkään tuppautua mukaan jonnekin minne minua ei ole kutsuttu. Ehkä olen jotenkin omituinen, mutta lähden siitä oletuksesta, että jos minua ei ole kutsuttu, niin minun ei myöskään haluta tulevan mukaan.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: Älä järjestä illanviettoja porukoille jos et tahdo että sinne tullaan! ELäkä mainosta sitä ihmisille joita et halua tulla. (Tieto niistä usein tulee ilmi joka tapauksessa eli häijyytesi käy kaikille selväksi)

Uskomatonta. Jos joku taukki kysyy että "mitä oot tekemässä perjantai-iltana?" niin haluatko että valehdellaan? 

Ja jos järjestää jonkun kanssa illanviettoa, niin ei se tarkoita, että KAIKKI on kutsuttu. 

Miksi aina kaikki pitäisi kutsua? MIKSI

Mun mielestä olisi aika kurjaa, jos en voisi koskaan kertoa - en edes kysyttäessä - ystävilleni mistään suunnitelmistani ellei ystäväni olisi osa kyseistä suunnitelmaa. 

AP sanoi näin:

"Minulla on eräs tällainen kaveri, joka satunnaisesti yrittää tuppautua mukaan, jos olen sopinut illanvietosta joidenkin muiden kanssa. Tämä on todella kiusallista. --

Älkää siis yrittäkö tunkea mukaan edes vihjailujen tasolla, jos ei teille sitä erikseen ehdoteta. Se asettaa toisen ihmisen todella epäkiitolliseen tilanteeseen."

Tästä on aika pitkä matka siihen, että ei koskaan voi kertoa.

Minusta jos kaveri satunnaisesti alkaa varovaisesti kertoo, että tahtoisi mukaan menoihin, joista kerrot, olisiko hyvän kaverin teko miettiä, miksi? Miettiä, että onko kaveri ehkä yksinäinen ja vielä radikaalimpaa, miettiä, olisiko sittenkin joskus mahdollista, että kaveri pääsisi mukaan?

Olisiko oikeasti sun ja ystäviesi elo niin kurjaa, jos näin joskus kävisi?

Mutta mistä mä voisin etukäteen tietää, onko tämä kerta nyt sellainen, jolloin ystäväni haluaa mukaan, vai sellainen, jolloin ei halua mukaan? Mun ystäväni ovat kaikki sellaisia, että jos mulla on jotain muuta menoa, niin heille se on ihan ok ja sovitaan sitten joku toinen kerta. Vaikka seuraavaksi päiväksi, jos ystävälleni on tärkeää päästä viettämään aikaansa mun kanssani mahdollisimman pian.  Ja he sitten - jos haluavat juuri sille ajankohdalle, kun mulla on muuta menoa,  jotain - kysyvät jotain toista ystäväänsä tai kaveriaan mukaan. Näin mä toimin itsekin. Harva tapahtuma on sellainen "once in a lifetime", että pitäisi juuri silloin päästä ja juuri sinne. Tai jos onkin, niin voi mennä yksinkin. Mä olen käynyt keikoilla yksin, kun ei sattunut just silloin olemaan ketään, jonka kanssa mennä. 

Olen eri, mutta osaatko sä yleensä lukea? Tossahan sanotaan selvästi, että satunnaisesti vihjailee. Siis useampaan kertaan sulta kaveri kysyy, kun sanot, että sulla on sitä ja sitä menoa, että mahtuisinkohan mukaan. Niin etkö sä siitä mitennkään voi tietää, että se haluaisi joskus hohonkin menoon mukaan?

Siis ehkä tahtoisi tehdä just niitä asioita mitä te teette niiden muiden kanssa, ehkä on yksinäinen, mitä lie. Mutta sun asenne on heti ei minnekään sovittuun voi päästä joten se siitä. Ajattelematta, miksi tää kaveri kysyy.

Edelleen...mulla ei ole sellaisia ystäviä, jotka eivät kestäisi sitä, että mulla on jotain muuta menoa jonkun toisen kanssa. Ihan voidaan sopia joku toinen ajankohta, jos jommalla kummalla on muuta menoa. Tai ylipäätään muuta tekemistä. Ei ole niin päivän päälle, milloin tavataan. Mulla on yksi yksinäisyyttään välillä valittava kaveri, mutta hänellä on kuitenkin muitakin kavereita. En ole hänen elämänsä ainoa ihminen. Ja hänellekin on ihan ok, jos mulla on muuta menoa. 

Olet siis niitä ihmisiä, joiden ei oikeastaan kannattaisi osallistua tälläisiin yleisluontoisiin keskusteluihin, kun et osaa ottaa kantaa miltään muulta kantilta kuin juuri siltä, miten juuri sinun elämässäsi juuri tällä hetkellä asiat ovat.

Tilanteesi on aivan erilainen kuin aplla - miksi siis otat siihen kantaa aivan kuin se olisi sama?

Mutta ihan vaan täkynä: niin jos tuo yksinäisyyttä valittava pyytäisi satunnaisesti päästä mukaan, et edes harkitse, koska sinähän olet jo hänen tilanteensa omista lähtökohdistasi määritellyt (on sillä muitakin, menköön niiden kanssa)?

Taidat vähän olla heitä, joilla on toisten puolesta asiat ajateltu, mitäs asianosaisia kuuntelemaan.

Mä otan kantaa sen vuoksi, että mä ymmärrän oikein hyvin, mitä ketjun aloittaja tarkoittaa. Minustakin olisi varsin epämiellyttävää, jos joku ystäväni tai kaverini alkaisi tuppautua seuraan, johon häntä ei ole kutsuttu. Ymmärrän, että tuollainen aiheuttaa ap:lle vain kiusallisen tilanteen. Todennäköisesti ap tuntee myös kaveriporukkansa sen verran hyvin, ettei ko porukassa ole ollut tapana raahata mukaan muita kavereita, puolisoita, lapsia jne ellei ole erikseen sovittu, että näin voi tehdä. Vähintään hänen pitäisi ensin kysyä muilta, onko ok ottaa muille tuntematon ihminen mukaan.

Mä taas miettisin, miksi joku ystäväni alkaa pyydellä mukaan. Onko hän yksinäinen, ehkä. En edes käyttäisi sanoja tuppautua tai jotain muuta rumaa, en ajattelisi, että onpas nyt kiusallista, vaan alkaisin miettiä, minne voisin hänet kutsua.

En kyllä käyttäisi edes tuommoista rumaa kieltä, tuppautua, raahata mukana. Tuntematonhan ihminen ei ole muillekaan, hän on minun ystäväni.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: Älä järjestä illanviettoja porukoille jos et tahdo että sinne tullaan! ELäkä mainosta sitä ihmisille joita et halua tulla. (Tieto niistä usein tulee ilmi joka tapauksessa eli häijyytesi käy kaikille selväksi)

Uskomatonta. Jos joku taukki kysyy että "mitä oot tekemässä perjantai-iltana?" niin haluatko että valehdellaan? 

Ja jos järjestää jonkun kanssa illanviettoa, niin ei se tarkoita, että KAIKKI on kutsuttu. 

Miksi aina kaikki pitäisi kutsua? MIKSI

Mun mielestä olisi aika kurjaa, jos en voisi koskaan kertoa - en edes kysyttäessä - ystävilleni mistään suunnitelmistani ellei ystäväni olisi osa kyseistä suunnitelmaa. 

AP sanoi näin:

"Minulla on eräs tällainen kaveri, joka satunnaisesti yrittää tuppautua mukaan, jos olen sopinut illanvietosta joidenkin muiden kanssa. Tämä on todella kiusallista. --

Älkää siis yrittäkö tunkea mukaan edes vihjailujen tasolla, jos ei teille sitä erikseen ehdoteta. Se asettaa toisen ihmisen todella epäkiitolliseen tilanteeseen."

Tästä on aika pitkä matka siihen, että ei koskaan voi kertoa.

Minusta jos kaveri satunnaisesti alkaa varovaisesti kertoo, että tahtoisi mukaan menoihin, joista kerrot, olisiko hyvän kaverin teko miettiä, miksi? Miettiä, että onko kaveri ehkä yksinäinen ja vielä radikaalimpaa, miettiä, olisiko sittenkin joskus mahdollista, että kaveri pääsisi mukaan?

Olisiko oikeasti sun ja ystäviesi elo niin kurjaa, jos näin joskus kävisi?

Mutta mistä mä voisin etukäteen tietää, onko tämä kerta nyt sellainen, jolloin ystäväni haluaa mukaan, vai sellainen, jolloin ei halua mukaan? Mun ystäväni ovat kaikki sellaisia, että jos mulla on jotain muuta menoa, niin heille se on ihan ok ja sovitaan sitten joku toinen kerta. Vaikka seuraavaksi päiväksi, jos ystävälleni on tärkeää päästä viettämään aikaansa mun kanssani mahdollisimman pian.  Ja he sitten - jos haluavat juuri sille ajankohdalle, kun mulla on muuta menoa,  jotain - kysyvät jotain toista ystäväänsä tai kaveriaan mukaan. Näin mä toimin itsekin. Harva tapahtuma on sellainen "once in a lifetime", että pitäisi juuri silloin päästä ja juuri sinne. Tai jos onkin, niin voi mennä yksinkin. Mä olen käynyt keikoilla yksin, kun ei sattunut just silloin olemaan ketään, jonka kanssa mennä. 

Olen eri, mutta osaatko sä yleensä lukea? Tossahan sanotaan selvästi, että satunnaisesti vihjailee. Siis useampaan kertaan sulta kaveri kysyy, kun sanot, että sulla on sitä ja sitä menoa, että mahtuisinkohan mukaan. Niin etkö sä siitä mitennkään voi tietää, että se haluaisi joskus hohonkin menoon mukaan?

Siis ehkä tahtoisi tehdä just niitä asioita mitä te teette niiden muiden kanssa, ehkä on yksinäinen, mitä lie. Mutta sun asenne on heti ei minnekään sovittuun voi päästä joten se siitä. Ajattelematta, miksi tää kaveri kysyy.

Edelleen...mulla ei ole sellaisia ystäviä, jotka eivät kestäisi sitä, että mulla on jotain muuta menoa jonkun toisen kanssa. Ihan voidaan sopia joku toinen ajankohta, jos jommalla kummalla on muuta menoa. Tai ylipäätään muuta tekemistä. Ei ole niin päivän päälle, milloin tavataan. Mulla on yksi yksinäisyyttään välillä valittava kaveri, mutta hänellä on kuitenkin muitakin kavereita. En ole hänen elämänsä ainoa ihminen. Ja hänellekin on ihan ok, jos mulla on muuta menoa. 

Olet siis niitä ihmisiä, joiden ei oikeastaan kannattaisi osallistua tälläisiin yleisluontoisiin keskusteluihin, kun et osaa ottaa kantaa miltään muulta kantilta kuin juuri siltä, miten juuri sinun elämässäsi juuri tällä hetkellä asiat ovat.

Tilanteesi on aivan erilainen kuin aplla - miksi siis otat siihen kantaa aivan kuin se olisi sama?

Mutta ihan vaan täkynä: niin jos tuo yksinäisyyttä valittava pyytäisi satunnaisesti päästä mukaan, et edes harkitse, koska sinähän olet jo hänen tilanteensa omista lähtökohdistasi määritellyt (on sillä muitakin, menköön niiden kanssa)?

Taidat vähän olla heitä, joilla on toisten puolesta asiat ajateltu, mitäs asianosaisia kuuntelemaan.

Mä otan kantaa sen vuoksi, että mä ymmärrän oikein hyvin, mitä ketjun aloittaja tarkoittaa. Minustakin olisi varsin epämiellyttävää, jos joku ystäväni tai kaverini alkaisi tuppautua seuraan, johon häntä ei ole kutsuttu. Ymmärrän, että tuollainen aiheuttaa ap:lle vain kiusallisen tilanteen. Todennäköisesti ap tuntee myös kaveriporukkansa sen verran hyvin, ettei ko porukassa ole ollut tapana raahata mukaan muita kavereita, puolisoita, lapsia jne ellei ole erikseen sovittu, että näin voi tehdä. Vähintään hänen pitäisi ensin kysyä muilta, onko ok ottaa muille tuntematon ihminen mukaan.

Minusta ihme herkkistelyä tällainen. Epämukava olo, kiusallinen tilanne, ei ole ollut tapana. So, jos toinen selvästi tarttee seuraa, kyllä mulla voi vähän epämukava olo yhtenä iltana sen eteen olla. Ei ees hetkauta.

Niin, sulla on ihan ok olla epämukava olo, jos ylimääräinen tyyppi tulee mukaan. Entäs ne porukan muut? Niilläkin saattaa sitten olla epämukava olo. Niille ei anneta edes mahdollisuutta jättäytyä pois illanistujaisista, jos ei kerrota, että mukaan on tulossa muitakin. Tai mahdollisuutta ottaa sitten omiakin kavereitaan mukaan. Jos on jotkut illanistujaiset etkä saa lapsenvahtia, todennäköisesti kysyt muulta porukalta, onko heille ok, että otat lapsesi mukaan. Vai otatko vaan lapsesi mukaan kysymättä lainkaan muiden mielipidettä asiaan? 

Itsestäsi/apstahan sinä tuossa puhuit, et muista.

Ja lisähypoteeseihin, ainahan voi kysyä. Jos joku nyt suurta epämukavuutta näin normaaleista jutuista kokee niin hitusen huolissani olisin mutta vaikea uskoa että tästä mitään jälkipyykkiä aikaiseksi saataisiin. Mun kaveriporukassa ajatellaan toisista hyvää ja jos toisin jonkun tyypin vähän randomisti, ne luottaisivat, että mulla on syy ja tekisin heille saman. Ei me jotain epämukavuusdraamoja tällaisista tavata kokkailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs sama toisinpäin;

Itselläni on yksi hyvä ystävä jonka kanssa meillä on paljon yhteisiä reissuja.

Jos lähdemme reissuun kaksin tai aviomiestemne kanssa, ei mene montaakaan päivää suunnittelun jälkeen kun ystäväni soittaa ja sanoo että kutsuin myös Ritvan mukaan, eihän haittaa?

Sanon aina että ei, mukavaa kun on paljon porukkaa.

Mutta kun ystäväni sopii Ritvan (tai hänen perheensä) kanssa menoja kaksin, ei minua koskaan pyydetä mukaan. Ei ikinä.

Jatkossa Ritva ei enää tule meidän reissuille. Mites tämä sanotaan asiallisesti kun kaveri kysyy?

Tilanne on selkeä, mutta vaikea käsitellä asiallisesti. Ystäväsi viihtyy Ritvan (ja perheensä) seurassa reissuilla enemmän kuin sinun. 

Se ei välttämättä tarkoita, että hän kokisi Ritvan paremmaksi tai läheisemmäksi ystäväksi, mutta hänen mielestään ehkä Ritva on menoissa rentoa, helppoa ja hauskaa seuraa. Hoitaa näppärästi juttuja ja/tai saa nauramaan hulluna, jne. 

Ihannetilanne olisi, että voisitte suoraan jutella tästä, mutta se voi olla ihanne, ei todellisuutta, riippuu teidän väleistä.

Mutta siis: Ritva voi olla reissuhyvä kun sä olet elämänhyvä:-)

Voi ollakin noin. Mutta kuinka torppaan jatkossa Ritvan mukaan tulon?

Olen aina vaistonnut ettei tämä Ritva erityisemmin minusta pidä, mutta olen sietänyt häntä kuitenkin.

Miten sanon asiallisesti välejä rikkomatta seuraavalla kerralla kun kaverini soittaa ja kertoo kutsuneensa Ritvankin matkallemme mukaan että nyt ei sovi?

Muistutan vielä että koskaan 20v kestäneen ystävyytemme aikana minua ei ole kutsuttu Ritvan ja Ystävättäreni matkalle mukaan. Mutta viimeisen 4 vuoden aikana kaikille matkoillemne mitä yhdessä sovimme ystäväni pyytää jälkikäteen aina myös Ritvan. Ihan aina.

Ritva ei kyllä aina tule, luojan kiitos.

Mutta hieman koen epätasa-arvoa tässä että minua ei koskaan pyydetä heidän matkaseurakseen.

Et torppaa, annat olla ja veden virrata. Hyväksyt että näillä reissuilla se Ritva on messissä tai nostat kissan pöydälle, että ois kiva joskus mennä kaksin kun et oikein Rideä tunne, ens kerral sit taas porukalla.

Kai niillä reissuilla hauskaa on silti kun toistuvasti menet? Jos ei, niin mikset etsi muuta matkaseuraa?

On hauskaa aina, varsinkin silloin kun Ritva ei ole mukana. Ja ilmoittauduin mukaan aina siksi, kun ystäväni pyytää aina minua ja miestäni ensin. Olettamuksena on siis se, että lähdemme nelistään, ja majapaikkakin varataan sen mukaan.

Myöhemmin ystäväni soittaa varanneensa samasta tai viereisestä hotellista myös Ritvalle ja hänen miehelleen makuupaikat. Ja eihän se varmaan haittaa?

Ei täältä taida tulla asiallista neuvoa miten tuollainen torpataan, ehkä kieltäydyn kokonaan jatkossa Ystävättäreni matkaehdotuksista. On muutenkin sellaista ryyppäämästä ne reissut ettei enää oikein innosta sellainen touhu enää näin aikuisena.

No siis, jos torppaamista kaipaat juuri tuolla termillä ja sen töykeillä konnotaatioilla, eikä ehdotukseni rauhallisesta rehellisestä keskustelusta persoonallesi sovi, niin asia on helppo. Sanot että vihaat sitä helvetin Ritvaa ja se on aika varmasti siinä, kun olet ilmeisesti vuositolkulla tietoa katkerana hillonnut. Se on harvojen mielestä kovin cool.

Sulla on hyviä neuvoja. Niinkuin täällä usein on.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: Älä järjestä illanviettoja porukoille jos et tahdo että sinne tullaan! ELäkä mainosta sitä ihmisille joita et halua tulla. (Tieto niistä usein tulee ilmi joka tapauksessa eli häijyytesi käy kaikille selväksi)

Uskomatonta. Jos joku taukki kysyy että "mitä oot tekemässä perjantai-iltana?" niin haluatko että valehdellaan? 

Ja jos järjestää jonkun kanssa illanviettoa, niin ei se tarkoita, että KAIKKI on kutsuttu. 

Miksi aina kaikki pitäisi kutsua? MIKSI

Mun mielestä olisi aika kurjaa, jos en voisi koskaan kertoa - en edes kysyttäessä - ystävilleni mistään suunnitelmistani ellei ystäväni olisi osa kyseistä suunnitelmaa. 

AP sanoi näin:

"Minulla on eräs tällainen kaveri, joka satunnaisesti yrittää tuppautua mukaan, jos olen sopinut illanvietosta joidenkin muiden kanssa. Tämä on todella kiusallista. --

Älkää siis yrittäkö tunkea mukaan edes vihjailujen tasolla, jos ei teille sitä erikseen ehdoteta. Se asettaa toisen ihmisen todella epäkiitolliseen tilanteeseen."

Tästä on aika pitkä matka siihen, että ei koskaan voi kertoa.

Minusta jos kaveri satunnaisesti alkaa varovaisesti kertoo, että tahtoisi mukaan menoihin, joista kerrot, olisiko hyvän kaverin teko miettiä, miksi? Miettiä, että onko kaveri ehkä yksinäinen ja vielä radikaalimpaa, miettiä, olisiko sittenkin joskus mahdollista, että kaveri pääsisi mukaan?

Olisiko oikeasti sun ja ystäviesi elo niin kurjaa, jos näin joskus kävisi?

Mutta mistä mä voisin etukäteen tietää, onko tämä kerta nyt sellainen, jolloin ystäväni haluaa mukaan, vai sellainen, jolloin ei halua mukaan? Mun ystäväni ovat kaikki sellaisia, että jos mulla on jotain muuta menoa, niin heille se on ihan ok ja sovitaan sitten joku toinen kerta. Vaikka seuraavaksi päiväksi, jos ystävälleni on tärkeää päästä viettämään aikaansa mun kanssani mahdollisimman pian.  Ja he sitten - jos haluavat juuri sille ajankohdalle, kun mulla on muuta menoa,  jotain - kysyvät jotain toista ystäväänsä tai kaveriaan mukaan. Näin mä toimin itsekin. Harva tapahtuma on sellainen "once in a lifetime", että pitäisi juuri silloin päästä ja juuri sinne. Tai jos onkin, niin voi mennä yksinkin. Mä olen käynyt keikoilla yksin, kun ei sattunut just silloin olemaan ketään, jonka kanssa mennä. 

Olen eri, mutta osaatko sä yleensä lukea? Tossahan sanotaan selvästi, että satunnaisesti vihjailee. Siis useampaan kertaan sulta kaveri kysyy, kun sanot, että sulla on sitä ja sitä menoa, että mahtuisinkohan mukaan. Niin etkö sä siitä mitennkään voi tietää, että se haluaisi joskus hohonkin menoon mukaan?

Siis ehkä tahtoisi tehdä just niitä asioita mitä te teette niiden muiden kanssa, ehkä on yksinäinen, mitä lie. Mutta sun asenne on heti ei minnekään sovittuun voi päästä joten se siitä. Ajattelematta, miksi tää kaveri kysyy.

Edelleen...mulla ei ole sellaisia ystäviä, jotka eivät kestäisi sitä, että mulla on jotain muuta menoa jonkun toisen kanssa. Ihan voidaan sopia joku toinen ajankohta, jos jommalla kummalla on muuta menoa. Tai ylipäätään muuta tekemistä. Ei ole niin päivän päälle, milloin tavataan. Mulla on yksi yksinäisyyttään välillä valittava kaveri, mutta hänellä on kuitenkin muitakin kavereita. En ole hänen elämänsä ainoa ihminen. Ja hänellekin on ihan ok, jos mulla on muuta menoa. 

Olet siis niitä ihmisiä, joiden ei oikeastaan kannattaisi osallistua tälläisiin yleisluontoisiin keskusteluihin, kun et osaa ottaa kantaa miltään muulta kantilta kuin juuri siltä, miten juuri sinun elämässäsi juuri tällä hetkellä asiat ovat.

Tilanteesi on aivan erilainen kuin aplla - miksi siis otat siihen kantaa aivan kuin se olisi sama?

Mutta ihan vaan täkynä: niin jos tuo yksinäisyyttä valittava pyytäisi satunnaisesti päästä mukaan, et edes harkitse, koska sinähän olet jo hänen tilanteensa omista lähtökohdistasi määritellyt (on sillä muitakin, menköön niiden kanssa)?

Taidat vähän olla heitä, joilla on toisten puolesta asiat ajateltu, mitäs asianosaisia kuuntelemaan.

Mä otan kantaa sen vuoksi, että mä ymmärrän oikein hyvin, mitä ketjun aloittaja tarkoittaa. Minustakin olisi varsin epämiellyttävää, jos joku ystäväni tai kaverini alkaisi tuppautua seuraan, johon häntä ei ole kutsuttu. Ymmärrän, että tuollainen aiheuttaa ap:lle vain kiusallisen tilanteen. Todennäköisesti ap tuntee myös kaveriporukkansa sen verran hyvin, ettei ko porukassa ole ollut tapana raahata mukaan muita kavereita, puolisoita, lapsia jne ellei ole erikseen sovittu, että näin voi tehdä. Vähintään hänen pitäisi ensin kysyä muilta, onko ok ottaa muille tuntematon ihminen mukaan.

Mä taas miettisin, miksi joku ystäväni alkaa pyydellä mukaan. Onko hän yksinäinen, ehkä. En edes käyttäisi sanoja tuppautua tai jotain muuta rumaa, en ajattelisi, että onpas nyt kiusallista, vaan alkaisin miettiä, minne voisin hänet kutsua.

En kyllä käyttäisi edes tuommoista rumaa kieltä, tuppautua, raahata mukana. Tuntematonhan ihminen ei ole muillekaan, hän on minun ystäväni.

Mä käytin sanaa tuppautua, koska sitä käytettiin tämän ketjun otsikossakin. Jos nyt oikeasti on kauhean huolissaan ystävästään, joka on yksinäinen, niin minkä ihmeen takia on niin vaikeaa kysyä muulta porukalta ensin, onko ok, että otetaan muitakin ihmisiä mukaan? Eikö tämä olisi yksinäisen kannalta pelkästään hyvä juttu, jos paikalla olisi paljon ihmisiä, joihin voisi tutustua? Joku porukasta saattaisi haluta ottaa vaikka puolisonsa mukaan ja silloinhan sekin olisi ihan ok, kun olisi sovittu, että mukaan voi pyytää muitakin, 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minulla on eräs tällainen kaveri, joka satunnaisesti yrittää tuppautua mukaan, jos olen sopinut illanvietosta joidenkin muiden kanssa. Tämä on todella kiusallista. --

Älkää siis yrittäkö tunkea mukaan edes vihjailujen tasolla, jos ei teille sitä erikseen ehdoteta. Se asettaa toisen ihmisen todella epäkiitolliseen tilanteeseen."

Ja tästä on päästy jo siihen, että aina tulee ventovierasta porukkaa ovista ja ikkunoista, ja täysin yllätyksenä. Eikä ikinä enää saa jutella kenenkään kanssa henkilökohtaisesti ilman serkun kultakalaa.

Vastaan nyt kuitenkin tuohon aloitukseen, että totta hitossa saa kysyä jos siltä tuntuu. Kuulet vaikka jonkun olevan menossa kivalta kuulostavaan tapahtumaan, niin totta kai voit kysyä sopiiko liittyä seuraan. Ihan siltikin vaikka olisivat pitämässä etkoja jonkun luona. Se on sitten vastaajan tehtävä miettiä voiko hän luvata muidenkin puolesta, kysyykö muilta vai sanooko suoraan valitettavasti ei. Jos hän haluaa kieltäytyä, mutta ei kehtaa, hänen on syytä opetella joko hyväksymään uudet tyypit mukaan, olemaan puhumatta menoistaan tai sanomaan ei.

Kun homman pointti on se, että ei, et voi kysyä (eli tuppautua) tai toki voi, mutta silloin on sosiaalisestilukutaidoton.

Ensinnäkin "joku". Kuka "joku"? Eli nyt voi jonkun puolitutun seuraan ängetä, kohta varmaan jo ventovieraankin?

Kuulet, että joku on menossa? Tämähän muuttuu vielä paremmaksi. Eli kuullaan kolmannelta henkilöltä että joku toinen on ehkä parhaan kaverinsa kanssa menossa jonnekin ja kantsii tuppautua, tai jonkun kolmannen kotiin? Minusta tuo on niin käsittämättömän outoa, sama kuin pyytäisi rahaa lainaksi vierailta.

Jos se ihminen olisi kaverisi hän olisi jo pyytänyt sinut. Voi kysyä onko joku menossa konserttiin jonne itse menee tai kysellä onko viikonloppusuunnitelmia tai kutsua ihmisiä kotiinsa mutta muita ei saa häiritä tai saattaa noloon tilanteeseen tai ahdistella.

Hyi hitto. Todella toivon, että yksikään kaverini ei pidä minua noin tympeänä, ettei voisi pyytää päästä seuraan. Se, etten ole huomannut jotakuta pyytää, ei missään tapauksessa tarkoita, ettei kyseessä olisi ystävä tai ettei saisi edes kysyä mahtuuko mukaan. Totta hitossa pitää kysyä, jos kerron meneväni johonkin mikä kiinnostaisi. Herranjestas sentään. Kai minäkin olen sitten jotenkin autisti tai jotain muuta hassua, kun en yhtään ymmärrä tuollaisia sosiaalisia pelejä.

Jos on Minna, Katja, Sari ja Karoliina, ei voi olla vain Minna, Katja ja Sari. Tai ei voi olla viidentenä Marikaa. Koska jos Marika tulee, pitää pyytää Tiinakin. Varmaan vielä jos ei Katja tule, ei tule Minnakaan. Ja Sari ei voi pyytää mihinkään pelkästään Minnaa, koska siitä loukkaantuvat sekä Minnalle läheisempi Katja että Sarin vanha ystävä Karoliina. Aaaargh.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: Älä järjestä illanviettoja porukoille jos et tahdo että sinne tullaan! ELäkä mainosta sitä ihmisille joita et halua tulla. (Tieto niistä usein tulee ilmi joka tapauksessa eli häijyytesi käy kaikille selväksi)

Uskomatonta. Jos joku taukki kysyy että "mitä oot tekemässä perjantai-iltana?" niin haluatko että valehdellaan? 

Ja jos järjestää jonkun kanssa illanviettoa, niin ei se tarkoita, että KAIKKI on kutsuttu. 

Miksi aina kaikki pitäisi kutsua? MIKSI

Mun mielestä olisi aika kurjaa, jos en voisi koskaan kertoa - en edes kysyttäessä - ystävilleni mistään suunnitelmistani ellei ystäväni olisi osa kyseistä suunnitelmaa. 

AP sanoi näin:

"Minulla on eräs tällainen kaveri, joka satunnaisesti yrittää tuppautua mukaan, jos olen sopinut illanvietosta joidenkin muiden kanssa. Tämä on todella kiusallista. --

Älkää siis yrittäkö tunkea mukaan edes vihjailujen tasolla, jos ei teille sitä erikseen ehdoteta. Se asettaa toisen ihmisen todella epäkiitolliseen tilanteeseen."

Tästä on aika pitkä matka siihen, että ei koskaan voi kertoa.

Minusta jos kaveri satunnaisesti alkaa varovaisesti kertoo, että tahtoisi mukaan menoihin, joista kerrot, olisiko hyvän kaverin teko miettiä, miksi? Miettiä, että onko kaveri ehkä yksinäinen ja vielä radikaalimpaa, miettiä, olisiko sittenkin joskus mahdollista, että kaveri pääsisi mukaan?

Olisiko oikeasti sun ja ystäviesi elo niin kurjaa, jos näin joskus kävisi?

Mutta mistä mä voisin etukäteen tietää, onko tämä kerta nyt sellainen, jolloin ystäväni haluaa mukaan, vai sellainen, jolloin ei halua mukaan? Mun ystäväni ovat kaikki sellaisia, että jos mulla on jotain muuta menoa, niin heille se on ihan ok ja sovitaan sitten joku toinen kerta. Vaikka seuraavaksi päiväksi, jos ystävälleni on tärkeää päästä viettämään aikaansa mun kanssani mahdollisimman pian.  Ja he sitten - jos haluavat juuri sille ajankohdalle, kun mulla on muuta menoa,  jotain - kysyvät jotain toista ystäväänsä tai kaveriaan mukaan. Näin mä toimin itsekin. Harva tapahtuma on sellainen "once in a lifetime", että pitäisi juuri silloin päästä ja juuri sinne. Tai jos onkin, niin voi mennä yksinkin. Mä olen käynyt keikoilla yksin, kun ei sattunut just silloin olemaan ketään, jonka kanssa mennä. 

Olen eri, mutta osaatko sä yleensä lukea? Tossahan sanotaan selvästi, että satunnaisesti vihjailee. Siis useampaan kertaan sulta kaveri kysyy, kun sanot, että sulla on sitä ja sitä menoa, että mahtuisinkohan mukaan. Niin etkö sä siitä mitennkään voi tietää, että se haluaisi joskus hohonkin menoon mukaan?

Siis ehkä tahtoisi tehdä just niitä asioita mitä te teette niiden muiden kanssa, ehkä on yksinäinen, mitä lie. Mutta sun asenne on heti ei minnekään sovittuun voi päästä joten se siitä. Ajattelematta, miksi tää kaveri kysyy.

Edelleen...mulla ei ole sellaisia ystäviä, jotka eivät kestäisi sitä, että mulla on jotain muuta menoa jonkun toisen kanssa. Ihan voidaan sopia joku toinen ajankohta, jos jommalla kummalla on muuta menoa. Tai ylipäätään muuta tekemistä. Ei ole niin päivän päälle, milloin tavataan. Mulla on yksi yksinäisyyttään välillä valittava kaveri, mutta hänellä on kuitenkin muitakin kavereita. En ole hänen elämänsä ainoa ihminen. Ja hänellekin on ihan ok, jos mulla on muuta menoa. 

Olet siis niitä ihmisiä, joiden ei oikeastaan kannattaisi osallistua tälläisiin yleisluontoisiin keskusteluihin, kun et osaa ottaa kantaa miltään muulta kantilta kuin juuri siltä, miten juuri sinun elämässäsi juuri tällä hetkellä asiat ovat.

Tilanteesi on aivan erilainen kuin aplla - miksi siis otat siihen kantaa aivan kuin se olisi sama?

Mutta ihan vaan täkynä: niin jos tuo yksinäisyyttä valittava pyytäisi satunnaisesti päästä mukaan, et edes harkitse, koska sinähän olet jo hänen tilanteensa omista lähtökohdistasi määritellyt (on sillä muitakin, menköön niiden kanssa)?

Taidat vähän olla heitä, joilla on toisten puolesta asiat ajateltu, mitäs asianosaisia kuuntelemaan.

Mä otan kantaa sen vuoksi, että mä ymmärrän oikein hyvin, mitä ketjun aloittaja tarkoittaa. Minustakin olisi varsin epämiellyttävää, jos joku ystäväni tai kaverini alkaisi tuppautua seuraan, johon häntä ei ole kutsuttu. Ymmärrän, että tuollainen aiheuttaa ap:lle vain kiusallisen tilanteen. Todennäköisesti ap tuntee myös kaveriporukkansa sen verran hyvin, ettei ko porukassa ole ollut tapana raahata mukaan muita kavereita, puolisoita, lapsia jne ellei ole erikseen sovittu, että näin voi tehdä. Vähintään hänen pitäisi ensin kysyä muilta, onko ok ottaa muille tuntematon ihminen mukaan.

Mä taas miettisin, miksi joku ystäväni alkaa pyydellä mukaan. Onko hän yksinäinen, ehkä. En edes käyttäisi sanoja tuppautua tai jotain muuta rumaa, en ajattelisi, että onpas nyt kiusallista, vaan alkaisin miettiä, minne voisin hänet kutsua.

En kyllä käyttäisi edes tuommoista rumaa kieltä, tuppautua, raahata mukana. Tuntematonhan ihminen ei ole muillekaan, hän on minun ystäväni.

Mä käytin sanaa tuppautua, koska sitä käytettiin tämän ketjun otsikossakin. Jos nyt oikeasti on kauhean huolissaan ystävästään, joka on yksinäinen, niin minkä ihmeen takia on niin vaikeaa kysyä muulta porukalta ensin, onko ok, että otetaan muitakin ihmisiä mukaan? Eikö tämä olisi yksinäisen kannalta pelkästään hyvä juttu, jos paikalla olisi paljon ihmisiä, joihin voisi tutustua? Joku porukasta saattaisi haluta ottaa vaikka puolisonsa mukaan ja silloinhan sekin olisi ihan ok, kun olisi sovittu, että mukaan voi pyytää muitakin, 

Tämähän ei mitenkään ollut ketjun aihe vaan että aplle ystävän ottaminen mukaan ei ole kivaa, johon porukka pohtii että käykö mielessä ollenkaan toinen osapuoli. Totta kai voi sanoa/kysyä muilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs sama toisinpäin;

Itselläni on yksi hyvä ystävä jonka kanssa meillä on paljon yhteisiä reissuja.

Jos lähdemme reissuun kaksin tai aviomiestemne kanssa, ei mene montaakaan päivää suunnittelun jälkeen kun ystäväni soittaa ja sanoo että kutsuin myös Ritvan mukaan, eihän haittaa?

Sanon aina että ei, mukavaa kun on paljon porukkaa.

Mutta kun ystäväni sopii Ritvan (tai hänen perheensä) kanssa menoja kaksin, ei minua koskaan pyydetä mukaan. Ei ikinä.

Jatkossa Ritva ei enää tule meidän reissuille. Mites tämä sanotaan asiallisesti kun kaveri kysyy?

Tilanne on selkeä, mutta vaikea käsitellä asiallisesti. Ystäväsi viihtyy Ritvan (ja perheensä) seurassa reissuilla enemmän kuin sinun. 

Se ei välttämättä tarkoita, että hän kokisi Ritvan paremmaksi tai läheisemmäksi ystäväksi, mutta hänen mielestään ehkä Ritva on menoissa rentoa, helppoa ja hauskaa seuraa. Hoitaa näppärästi juttuja ja/tai saa nauramaan hulluna, jne. 

Ihannetilanne olisi, että voisitte suoraan jutella tästä, mutta se voi olla ihanne, ei todellisuutta, riippuu teidän väleistä.

Mutta siis: Ritva voi olla reissuhyvä kun sä olet elämänhyvä:-)

Voi ollakin noin. Mutta kuinka torppaan jatkossa Ritvan mukaan tulon?

Olen aina vaistonnut ettei tämä Ritva erityisemmin minusta pidä, mutta olen sietänyt häntä kuitenkin.

Miten sanon asiallisesti välejä rikkomatta seuraavalla kerralla kun kaverini soittaa ja kertoo kutsuneensa Ritvankin matkallemme mukaan että nyt ei sovi?

Muistutan vielä että koskaan 20v kestäneen ystävyytemme aikana minua ei ole kutsuttu Ritvan ja Ystävättäreni matkalle mukaan. Mutta viimeisen 4 vuoden aikana kaikille matkoillemne mitä yhdessä sovimme ystäväni pyytää jälkikäteen aina myös Ritvan. Ihan aina.

Ritva ei kyllä aina tule, luojan kiitos.

Mutta hieman koen epätasa-arvoa tässä että minua ei koskaan pyydetä heidän matkaseurakseen.

Et torppaa, annat olla ja veden virrata. Hyväksyt että näillä reissuilla se Ritva on messissä tai nostat kissan pöydälle, että ois kiva joskus mennä kaksin kun et oikein Rideä tunne, ens kerral sit taas porukalla.

Kai niillä reissuilla hauskaa on silti kun toistuvasti menet? Jos ei, niin mikset etsi muuta matkaseuraa?

On hauskaa aina, varsinkin silloin kun Ritva ei ole mukana. Ja ilmoittauduin mukaan aina siksi, kun ystäväni pyytää aina minua ja miestäni ensin. Olettamuksena on siis se, että lähdemme nelistään, ja majapaikkakin varataan sen mukaan.

Myöhemmin ystäväni soittaa varanneensa samasta tai viereisestä hotellista myös Ritvalle ja hänen miehelleen makuupaikat. Ja eihän se varmaan haittaa?

Ei täältä taida tulla asiallista neuvoa miten tuollainen torpataan, ehkä kieltäydyn kokonaan jatkossa Ystävättäreni matkaehdotuksista. On muutenkin sellaista ryyppäämästä ne reissut ettei enää oikein innosta sellainen touhu enää näin aikuisena.

Taitaa olla siis siten kuten tuolla arveltiin, että Ritva miehineen on hauskempaa seuraa, kun ilmeisesti on liikkeellä samalla levellillä kuin kaverisi miehineen. Haluavat siis riehakkaan ryyppyreissun, jossa sinä olet mukana vähän arvostelevin katsein ja nyrein mielin. Tai näin voisi viimeisestä lauseestasi päätellä.

Mutta jos teillä on pitkä ystävyys niin onko suoraan puhuminen mahdoton ajatus? Kun Ystävätär ehdottaa matkaa (meneekö aina niin päin?) sano suoraan, että näin vanhemmiten alkanut vähän erilaiset riennot kiinnostaa. Senkin voi sanoa, että susta tuntuu, että voi olla, olette tässä Ritvan kanssa enemmän samoilla linjoilla, niin ehkä meette te nyt vaan yhdessä? Tehdään me sit myöhemmin jotain kahdestaan/neljästään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin missä hän ilmaisee halunsa tulla mukaan?

No ihan puhelimen välityksellä puhumalla tai vaikkapa whatsapp-viesteillessä. Noilla sitä nykyään pääsääntöjään kommunikoidaan.

Ap

No, mistä hän tietää menoistasi? Miksi kerrot, jos et halua mukaan? :D

No en tietty kerrokaan, ennen kuin vasta sitten, kun hän on itse ehdottanut minulle illan viettoa. Siinä vaiheessa totean, että olen sopinut muuta, mutta hän pyrkii saamaan itsensä mukaan iltamaan. Kyselee esim, että mihin baariin kenties menemme ja hän voisi sitten tulla sinne samaan paikkaan myös jne. Joskus kysyy ihan suoraan päästä porukkaan mukaan. Ei siis edes tunne muita tästä porukasta ja muutkaan ei raahaa sinne muita kavereitaan mukaan.

Ap

Tässä syy, kun aikuisena ei tahdo löytyä kellekään kavereita, kun kaikki eristetään ulkopuolelle. Pidetään itsellä semmost mukavaa rinkiä, että löytyy aina joku lovi.. Mutta missään tapauksessa uusia ihmisiä ei kannata toisilleen esitellä, koska se olisi pois omasta hätävarasta..

Ihmettelen, että kukaan halua olla ystäväsi.

Tätä usein harrastetaan ennen kuin keski-ikäisenä tulee ero ja sitten kutsut niiden tosiystävien pariskuntaillallisille alkaakin näivettyä, kun oot yhtäkkiä ns eri elämänvaiheessa ja siksi ulkopuolinen. Todistanut tämän muutaman kerran, myös ihmisiltä, jotka ovat ennen itse harrastaneet tällaista kuppikuntailua. Kyllä siinä itku pääsee monilta että mutta miksi minä kun oltiin tiivis porukka.

Tekee kaikille hyvää muistaa, että joskus kysyjänä voit olla sinä itse. Sen perusteella voi sit miettiä et oisko ystävän teko ottaa joskus messiinkin.

Joo mutta kun tässä ei ole kyse mistään noista asioista mistä kerroit vaan siitä että Ap:n kaverilla ja muilla vastaavilla ei ole sosiaalista silmää. Heidän suhteestaan en muuten tiedä.

Mulle on täysin mahdoton ajatus kuvitella että olisin Ap:n kuvailema kysyjä koska mulle ei tulisi mieleenkään kysyä jos minua ei älytä pyytää mukaan. Sen sijaan olen pariutuessanikin pitänyt huolta ystävyyssuhteistani ("kuppikunnista"). Olen myös kunnioittanut ystävieni ja tuttavieni ja myös omaa oikeuttani yksityisyyteen ja muuten, aina mennyt juttelemaan sille juhlien yksinäiselle.

t.eri

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: Älä järjestä illanviettoja porukoille jos et tahdo että sinne tullaan! ELäkä mainosta sitä ihmisille joita et halua tulla. (Tieto niistä usein tulee ilmi joka tapauksessa eli häijyytesi käy kaikille selväksi)

Uskomatonta. Jos joku taukki kysyy että "mitä oot tekemässä perjantai-iltana?" niin haluatko että valehdellaan? 

Ja jos järjestää jonkun kanssa illanviettoa, niin ei se tarkoita, että KAIKKI on kutsuttu. 

Miksi aina kaikki pitäisi kutsua? MIKSI

Mun mielestä olisi aika kurjaa, jos en voisi koskaan kertoa - en edes kysyttäessä - ystävilleni mistään suunnitelmistani ellei ystäväni olisi osa kyseistä suunnitelmaa. 

AP sanoi näin:

"Minulla on eräs tällainen kaveri, joka satunnaisesti yrittää tuppautua mukaan, jos olen sopinut illanvietosta joidenkin muiden kanssa. Tämä on todella kiusallista. --

Älkää siis yrittäkö tunkea mukaan edes vihjailujen tasolla, jos ei teille sitä erikseen ehdoteta. Se asettaa toisen ihmisen todella epäkiitolliseen tilanteeseen."

Tästä on aika pitkä matka siihen, että ei koskaan voi kertoa.

Minusta jos kaveri satunnaisesti alkaa varovaisesti kertoo, että tahtoisi mukaan menoihin, joista kerrot, olisiko hyvän kaverin teko miettiä, miksi? Miettiä, että onko kaveri ehkä yksinäinen ja vielä radikaalimpaa, miettiä, olisiko sittenkin joskus mahdollista, että kaveri pääsisi mukaan?

Olisiko oikeasti sun ja ystäviesi elo niin kurjaa, jos näin joskus kävisi?

Mutta mistä mä voisin etukäteen tietää, onko tämä kerta nyt sellainen, jolloin ystäväni haluaa mukaan, vai sellainen, jolloin ei halua mukaan? Mun ystäväni ovat kaikki sellaisia, että jos mulla on jotain muuta menoa, niin heille se on ihan ok ja sovitaan sitten joku toinen kerta. Vaikka seuraavaksi päiväksi, jos ystävälleni on tärkeää päästä viettämään aikaansa mun kanssani mahdollisimman pian.  Ja he sitten - jos haluavat juuri sille ajankohdalle, kun mulla on muuta menoa,  jotain - kysyvät jotain toista ystäväänsä tai kaveriaan mukaan. Näin mä toimin itsekin. Harva tapahtuma on sellainen "once in a lifetime", että pitäisi juuri silloin päästä ja juuri sinne. Tai jos onkin, niin voi mennä yksinkin. Mä olen käynyt keikoilla yksin, kun ei sattunut just silloin olemaan ketään, jonka kanssa mennä. 

Olen eri, mutta osaatko sä yleensä lukea? Tossahan sanotaan selvästi, että satunnaisesti vihjailee. Siis useampaan kertaan sulta kaveri kysyy, kun sanot, että sulla on sitä ja sitä menoa, että mahtuisinkohan mukaan. Niin etkö sä siitä mitennkään voi tietää, että se haluaisi joskus hohonkin menoon mukaan?

Siis ehkä tahtoisi tehdä just niitä asioita mitä te teette niiden muiden kanssa, ehkä on yksinäinen, mitä lie. Mutta sun asenne on heti ei minnekään sovittuun voi päästä joten se siitä. Ajattelematta, miksi tää kaveri kysyy.

Edelleen...mulla ei ole sellaisia ystäviä, jotka eivät kestäisi sitä, että mulla on jotain muuta menoa jonkun toisen kanssa. Ihan voidaan sopia joku toinen ajankohta, jos jommalla kummalla on muuta menoa. Tai ylipäätään muuta tekemistä. Ei ole niin päivän päälle, milloin tavataan. Mulla on yksi yksinäisyyttään välillä valittava kaveri, mutta hänellä on kuitenkin muitakin kavereita. En ole hänen elämänsä ainoa ihminen. Ja hänellekin on ihan ok, jos mulla on muuta menoa. 

Olet siis niitä ihmisiä, joiden ei oikeastaan kannattaisi osallistua tälläisiin yleisluontoisiin keskusteluihin, kun et osaa ottaa kantaa miltään muulta kantilta kuin juuri siltä, miten juuri sinun elämässäsi juuri tällä hetkellä asiat ovat.

Tilanteesi on aivan erilainen kuin aplla - miksi siis otat siihen kantaa aivan kuin se olisi sama?

Mutta ihan vaan täkynä: niin jos tuo yksinäisyyttä valittava pyytäisi satunnaisesti päästä mukaan, et edes harkitse, koska sinähän olet jo hänen tilanteensa omista lähtökohdistasi määritellyt (on sillä muitakin, menköön niiden kanssa)?

Taidat vähän olla heitä, joilla on toisten puolesta asiat ajateltu, mitäs asianosaisia kuuntelemaan.

Mä otan kantaa sen vuoksi, että mä ymmärrän oikein hyvin, mitä ketjun aloittaja tarkoittaa. Minustakin olisi varsin epämiellyttävää, jos joku ystäväni tai kaverini alkaisi tuppautua seuraan, johon häntä ei ole kutsuttu. Ymmärrän, että tuollainen aiheuttaa ap:lle vain kiusallisen tilanteen. Todennäköisesti ap tuntee myös kaveriporukkansa sen verran hyvin, ettei ko porukassa ole ollut tapana raahata mukaan muita kavereita, puolisoita, lapsia jne ellei ole erikseen sovittu, että näin voi tehdä. Vähintään hänen pitäisi ensin kysyä muilta, onko ok ottaa muille tuntematon ihminen mukaan.

Mä taas miettisin, miksi joku ystäväni alkaa pyydellä mukaan. Onko hän yksinäinen, ehkä. En edes käyttäisi sanoja tuppautua tai jotain muuta rumaa, en ajattelisi, että onpas nyt kiusallista, vaan alkaisin miettiä, minne voisin hänet kutsua.

En kyllä käyttäisi edes tuommoista rumaa kieltä, tuppautua, raahata mukana. Tuntematonhan ihminen ei ole muillekaan, hän on minun ystäväni.

Mä käytin sanaa tuppautua, koska sitä käytettiin tämän ketjun otsikossakin. Jos nyt oikeasti on kauhean huolissaan ystävästään, joka on yksinäinen, niin minkä ihmeen takia on niin vaikeaa kysyä muulta porukalta ensin, onko ok, että otetaan muitakin ihmisiä mukaan? Eikö tämä olisi yksinäisen kannalta pelkästään hyvä juttu, jos paikalla olisi paljon ihmisiä, joihin voisi tutustua? Joku porukasta saattaisi haluta ottaa vaikka puolisonsa mukaan ja silloinhan sekin olisi ihan ok, kun olisi sovittu, että mukaan voi pyytää muitakin, 

Tämähän ei mitenkään ollut ketjun aihe vaan että aplle ystävän ottaminen mukaan ei ole kivaa, johon porukka pohtii että käykö mielessä ollenkaan toinen osapuoli. Totta kai voi sanoa/kysyä muilta.

Samoilla linjoilla että kyllä ystävältä pitää voida kysyä mitä vaan tällaista. Jos mä olisin tuo ystävä, enkä just sillä kerralla voisi ottaa mukaan, ensi kerralla huolehtisin että tää frendi tulee nyt messiin ja tekisin selväksi että ensi kerralla oot tosi lämpimästi tervetullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minulla on eräs tällainen kaveri, joka satunnaisesti yrittää tuppautua mukaan, jos olen sopinut illanvietosta joidenkin muiden kanssa. Tämä on todella kiusallista. --

Älkää siis yrittäkö tunkea mukaan edes vihjailujen tasolla, jos ei teille sitä erikseen ehdoteta. Se asettaa toisen ihmisen todella epäkiitolliseen tilanteeseen."

Ja tästä on päästy jo siihen, että aina tulee ventovierasta porukkaa ovista ja ikkunoista, ja täysin yllätyksenä. Eikä ikinä enää saa jutella kenenkään kanssa henkilökohtaisesti ilman serkun kultakalaa.

Vastaan nyt kuitenkin tuohon aloitukseen, että totta hitossa saa kysyä jos siltä tuntuu. Kuulet vaikka jonkun olevan menossa kivalta kuulostavaan tapahtumaan, niin totta kai voit kysyä sopiiko liittyä seuraan. Ihan siltikin vaikka olisivat pitämässä etkoja jonkun luona. Se on sitten vastaajan tehtävä miettiä voiko hän luvata muidenkin puolesta, kysyykö muilta vai sanooko suoraan valitettavasti ei. Jos hän haluaa kieltäytyä, mutta ei kehtaa, hänen on syytä opetella joko hyväksymään uudet tyypit mukaan, olemaan puhumatta menoistaan tai sanomaan ei.

Kun homman pointti on se, että ei, et voi kysyä (eli tuppautua) tai toki voi, mutta silloin on sosiaalisestilukutaidoton.

Ensinnäkin "joku". Kuka "joku"? Eli nyt voi jonkun puolitutun seuraan ängetä, kohta varmaan jo ventovieraankin?

Kuulet, että joku on menossa? Tämähän muuttuu vielä paremmaksi. Eli kuullaan kolmannelta henkilöltä että joku toinen on ehkä parhaan kaverinsa kanssa menossa jonnekin ja kantsii tuppautua, tai jonkun kolmannen kotiin? Minusta tuo on niin käsittämättömän outoa, sama kuin pyytäisi rahaa lainaksi vierailta.

Jos se ihminen olisi kaverisi hän olisi jo pyytänyt sinut. Voi kysyä onko joku menossa konserttiin jonne itse menee tai kysellä onko viikonloppusuunnitelmia tai kutsua ihmisiä kotiinsa mutta muita ei saa häiritä tai saattaa noloon tilanteeseen tai ahdistella.

Hyi hitto. Todella toivon, että yksikään kaverini ei pidä minua noin tympeänä, ettei voisi pyytää päästä seuraan. Se, etten ole huomannut jotakuta pyytää, ei missään tapauksessa tarkoita, ettei kyseessä olisi ystävä tai ettei saisi edes kysyä mahtuuko mukaan. Totta hitossa pitää kysyä, jos kerron meneväni johonkin mikä kiinnostaisi. Herranjestas sentään. Kai minäkin olen sitten jotenkin autisti tai jotain muuta hassua, kun en yhtään ymmärrä tuollaisia sosiaalisia pelejä.

Jos on Minna, Katja, Sari ja Karoliina, ei voi olla vain Minna, Katja ja Sari. Tai ei voi olla viidentenä Marikaa. Koska jos Marika tulee, pitää pyytää Tiinakin. Varmaan vielä jos ei Katja tule, ei tule Minnakaan. Ja Sari ei voi pyytää mihinkään pelkästään Minnaa, koska siitä loukkaantuvat sekä Minnalle läheisempi Katja että Sarin vanha ystävä Karoliina. Aaaargh.

Tosielämässä tilanne ei vaan koskaan mene noin että kaikki voidaan kutsua. Sosiaalinen pelisilmä puuttuu jos kuvittelee että kaikki mun työkaverit on tervetulleita myös lapseni kummin luokse illlanistujaisiin. Tai toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin missä hän ilmaisee halunsa tulla mukaan?

No ihan puhelimen välityksellä puhumalla tai vaikkapa whatsapp-viesteillessä. Noilla sitä nykyään pääsääntöjään kommunikoidaan.

Ap

No, mistä hän tietää menoistasi? Miksi kerrot, jos et halua mukaan? :D

No en tietty kerrokaan, ennen kuin vasta sitten, kun hän on itse ehdottanut minulle illan viettoa. Siinä vaiheessa totean, että olen sopinut muuta, mutta hän pyrkii saamaan itsensä mukaan iltamaan. Kyselee esim, että mihin baariin kenties menemme ja hän voisi sitten tulla sinne samaan paikkaan myös jne. Joskus kysyy ihan suoraan päästä porukkaan mukaan. Ei siis edes tunne muita tästä porukasta ja muutkaan ei raahaa sinne muita kavereitaan mukaan.

Ap

Tässä syy, kun aikuisena ei tahdo löytyä kellekään kavereita, kun kaikki eristetään ulkopuolelle. Pidetään itsellä semmost mukavaa rinkiä, että löytyy aina joku lovi.. Mutta missään tapauksessa uusia ihmisiä ei kannata toisilleen esitellä, koska se olisi pois omasta hätävarasta..

Ihmettelen, että kukaan halua olla ystäväsi.

Tätä usein harrastetaan ennen kuin keski-ikäisenä tulee ero ja sitten kutsut niiden tosiystävien pariskuntaillallisille alkaakin näivettyä, kun oot yhtäkkiä ns eri elämänvaiheessa ja siksi ulkopuolinen. Todistanut tämän muutaman kerran, myös ihmisiltä, jotka ovat ennen itse harrastaneet tällaista kuppikuntailua. Kyllä siinä itku pääsee monilta että mutta miksi minä kun oltiin tiivis porukka.

Tekee kaikille hyvää muistaa, että joskus kysyjänä voit olla sinä itse. Sen perusteella voi sit miettiä et oisko ystävän teko ottaa joskus messiinkin.

Joo mutta kun tässä ei ole kyse mistään noista asioista mistä kerroit vaan siitä että Ap:n kaverilla ja muilla vastaavilla ei ole sosiaalista silmää. Heidän suhteestaan en muuten tiedä.

Mulle on täysin mahdoton ajatus kuvitella että olisin Ap:n kuvailema kysyjä koska mulle ei tulisi mieleenkään kysyä jos minua ei älytä pyytää mukaan. Sen sijaan olen pariutuessanikin pitänyt huolta ystävyyssuhteistani ("kuppikunnista"). Olen myös kunnioittanut ystävieni ja tuttavieni ja myös omaa oikeuttani yksityisyyteen ja muuten, aina mennyt juttelemaan sille juhlien yksinäiselle.

t.eri

Tässä on kyse täsmälleen samasta asiasta, sillä juuri noin jokainen sitä ystäväpiiriään kuvailee ennen eroa. Se on usein yllätys, että porukka variseekin, kun et enää istu kalustoon. Onpa sitäkin nähty et joku sairastuu syöpään ja sitten sitä on niin kamalan epämukavaa kutsua. Hyviä ystäviä on mutta monien ihmisten luotto on tosi hataralla pohjalla ja siksi kannattaa aina muistaa, että itsekin voi ykskaks olla tilanteessa, jossa niihin uusiin ihmisiin haluaisi tutustua.

Voi olla että apn kaverilla ei ole sosiaalista silmää. Mutta nolompaa on kyllä että ap ei osaa muotoilla asiaa kiltisti, josta on tässäkin ketjussa monia esimerkkejä, ja puhuu ystävästään kuten aloituksessa puhuu.