Olen mummu, joka auttaa ja hoitaa, mutta surettaa
Tuntuu pahalta, puran tänne, en muualle kehtaa.
Olen neljän mummu, kaikki lapset ovat poikani perheessä.
Hoidan lapsia paljon ja autan muutenkin, käyn kaupassa ja kuljetan lapsia harrastuksiin ja lainaan autoani, ostan vaatteita.
Nyt on äitienpäivä ja taas minut ohitetaan, miniä vie katraansa katsomaan äitiään, jota näkevät kaksi kertaa vuodessa ja joka ei ole koskaan itse käynyt perheen luona, ei edes nähnyt heidän uutta taloaan. Eikä koskaan ole lapsia hoitanut.
Tyttäreni onneksi tulee miehineen kahville ja tuo herkut tullessaan, heillä ei ole lapsia vaikean sairauden takia.
Surettaa tosi paljon.
Enkä minä lahjoja kaipaa, mutta olisipa kiva kun muistettaisiin eikä aina vaan vaadita.
Kun viimeksi hoidin lapsia, toivotin tervetulleeksi kahville, miniä tuumasi, että menemme äitini luo, poikani yritti lempeästi sanoa, että käydään hänen luonaan lauantaina, ei sopinut miniälle, nosti minun kuullen rähäkän.
Päätin, että kun miniä pyytää apuun seuraavan kerran, sanon, että en pääse. Nyt loppuu minun voimat.
Anteeksi valitus.
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja mummuille!
Kommentit (452)
Hei kaikki unohdetut mummot! Muuttakaa Espanjaan tai saarille sitten kun eläkepäivät koittaa. Mitäs sitä ilmaisena piikana olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä mummeleita, jotka pitävät omaa poikaansa ihan tahdottomana nössönä... No, sellaiseksi kai olette kasvattaneet? Jos poikanne ei osaa kiittää lastensa hoitoavusta tai onnitella äitienpäivänä, niin miten se liittyy miniään? Hän varmaan kiittää ja onnittelee omaa äitiään.
Välttääkseen vaimon hirveitä vihanpurkauksia, huutamista ja mykkäkoulua, joutuvat miesparat usein vaikeaan tilanteeseen. Äitienpäivä on yksi pahimmista. Miltähän lapsista mahtaa tuntua?
Juupa juu 😂 jos teillä on tapana toimia noin, niin ei se tarkoita sen olevan mitenkään yleistä.
Kyllä se on vaan niin, että tällaisissa tapauksissa ne miehet ihan itse "unohtavat" tai eivät ole kiinnostuneita muistamaan omaa äitiään. Senkin muka pitäisi olla vaimon tehtävä...
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä mummeleita, jotka pitävät omaa poikaansa ihan tahdottomana nössönä... No, sellaiseksi kai olette kasvattaneet? Jos poikanne ei osaa kiittää lastensa hoitoavusta tai onnitella äitienpäivänä, niin miten se liittyy miniään? Hän varmaan kiittää ja onnittelee omaa äitiään.
Poika ottakoon lapset mukaan äitimummoa tervehtimään Äitienpäivänä. Että oppivat lapsetkin käytöstapoja ja edes kiittämään kun sen aika on. Vihaisen vaimon voi huoletta jättää pois kyydistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä mummeleita, jotka pitävät omaa poikaansa ihan tahdottomana nössönä... No, sellaiseksi kai olette kasvattaneet? Jos poikanne ei osaa kiittää lastensa hoitoavusta tai onnitella äitienpäivänä, niin miten se liittyy miniään? Hän varmaan kiittää ja onnittelee omaa äitiään.
Poika ottakoon lapset mukaan äitimummoa tervehtimään Äitienpäivänä. Että oppivat lapsetkin käytöstapoja ja edes kiittämään kun sen aika on. Vihaisen vaimon voi huoletta jättää pois kyydistä.
Noin juuri, niin menee parhain päin. 😁
Kaikkea hyvää Ap-lle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä mummeleita, jotka pitävät omaa poikaansa ihan tahdottomana nössönä... No, sellaiseksi kai olette kasvattaneet? Jos poikanne ei osaa kiittää lastensa hoitoavusta tai onnitella äitienpäivänä, niin miten se liittyy miniään? Hän varmaan kiittää ja onnittelee omaa äitiään.
Välttääkseen vaimon hirveitä vihanpurkauksia, huutamista ja mykkäkoulua, joutuvat miesparat usein vaikeaan tilanteeseen. Äitienpäivä on yksi pahimmista. Miltähän lapsista mahtaa tuntua?
Juupa juu 😂 jos teillä on tapana toimia noin, niin ei se tarkoita sen olevan mitenkään yleistä.
Kyllä se on vaan niin, että tällaisissa tapauksissa ne miehet ihan itse "unohtavat" tai eivät ole kiinnostuneita muistamaan omaa äitiään. Senkin muka pitäisi olla vaimon tehtävä...
Paljon on niitä pirttihirmuja joita pitää pelätä, että rauha huushollissa edes jotenkin säilyy.
Poikasi pitäisi tulla onnittelemaan äitiään! Ja ottaa lapset mukaan! Ei se miniän tehtävä ole.
Sivusta seuraaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä mummeleita, jotka pitävät omaa poikaansa ihan tahdottomana nössönä... No, sellaiseksi kai olette kasvattaneet? Jos poikanne ei osaa kiittää lastensa hoitoavusta tai onnitella äitienpäivänä, niin miten se liittyy miniään? Hän varmaan kiittää ja onnittelee omaa äitiään.
Välttääkseen vaimon hirveitä vihanpurkauksia, huutamista ja mykkäkoulua, joutuvat miesparat usein vaikeaan tilanteeseen. Äitienpäivä on yksi pahimmista. Miltähän lapsista mahtaa tuntua?
Juupa juu 😂 jos teillä on tapana toimia noin, niin ei se tarkoita sen olevan mitenkään yleistä.
Kyllä se on vaan niin, että tällaisissa tapauksissa ne miehet ihan itse "unohtavat" tai eivät ole kiinnostuneita muistamaan omaa äitiään. Senkin muka pitäisi olla vaimon tehtävä...
Paljon on niitä pirttihirmuja joita pitää pelätä, että rauha huushollissa edes jotenkin säilyy.
Yleensä asioilla on tapana olla kaksi puolta... Minusta tuntuu, että enemmän taitaa olla niitä anoppeja, jotka haluavat edelleen määräillä aikuisen lapsensa elämää ja jopa sanelevat avioehdoista, kuten tässäkin ketjussa yksi näytti ihan itse kertovan. Vallan näyttöä monilla eri tavoin, kiusaamista, jatkuvaa arvostelua... Poikaa pidetään myös ihan tossuna ja muka vain miniä päättää kaikista lasten ja kodin asioista... Harvoin enää vuonna 2023.
En minä ainakaan halua mennä katsomaan sellaista anoppia, joka on tehnyt selväksi, etten ole tarpeeksi hyvä vaimo hänen pojalleen ja koko ajan on jotain nurisemista :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaistakaan ongelmaa ei olisi, jos miehet ottaisivat kohteliaita aasialaisnaisia.
He toki huolehtivat myös kotimaahan jääneistä perheistään lähettämällä sinne rahaa... 😉
Totta ja minä nostan heille hattua. Melko varmasti suomalaiset naiset antaisivat perheenjäsenensä kuolla vaikka mieluummin nälkään, kuin auttaisivat rahallisesti.
Suomessa on sosiaaliturva, niin kukaan ei kuole nälkään.
Niin, Suomessa on ollut pakko kehittää sosiaaliturva, koska naiset ovat niin julmia, että antaisivat omien vanhempiensa ennemmin kuolla nälkään, ennen kuin auttaisivat ja pitäisivät huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yhden lapsen isä, vaimoni on nykyään sellainen kun täällä katkerat miniät on. Äitini on aina liikaa paitsi silloin kun meillä tarvitaan apua. Mikään apu ei riitä, mutta arvoa ei vaimoni mielestä aidillåni ole, kaikki on kuulema äidistäni väärin.
Kyllä itse tein valinnan, olen edelleen hämmästynyt kuinka siitä kivasta nuoresta naisesta on tullut tuo ilkeä nainen jonka kanssa minulla ei ole enää mitään yhteistä, muutakuin lapsi tietysti. Olen pyrkinyt auttamaan kaikessa, minun pitäisi hänen mielestään olla koko päivä kotona mutta samalla tienata palkkani jonka turvin vaimo on saanut olla kotona kohta kaksi vuotta. Isyysvapaat pidin ja lomat ja viikonloput olen lapsen kanssa koska se on parasta mitä tiedän.
Ja kyllä eropaperit olen yksipuolisesti laittanut, onneksi emme löytäneet tonttia taloa varten, tämä rivarikoti on helppo myydä. Naimisiin en mene enää, sen tämä reissu opetti.
Hirveitä ovat naiset jotka aptä haukkuvat, luulisi jokaisen ymmärtävän surun, jota hän tuntee.Oletko koskaan miettinyt miksi kivasta naisesta on tullut tuollainen? Otitko sen ensimmäisen tyrkyn itsellesi vaimoksi?
Mies kirjoitti täyttä asiaa. Suominaiset ovat nykyään maailman itsekkäimpiä eläjiä. Kun saa miehen koukkuun ja lapsen hommattua, muuttuu ääni kellossa. Pahaksi.
Suomimies sitten on epäitsekkyyden perikuva? Kun on saatu nainen koukkuun ja lapsi hommattua, niin ei enää kiinnosta kotityöt ja lapset.
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seuraaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä mummeleita, jotka pitävät omaa poikaansa ihan tahdottomana nössönä... No, sellaiseksi kai olette kasvattaneet? Jos poikanne ei osaa kiittää lastensa hoitoavusta tai onnitella äitienpäivänä, niin miten se liittyy miniään? Hän varmaan kiittää ja onnittelee omaa äitiään.
Välttääkseen vaimon hirveitä vihanpurkauksia, huutamista ja mykkäkoulua, joutuvat miesparat usein vaikeaan tilanteeseen. Äitienpäivä on yksi pahimmista. Miltähän lapsista mahtaa tuntua?
Juupa juu 😂 jos teillä on tapana toimia noin, niin ei se tarkoita sen olevan mitenkään yleistä.
Kyllä se on vaan niin, että tällaisissa tapauksissa ne miehet ihan itse "unohtavat" tai eivät ole kiinnostuneita muistamaan omaa äitiään. Senkin muka pitäisi olla vaimon tehtävä...
Paljon on niitä pirttihirmuja joita pitää pelätä, että rauha huushollissa edes jotenkin säilyy.
Yleensä asioilla on tapana olla kaksi puolta... Minusta tuntuu, että enemmän taitaa olla niitä anoppeja, jotka haluavat edelleen määräillä aikuisen lapsensa elämää ja jopa sanelevat avioehdoista, kuten tässäkin ketjussa yksi näytti ihan itse kertovan. Vallan näyttöä monilla eri tavoin, kiusaamista, jatkuvaa arvostelua... Poikaa pidetään myös ihan tossuna ja muka vain miniä päättää kaikista lasten ja kodin asioista... Harvoin enää vuonna 2023.
En minä ainakaan halua mennä katsomaan sellaista anoppia, joka on tehnyt selväksi, etten ole tarpeeksi hyvä vaimo hänen pojalleen ja koko ajan on jotain nurisemista :D
Ja silti ap on valmis hoitamaan tuon miniän lapsia, eikö juuri se ole kiusaamista ja vallankäyttöä? Opettelisi olemaan aito mummo ja sanoisi miniälle, että subjektiivinen päivähoito-oikeus koskee näitäkin lapsia, joten mummolassa saa käydä kerran kuukaudessa koko perheenä, viipyä korkeintaan 45 minuuttia ja sitten ymmärtää poistua kiitellen yhteisestä ajasta. Keskusteluun sopivat aiheiksi sää, vanhat kotimaiset elokuvat ja kasvimaan hoitaminen tai vaihtoehtoisesti pihamaan linnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yhden lapsen isä, vaimoni on nykyään sellainen kun täällä katkerat miniät on. Äitini on aina liikaa paitsi silloin kun meillä tarvitaan apua. Mikään apu ei riitä, mutta arvoa ei vaimoni mielestä aidillåni ole, kaikki on kuulema äidistäni väärin.
Kyllä itse tein valinnan, olen edelleen hämmästynyt kuinka siitä kivasta nuoresta naisesta on tullut tuo ilkeä nainen jonka kanssa minulla ei ole enää mitään yhteistä, muutakuin lapsi tietysti. Olen pyrkinyt auttamaan kaikessa, minun pitäisi hänen mielestään olla koko päivä kotona mutta samalla tienata palkkani jonka turvin vaimo on saanut olla kotona kohta kaksi vuotta. Isyysvapaat pidin ja lomat ja viikonloput olen lapsen kanssa koska se on parasta mitä tiedän.
Ja kyllä eropaperit olen yksipuolisesti laittanut, onneksi emme löytäneet tonttia taloa varten, tämä rivarikoti on helppo myydä. Naimisiin en mene enää, sen tämä reissu opetti.
Hirveitä ovat naiset jotka aptä haukkuvat, luulisi jokaisen ymmärtävän surun, jota hän tuntee.Oletko koskaan miettinyt miksi kivasta naisesta on tullut tuollainen? Otitko sen ensimmäisen tyrkyn itsellesi vaimoksi?
Mies kirjoitti täyttä asiaa. Suominaiset ovat nykyään maailman itsekkäimpiä eläjiä. Kun saa miehen koukkuun ja lapsen hommattua, muuttuu ääni kellossa. Pahaksi.
Suomimies sitten on epäitsekkyyden perikuva? Kun on saatu nainen koukkuun ja lapsi hommattua, niin ei enää kiinnosta kotityöt ja lapset.
Siis sinustako miehet ovat ennen omien lasten syntymää kiinnostuneita lapsista? Oikeasti? Pervoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä mummeleita, jotka pitävät omaa poikaansa ihan tahdottomana nössönä... No, sellaiseksi kai olette kasvattaneet? Jos poikanne ei osaa kiittää lastensa hoitoavusta tai onnitella äitienpäivänä, niin miten se liittyy miniään? Hän varmaan kiittää ja onnittelee omaa äitiään.
Välttääkseen vaimon hirveitä vihanpurkauksia, huutamista ja mykkäkoulua, joutuvat miesparat usein vaikeaan tilanteeseen. Äitienpäivä on yksi pahimmista. Miltähän lapsista mahtaa tuntua?
Juupa juu 😂 jos teillä on tapana toimia noin, niin ei se tarkoita sen olevan mitenkään yleistä.
Kyllä se on vaan niin, että tällaisissa tapauksissa ne miehet ihan itse "unohtavat" tai eivät ole kiinnostuneita muistamaan omaa äitiään. Senkin muka pitäisi olla vaimon tehtävä...
Enkä yhtään ihmettele, kun lukee aaveemammojen jatkuvaa raivoamista. Täällä on niin kamalia naisia, että vaikka yrittävät olla vähän vieraskoreita, niin sääliksi käy heidän lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seuraaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä mummeleita, jotka pitävät omaa poikaansa ihan tahdottomana nössönä... No, sellaiseksi kai olette kasvattaneet? Jos poikanne ei osaa kiittää lastensa hoitoavusta tai onnitella äitienpäivänä, niin miten se liittyy miniään? Hän varmaan kiittää ja onnittelee omaa äitiään.
Välttääkseen vaimon hirveitä vihanpurkauksia, huutamista ja mykkäkoulua, joutuvat miesparat usein vaikeaan tilanteeseen. Äitienpäivä on yksi pahimmista. Miltähän lapsista mahtaa tuntua?
Juupa juu 😂 jos teillä on tapana toimia noin, niin ei se tarkoita sen olevan mitenkään yleistä.
Kyllä se on vaan niin, että tällaisissa tapauksissa ne miehet ihan itse "unohtavat" tai eivät ole kiinnostuneita muistamaan omaa äitiään. Senkin muka pitäisi olla vaimon tehtävä...
Paljon on niitä pirttihirmuja joita pitää pelätä, että rauha huushollissa edes jotenkin säilyy.
Yleensä asioilla on tapana olla kaksi puolta... Minusta tuntuu, että enemmän taitaa olla niitä anoppeja, jotka haluavat edelleen määräillä aikuisen lapsensa elämää ja jopa sanelevat avioehdoista, kuten tässäkin ketjussa yksi näytti ihan itse kertovan. Vallan näyttöä monilla eri tavoin, kiusaamista, jatkuvaa arvostelua... Poikaa pidetään myös ihan tossuna ja muka vain miniä päättää kaikista lasten ja kodin asioista... Harvoin enää vuonna 2023.
En minä ainakaan halua mennä katsomaan sellaista anoppia, joka on tehnyt selväksi, etten ole tarpeeksi hyvä vaimo hänen pojalleen ja koko ajan on jotain nurisemista :D
Ja silti ap on valmis hoitamaan tuon miniän lapsia, eikö juuri se ole kiusaamista ja vallankäyttöä? Opettelisi olemaan aito mummo ja sanoisi miniälle, että subjektiivinen päivähoito-oikeus koskee näitäkin lapsia, joten mummolassa saa käydä kerran kuukaudessa koko perheenä, viipyä korkeintaan 45 minuuttia ja sitten ymmärtää poistua kiitellen yhteisestä ajasta. Keskusteluun sopivat aiheiksi sää, vanhat kotimaiset elokuvat ja kasvimaan hoitaminen tai vaihtoehtoisesti pihamaan linnut.
Juu, ne lapsethan ovat VAIN miniän lapsia... Eikö?
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä, poikani kävi juuri kukkien ja lahjojen kanssa nolona yksin, suru oli silmissään, valitteli, että lapset nuhassa, yritti rassukka lievittää asiaa. Miniä oli määrännyt varmaankin, että nyt kiharretaan hiuksia jne., valmistaudutaan sen toisen mummun, joka ei koskaan laita rikkaa ristiin, luo kahville. Saapa nähdä milloin poika hakee eroa miniän itsekkyyden takia, merkit on sellaiset, että pian. Surettaa pojan valinta ja niin hän näyttää surevan itsekin.
Minä päätin myös, että miniän pyyntöihin auttaa vastaan, että valitettavasti ehdin sopia muuta. Varasin mökin heinäkuussa, en todellakaan ota lapsenlapsia sinne ilman vanhempia, hoitakoon miniä lomalla lapsensa itse, pojallani ei lomaa ole, aloittaa uudessa paikassa heinäkuun alussa.
Oi miten kurjaa lukea tälläistä. Olet oikea pahan ilman lintu. Manaat pojallesi eroa, omien lastelastesi perheen hajoamista. Luot eripuraa ja poikasi perheeseen pahoinvointia.
Muuta asennettasi ja toivo poikasi elämään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yhden lapsen isä, vaimoni on nykyään sellainen kun täällä katkerat miniät on. Äitini on aina liikaa paitsi silloin kun meillä tarvitaan apua. Mikään apu ei riitä, mutta arvoa ei vaimoni mielestä aidillåni ole, kaikki on kuulema äidistäni väärin.
Kyllä itse tein valinnan, olen edelleen hämmästynyt kuinka siitä kivasta nuoresta naisesta on tullut tuo ilkeä nainen jonka kanssa minulla ei ole enää mitään yhteistä, muutakuin lapsi tietysti. Olen pyrkinyt auttamaan kaikessa, minun pitäisi hänen mielestään olla koko päivä kotona mutta samalla tienata palkkani jonka turvin vaimo on saanut olla kotona kohta kaksi vuotta. Isyysvapaat pidin ja lomat ja viikonloput olen lapsen kanssa koska se on parasta mitä tiedän.
Ja kyllä eropaperit olen yksipuolisesti laittanut, onneksi emme löytäneet tonttia taloa varten, tämä rivarikoti on helppo myydä. Naimisiin en mene enää, sen tämä reissu opetti.
Hirveitä ovat naiset jotka aptä haukkuvat, luulisi jokaisen ymmärtävän surun, jota hän tuntee.Oletko koskaan miettinyt miksi kivasta naisesta on tullut tuollainen? Otitko sen ensimmäisen tyrkyn itsellesi vaimoksi?
Mies kirjoitti täyttä asiaa. Suominaiset ovat nykyään maailman itsekkäimpiä eläjiä. Kun saa miehen koukkuun ja lapsen hommattua, muuttuu ääni kellossa. Pahaksi.
Suomimies sitten on epäitsekkyyden perikuva? Kun on saatu nainen koukkuun ja lapsi hommattua, niin ei enää kiinnosta kotityöt ja lapset.
Siis sinustako miehet ovat ennen omien lasten syntymää kiinnostuneita lapsista? Oikeasti? Pervoa!
Olitpas nyt hassu.
Eilen oli äitienpäivä. Minä olen sen päätöksen tehnyt, etten anopille hommaa mitään, kun a) ei ole minun äiti b) jopa kukkien väristä veetuillaan päin naamaa. Omalle äidilleni hommasin lahjakortin ja kukkia ja lapset nyt olivat tehneet molemmille mummuille kortit (minun vastuulla muistuttaa, että lapset ottavat kortit mukaan). Lähdettiin kierrokselle (tämäkin täysin minun vastuulla) ja ekana pysättiin anoppilassa, niin mies ei toivottanut äidilleen hyvää äitienpäivää, ei ollut hommannut mitään, lapset nyt toivottivat kortin kera. Anopin naamasta näkyi, että oli vähän nihkeenä...
Hän on kyllä lapsia hoitanut joskus ja siitä olen kiitollinen ja kiittänytkin, kun ollaan oltu nenät vastakkain.
Jotenkin voisin kuvitella, että minä olen se, joka saa syyt niskoille tästäkin :) poikansa eli mieheni osaa olla törppö ja minusta olisi ollut itsestään selvää toivottaa äidilleen hyvää äitienpäivää, mutta ei... Minulle hän toivotti.
Voi, voi, joka äitienpäivä samat vuodatukset. Näin sinkku velana ja molemmat vanhemmat mullan alla, ei ole näitä(kään) ongelmia. Hyvää äitien päivää! : ))
Vierailija kirjoitti:
Eilen oli äitienpäivä. Minä olen sen päätöksen tehnyt, etten anopille hommaa mitään, kun a) ei ole minun äiti b) jopa kukkien väristä veetuillaan päin naamaa. Omalle äidilleni hommasin lahjakortin ja kukkia ja lapset nyt olivat tehneet molemmille mummuille kortit (minun vastuulla muistuttaa, että lapset ottavat kortit mukaan). Lähdettiin kierrokselle (tämäkin täysin minun vastuulla) ja ekana pysättiin anoppilassa, niin mies ei toivottanut äidilleen hyvää äitienpäivää, ei ollut hommannut mitään, lapset nyt toivottivat kortin kera. Anopin naamasta näkyi, että oli vähän nihkeenä...
Hän on kyllä lapsia hoitanut joskus ja siitä olen kiitollinen ja kiittänytkin, kun ollaan oltu nenät vastakkain.
Jotenkin voisin kuvitella, että minä olen se, joka saa syyt niskoille tästäkin :) poikansa eli mieheni osaa olla törppö ja minusta olisi ollut itsestään selvää toivottaa äidilleen hyvää äitienpäivää, mutta ei... Minulle hän toivotti.
Ja lisään vielä, että hän saa ihan varmasti kuulla jostain miten minun äitiäni eli tätä toista "parempaa mummua" oli taas muistettu lahjakortein ja kukin.
Miksi ap syytät miniääsi siitä, jos poikasi ei halua tulla katsomaan sinua? Kyllä minulle tulisi paha mieli nimenomaan siitä, ettei oma lapsi muista... Vai miniä vie katraansa 😂 poikasi menee mukana kädet sidottuna?
Oletko koskaan miettinyt miksi kivasta naisesta on tullut tuollainen? Otitko sen ensimmäisen tyrkyn itsellesi vaimoksi?