Ymmärtääkö ihmiset mikä on yhteiskuntaluokka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät. Ainakin tämän palstan keskusteluista ilmenee, että merkittävä osa ihmisistä luulee, että yhteiskuntaluokat määrittyvät vain varakkuuden perusteella. Ei, Pertsasta ei tule yläluokkaa, vaikka hän voittaisi lotossa.

Nykypäivälle on tyypillistä, että kukaan ei halua kuulua työväenluokkaan, vaikka persujen ja demareiden vaalitulokset kyllä puhuvat voimakkaasti siitä, että työväenluokka on valtava.

Mistä sinun mieleesi on tullut, että kukaan ei halua kuulua työväenluokkaan? Tämän luokan määrittely on yhtä vaikea kuin muidenkin yhteiskuntaluokkien.

Ei siis ole kyse siitä, että "ei halua kuulua" vaan siitä, että perusduunari ei tässä yhteiskunnassa täytä kaikkia määritelmiä, joilla siihen luokkaan kuuluisi.

Miten niin ei täytä? Fyysinen työ, ammattikoulu. Siinähän se.

Eihän sosiologiassa muusta puhutakaan kuin siitä, että perinteistä duunariluokkaa ei enää ole., kun perinteiset duunarityöt on vähentyneet ja toisaalta alempi keskiluokka on monin tavoin sekoittunut taloudellisesti ja sosiaalisesti duunareihin ja heidän asemansa heikentynyt.

Esimerkiksi perinteinen teollisuustyö tuo paremman palkan kuin alemman keskiluokan työt esimerkiksi palvelualoilla ja samalla alempi ja ylempi keskiluokka ovat erkaantuneet toisistaan entistä enemmän.

Palvelualojen siivoojat, tarjoilijat, kaupan kassat ovat työväenluokkaa tietenkin..

Tarkoitin kylläkin palvelualoilla esimerkiksi yksityisten palvelualojen alempia toimihenkilöitä, joiden asema on usein taloudellisesti heikko.

Pankkivirkailjat? Finanssialoillakin palkataan koko ajan korkeakoulutettuja.

Esimerkiksi pankeissa on paljon matalapalkaisia alempia toimihenkilöitä asiakaspalvelutehtävissä.

Ne vanhat tädit kyllä vaihtuvat nopeasti. Nykyisin tiskiin palkataan ekonomiopiskelijoita.

Ai että ekonomiopiskelija tekee työtä esimerkiksl vakituisena palveluneuvojana pankissa tai vakuutusyhtiössä? Kyse on enemmän kesätyöstä, ei sitä mihin opiskelija tähtää urallaan. Tai Kelan etuuskäsittelijät kuuluvat samaan luokkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät. Ainakin tämän palstan keskusteluista ilmenee, että merkittävä osa ihmisistä luulee, että yhteiskuntaluokat määrittyvät vain varakkuuden perusteella. Ei, Pertsasta ei tule yläluokkaa, vaikka hän voittaisi lotossa.

Nykypäivälle on tyypillistä, että kukaan ei halua kuulua työväenluokkaan, vaikka persujen ja demareiden vaalitulokset kyllä puhuvat voimakkaasti siitä, että työväenluokka on valtava.

Mistä sinun mieleesi on tullut, että kukaan ei halua kuulua työväenluokkaan? Tämän luokan määrittely on yhtä vaikea kuin muidenkin yhteiskuntaluokkien.

Ei siis ole kyse siitä, että "ei halua kuulua" vaan siitä, että perusduunari ei tässä yhteiskunnassa täytä kaikkia määritelmiä, joilla siihen luokkaan kuuluisi.

Miten niin ei täytä? Fyysinen työ, ammattikoulu. Siinähän se.

Eihän sosiologiassa muusta puhutakaan kuin siitä, että perinteistä duunariluokkaa ei enää ole., kun perinteiset duunarityöt on vähentyneet ja toisaalta alempi keskiluokka on monin tavoin sekoittunut taloudellisesti ja sosiaalisesti duunareihin ja heidän asemansa heikentynyt.

Esimerkiksi perinteinen teollisuustyö tuo paremman palkan kuin alemman keskiluokan työt esimerkiksi palvelualoilla ja samalla alempi ja ylempi keskiluokka ovat erkaantuneet toisistaan entistä enemmän.

Palvelualojen siivoojat, tarjoilijat, kaupan kassat ovat työväenluokkaa tietenkin..

Tarkoitin kylläkin palvelualoilla esimerkiksi yksityisten palvelualojen alempia toimihenkilöitä, joiden asema on usein taloudellisesti heikko.

Pankkivirkailjat? Finanssialoillakin palkataan koko ajan korkeakoulutettuja.

Esimerkiksi pankeissa on paljon matalapalkaisia alempia toimihenkilöitä asiakaspalvelutehtävissä.

Ne vanhat tädit kyllä vaihtuvat nopeasti. Nykyisin tiskiin palkataan ekonomiopiskelijoita.

Ai että ekonomiopiskelija tekee työtä esimerkiksl vakituisena palveluneuvojana pankissa tai vakuutusyhtiössä? Kyse on enemmän kesätyöstä, ei sitä mihin opiskelija tähtää urallaan. Tai Kelan etuuskäsittelijät kuuluvat samaan luokkaan.

Muita alempia toimihenkilötehtäviä pankkien ja vakuutusyhtiöiden lisäksi on esimerkiksi toimihenkilöt kiinteistöpalveluissa tai matkailualalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää kyllä. Yläluokka on sanelija luokka ja alaluokka suorittava.

Tässä luokittelussa keskiluokka on jo kadonnut, ja sitä kohtihan tässä mennäänkin. Mutta niin kauan kuin keskiluokka on vielä jäljellä, asian voisi ilmaista myös näin:

- yläluokka on vallan käyttäjä

- alaluokka on vallankäytön kohde

- keskiluokka on vallankäytön välikappale.

Paljon palveluita ja kulutushyödykkeitä käyttävävänä katsoisin kuitenkin keskiluokan olvan yhtälailla vallankäytön kohde kuin mikään välikappale..

Luokka-ajattelu on todella tunkkaista ja vanhanaikaista.

Ainoastaan ne, joita pelottaa ihan hirveästi paljastua täysin samanlaisiksi ihmisiksi kuin kuka tahansa muukin, viljelevät luokkajakoa.

Saatanan luoma eksytys samoin kuin kaikki uskonnot.

Vierailija kirjoitti:

Luokka-ajattelu on todella tunkkaista ja vanhanaikaista.

Ainoastaan ne, joita pelottaa ihan hirveästi paljastua täysin samanlaisiksi ihmisiksi kuin kuka tahansa muukin, viljelevät luokkajakoa.

Ei luokkajakoa tarvitse viljellä, se on. Eikä se lakkaa olemasta sillä, että se kiistetään.

Esimerkiksi työväenluokkaiset miehet kuolevat kymmeniä vuosia nuorempina kuin yläluokkaiset naiset. Syrjäytyminen ja toisaalta koulutus periytyy jopa Suomessa voimakkaasti.

Näihin asioihin ei voida mitenkään puuttua, jos tosiasioita ei tunnusteta. Yhteiskunnan tehtävä on aktiivisesti pyrkiä lieventämään eroja.

Luuletko olevasi jotenkin parempi ihminen, kun leikit, että itähelsinkiläinen siivooja-yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka isä ja isoisä ja isoisoisä ovat olleet kouluttamattomia vankilakundeja, saa elämässä samat lähtökohdat kuin vaikkapa tuon Nallen lapset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää kyllä. Yläluokka on sanelija luokka ja alaluokka suorittava.

Tässä luokittelussa keskiluokka on jo kadonnut, ja sitä kohtihan tässä mennäänkin. Mutta niin kauan kuin keskiluokka on vielä jäljellä, asian voisi ilmaista myös näin:

- yläluokka on vallan käyttäjä

- alaluokka on vallankäytön kohde

- keskiluokka on vallankäytön välikappale.

Paljon palveluita ja kulutushyödykkeitä käyttävävänä katsoisin kuitenkin keskiluokan olvan yhtälailla vallankäytön kohde kuin mikään välikappale..

Monien muiden ilmiöiden tavoin myös tämä todistaa perinteisen keskiluokan katoamista alaspäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokka-ajattelu on todella tunkkaista ja vanhanaikaista.

Ainoastaan ne, joita pelottaa ihan hirveästi paljastua täysin samanlaisiksi ihmisiksi kuin kuka tahansa muukin, viljelevät luokkajakoa.

Ei luokkajakoa tarvitse viljellä, se on. Eikä se lakkaa olemasta sillä, että se kiistetään.

Esimerkiksi työväenluokkaiset miehet kuolevat kymmeniä vuosia nuorempina kuin yläluokkaiset naiset. Syrjäytyminen ja toisaalta koulutus periytyy jopa Suomessa voimakkaasti.

Näihin asioihin ei voida mitenkään puuttua, jos tosiasioita ei tunnusteta. Yhteiskunnan tehtävä on aktiivisesti pyrkiä lieventämään eroja.

Luuletko olevasi jotenkin parempi ihminen, kun leikit, että itähelsinkiläinen siivooja-yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka isä ja isoisä ja isoisoisä ovat olleet kouluttamattomia vankilakundeja, saa elämässä samat lähtökohdat kuin vaikkapa tuon Nallen lapset?

Tai elelevän samanlaista arkea ja harrastavan samanlaisia asioita. Tuskin. Kyllä ne elämänpiirit, arvot, pyrkimykset ovat hyvin toisenlaisia eri yhteiskuntaluokissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokka-ajattelu on todella tunkkaista ja vanhanaikaista.

Ainoastaan ne, joita pelottaa ihan hirveästi paljastua täysin samanlaisiksi ihmisiksi kuin kuka tahansa muukin, viljelevät luokkajakoa.

Ei luokkajakoa tarvitse viljellä, se on. Eikä se lakkaa olemasta sillä, että se kiistetään.

Esimerkiksi työväenluokkaiset miehet kuolevat kymmeniä vuosia nuorempina kuin yläluokkaiset naiset. Syrjäytyminen ja toisaalta koulutus periytyy jopa Suomessa voimakkaasti.

Näihin asioihin ei voida mitenkään puuttua, jos tosiasioita ei tunnusteta. Yhteiskunnan tehtävä on aktiivisesti pyrkiä lieventämään eroja.

Luuletko olevasi jotenkin parempi ihminen, kun leikit, että itähelsinkiläinen siivooja-yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka isä ja isoisä ja isoisoisä ovat olleet kouluttamattomia vankilakundeja, saa elämässä samat lähtökohdat kuin vaikkapa tuon Nallen lapset?

Luokka on keinotekoinen tapa tarkastella ilmiötä, koska luokka eikä myöskään sukupuoli ei vaikuta siihen, minkä ikäisenä joku ihminen esimerkiksi kuolee. Esim. kuolemaan vaikuttavat muut tekijät kuin luokka tai sukupuoli. Asioiden luokittelu ei ole mitään muuta kuin rasismia, eikä luokittelu vaikuta mitenkään ilmiön tunnistamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokka-ajattelu on todella tunkkaista ja vanhanaikaista.

Ainoastaan ne, joita pelottaa ihan hirveästi paljastua täysin samanlaisiksi ihmisiksi kuin kuka tahansa muukin, viljelevät luokkajakoa.

Ei luokkajakoa tarvitse viljellä, se on. Eikä se lakkaa olemasta sillä, että se kiistetään.

Esimerkiksi työväenluokkaiset miehet kuolevat kymmeniä vuosia nuorempina kuin yläluokkaiset naiset. Syrjäytyminen ja toisaalta koulutus periytyy jopa Suomessa voimakkaasti.

Näihin asioihin ei voida mitenkään puuttua, jos tosiasioita ei tunnusteta. Yhteiskunnan tehtävä on aktiivisesti pyrkiä lieventämään eroja.

Luuletko olevasi jotenkin parempi ihminen, kun leikit, että itähelsinkiläinen siivooja-yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka isä ja isoisä ja isoisoisä ovat olleet kouluttamattomia vankilakundeja, saa elämässä samat lähtökohdat kuin vaikkapa tuon Nallen lapset?

Sinusta luokat pystyy näemmä perustelemaan marginaaleilla: yläluokkaisilla nalleilla joita yhteiskunnassa alle prosentti, tai monisukupolvisilla syrjäytyneillä suvuilla, joita niitäkään ei hirveästi - mitä tuo kertoo luokkajaon toimivuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa? Prosentti hillittömän hyvätuloisia, ei juuri enempää niitä sukupolvisesti onnettomia, reippaat 90% massaa joka velloo sukupolvesta toiseen tulo- ja koulutustasoilla ylös ja alas?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää kyllä. Yläluokka on sanelija luokka ja alaluokka suorittava.

Tässä luokittelussa keskiluokka on jo kadonnut, ja sitä kohtihan tässä mennäänkin. Mutta niin kauan kuin keskiluokka on vielä jäljellä, asian voisi ilmaista myös näin:

- yläluokka on vallan käyttäjä

- alaluokka on vallankäytön kohde

- keskiluokka on vallankäytön välikappale.

Paljon palveluita ja kulutushyödykkeitä käyttävävänä katsoisin kuitenkin keskiluokan olvan yhtälailla vallankäytön kohde kuin mikään välikappale..

Monien muiden ilmiöiden tavoin myös tämä todistaa perinteisen keskiluokan katoamista alaspäin.

MIkä ilmiö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokka-ajattelu on todella tunkkaista ja vanhanaikaista.

Ainoastaan ne, joita pelottaa ihan hirveästi paljastua täysin samanlaisiksi ihmisiksi kuin kuka tahansa muukin, viljelevät luokkajakoa.

Ei luokkajakoa tarvitse viljellä, se on. Eikä se lakkaa olemasta sillä, että se kiistetään.

Esimerkiksi työväenluokkaiset miehet kuolevat kymmeniä vuosia nuorempina kuin yläluokkaiset naiset. Syrjäytyminen ja toisaalta koulutus periytyy jopa Suomessa voimakkaasti.

Näihin asioihin ei voida mitenkään puuttua, jos tosiasioita ei tunnusteta. Yhteiskunnan tehtävä on aktiivisesti pyrkiä lieventämään eroja.

Luuletko olevasi jotenkin parempi ihminen, kun leikit, että itähelsinkiläinen siivooja-yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka isä ja isoisä ja isoisoisä ovat olleet kouluttamattomia vankilakundeja, saa elämässä samat lähtökohdat kuin vaikkapa tuon Nallen lapset?

Sinusta luokat pystyy näemmä perustelemaan marginaaleilla: yläluokkaisilla nalleilla joita yhteiskunnassa alle prosentti, tai monisukupolvisilla syrjäytyneillä suvuilla, joita niitäkään ei hirveästi - mitä tuo kertoo luokkajaon toimivuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa? Prosentti hillittömän hyvätuloisia, ei juuri enempää niitä sukupolvisesti onnettomia, reippaat 90% massaa joka velloo sukupolvesta toiseen tulo- ja koulutustasoilla ylös ja alas?

Ei se massa missään vello. Moni työväenluokkainen ei ole juuri missään tekemisissä vaikkapa ylemmän keksiluokan kanssa ellei ole lääkärin vastaanotolla ja keskiluokka noin yleisesti ei tunne työväenluokkaa lainkaan ja luulee siellä olevan ihan samanlaiset elämänarvot ja tavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokka-ajattelu on todella tunkkaista ja vanhanaikaista.

Ainoastaan ne, joita pelottaa ihan hirveästi paljastua täysin samanlaisiksi ihmisiksi kuin kuka tahansa muukin, viljelevät luokkajakoa.

Ei luokkajakoa tarvitse viljellä, se on. Eikä se lakkaa olemasta sillä, että se kiistetään.

Esimerkiksi työväenluokkaiset miehet kuolevat kymmeniä vuosia nuorempina kuin yläluokkaiset naiset. Syrjäytyminen ja toisaalta koulutus periytyy jopa Suomessa voimakkaasti.

Näihin asioihin ei voida mitenkään puuttua, jos tosiasioita ei tunnusteta. Yhteiskunnan tehtävä on aktiivisesti pyrkiä lieventämään eroja.

Luuletko olevasi jotenkin parempi ihminen, kun leikit, että itähelsinkiläinen siivooja-yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka isä ja isoisä ja isoisoisä ovat olleet kouluttamattomia vankilakundeja, saa elämässä samat lähtökohdat kuin vaikkapa tuon Nallen lapset?

Sinusta luokat pystyy näemmä perustelemaan marginaaleilla: yläluokkaisilla nalleilla joita yhteiskunnassa alle prosentti, tai monisukupolvisilla syrjäytyneillä suvuilla, joita niitäkään ei hirveästi - mitä tuo kertoo luokkajaon toimivuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa? Prosentti hillittömän hyvätuloisia, ei juuri enempää niitä sukupolvisesti onnettomia, reippaat 90% massaa joka velloo sukupolvesta toiseen tulo- ja koulutustasoilla ylös ja alas?

Ei se massa missään vello. Moni työväenluokkainen ei ole juuri missään tekemisissä vaikkapa ylemmän keksiluokan kanssa ellei ole lääkärin vastaanotolla ja keskiluokka noin yleisesti ei tunne työväenluokkaa lainkaan ja luulee siellä olevan ihan samanlaiset elämänarvot ja tavat.

Vellomisella tarkoitin liikehdintää sukupolvesta toiseen (ja sisarusten valintoja): osa hankkii korkeamman koulutuksen, osa matalamman, toiset suuntautuvat korkeapalkkaisiin töihin tai yrittäjäksi, osa hakeutuu kirjastonhoitajiksi ja lastentarhanopettajiksi. Mutta omakohtaista kokemusta "luokkien kohtaamisesta kyllä on.  Meillä työyhteisössä on ihmisiä kaikenlaisilla koulutustaustoilla, paljon väitelleitä mutta myös paljon amiskoulutustaustaisia. Selkein juttu minkä olen havainnut on muuntelu koulutusryhmien sisällä, ihmisiä kiinnostaa monet asiat, amislainen on kuorossa, tohtori ramppaa lätkämatseissa. Ja kusipäitä löytyy joka sakista, kuten myös niitä mukavia, innostavia ihmisiä joiden kanssa mukava jutella lounaalla.

Kommunismiin kuuluu tiukasti ihmisten erottelu yhteiskuntaluokkiin. Pitäisi jo näistä ajatuksista pääsyä eroon, mutta ei, edelleen jankutetaan eroja ihmisten välillä. Mut se on sitä politiikkaa jota ilman kommunismi ei pysy hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokka-ajattelu on todella tunkkaista ja vanhanaikaista.

Ainoastaan ne, joita pelottaa ihan hirveästi paljastua täysin samanlaisiksi ihmisiksi kuin kuka tahansa muukin, viljelevät luokkajakoa.

Ei luokkajakoa tarvitse viljellä, se on. Eikä se lakkaa olemasta sillä, että se kiistetään.

Esimerkiksi työväenluokkaiset miehet kuolevat kymmeniä vuosia nuorempina kuin yläluokkaiset naiset. Syrjäytyminen ja toisaalta koulutus periytyy jopa Suomessa voimakkaasti.

Näihin asioihin ei voida mitenkään puuttua, jos tosiasioita ei tunnusteta. Yhteiskunnan tehtävä on aktiivisesti pyrkiä lieventämään eroja.

Luuletko olevasi jotenkin parempi ihminen, kun leikit, että itähelsinkiläinen siivooja-yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka isä ja isoisä ja isoisoisä ovat olleet kouluttamattomia vankilakundeja, saa elämässä samat lähtökohdat kuin vaikkapa tuon Nallen lapset?

Sinusta luokat pystyy näemmä perustelemaan marginaaleilla: yläluokkaisilla nalleilla joita yhteiskunnassa alle prosentti, tai monisukupolvisilla syrjäytyneillä suvuilla, joita niitäkään ei hirveästi - mitä tuo kertoo luokkajaon toimivuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa? Prosentti hillittömän hyvätuloisia, ei juuri enempää niitä sukupolvisesti onnettomia, reippaat 90% massaa joka velloo sukupolvesta toiseen tulo- ja koulutustasoilla ylös ja alas?

Ei se massa missään vello. Moni työväenluokkainen ei ole juuri missään tekemisissä vaikkapa ylemmän keksiluokan kanssa ellei ole lääkärin vastaanotolla ja keskiluokka noin yleisesti ei tunne työväenluokkaa lainkaan ja luulee siellä olevan ihan samanlaiset elämänarvot ja tavat.

Vellomisella tarkoitin liikehdintää sukupolvesta toiseen (ja sisarusten valintoja): osa hankkii korkeamman koulutuksen, osa matalamman, toiset suuntautuvat korkeapalkkaisiin töihin tai yrittäjäksi, osa hakeutuu kirjastonhoitajiksi ja lastentarhanopettajiksi. Mutta omakohtaista kokemusta "luokkien kohtaamisesta kyllä on.  Meillä työyhteisössä on ihmisiä kaikenlaisilla koulutustaustoilla, paljon väitelleitä mutta myös paljon amiskoulutustaustaisia. Selkein juttu minkä olen havainnut on muuntelu koulutusryhmien sisällä, ihmisiä kiinnostaa monet asiat, amislainen on kuorossa, tohtori ramppaa lätkämatseissa. Ja kusipäitä löytyy joka sakista, kuten myös niitä mukavia, innostavia ihmisiä joiden kanssa mukava jutella lounaalla.

Ei sinä et vaan ymmärrä. Ei se amistaustaisesta perheestä väitelleeksi ole mikään itsestäänselvä valinta. Suomalaisessa yhteiskunnassa keskiluokka uusintaa itsensä. Opettajan lapsesta tulee opettaja tai, jos ei opettaja niin vaikka puheterapeutti. Ja kaupan kassan lapsi hakee autonasentajaksi. Syrjäytyneiden lapset oppivat, että raha tulee kelasta eivätkä saa edes toista astetta koulutuksesta suoritettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokka-ajattelu on todella tunkkaista ja vanhanaikaista.

Ainoastaan ne, joita pelottaa ihan hirveästi paljastua täysin samanlaisiksi ihmisiksi kuin kuka tahansa muukin, viljelevät luokkajakoa.

Ei luokkajakoa tarvitse viljellä, se on. Eikä se lakkaa olemasta sillä, että se kiistetään.

Esimerkiksi työväenluokkaiset miehet kuolevat kymmeniä vuosia nuorempina kuin yläluokkaiset naiset. Syrjäytyminen ja toisaalta koulutus periytyy jopa Suomessa voimakkaasti.

Näihin asioihin ei voida mitenkään puuttua, jos tosiasioita ei tunnusteta. Yhteiskunnan tehtävä on aktiivisesti pyrkiä lieventämään eroja.

Luuletko olevasi jotenkin parempi ihminen, kun leikit, että itähelsinkiläinen siivooja-yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka isä ja isoisä ja isoisoisä ovat olleet kouluttamattomia vankilakundeja, saa elämässä samat lähtökohdat kuin vaikkapa tuon Nallen lapset?

Sinusta luokat pystyy näemmä perustelemaan marginaaleilla: yläluokkaisilla nalleilla joita yhteiskunnassa alle prosentti, tai monisukupolvisilla syrjäytyneillä suvuilla, joita niitäkään ei hirveästi - mitä tuo kertoo luokkajaon toimivuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa? Prosentti hillittömän hyvätuloisia, ei juuri enempää niitä sukupolvisesti onnettomia, reippaat 90% massaa joka velloo sukupolvesta toiseen tulo- ja koulutustasoilla ylös ja alas?

Ei se massa missään vello. Moni työväenluokkainen ei ole juuri missään tekemisissä vaikkapa ylemmän keksiluokan kanssa ellei ole lääkärin vastaanotolla ja keskiluokka noin yleisesti ei tunne työväenluokkaa lainkaan ja luulee siellä olevan ihan samanlaiset elämänarvot ja tavat.

Vellomisella tarkoitin liikehdintää sukupolvesta toiseen (ja sisarusten valintoja): osa hankkii korkeamman koulutuksen, osa matalamman, toiset suuntautuvat korkeapalkkaisiin töihin tai yrittäjäksi, osa hakeutuu kirjastonhoitajiksi ja lastentarhanopettajiksi. Mutta omakohtaista kokemusta "luokkien kohtaamisesta kyllä on.  Meillä työyhteisössä on ihmisiä kaikenlaisilla koulutustaustoilla, paljon väitelleitä mutta myös paljon amiskoulutustaustaisia. Selkein juttu minkä olen havainnut on muuntelu koulutusryhmien sisällä, ihmisiä kiinnostaa monet asiat, amislainen on kuorossa, tohtori ramppaa lätkämatseissa. Ja kusipäitä löytyy joka sakista, kuten myös niitä mukavia, innostavia ihmisiä joiden kanssa mukava jutella lounaalla.

Ei sinä et vaan ymmärrä. Ei se amistaustaisesta perheestä väitelleeksi ole mikään itsestäänselvä valinta. Suomalaisessa yhteiskunnassa keskiluokka uusintaa itsensä. Opettajan lapsesta tulee opettaja tai, jos ei opettaja niin vaikka puheterapeutti. Ja kaupan kassan lapsi hakee autonasentajaksi. Syrjäytyneiden lapset oppivat, että raha tulee kelasta eivätkä saa edes toista astetta koulutuksesta suoritettua.

Omista susarussarjastani yhdellä on amk-tutkinto, kahdella maisterin paperit ja yksi on käynyt amiksen. Mitä me uusinnetaan?

Mulle on aivan sama onko herra vai narri. Kaikki saavat samanlaisen kohtelun.

Vierailija kirjoitti:

Sama pätee nykyajan hömppäluokkamäärittelyista huolimatta edelleen. Hän, jolla on valtavat määrät rahaa ja valtaa, kuuluu yläluokkaan. Alepan kassalla työskentelevä sukupuolentutkimuksen maisteri ei kuulu yläluokkaan, vaan köyhälistöön.

Tietysti on riski, että jos on paljon hölmöjä yläluokkalaisia, niin liian fiksu köyhä voi puijata rahat itselleen ja ehkä myös laillisesti.

Siksi kovin paljoa yläluokkaisia hölmöläisiä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokka-ajattelu on todella tunkkaista ja vanhanaikaista.

Ainoastaan ne, joita pelottaa ihan hirveästi paljastua täysin samanlaisiksi ihmisiksi kuin kuka tahansa muukin, viljelevät luokkajakoa.

Ei luokkajakoa tarvitse viljellä, se on. Eikä se lakkaa olemasta sillä, että se kiistetään.

Esimerkiksi työväenluokkaiset miehet kuolevat kymmeniä vuosia nuorempina kuin yläluokkaiset naiset. Syrjäytyminen ja toisaalta koulutus periytyy jopa Suomessa voimakkaasti.

Näihin asioihin ei voida mitenkään puuttua, jos tosiasioita ei tunnusteta. Yhteiskunnan tehtävä on aktiivisesti pyrkiä lieventämään eroja.

Luuletko olevasi jotenkin parempi ihminen, kun leikit, että itähelsinkiläinen siivooja-yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka isä ja isoisä ja isoisoisä ovat olleet kouluttamattomia vankilakundeja, saa elämässä samat lähtökohdat kuin vaikkapa tuon Nallen lapset?

Entä jos sen kouluttautumattoman yksihuoltajan vanhemmat ovat olleet varakkaita ja sivistyneitä yrittäjiä, mutta lapsensa on syrjäytynyt?

Miksi ihmeessä yhteiskuntaluokkahullu ap yrittää väkisin tätä vääntää, vaikka se ei vaan Suomessa ole niin yksinkertaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokka-ajattelu on todella tunkkaista ja vanhanaikaista.

Ainoastaan ne, joita pelottaa ihan hirveästi paljastua täysin samanlaisiksi ihmisiksi kuin kuka tahansa muukin, viljelevät luokkajakoa.

Ei luokkajakoa tarvitse viljellä, se on. Eikä se lakkaa olemasta sillä, että se kiistetään.

Esimerkiksi työväenluokkaiset miehet kuolevat kymmeniä vuosia nuorempina kuin yläluokkaiset naiset. Syrjäytyminen ja toisaalta koulutus periytyy jopa Suomessa voimakkaasti.

Näihin asioihin ei voida mitenkään puuttua, jos tosiasioita ei tunnusteta. Yhteiskunnan tehtävä on aktiivisesti pyrkiä lieventämään eroja.

Luuletko olevasi jotenkin parempi ihminen, kun leikit, että itähelsinkiläinen siivooja-yksinhuoltajaäidin lapsi, jonka isä ja isoisä ja isoisoisä ovat olleet kouluttamattomia vankilakundeja, saa elämässä samat lähtökohdat kuin vaikkapa tuon Nallen lapset?

Sinusta luokat pystyy näemmä perustelemaan marginaaleilla: yläluokkaisilla nalleilla joita yhteiskunnassa alle prosentti, tai monisukupolvisilla syrjäytyneillä suvuilla, joita niitäkään ei hirveästi - mitä tuo kertoo luokkajaon toimivuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa? Prosentti hillittömän hyvätuloisia, ei juuri enempää niitä sukupolvisesti onnettomia, reippaat 90% massaa joka velloo sukupolvesta toiseen tulo- ja koulutustasoilla ylös ja alas?

Ei se massa missään vello. Moni työväenluokkainen ei ole juuri missään tekemisissä vaikkapa ylemmän keksiluokan kanssa ellei ole lääkärin vastaanotolla ja keskiluokka noin yleisesti ei tunne työväenluokkaa lainkaan ja luulee siellä olevan ihan samanlaiset elämänarvot ja tavat.

Vellomisella tarkoitin liikehdintää sukupolvesta toiseen (ja sisarusten valintoja): osa hankkii korkeamman koulutuksen, osa matalamman, toiset suuntautuvat korkeapalkkaisiin töihin tai yrittäjäksi, osa hakeutuu kirjastonhoitajiksi ja lastentarhanopettajiksi. Mutta omakohtaista kokemusta "luokkien kohtaamisesta kyllä on.  Meillä työyhteisössä on ihmisiä kaikenlaisilla koulutustaustoilla, paljon väitelleitä mutta myös paljon amiskoulutustaustaisia. Selkein juttu minkä olen havainnut on muuntelu koulutusryhmien sisällä, ihmisiä kiinnostaa monet asiat, amislainen on kuorossa, tohtori ramppaa lätkämatseissa. Ja kusipäitä löytyy joka sakista, kuten myös niitä mukavia, innostavia ihmisiä joiden kanssa mukava jutella lounaalla.

Ei sinä et vaan ymmärrä. Ei se amistaustaisesta perheestä väitelleeksi ole mikään itsestäänselvä valinta. Suomalaisessa yhteiskunnassa keskiluokka uusintaa itsensä. Opettajan lapsesta tulee opettaja tai, jos ei opettaja niin vaikka puheterapeutti. Ja kaupan kassan lapsi hakee autonasentajaksi. Syrjäytyneiden lapset oppivat, että raha tulee kelasta eivätkä saa edes toista astetta koulutuksesta suoritettua.

Enpä tosiaan ymmärrä. Serkuistani ovat nimenomaan vähiten kouluttautuneitten lapsen suorittaneet korkeimpia tutkintoja, vaikka se väitöskirja onkin sattuneista syistä jäänyt. Ovat myös olleet yhteiskunnallisesti arvostetuimmissa ammateissa.

Opettaja tuli siitä, jonka äiti oli aikoinaan haaveillut opettajan ammatista. Ja kumma kun korkeimmin koulutetun lapsi hankki ammatin, johon oli siihen aikaan lyhin mahdollinen koulutus.