Lue keskustelun säännöt.
Voisiko suomi olla täysin omavarainen ruoan suhteen vai onko riski että jotkut meistä vielä kuolee nälkään joku päivä?
Kommentit (67)
Jos historiaa katsoo, niin omavaraisesti tämä maa elättää noin 300 000 ihmistä kun käytännössä jokainen on maanviljelyksen huippuasiantuntija ja todella kova painamaan töitä.
Tuollakin populaatiolla ja osaamisella nälkävuosia tuli silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on mahdollisuus päästä omavaraisuuteen ruoan suhteen, mutta se ei suju parissa kuukaudessa. Ongelmaksi tulee mm. lannoitteet, joiden raaka-aineita tulee ulkomailta. Myös maatalouskoneiden tarvitseman polttoaineen saanti tulee ongelmaksi.
Mutta jos aikaa siirtymiseen on muutama vuosi, niin sitten onnistuu. Valikoima on tietenkin erilainen kuin nykyisin ja ruoka kalliimpaa, mutta kukaan ei kuole nälkään ja kaikki saavat myös tarvitsemansa ravintoaineet, jos asia järjestetään kunnolla.
Koulun historiantunneilla ei ilmeisesti ole kerrottu 1860-luvun nälkävuosista. Kyllä Suomessa ilmasto on se rajoittava tekijä, ei niinkään lannoitteet. Jos jonakin vuonna ei vilja tuleentunut, tuli nälkä. Samana vuonna marjasatokin oli huono ja hedelmiä täällä ei kovin runsaasti kasva muutenkaan.
Varsinkin vegaaneille koittaisi ankeat ajat omavaraisessa Suomessa.
Miten pihalla oikein olet? Mitä luulet, että eläimet syö? Yhden lihakilojen tuottamiseen tarvitaan moninkertainen määrä ihmisravinnoksi kelpaavia kasviksia.
Ei entisaikoina paljoa lihaa syöty. Valtaosan piti hengissä lehmänmaito ja kala. Niiden lisäksi hiilareita viljoista, perunasta, porkkanasta, nauriista, marjoista ja omenasta. Joka torpassa piti olla lehmä, ja sen menettäminen oli katastrofi. Hevonen oli maa-ja metsätöitä varten. Se syötiin tai myytiin lihoina, jos se loukkasntui tai kuoli. Sikoja pidettiin, jos oli varaa.
Paitsi, jos mökistä kuoli ukko, ainut elättäjä, pappi otti lehmän hautauskuluista. Veroina valtio keräsi oravan nahkat, metsä linnut ja kapakalakin kävi.
Siilinjärvellä valmistavat lannotteita. Omistus vain on myyty norjalaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotitarveviljely yleistyisi hetkessä huimasti. Nykyäänkin on kaikenmaailman bokahsi- ja kompostiharrastajia facebook pullollaan. He vain skaalaisivat ylöspäin harrasteviljelyään ja kun saman tekee tarpeeksi moni perhe niin loppujen lopuksi kenenkään ei tarvitse ostaa perunoitaan kaupoista.
Tuohon parvekkeelleko mä perunamaani perustan? Vai jäänkö ilman perunoita, kun ei ole maata pelloksi laittaa.
Kyllä, sinne parvekkeelle saisit vaikka ämpäripotut kasvamaan, jos on pakko. Ja kaiken kokoisia muovilaareja voi ostaa kaupasta. Voit toki olla laittamattakin, mutta sitten olet ilman.
Seuraavaksi voit laskea, kuinka monta päivää perhettä ruokitaan parvekepotuilla...
Vaan on sulla kuitenkin maasi puolustusvelvöllisuus. Miks.
Vierailija kirjoitti:
Nälkäkuolemaa ei tulla näkemään, mutta hoikistua voitaisiin. Suurin osa suomalaisista elää henkisesti vielä aika lähellä metsästäjä-viljelijä-Suomea: minäkin kaupunkilaisena osaan kasvattaa perunaa ym. helppoja ruokakasveja.
Kotitarveviljely saataisiin kyllä nopeasti käyntiin. Ihmisillä on vielä paljon kokemusta ja tietotaitoa kasvien kasvattamisesta ja monilla on mökit, jonne saa perunapenkit aika vähällä vaivalla. Isäni lapsuudessa perunaa, porkkanaa tai naurista ei ostettu kaupasta vaan ne viljeltiin itse ja järvestä sai kalaa.
Täällä on kyllä kokonainen sukupolvi urbaaniin elämään tottuneita ihmisiä, jotka ovat kasvaneen älylaite kädessä. Valtaosalle heistä "ruoka tulee kaupasta", ja arjen tietotaito on murto-osa siitä, mikä oli vielä 70- luvulla syntyneillä. Poikkeuksena ne, jotka asuivat lapsuuden maaseudulla, tai saivat jämäkän kotikasvatuksen (vanhemmat opettivat laajasti asioita).
Urbaanit sukupolvet ovat tottuneet hakemaan tietoa netistä. Aika sormi suussa ovat, jos infra kaatuu.
Kaikille ei todellakaan riitä "mökeillä kasvatettu ravinto". Mökit taitaa olla vielä suurten ikäluokkien omistuksessa, ja heidän lapsillaan. Sukumökkien mailla pitäisi pystyä kasvattamaan kokonaisen sisarusparven perheet, lapset ja lapsenlapset. Jos ei ole työkaluja, koneita, lannoitteita, osaamista, siemenistä puhumattakaan, mökin pihalla ei ruokita kokonaista sukua kahdessa-kolmessa polvessa. Hienoa tietysti niille, joilla on ihan oma mökki. Suomessa on satoja tuhansia köyhiä, joilla ei ole mahdollisuutta mökkeillä edes satunnaisesti, ruoan kasvatuksesta puhumattakaan. Kerrostaloissa asuvat, joilla ei ole vahvoja juuria maaseudulla, ovat huonossa asemassa poikkeustilanteessa. Taajamissa lähimetsien marjoista ja sienistä taistellaan jo nyt, ja röyhkeimmät vievät ne raakoina. Loput ostavat kaupasta, jos on varaa. Poikkeustilanteessa he eivät pysty hyödyntämään metsän antimiakaan, kuten maaseudulla asuvat, ja mökin omistajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on mahdollisuus päästä omavaraisuuteen ruoan suhteen, mutta se ei suju parissa kuukaudessa. Ongelmaksi tulee mm. lannoitteet, joiden raaka-aineita tulee ulkomailta. Myös maatalouskoneiden tarvitseman polttoaineen saanti tulee ongelmaksi.
Mutta jos aikaa siirtymiseen on muutama vuosi, niin sitten onnistuu. Valikoima on tietenkin erilainen kuin nykyisin ja ruoka kalliimpaa, mutta kukaan ei kuole nälkään ja kaikki saavat myös tarvitsemansa ravintoaineet, jos asia järjestetään kunnolla.
Koulun historiantunneilla ei ilmeisesti ole kerrottu 1860-luvun nälkävuosista. Kyllä Suomessa ilmasto on se rajoittava tekijä, ei niinkään lannoitteet. Jos jonakin vuonna ei vilja tuleentunut, tuli nälkä. Samana vuonna marjasatokin oli huono ja hedelmiä täällä ei kovin runsaasti kasva muutenkaan.
Varsinkin vegaaneille koittaisi ankeat ajat omavaraisessa Suomessa.
1860- luvulla oli maatalous paljon kehittymättömämpää.
Katovuosi merkitsi automaattisesti nälkää suurelle osalle väestöä.
Ei ollut varmuusvarastoja
Suomi voisi olla omavarainen, mutta ei nykyisen maatalous- ja kauppapolitiikan puitteissa.
Pitäisi määritellä, mitä tuotetta Suomessa tarvitaan ja kuinka paljon, sitten hinta- ja tukipolitiikalla mahdollistettaisiin ko. Tuotteen kannattava tuotanto.
Eli vaatisi maatalouden täydellistä irroittamista normaalista markkinataloudesta.
Toisaalta, nykyinenkin tukipolitiikka osin tekee tätä johtaen vieläkin hullumpiin tilanteisiin.
Tuotetaan rehuviljaa yli oman tarpeen ja myydään sitä ulkomaille kannattavuuden ollessa heikko.
Mutta kun muutakaan ei täällä järkevästi kasva kuin ohraa ja kauraa.
Nyt parhaan tuoton saa riistapellolla, josta satoa ei korjata ollenkaan.
Täydellinen markkinatalouden armoille heittäytyminen taas lopettaisi maataloustuotannon aika pitkälle kokonaan.
Ruokaa saa halvemmalla muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotitarveviljely yleistyisi hetkessä huimasti. Nykyäänkin on kaikenmaailman bokahsi- ja kompostiharrastajia facebook pullollaan. He vain skaalaisivat ylöspäin harrasteviljelyään ja kun saman tekee tarpeeksi moni perhe niin loppujen lopuksi kenenkään ei tarvitse ostaa perunoitaan kaupoista.
Tuohon parvekkeelleko mä perunamaani perustan? Vai jäänkö ilman perunoita, kun ei ole maata pelloksi laittaa.
Kyllä, sinne parvekkeelle saisit vaikka ämpäripotut kasvamaan, jos on pakko. Ja kaiken kokoisia muovilaareja voi ostaa kaupasta. Voit toki olla laittamattakin, mutta sitten olet ilman.
Seuraavaksi voit laskea, kuinka monta päivää perhettä ruokitaan parvekepotuilla...
No jos ei ole valmis tekemääm yhtään mitään oman selviytymisensä eteen, ei edes kasvattamaan pottuja ämpärissä, niin ehkä sitten kannattakin kuolla pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa kasvaa ohra, kaura, peruna.
Suomessa voi pitää karjaa, saadaan lihaa ja maitoa.
Etelä-Suomessa pärjää herne, härkäpapu ja öljykasvit, lisäksi ruis ja vehnä.
Omenapuutkin.
Lanttua, naurista, porkkanaa...
Kasvihuoneissa voi tuottaa tomaattia ja salaattia.
Omavaraisuus on hyvinkin mahdollista, jos tuotteen hinnalle viitataan kintaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nälkäkuolemaa ei tulla näkemään, mutta hoikistua voitaisiin. Suurin osa suomalaisista elää henkisesti vielä aika lähellä metsästäjä-viljelijä-Suomea: minäkin kaupunkilaisena osaan kasvattaa perunaa ym. helppoja ruokakasveja.
Kotitarveviljely saataisiin kyllä nopeasti käyntiin. Ihmisillä on vielä paljon kokemusta ja tietotaitoa kasvien kasvattamisesta ja monilla on mökit, jonne saa perunapenkit aika vähällä vaivalla. Isäni lapsuudessa perunaa, porkkanaa tai naurista ei ostettu kaupasta vaan ne viljeltiin itse ja järvestä sai kalaa.
Täällä on kyllä kokonainen sukupolvi urbaaniin elämään tottuneita ihmisiä, jotka ovat kasvaneen älylaite kädessä. Valtaosalle heistä "ruoka tulee kaupasta", ja arjen tietotaito on murto-osa siitä, mikä oli vielä 70- luvulla syntyneillä. Poikkeuksena ne, jotka asuivat lapsuuden maaseudulla, tai saivat jämäkän kotikasvatuksen (vanhemmat opettivat laajasti asioita).
Urbaanit sukupolvet ovat tottuneet hakemaan tietoa netistä. Aika sormi suussa ovat, jos infra kaatuu.
Kaikille ei todellakaan riitä "mökeillä kasvatettu ravinto". Mökit taitaa olla vielä suurten ikäluokkien omistuksessa, ja heidän lapsillaan. Sukumökkien mailla pitäisi pystyä kasvattamaan kokonaisen sisarusparven perheet, lapset ja lapsenlapset. Jos ei ole työkaluja, koneita, lannoitteita, osaamista, siemenistä puhumattakaan, mökin pihalla ei ruokita kokonaista sukua kahdessa-kolmessa polvessa. Hienoa tietysti niille, joilla on ihan oma mökki. Suomessa on satoja tuhansia köyhiä, joilla ei ole mahdollisuutta mökkeillä edes satunnaisesti, ruoan kasvatuksesta puhumattakaan. Kerrostaloissa asuvat, joilla ei ole vahvoja juuria maaseudulla, ovat huonossa asemassa poikkeustilanteessa. Taajamissa lähimetsien marjoista ja sienistä taistellaan jo nyt, ja röyhkeimmät vievät ne raakoina. Loput ostavat kaupasta, jos on varaa. Poikkeustilanteessa he eivät pysty hyödyntämään metsän antimiakaan, kuten maaseudulla asuvat, ja mökin omistajat.
Ei ole tarkoituskaan, että mökkien antimilla ruokitaan koko suku vaan kotitarveviljelystä saa lisäravintoa. Eihän tässä oleteta, että koko maasta loppuu kaupallinen ruuantuotanto yhtäkkiä kokonaan ja ollaan survival-taitojen varassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on mahdollisuus päästä omavaraisuuteen ruoan suhteen, mutta se ei suju parissa kuukaudessa. Ongelmaksi tulee mm. lannoitteet, joiden raaka-aineita tulee ulkomailta. Myös maatalouskoneiden tarvitseman polttoaineen saanti tulee ongelmaksi.
Mutta jos aikaa siirtymiseen on muutama vuosi, niin sitten onnistuu. Valikoima on tietenkin erilainen kuin nykyisin ja ruoka kalliimpaa, mutta kukaan ei kuole nälkään ja kaikki saavat myös tarvitsemansa ravintoaineet, jos asia järjestetään kunnolla.
Koulun historiantunneilla ei ilmeisesti ole kerrottu 1860-luvun nälkävuosista. Kyllä Suomessa ilmasto on se rajoittava tekijä, ei niinkään lannoitteet. Jos jonakin vuonna ei vilja tuleentunut, tuli nälkä. Samana vuonna marjasatokin oli huono ja hedelmiä täällä ei kovin runsaasti kasva muutenkaan.
Varsinkin vegaaneille koittaisi ankeat ajat omavaraisessa Suomessa.
Miten pihalla oikein olet? Mitä luulet, että eläimet syö? Yhden lihakilojen tuottamiseen tarvitaan moninkertainen määrä ihmisravinnoksi kelpaavia kasviksia.
Ei entisaikoina paljoa lihaa syöty. Valtaosan piti hengissä lehmänmaito ja kala. Niiden lisäksi hiilareita viljoista, perunasta, porkkanasta, nauriista, marjoista ja omenasta. Joka torpassa piti olla lehmä, ja sen menettäminen oli katastrofi. Hevonen oli maa-ja metsätöitä varten. Se syötiin tai myytiin lihoina, jos se loukkasntui tai kuoli. Sikoja pidettiin, jos oli varaa.
Tosiasiassa Suomessa pääravintoa oli vilja. Puuro ja leipä.
Liha oli kallista ja kun eläimiä teurastettiin, liha yleensä myytiin. Varakkaat söivät lihaa enemmän kuin köyhät. Maito kirnuttiin voiksi ja myytiin. Rahvaalle liha ja voi olivat liian arvokkaita arkikäyttöön. Lehmät lypsivät vain kesällä, talvella ne olivat ummessa.
Nykyisin syödään paljon enemmän lihaa kuin koskaan. Vilja menee pääasiassa eläinten rehuksi, vaikka yhden lihakilon tuottaminen vie moninkertaisen määrän syömäkelpoista viljaa.
Juuri näin. Kun kirjoitin, että ihmiset piti hengissä maito ja kala, tarkoitin proteiineja. Leivällä ja puurolla elettiin, niiden rinnalla maitoa ja kalaa. Maitoakaan ei yleensä kevättalvella saatu, koska lehmätkin näki nälkää. Ja kuten kirjoitit, voikin myytiin. Köyhää oli, ruoka ei ollut itsestäänselvyys.
Ei onnistuisi pelkällä maanviljelyksellä Suomen liian lyhyen satokauden vuoksi. Jos rakennettaisiin esim. sienikellareiita, joissa kasvaisi osterivinokkaita ym. ruokasieniä ja muita kasvattamoita, niin sitten saattaisi riittää. Itse olen kasvattanut ämpäriosterivinokkaita kotona. Hyviä, mutta liian työläitä tavalliseen kerrostalokämppään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on mahdollisuus päästä omavaraisuuteen ruoan suhteen, mutta se ei suju parissa kuukaudessa. Ongelmaksi tulee mm. lannoitteet, joiden raaka-aineita tulee ulkomailta. Myös maatalouskoneiden tarvitseman polttoaineen saanti tulee ongelmaksi.
Mutta jos aikaa siirtymiseen on muutama vuosi, niin sitten onnistuu. Valikoima on tietenkin erilainen kuin nykyisin ja ruoka kalliimpaa, mutta kukaan ei kuole nälkään ja kaikki saavat myös tarvitsemansa ravintoaineet, jos asia järjestetään kunnolla.
Koulun historiantunneilla ei ilmeisesti ole kerrottu 1860-luvun nälkävuosista. Kyllä Suomessa ilmasto on se rajoittava tekijä, ei niinkään lannoitteet. Jos jonakin vuonna ei vilja tuleentunut, tuli nälkä. Samana vuonna marjasatokin oli huono ja hedelmiä täällä ei kovin runsaasti kasva muutenkaan.
Omavaraisuuteen siirtymiseen kuuluisi tietenkin myös varmuusvarastojen kerääminen. Vilja säilyy hyvänä useita vuosia, samoin (kuivatut) pavut ja herneet. Katovuosien yli päästään, jos on kerätty hyvinä vuosina varmuusvarastoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ylituotantoa kaikista keskeisistä elintarvikkeista. Aika hyvin taas luettu salaliittofoorumeita jos kuvitellaa että ruoka loppuu. Päästäisi nyt edes kalliista ylituotannoasta eroon
porvoolaisia ananaksiakin on kaikki kaupat pullollaan ja hinnat poljettu ylituotannon vuoksi
Porvoossa myös riisiviljelmät ovat tuottaneet valtaisan sadon. Etenkin puuroriisiä on yllin kyllin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotitarveviljely yleistyisi hetkessä huimasti. Nykyäänkin on kaikenmaailman bokahsi- ja kompostiharrastajia facebook pullollaan. He vain skaalaisivat ylöspäin harrasteviljelyään ja kun saman tekee tarpeeksi moni perhe niin loppujen lopuksi kenenkään ei tarvitse ostaa perunoitaan kaupoista.
Tuohon parvekkeelleko mä perunamaani perustan? Vai jäänkö ilman perunoita, kun ei ole maata pelloksi laittaa.
Kyllä, sinne parvekkeelle saisit vaikka ämpäripotut kasvamaan, jos on pakko. Ja kaiken kokoisia muovilaareja voi ostaa kaupasta. Voit toki olla laittamattakin, mutta sitten olet ilman.
Seuraavaksi voit laskea, kuinka monta päivää perhettä ruokitaan parvekepotuilla...
No jos ei ole valmis tekemääm yhtään mitään oman selviytymisensä eteen, ei edes kasvattamaan pottuja ämpärissä, niin ehkä sitten kannattakin kuolla pois.
Niitä ei pysty kasvattamaan parvekkeella niin paljoa, että niillä eläisi. Vaikka lappaisin parvekkeen täyteen ämpäreitä ( kestääkö lattia niiden painoa?), saisin niistä ehkä pariksi viikoksi ruokaa. Olettaen, että saan jostain siemenperunat, kasvun mahdollistavaa multaa ja kasteluvettä. Jos infra hajoaa, eikä hanasta tule vettä, ei tule satoakaan, jos ei saa kerättyä tarpeeksi sadevettä.
Ei todellakaan kannata laskea ravitsemustaan "parvekeviljelyn" varaan. Olet aivan pihalla, jos kuvittelen sen elättävän ketään. Poikkeustilanteissa on parempi miettiä muita keinoja selviytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta jos meillä ei ole öljyä (tai vastaavaa energiaa) eikä koneita, niin eipä ole tehtaitakaan. Työvoimaa olisi yli tarpeen, joten porukka olisi kaskeamassa ja elettäisiin kuin 1700-luvulla ikään.
Suomen hevonen vetää auraa, kun ohjaaja löytyy.
Öljy on enemmän rikkaiden ja lähi-idän juttuja.
Hevosvetoiseen viljelyyn siirtyminen merkitsisi muutenkin yhteiskunnan heittämistä 30- luvulle.
Kynsin eilen 10 hehtaaria, vastaavassa ajassa hevosparilla kyntää puoli hehtaaria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotitarveviljely yleistyisi hetkessä huimasti. Nykyäänkin on kaikenmaailman bokahsi- ja kompostiharrastajia facebook pullollaan. He vain skaalaisivat ylöspäin harrasteviljelyään ja kun saman tekee tarpeeksi moni perhe niin loppujen lopuksi kenenkään ei tarvitse ostaa perunoitaan kaupoista.
Tuohon parvekkeelleko mä perunamaani perustan? Vai jäänkö ilman perunoita, kun ei ole maata pelloksi laittaa.
Kyllä, sinne parvekkeelle saisit vaikka ämpäripotut kasvamaan, jos on pakko. Ja kaiken kokoisia muovilaareja voi ostaa kaupasta. Voit toki olla laittamattakin, mutta sitten olet ilman.
Seuraavaksi voit laskea, kuinka monta päivää perhettä ruokitaan parvekepotuilla...
No jos ei ole valmis tekemääm yhtään mitään oman selviytymisensä eteen, ei edes kasvattamaan pottuja ämpärissä, niin ehkä sitten kannattakin kuolla pois.
Niitä ei pysty kasvattamaan parvekkeella niin paljoa, että niillä eläisi. Vaikka lappaisin parvekkeen täyteen ämpäreitä ( kestääkö lattia niiden painoa?), saisin niistä ehkä pariksi viikoksi ruokaa. Olettaen, että saan jostain siemenperunat, kasvun mahdollistavaa multaa ja kasteluvettä. Jos infra hajoaa, eikä hanasta tule vettä, ei tule satoakaan, jos ei saa kerättyä tarpeeksi sadevettä.
Ei todellakaan kannata laskea ravitsemustaan "parvekeviljelyn" varaan. Olet aivan pihalla, jos kuvittelen sen elättävän ketään. Poikkeustilanteissa on parempi miettiä muita keinoja selviytyä.
Eihän täällä realiteetit olekaan suosiossa. Mahtipontiset parvekepottuviljelijät selviytyisivät kyllä. Aivan ja tosiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei onnistuisi pelkällä maanviljelyksellä Suomen liian lyhyen satokauden vuoksi. Jos rakennettaisiin esim. sienikellareiita, joissa kasvaisi osterivinokkaita ym. ruokasieniä ja muita kasvattamoita, niin sitten saattaisi riittää. Itse olen kasvattanut ämpäriosterivinokkaita kotona. Hyviä, mutta liian työläitä tavalliseen kerrostalokämppään.
Vallan mainiosti Suomen satokausi tuottaa Suomen tarpeisiin viljaa, perunaa(ja muita juureksia) ja palkokasveja.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei onnistuisi pelkällä maanviljelyksellä Suomen liian lyhyen satokauden vuoksi. Jos rakennettaisiin esim. sienikellareiita, joissa kasvaisi osterivinokkaita ym. ruokasieniä ja muita kasvattamoita, niin sitten saattaisi riittää. Itse olen kasvattanut ämpäriosterivinokkaita kotona. Hyviä, mutta liian työläitä tavalliseen kerrostalokämppään.
Vallan mainiosti Suomen satokausi tuottaa Suomen tarpeisiin viljaa, perunaa(ja muita juureksia) ja palkokasveja.
Ilman bensaa sen eteen vaan täytyy tehdä valtava määrä raskasta työtä.
Vierailija kirjoitti:
Nälkäkuolemaa ei tulla näkemään, mutta hoikistua voitaisiin. Suurin osa suomalaisista elää henkisesti vielä aika lähellä metsästäjä-viljelijä-Suomea: minäkin kaupunkilaisena osaan kasvattaa perunaa ym. helppoja ruokakasveja.
Kotitarveviljely saataisiin kyllä nopeasti käyntiin. Ihmisillä on vielä paljon kokemusta ja tietotaitoa kasvien kasvattamisesta ja monilla on mökit, jonne saa perunapenkit aika vähällä vaivalla. Isäni lapsuudessa perunaa, porkkanaa tai naurista ei ostettu kaupasta vaan ne viljeltiin itse ja järvestä sai kalaa.
Ei todellakaan saataisi mitään kotitarveviljelyä käyntiin. Ei nopeasti eikä edes hitaasti. Ihmiset eivät nykyään viitsi mitään tuollaista tehdä. Ne, jotka viitsivät ja tietävät ovat muutaman vuoden päästä haudassa.
Seuraavaksi voit laskea, kuinka monta päivää perhettä ruokitaan parvekepotuilla...