Älä tuppaudu illanviettoporukkaan, jos sinua ei erikseen pyydetä
Minulla on eräs tällainen kaveri, joka satunnaisesti yrittää tuppautua mukaan, jos olen sopinut illanvietosta joidenkin muiden kanssa. Tämä on todella kiusallista. On tympeä sanoa päin naamaa, että ei käy, koska muutoin kyseessä on ihan hyvä tyyppi. En vain voi muiden puolesta luvata tuollaista asiaa ja jos näen esim työkavereita, niin en oleta kenenkään heistäkään tuovan mukaan ketään "ringin ulkopuolista tyyppiä". Älkää siis yrittäkö tunkea mukaan edes vihjailujen tasolla, jos ei teille sitä erikseen ehdoteta. Se asettaa toisen ihmisen todella epäkiitolliseen tilanteeseen.
Kommentit (584)
Tuppaudunpas tänne, vaikka kukaan ei oo pyytänyt, hähhää!
Vierailija kirjoitti:
Ja vaikka pyydetäisiinkin, osallistuminen ei ole välttämättä toivottavaa.
😂👌🏻
Suomalaiset on kyllä juuri tuollaisia idareita valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Tuppaudunpas tänne, vaikka kukaan ei oo pyytänyt, hähhää!
Minä tunnen nämä ihmiset ja tiedän, että sinä et viihdy täällä. Älä siis tuppaudu.
Kyllähän se saattaa olla ärsyttävää, kun joku yrittää änkeä mukaan, se saattaa pilata koko illan. On ihmisiä jotka osaavat olla vain tietyn tutun porukan kanssa rentoja ja nauttia illasta. Esim. Moni introvertti.
Itse olen varauksellinen, mitä kenenkin seurassa voin jutella, jos siinä on joku vieras, ei voi samalla lailla olla. Ei vaan voi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jätät kavereita porukan ulkopuolelle? Eikö tuollainen ole tapana lähinnä ala-asteen kiusaamisissa?
Olen hieman yllättynyt vastauksista. Minä kyllä ymmärrän aloittajaa, tiettyjen henkilöiden kesken vallitsee aina tietty dynamiikka ja joku henkilö voi esim. olla niin eri puusta veistetty, ettei ehkä ymmärrä esim. työkavereiden kesken viljeltyä huumoria tms. On niin sanotusti ylimääräinen porukassa. Mielestäni se ei liity mitenkään siihen, että halutaan veemäisyyttään jättää joku ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos ei sillä ole muita kavereita? Ja haluaisi joskus mukaan johonkin illan viettoon. Minäkin haluaisin, mutta ei ole edes sitä yhtä kaveria. Enkä kyllä kovin helposti uskaltaisi kysyä, enkä tietenkään mihinkään toisten työpaikan bileisiin tms. Mutta mistä sitä ikinä ketään kaveria edes löytää, jos ei saa edes kysyä?
Tämä. Aina sanotaan ettei kukaan tule hakemaan kotoa eikä pidä odottaa, että muut pyytää mukaan vaan pitää itse avata rohkeasti suu ja kertoa, että minäkin lähtisin mielelläni mukaan, koska ei muitakaan erikseen mukaan pyydetä eikä muut ole ajatustenlukijoita..
Oletko a u t i s t i ? Etkö näe muita vaihtoehtoja, kuin kotiin jäämisen ja surkuttelun tai tyrkyttämisen toisen illanviettoon?
En halua mennä syntymäpäiville, en tupareihin.
en rippijuhliin, en häihin jos muualla kuin Hgissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin missä hän ilmaisee halunsa tulla mukaan?
No ihan puhelimen välityksellä puhumalla tai vaikkapa whatsapp-viesteillessä. Noilla sitä nykyään pääsääntöjään kommunikoidaan.
Ap
Ap ihan tiedoksi että hyviin käytöstapoihin ei kuulu huudella omista menoista muille mutta ei myöskään työntää muita porukan ulkopuolelle. Jos et halua ystävääsi illanviettoon työkavereidesi kanssa niin älä mainitse asiasta tai ehdota jotain toista päivää, jolloin voit nähdä ystävääsi. Et vaikuta mukavalta ihmiseltä.
Ap, taidat olla melko v-mäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin missä hän ilmaisee halunsa tulla mukaan?
No ihan puhelimen välityksellä puhumalla tai vaikkapa whatsapp-viesteillessä. Noilla sitä nykyään pääsääntöjään kommunikoidaan.
Ap
No, mistä hän tietää menoistasi? Miksi kerrot, jos et halua mukaan? :D
No en tietty kerrokaan, ennen kuin vasta sitten, kun hän on itse ehdottanut minulle illan viettoa. Siinä vaiheessa totean, että olen sopinut muuta, mutta hän pyrkii saamaan itsensä mukaan iltamaan. Kyselee esim, että mihin baariin kenties menemme ja hän voisi sitten tulla sinne samaan paikkaan myös jne. Joskus kysyy ihan suoraan päästä porukkaan mukaan. Ei siis edes tunne muita tästä porukasta ja muutkaan ei raahaa sinne muita kavereitaan mukaan.
Ap
Hui kamalaa, että ihan tuntemattomia. Miksi pitää olla niin fakkiintuneita? Minä ilahtuisin, jos saisin tutustua uusiin mukaviin ihmisiin. Ikäviin ihmisiin en haluaisi tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaverisi ei pyytäisi välillä päästä mukaan eikä omaa muita ystäviä , ihmettelistkö miksi ei käy missään tai edes kysy pääsisikö joskus mukaan ettei aina tarvitse kököttää yksin kotona ?
Anteeksi, että sanon nyt suoraan (eikä tämä tietenkään koske kaikkia yksinäisiä), mutta tuo on yksi syy siihen, miksi yksinäisten kanssa ei aina haluta ystävystyä. Koska jos ystävystyy, tästä muodostuu lopulta riippakivi, joka pitäisi ottaa joka paikkaan mukaansa. Ihmisillä on yleensä useampia ihmissuhteita eikä edes omaa puolisoa haluta joka paikkaan mukaan. Ja siksi ihmiset olettavat, että sekä puolisolla että ystävillä ja kavereillakin on muitakin ihmissuhteita, jotta ei aina tarvitse joko kököttää yksin kotona tai olla sen ainoan ystävänsä kanssa.
Mutta mistä nämä lukuisat ihmissuhteet sitten tulevat, jos ei kutsuta mukaan paikkoihin, joissa ihmisiä on mahdollista tavata?
Ymmärrän toki dynamiikan erilaisten ystävysporukoiden kanssa ja olen samaa mieltä, että sillekin pitää antaa sijaa. Jos on tapana vuodattaa elämän kaikki asiat esim. viiden ihmisen mökkireissulla, on todellakin ok, että sinne ei ketään ulkopuolista haluta mukaan. Ja tämän voi aivan hyvin kohteliaasti ja kivasti ilmaista, jos nyt joku oikeasti olisi mukaan haluamassa.
Mutta sitä en ymmärrä, että kun puhutaan ihan tavallisista baari-illoista, piknikille menosta, isommista juhlista, vapunvietoista, jne. niin mukaan ei mahdu jonkun kaveri, joka muutoin viettäisi illan yksin. Koska todenmukaisesti nämä tilanteet erittäin harvoin ovat sellaisia, että siellä a) koko ajan keskusteltaisiin jotain äärimmäisen luottamuksellista ja syvällistä, b) ei löytyisi sellaista haluaville mahdollisuutta vetäytyä tätä tekemään.
Mulla ei ole koskaan ollut ongelmia saada kavereita eikä ystäviäkään. Mun kohdallani homma on toiminut lähes poikkeuksetta niin, että olen ensin ystävystynyt yhden ihmisen kanssa. Ja kun hän sitten on järjestänyt jotain, on kutsunut mukaan muita ystäviään ja kavereitaan. Sekä minut. Ei koskaan niin, että hän olisi raahannut mut jonkun muun järjestämiin illanistujaisiin. Ja mä olen toiminut ihan samalla tavalla. Kun järjestän jotain - vaikka kesällä grillibileet pihallani - olen kutsunut mukaan tuntemiani ihmisiä. En heidän pikkuserkkujaan tai työkavereitaan. Mutta niissä grillibileissä on sitten mun ystäväni ja kaverini, jotka eivät aiemmin tunteneet toisiaan, tutustuneet toisiinsa.
Viime kesänä mulla oli 3 lippua Iskelmäfestareille. Olin ostanut ne jo ennen pandemiaa, mutta sittenhän festarit pariksi vuodeksi peruttiin. Ensin ajattelin lahjoittaa liput Facebookin avustusryhmissä, mutta tuli liput puheeksi yhden jo eläkkeellä olevan tutun kanssa ja hän ehdotti, että mitä jos lähdettäisiin yhdessä sinne. Hetken pohdin ja koska oli vielä kolmaskin lippu, kysyin ensin tältä ihmiseltä, että sopiiko, jos tulee vielä X mukaan ja koska sopi, kysyin vielä X:ltä, että kiinnostaisiko. Ja niin me mentiin sinne kolmistaan. Festareilla sitten oli meille kaikille kolmelle muitakin tuttuja eikä ollut mitään ongelmaa siinä, että myös heidän kanssaan kukin vietti aikaansa. Välillä ehkä vähän ihmetteli, onko joku meistä jo lähtenyt kotiin vai missä päin festareita pyörii.
Mä näen tässä sellaisen eron, että onko tarkoitus viettää aikaa yhdessä sen tietyn ystävän/porukan kanssa vai kenties ihan ok, että porukka illan aikana hajaantuu. Festareilla tms paikoissa on ihan ok, että porukka jossain vaiheessa iltaa hajaantuu. Tosin sen "yksinäisen" pitää myös ymmärtää, että hän saattaa jäädä festareille ihan ilman porukkaa - ja sitä ystäväänsäkin - , kun muut ovat valuneet kuka mihinkin suuntaan. Tai se, että ihan tavallisena baari-iltana se yksinäinen huomaa istuvansa yksin pöydässä, kun muut ovat kadonneet jo kuka minnekin.
Ja vielä kysymykseesi, mistä lukuisat ihmissuhteet tulevat, niin ne tulevat elämän varrelta. Mulla on edelleen kavereita, jotka ovat alunperin työkavereitani, mutta en ole ollut samalla alallakaan enää neljännesvuosisataan. Mä olen ystävystynyt Facebookin kautta ihmisen kanssa, joka kyllä oli 1970-luvulla samassa lukiossa mun kanssani, mutta rinnakkaisluokalla eikä me silloin oltu toistemme kanssa lainkaan tekemisissä. Sitten vaan joitain vuosia sitten koulun sen ikäluokan FB-ryhmässä hän huomasi mut ja laittoi kaveripyynnön. Koska meillä oli yhteisiä kouluaikaisia kavereita, hyväksyin pyynnön, vaikka hänen nimensä ei sanonutkaan mulle yhtään mitään. Kun näin hänen vanhan kouluaikaisen kuvansa, tunnistin kyllä hänet. Alettiin viestitellä Messengerissä ja kun todettiin, että meillähän juttu luistaa, päätettiin tavata.
Eri, mutta sehän tässä onkin rasittavaa, että ei ole mitään kykyä ilmeisesti erotella intiimejä illallisia, vuosipäiviä miehen kanssa, sukulaisjuhlia ja tavallista baari-iltaa.
Mä ymmärrän mitä tuo edellinen koittaa sanoa ja toimin itse samalla tavalla. Tietenkään en ala ketään kyselemättä raahata jonkun järjestämiin juhliin, mutta en myös sano omille kavereilleni, että ei ole mitään asiaa samaan baariin, missä jonkun porukan kanssa istun. Voin ihan vinkata, että mennään baariin äks, etenkin, jos tiedän, että kaverini olisi muutoin yksin ja yksinäinen sen illan. Miksi en voisi vinkata!
No en mäkään ala ketään kieltämään tulemasta samaan baariin, samoille festareille tms. Nehän on julkisia paikkoja ja tilaisuuksia. Mutta se, että mainitsisin paikan, ei suinkaan tarkoita, että aikoisin viettää aikani siellä kyseisen henkilön kanssa. Eikä tarkoita varsinkaan sitä, että ihmiset, joiden kanssa olen sopinut viettäväni illan baarissa, haluaisivat myös tämän yhden "vinkatun" olevan mukana porukassa.
Edelleen...mulle on ihan eri asia, olenko sopinut lähteväni jonkun kanssa jonnekin ja sopinut, että ollaan siellä sitten yhdessä. Vai se, että olen vinkannut meneväni jonnekin ja muut vinkin saaneet joko tulevat tai olevat tulematta, mutta en ole millään tavalla lupautunut viettämään vinkin saaneiden kassa siellä aikaani. Sekä kasarilla sairaanhoito-opistossa että vuosituhannen vaihteessa ammattikorkeakoulussa mä usein viikonloppuna vinkkasin kaikille kurssikavereilleni, että meikä lähtee nyt pizzalle ja parille kaljalle ja jos joku haluaa tulla mukaan, niin tervetuloa. Jos kukaan ei olisi tullut mukaan, olisin mennyt yksin. Mutta ei tämä vinkkaus tarkoittanut, että olisin ollut jotenkin sitoutunut viettämään aikaani heidän kanssaan. Pizza ja kalja naamaan ja sen jälkeen olin vapaa lähtemään ihan minne halusin.
Joo. Mä en ole sitten yläasteen sitoutunut olemaan kenenkään kaa jossain baarissa tai festreilla. Toki omaa seuruetta informoidaan, jos vaikka lähtee tai muuta, että kenenkään ei tarvitse huolehtia, mutta ei olla enää vaiheessa, jossa närkästytään että voi ei kai toi Lissu nyt tänne tule.
Aivan erikseen on sitten jotkut merkitykselliset tapahtumat/juhlat, kahdenkeskiset kuulumisien vaihdot, jne. Ei ole ollut vaikeaa erottaa, mikä on mitä.
No mulla taas on niin, että jos olen lupautunut johonkin tiettyjen ihmisten kanssa, olen olevani myös sitoutunut siihen lupaukseen. Paitsi - kuten jo eimmin kirjoitin - tilaisuus on alunperinkin sellainen, jossa ei ole tarkoituskaan olla sillä samalla porukalla. Esim jos lähde työkavereiden kanssa vaikka risteilyllle, niin en mä ajattele, että voin laivan lähtiessä satamasta kadota viettämään aikaani niiden ystävieni kanssa, joille olin vinkannut lähteväni laivalle. Kyllä mä ajattelen, että mä vietän sen laivareissun työkavereideni kanssa ja teen erikseen laivareissun kavereideni kanssa.
Mä käännän nyt ajattelun sen yksinäisen kantille. Eli lähtee ainoan ystävänsä mukana baariin tai festareille ja pian huomaa olevansa siellä yksin, koska ainoa ystävä ei ollutkaan millään tavalla sitoutunut viettämään aikaa hänen kanssaan. Eikö se yksinäinen voisi sitten lähteä ihan yksinkin baariin tai festareille, jos kerran lopputulos on ihan sama?
Ja mun käsitykseni taas on, että jos nyt olen laivalla ja siellä on myös kavereitani, mikään ei estä mua viettämästä aikaani joko molempien porukoiden kanssa erikseen tai mieluummin yhtä aikaa molempien kanssa.
Tosiaan tässä on varmaan ero vain siinä, että jotkut porukat ovat avoimempia kuin toiset. Joillekin on tosi tarkkaa, että koko ajan roikutaan vaan yhdessä, muut taas tuumaavat, että ei se haittaa, vaikka joku välillä lähtee esim. kauppaan jonkun kaverinsa kanssa tai joku kaveri istahtaa samaan pöytään.
Mä ymmärrän sun käsityksesi ihan hyvin eikä sun käsityksessä ole edes mitään vikaa. Huomaan vaan nyt vian omassa käsityksessäni. Ehkä mä tosiaan olen ollut liian "sitoutunut". Mulla on kyllä elämässäni muutamia läheisiä ihmisiä, jotka voin jättää vaikka baarissa kuin nallin kalliolle ja häipyä muiden ihmisten sekaan. Viimeksi pari viikkoa sitten jätinkin. Valtaosa ystävistäni kuitenkin on sellaisia, että jos pyydän heitä mukaani, en halua häippästä kesken illan jonnekin muualle. Ja mitä tulee työporukan kanssa laivareissuun, niin miksi ihmeessä heidän kanssaan edes sopisin lähteväni, jos tarkoitukseni kuitenkin olisi viettää laivalla aikaani muiden kuin heidä kanssa? Mulla on selkeästi nyt asenneongelma :D
Ei ole. Palstalla tulee nyt taas esille ilmiö jota todellisessa elämässä ei käytännössä ole olemassa. Normaalit ihmiset sopivat menonsa tietyn ihmisen/ihmisten kanssa, ja viettävät sen menonsa tämän ihmisen/näiden ihmisten kanssa. Pääsääntöisesti näin. Tässä keskustelussa tuntuu olevan normi, että kaikenlaista sovitaan mutta yhtäkkiä mukana onkin myös Tuijan siskon koira ystävineen, kaikki Pekan golfkaverit ja kolme tyyppiä hävisi heti konsertin alussa, kun ei seuraan tarvitse sitoutua.
Pimeetä settiä.
Pimeetä settiä on se, ettei voida olla kun muutaman sovitun tyypin seurassa. Miksi Pekan golfkaverit eivät voisi liittyä mukaan? Siellä saattaa olla joku, jolla on sille Tuijan siskon koiraystävälle vaikka kuinka kivoja juttuja kerrottavana ja heistä saattaa tulla vaikka pari.
Mutta ei, Tuijan pitää keskittyä siihen yhteen kaveriin ja heidän pitää kahdestaan supista nurkassa ja tietenkin heidän pitää olla kahdestaan siellä baarissa, koska muuten hyvät pomon haukkumisjutut eivät onnistu.
Ymmärrän henkilökohtaiset jutut yksityisissä tiloissa, mutta baarit festarit ym. niin ihan hyvin kaikki parhaista ystävistä tutun tuttuihin voisi tulla mukaan ja aika vapaasti tulla ja mennä, eikä sillä ole niin väliä, kun sitä tuttua porukkaa silti riittää ympärille koko illaksi.
Pyytäkää niitä ihmisiä mukaan. Ihan liian moni on yksin kotona viettämässä nuoruuttaan, keski-ikää tai jopa vanhuuttaan, koska porukalla on näitä typeriä periaatteita.Höpö höpö. En jaksa tämän tarkemmin edes vastata. En puhunut mistään nurkassa supisemisesta mitään. Silti en toivo kaikkia kavereitani aina samaan paikkaan, mutta onneksi hekään eivät kaipaa mitään jatkuvaa sekaporukkaa ympärilleen.
Siis jos et ole tekoälybottivastaaja jota testataan täällä, niin olet todella moukkamainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ainakin ihminen, johon minä en halua tutustua.
nämä ihmiset kuten ap on kontrolloijia. Yrittäävät kontrollin kautta hallita muita. ja hyvin narsisitisia ja kuvittelee että maailma pyörii häen ympärillään.
Tuokin yksi joka LUULI että se työkaveri oli tunkemassa samaan hotelliin ja lomakohteeseen JUURI HÄNEN perässään. Eiköhän se ollut vaan hakenut kokoajan hyvää lomapaikkaa, ja sai idean kun kuuli kaverin lomakohteesta. Sattui vaan buukkaamaan samaan hotelliin sitten. Yrittäkää nyt ymmärtää ettei suomessa ole kovin monia toimivia luotettavia matkanjärjestäjiä ja heillä vain kourallinen lomakohteita, hotellit on buukattu jo kauan sitten täyteen. Se että osuitte samaan hotelliin on sattuma. Eikä he taatusti olisi teidän perässä roikkuneet lomallaan. Mutta kivahan se on kuvitella niin, että kaikki seuraa sua.
Päinvastoin. Se, joka tuppautuu, on se joka yrittää kontrolloida muiden ajanviettoa tuputtamalla omaa pskaa seuraansa.
Suomalainen ei hevin lähde lähes tuntemattomien juhliin .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen se, joka kutsuu tosi helposti muitakin mukaan illanviettoihin. Jos jonkun kanssa tulee puhetta että olen perjantaina menossa johonkin, heitän automaattisesti, että hei tervetuloa myös jos kiinnostaa. Luojan kiitos ystäväni ovat samaa maata, eikä "ylimääräisiä" katsota karsaasti. Työporukan tykyiltana tietenkin ilmoitetaan muillekin kysyville mihin baariin ollaan menossa ja siellä voi olla niin puolisoita kuin kavereitakin keneltä tahansa.
Kuulostaa erittäin raskaalta, että pitäisi vedellä jotain henkisiä eristysnauhoja porukoiden välille.
Jokainen saa tehdä, kuten parhaaksi näkee. Asioilla on yleensä kuitenkin seurauksensa, ja vaikka kuvittelet, että tapasi tuoda tapaamisiin muille vieraita ihmisiä. on kaikista ihan ok, niin muistathan, että tämä on vain sinun tulkintasi muun porukan ajatuksista. Se , että kukaan ei katso ylimääräisiä karsaasti, on vain aikuista käytöstä siinä tilanteessa, mutta ei kerro sen enempää ihmisten todellisista ajatuksista. Pidemmän päälle tämä toimintatapasi saattaa vaikuttaa myös siihen, saatko itse kutsua vai ei. Aina kun kutsuu uusia ihmisiä eri porukoihin, kannattaa ensin miettiä hetki tilannetta niin kutsuttavan kuin muun porukan kannalta. Vanha sananlasku: "Kun yhteen suuntaan kumartaa, niin toiseen pyllistää" pitää hyvin paikkansa.
Hmmm, pakko myöntää, että en ole ongelmaa havainnut. Minä en tietenkään ole ainut, joka tuo "ulkopuolisia" mukanaan, enkä myöskään vietä aikaani aina samassa porukassa. Käyn myös mukana niiden "ulkopuolisten" porukoissa. En tiedä sitten, onko monella joku sama neljän-viiden hengen porukka, jolla aina kokoonnutaan. Ja nyt mielikuvissa näistä yksi tuo mukanaan milloin kenetkin, parhaassa tapauksessa ei oikein itsekään tuntemaansa. Minulla on kuitenkin laaja ystävä- ja tuttavapiiri, ja on ihan selvää, että mukaan saa tulla myös heidän ystävänsä. Ollaan sitten menossa festareille, keikalle tai baariin. Myös reissuille tai mökkireissuille saa tulla, jos saadaan järjestymään. (Jätetään nyt varsinaiset kutsuvierastilaisuudet pois laskuista, kai sen kaikki ymmärtää...?)
"Et ole tervetullut seuraan" on kyllä lause, jonka sanomisen kynnys on minulla tosi korkea. Sen saamiseksi on melkein täytynyt tehdä töitä ennakkoon. Ja kuten jollakin edellä, ei se tarkoita että olisin sitoutunut istumaan koko illan käsi kädessä tai toimimaan viihdyttäjänä. Tietenkään. Jokaisella aikuisella on vapaus myös poistua seurasta ihan koska haluaa.
Aivan. Kutsumalla kutsut mukaan siis omaan porukkaasi ihmisen, joka ei tunne tilaisuudessa muita = on ulkopuolinen. Tilaisuudessa ollessa muistat, että et ole sitoutunut pitämään tälle vieraaseen porukkaan kutsumallesi henkilölle seuraa koko iltaa ja jatkat iltaa muiden ystäviesi kanssa. Itse en arvosta tämän tyyppistä käytöstä - yhtään. Tunnen muutamia tällaisia kaikkien kavereita, sosiaalisia perhosia ja mukaan kutsujia, jotka sitten ovat jättäneet kutsumansa henkilön kuin nallin kalliolle. Itse jos vien uuden ihmisen omaan porukkaani, pidän kyllä visusti huolta, että en tee katoamistemppua tai aiheuta hänelle kiusallista oloa. Mutta kuten sanottu: jokainen saa tehdä kuten parhaaksi näkee.
Voi hyvänen aika. Kyse aikuisista ihmisistä. Jos minä veisin jonkun kaverin mukanani, ei ole minun tehtäväni viihdyttää. Kyllä aikuinen osaa jutella muidenkin kanssa. Eri juttu, jos ois seurustelukumppani ja oltais niinku treffeillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jätät kavereita porukan ulkopuolelle? Eikö tuollainen ole tapana lähinnä ala-asteen kiusaamisissa?
Olen hieman yllättynyt vastauksista. Minä kyllä ymmärrän aloittajaa, tiettyjen henkilöiden kesken vallitsee aina tietty dynamiikka ja joku henkilö voi esim. olla niin eri puusta veistetty, ettei ehkä ymmärrä esim. työkavereiden kesken viljeltyä huumoria tms. On niin sanotusti ylimääräinen porukassa. Mielestäni se ei liity mitenkään siihen, että halutaan veemäisyyttään jättää joku ulkopuolelle.
Mitä ihmettä se haittaa, jos joku ei tajua sisäpiirijuttuja? Jutellaanhan siellä muutakin. Onhan porukoissa aina puheliaampia ja huomiota haluavia ja myös hiljaisempia.
Vierailija kirjoitti:
Tavallinen ihminen kyllä haistaa ja tajuaa jos ei ole tervetullut mukaan. Ilkeitten ihmisten jutut menee ihon alle.
Jep. Nimenomaan tavallinen ihminen. Epävakaa pershäiriöinen ei tunnista mitään käyttäytymisnormeja tai ajattelee itseään ja sulkee silmänsä siltä että ei ole haluttua seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jätät kavereita porukan ulkopuolelle? Eikö tuollainen ole tapana lähinnä ala-asteen kiusaamisissa?
Olen hieman yllättynyt vastauksista. Minä kyllä ymmärrän aloittajaa, tiettyjen henkilöiden kesken vallitsee aina tietty dynamiikka ja joku henkilö voi esim. olla niin eri puusta veistetty, ettei ehkä ymmärrä esim. työkavereiden kesken viljeltyä huumoria tms. On niin sanotusti ylimääräinen porukassa. Mielestäni se ei liity mitenkään siihen, että halutaan veemäisyyttään jättää joku ulkopuolelle.
Mitä ihmettä se haittaa, jos joku ei tajua sisäpiirijuttuja? Jutellaanhan siellä muutakin. Onhan porukoissa aina puheliaampia ja huomiota haluavia ja myös hiljaisempia.
Ei niitä sisäpiirijuttuja viitsi jutella kun paikalla on ulkopuolinen. Se on epäkohteliasta.
Suomessa on paljon autisteja.