Voisiko suomi olla täysin omavarainen ruoan suhteen vai onko riski että jotkut meistä vielä kuolee nälkään joku päivä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on mahdollisuus päästä omavaraisuuteen ruoan suhteen, mutta se ei suju parissa kuukaudessa. Ongelmaksi tulee mm. lannoitteet, joiden raaka-aineita tulee ulkomailta. Myös maatalouskoneiden tarvitseman polttoaineen saanti tulee ongelmaksi.

Mutta jos aikaa siirtymiseen on muutama vuosi, niin sitten onnistuu. Valikoima on tietenkin erilainen kuin nykyisin ja ruoka kalliimpaa, mutta kukaan ei kuole nälkään ja kaikki saavat myös tarvitsemansa ravintoaineet, jos asia järjestetään kunnolla.

Koulun historiantunneilla ei ilmeisesti ole kerrottu 1860-luvun nälkävuosista. Kyllä Suomessa ilmasto on se rajoittava tekijä, ei niinkään lannoitteet. Jos jonakin vuonna ei vilja tuleentunut, tuli nälkä. Samana vuonna marjasatokin oli huono ja hedelmiä täällä ei kovin runsaasti kasva muutenkaan.

Varsinkin vegaaneille koittaisi ankeat ajat omavaraisessa Suomessa.

Juuri näin. Karja pärjäsi nälkävuosina siksi, että se söi ihmisille kelpaamatonta tai hankalastikerättävää ruokaa (siis erilaisia kasveja ja talvella kerppuja tai heinää) ja sen lantaa tarvittiin uuden sadon saamiseen. Ihmisillä oli vaikeampaa, jos ei ollut naurista viljelyssä. Vegaanit olisivat ensimmäisiä, joilla ei olisi ravintoa.

Tässä faktaa: yli puolet Suomen viljasta menee tuotantoeläimille. Tuotantoeläimet ei pärjäisi ilman rehua.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d7d5e206-dc37-4e7b-876e-612b4ec71c2f

Mitä tulee nälkävuosiin, oikeastiko täällä joku on niin tyhmä, ettei tajua ettei nälkäisille ollut mitään eläimiä, että ne oli pakko syödä eikä niille olisi riittänyt ruokaa.

Varakkaille tietysti oli eläimiä, mutta eipä ollut heillä nälkääkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on mahdollisuus päästä omavaraisuuteen ruoan suhteen, mutta se ei suju parissa kuukaudessa. Ongelmaksi tulee mm. lannoitteet, joiden raaka-aineita tulee ulkomailta. Myös maatalouskoneiden tarvitseman polttoaineen saanti tulee ongelmaksi.

Mutta jos aikaa siirtymiseen on muutama vuosi, niin sitten onnistuu. Valikoima on tietenkin erilainen kuin nykyisin ja ruoka kalliimpaa, mutta kukaan ei kuole nälkään ja kaikki saavat myös tarvitsemansa ravintoaineet, jos asia järjestetään kunnolla.

Koulun historiantunneilla ei ilmeisesti ole kerrottu 1860-luvun nälkävuosista. Kyllä Suomessa ilmasto on se rajoittava tekijä, ei niinkään lannoitteet. Jos jonakin vuonna ei vilja tuleentunut, tuli nälkä. Samana vuonna marjasatokin oli huono ja hedelmiä täällä ei kovin runsaasti kasva muutenkaan.

Varsinkin vegaaneille koittaisi ankeat ajat omavaraisessa Suomessa.

Miten pihalla oikein olet? Mitä luulet, että eläimet syö? Yhden lihakilojen tuottamiseen tarvitaan moninkertainen määrä ihmisravinnoksi kelpaavia kasviksia.

Ei entisaikoina paljoa lihaa syöty. Valtaosan piti hengissä lehmänmaito ja kala. Niiden lisäksi hiilareita viljoista, perunasta, porkkanasta, nauriista, marjoista ja omenasta. Joka torpassa piti olla lehmä, ja sen menettäminen oli katastrofi. Hevonen oli maa-ja metsätöitä varten. Se syötiin tai myytiin lihoina, jos se loukkasntui tai kuoli. Sikoja pidettiin, jos oli varaa.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta jos meillä ei ole öljyä (tai vastaavaa energiaa) eikä koneita, niin eipä ole tehtaitakaan. Työvoimaa olisi yli tarpeen, joten porukka olisi kaskeamassa ja elettäisiin kuin 1700-luvulla ikään.

Mietipä hetki, ruokittaisiinko suomalaisia 1700-luvun menetelmin. Silloin Suomessa oli murto-osa nykyväestöstä ja kaskiviljely oli vielä mahdollista, vaikka nälänhädät olivat tavallisia.

Mitä Suomi on tekemässä tuon lannoitetuotannon omavaraisuuden suhteen?

Onhan myös tietotaito ruuasta ja ruuan kasvattamisesta parantunut huimasti sitten 1860-luvun. Silloin esimerkiksi heinän kasvatusta eläimille pidettiin tuhlauksena ja naudat käytännössä nääntyivät kevällä parsiinsa. Eläimille ruuan viljely on yleistynyt vasta vuosituhannen vaihteessa.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta jos meillä ei ole öljyä (tai vastaavaa energiaa) eikä koneita, niin eipä ole tehtaitakaan. Työvoimaa olisi yli tarpeen, joten porukka olisi kaskeamassa ja elettäisiin kuin 1700-luvulla ikään.

Suomen hevonen vetää auraa, kun ohjaaja löytyy.

Öljy on enemmän rikkaiden ja lähi-idän juttuja.

Ilmastokriisi kauhistuttaa, mutta se, että jotkut vegaanit kuolee nälkään ei niinkään kauhistuta.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta jos meillä ei ole öljyä (tai vastaavaa energiaa) eikä koneita, niin eipä ole tehtaitakaan. Työvoimaa olisi yli tarpeen, joten porukka olisi kaskeamassa ja elettäisiin kuin 1700-luvulla ikään.

Tahtoisin elää näin.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on mahdollisuus päästä omavaraisuuteen ruoan suhteen, mutta se ei suju parissa kuukaudessa. Ongelmaksi tulee mm. lannoitteet, joiden raaka-aineita tulee ulkomailta. Myös maatalouskoneiden tarvitseman polttoaineen saanti tulee ongelmaksi.

Mutta jos aikaa siirtymiseen on muutama vuosi, niin sitten onnistuu. Valikoima on tietenkin erilainen kuin nykyisin ja ruoka kalliimpaa, mutta kukaan ei kuole nälkään ja kaikki saavat myös tarvitsemansa ravintoaineet, jos asia järjestetään kunnolla.

Olen samaa mieltä, että Suomi on mahdollista saada omavaraiseksi ravinnon suhteen. Markkinatalous, EU ja vapaa kauppa, asettavat tälle kyllä kohtalaisia haasteita. En siis syytä EU:ta suoraan, tarkoitan vain, että EU, voi olla ongelma tai osa ratkaisua. Markkinatalous taas asettaa enemmän haasteita, sillä hinnat ohjaavat erityisesti pienituloisten kulutuskäyttäytymistä. Toisaalta markkinatalous, vapaa kauppa ja EU tarjoavat myös mahdollisuuksia vientiin ja tuontiin, mikä vahvistaa tavallaan omavaraisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on mahdollisuus päästä omavaraisuuteen ruoan suhteen, mutta se ei suju parissa kuukaudessa. Ongelmaksi tulee mm. lannoitteet, joiden raaka-aineita tulee ulkomailta. Myös maatalouskoneiden tarvitseman polttoaineen saanti tulee ongelmaksi.

Mutta jos aikaa siirtymiseen on muutama vuosi, niin sitten onnistuu. Valikoima on tietenkin erilainen kuin nykyisin ja ruoka kalliimpaa, mutta kukaan ei kuole nälkään ja kaikki saavat myös tarvitsemansa ravintoaineet, jos asia järjestetään kunnolla.

Koulun historiantunneilla ei ilmeisesti ole kerrottu 1860-luvun nälkävuosista. Kyllä Suomessa ilmasto on se rajoittava tekijä, ei niinkään lannoitteet. Jos jonakin vuonna ei vilja tuleentunut, tuli nälkä. Samana vuonna marjasatokin oli huono ja hedelmiä täällä ei kovin runsaasti kasva muutenkaan.

Varsinkin vegaaneille koittaisi ankeat ajat omavaraisessa Suomessa.

Miten pihalla oikein olet? Mitä luulet, että eläimet syö? Yhden lihakilojen tuottamiseen tarvitaan moninkertainen määrä ihmisravinnoksi kelpaavia kasviksia.

Ei entisaikoina paljoa lihaa syöty. Valtaosan piti hengissä lehmänmaito ja kala. Niiden lisäksi hiilareita viljoista, perunasta, porkkanasta, nauriista, marjoista ja omenasta. Joka torpassa piti olla lehmä, ja sen menettäminen oli katastrofi. Hevonen oli maa-ja metsätöitä varten. Se syötiin tai myytiin lihoina, jos se loukkasntui tai kuoli. Sikoja pidettiin, jos oli varaa.

Tosiasiassa Suomessa pääravintoa oli vilja. Puuro ja leipä.

Liha oli kallista ja kun eläimiä teurastettiin, liha yleensä myytiin. Varakkaat söivät lihaa enemmän kuin köyhät. Maito kirnuttiin voiksi ja myytiin. Rahvaalle liha ja voi olivat liian arvokkaita arkikäyttöön. Lehmät lypsivät vain kesällä, talvella ne olivat ummessa.

Nykyisin syödään paljon enemmän lihaa kuin koskaan. Vilja menee pääasiassa eläinten rehuksi, vaikka yhden lihakilon tuottaminen vie moninkertaisen määrän syömäkelpoista viljaa.

Kotitarveviljely yleistyisi hetkessä huimasti. Nykyäänkin on kaikenmaailman bokahsi- ja kompostiharrastajia facebook pullollaan. He vain skaalaisivat ylöspäin harrasteviljelyään ja kun saman tekee tarpeeksi moni perhe niin loppujen lopuksi kenenkään ei tarvitse ostaa perunoitaan kaupoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on mahdollisuus päästä omavaraisuuteen ruoan suhteen, mutta se ei suju parissa kuukaudessa. Ongelmaksi tulee mm. lannoitteet, joiden raaka-aineita tulee ulkomailta. Myös maatalouskoneiden tarvitseman polttoaineen saanti tulee ongelmaksi.

Mutta jos aikaa siirtymiseen on muutama vuosi, niin sitten onnistuu. Valikoima on tietenkin erilainen kuin nykyisin ja ruoka kalliimpaa, mutta kukaan ei kuole nälkään ja kaikki saavat myös tarvitsemansa ravintoaineet, jos asia järjestetään kunnolla.

Koulun historiantunneilla ei ilmeisesti ole kerrottu 1860-luvun nälkävuosista. Kyllä Suomessa ilmasto on se rajoittava tekijä, ei niinkään lannoitteet. Jos jonakin vuonna ei vilja tuleentunut, tuli nälkä. Samana vuonna marjasatokin oli huono ja hedelmiä täällä ei kovin runsaasti kasva muutenkaan.

Varsinkin vegaaneille koittaisi ankeat ajat omavaraisessa Suomessa.

Miten pihalla oikein olet? Mitä luulet, että eläimet syö? Yhden lihakilojen tuottamiseen tarvitaan moninkertainen määrä ihmisravinnoksi kelpaavia kasviksia.

Mitä kasviksia eläimet, joitten lihaa syömme, syövät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta jos meillä ei ole öljyä (tai vastaavaa energiaa) eikä koneita, niin eipä ole tehtaitakaan. Työvoimaa olisi yli tarpeen, joten porukka olisi kaskeamassa ja elettäisiin kuin 1700-luvulla ikään.

Tahtoisin elää näin.

Juu, ihan varmaan haluaisit elää niin, että sekoittaisit pettua jauhoihin, mikä oli yleinen käytäntö 1700-luvulla. Nälkä oli yleinen vieras talossa.

Vierailija kirjoitti:

Kotitarveviljely yleistyisi hetkessä huimasti. Nykyäänkin on kaikenmaailman bokahsi- ja kompostiharrastajia facebook pullollaan. He vain skaalaisivat ylöspäin harrasteviljelyään ja kun saman tekee tarpeeksi moni perhe niin loppujen lopuksi kenenkään ei tarvitse ostaa perunoitaan kaupoista.

Tuohon parvekkeelleko mä perunamaani perustan? Vai jäänkö ilman perunoita, kun ei ole maata pelloksi laittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on mahdollisuus päästä omavaraisuuteen ruoan suhteen, mutta se ei suju parissa kuukaudessa. Ongelmaksi tulee mm. lannoitteet, joiden raaka-aineita tulee ulkomailta. Myös maatalouskoneiden tarvitseman polttoaineen saanti tulee ongelmaksi.

Mutta jos aikaa siirtymiseen on muutama vuosi, niin sitten onnistuu. Valikoima on tietenkin erilainen kuin nykyisin ja ruoka kalliimpaa, mutta kukaan ei kuole nälkään ja kaikki saavat myös tarvitsemansa ravintoaineet, jos asia järjestetään kunnolla.

Koulun historiantunneilla ei ilmeisesti ole kerrottu 1860-luvun nälkävuosista. Kyllä Suomessa ilmasto on se rajoittava tekijä, ei niinkään lannoitteet. Jos jonakin vuonna ei vilja tuleentunut, tuli nälkä. Samana vuonna marjasatokin oli huono ja hedelmiä täällä ei kovin runsaasti kasva muutenkaan.

Varsinkin vegaaneille koittaisi ankeat ajat omavaraisessa Suomessa.

Miten pihalla oikein olet? Mitä luulet, että eläimet syö? Yhden lihakilojen tuottamiseen tarvitaan moninkertainen määrä ihmisravinnoksi kelpaavia kasviksia.

Ei entisaikoina paljoa lihaa syöty. Valtaosan piti hengissä lehmänmaito ja kala. Niiden lisäksi hiilareita viljoista, perunasta, porkkanasta, nauriista, marjoista ja omenasta. Joka torpassa piti olla lehmä, ja sen menettäminen oli katastrofi. Hevonen oli maa-ja metsätöitä varten. Se syötiin tai myytiin lihoina, jos se loukkasntui tai kuoli. Sikoja pidettiin, jos oli varaa.

Tosiasiassa Suomessa pääravintoa oli vilja. Puuro ja leipä.

Liha oli kallista ja kun eläimiä teurastettiin, liha yleensä myytiin. Varakkaat söivät lihaa enemmän kuin köyhät. Maito kirnuttiin voiksi ja myytiin. Rahvaalle liha ja voi olivat liian arvokkaita arkikäyttöön. Lehmät lypsivät vain kesällä, talvella ne olivat ummessa.

Nykyisin syödään paljon enemmän lihaa kuin koskaan. Vilja menee pääasiassa eläinten rehuksi, vaikka yhden lihakilon tuottaminen vie moninkertaisen määrän syömäkelpoista viljaa.

Tähän lisäisin, että kyllä maalla on syöty perunaa, naurista ja kalaa. Suomi on järviä täynnä ja kalastaminen on pitänyt suomalaiset hengissä myös pulavuosina. Vilja ei edes kasva kovin pohjoisessa.

"Koulun historiantunneilla ei ilmeisesti ole kerrottu 1860-luvun nälkävuosista. Kyllä Suomessa ilmasto on se rajoittava tekijä, ei niinkään lannoitteet. Jos jonakin vuonna ei vilja tuleentunut, tuli nälkä. Samana vuonna marjasatokin oli huono ja hedelmiä täällä ei kovin runsaasti kasva muutenkaan.

Varsinkin vegaaneille koittaisi ankeat ajat omavaraisessa Suomessa."

Kyllä ne ajat olisivat ihan yhtä ankeita kaikille. Jos tulisi pulaa viljasta, tulisi pulaa myös rehusta; ei olisi varaa ruokkia eläimiä. Tämä tuntuu monelta unohtuvan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on mahdollisuus päästä omavaraisuuteen ruoan suhteen, mutta se ei suju parissa kuukaudessa. Ongelmaksi tulee mm. lannoitteet, joiden raaka-aineita tulee ulkomailta. Myös maatalouskoneiden tarvitseman polttoaineen saanti tulee ongelmaksi.

Mutta jos aikaa siirtymiseen on muutama vuosi, niin sitten onnistuu. Valikoima on tietenkin erilainen kuin nykyisin ja ruoka kalliimpaa, mutta kukaan ei kuole nälkään ja kaikki saavat myös tarvitsemansa ravintoaineet, jos asia järjestetään kunnolla.

Koulun historiantunneilla ei ilmeisesti ole kerrottu 1860-luvun nälkävuosista. Kyllä Suomessa ilmasto on se rajoittava tekijä, ei niinkään lannoitteet. Jos jonakin vuonna ei vilja tuleentunut, tuli nälkä. Samana vuonna marjasatokin oli huono ja hedelmiä täällä ei kovin runsaasti kasva muutenkaan.

Varsinkin vegaaneille koittaisi ankeat ajat omavaraisessa Suomessa.

Miten pihalla oikein olet? Mitä luulet, että eläimet syö? Yhden lihakilojen tuottamiseen tarvitaan moninkertainen määrä ihmisravinnoksi kelpaavia kasviksia.

Mitä kasviksia eläimet, joitten lihaa syömme, syövät?

Palstalla väitetään, että heinää. Tosiasiassa ne syövät myös viljaa, palkokasveja, juureksia, soijaa, herneitä jne. Esimerkiksi jokainen kilo sianlihaa vaatii moninkertaisen määrän viljaa.

Vaikka palstalla hintaan, että eläimet ei syö soijaa, 95 prosenttia Suomeen tuodusta soijasta menee edelleen tuotantoeläinten rehuksi.

Ennen liha ei ollut arkiruoka juuri siksi, että lihan tuottamiseen ei köyhillä ollut resursseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotitarveviljely yleistyisi hetkessä huimasti. Nykyäänkin on kaikenmaailman bokahsi- ja kompostiharrastajia facebook pullollaan. He vain skaalaisivat ylöspäin harrasteviljelyään ja kun saman tekee tarpeeksi moni perhe niin loppujen lopuksi kenenkään ei tarvitse ostaa perunoitaan kaupoista.

Tuohon parvekkeelleko mä perunamaani perustan? Vai jäänkö ilman perunoita, kun ei ole maata pelloksi laittaa.

Kyllä, sinne parvekkeelle saisit vaikka ämpäripotut kasvamaan, jos on pakko. Ja kaiken kokoisia muovilaareja voi ostaa kaupasta. Voit toki olla laittamattakin, mutta sitten olet ilman.

Kyllä se väki tästä vähenee niin ei tarvitse olla huolissaan. Nyt on maakunnat täynnä persuja joka edesauttaa asiassa 😁

Vierailija kirjoitti:

"Koulun historiantunneilla ei ilmeisesti ole kerrottu 1860-luvun nälkävuosista. Kyllä Suomessa ilmasto on se rajoittava tekijä, ei niinkään lannoitteet. Jos jonakin vuonna ei vilja tuleentunut, tuli nälkä. Samana vuonna marjasatokin oli huono ja hedelmiä täällä ei kovin runsaasti kasva muutenkaan.

Varsinkin vegaaneille koittaisi ankeat ajat omavaraisessa Suomessa."

Kyllä ne ajat olisivat ihan yhtä ankeita kaikille. Jos tulisi pulaa viljasta, tulisi pulaa myös rehusta; ei olisi varaa ruokkia eläimiä. Tämä tuntuu monelta unohtuvan. 

Kyseinen kriisi oli osittain silloisten Englannissa vaikuttaneiden pankkimiesten tuotosta.