Lue keskustelun säännöt.
Olen mummu, joka auttaa ja hoitaa, mutta surettaa
14.05.2023 |
Tuntuu pahalta, puran tänne, en muualle kehtaa.
Olen neljän mummu, kaikki lapset ovat poikani perheessä.
Hoidan lapsia paljon ja autan muutenkin, käyn kaupassa ja kuljetan lapsia harrastuksiin ja lainaan autoani, ostan vaatteita.
Nyt on äitienpäivä ja taas minut ohitetaan, miniä vie katraansa katsomaan äitiään, jota näkevät kaksi kertaa vuodessa ja joka ei ole koskaan itse käynyt perheen luona, ei edes nähnyt heidän uutta taloaan. Eikä koskaan ole lapsia hoitanut.
Tyttäreni onneksi tulee miehineen kahville ja tuo herkut tullessaan, heillä ei ole lapsia vaikean sairauden takia.
Surettaa tosi paljon.
Enkä minä lahjoja kaipaa, mutta olisipa kiva kun muistettaisiin eikä aina vaan vaadita.
Kun viimeksi hoidin lapsia, toivotin tervetulleeksi kahville, miniä tuumasi, että menemme äitini luo, poikani yritti lempeästi sanoa, että käydään hänen luonaan lauantaina, ei sopinut miniälle, nosti minun kuullen rähäkän.
Päätin, että kun miniä pyytää apuun seuraavan kerran, sanon, että en pääse. Nyt loppuu minun voimat.
Anteeksi valitus.
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja mummuille!
Kommentit (452)
Huh huh! Eipähän tällaisen anopin tarvitsisi enää meidän lapsia edes nähdä. Tuolla tyylillä pilaat teidän välit kokonaan... Saatpahan olla loppuelämän yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmosta se joskus on. Pojat soittelee äitienpäiväonnittelut salaa tämmöselle huonommalle mummolle. Keksivät jonkun pihatyön tai kaupassa käynnin.
Todellisuudessa tilanne voi olla se, että miniäsi muistuttaa poikaasi soittamaan.
Höpö, höpö, pojat on muistaneet paljon ennen miniöitten kuvioon tuloa.
Minäkin join aamukahvit juuri poikani kanssa, miniä oli juonut itselleen krapulan käärijää juhliessaan. Poikaa nolotti. Ero on vain ajan kysymys,onneksi ei lapsia ehtinyt tulla.Tuo ei johdu siitä, että miniä olisi kieltänyt muistamisen. Päinvastoin, todennäköisesti miniä muistuttulee ja kehottaa miestä muistamaan äitiään, mutta poika ei välitä. Tyypillistä on, että mies parisuhteeseen päästessään jättää omien sukulaistensa huomioinnin vaimonsa vastuulle, se EI ole miniän vika!
Mitä vittua sinä sekoilet? Juurihan hon kertoi, että poika on aina muistanut, jo ennen miniän olemassaoloa. Te miniät olette anoppikatkeruudessanne ihan hulluja.
Minulla on hyvä anoppi joka auttaa, ja kyllä, hän on se jota meillä juhlitaan. Äitiäni ei lapsenlapset voisi vähempää kiinnostaa. Ja sen saa tuta jos hän apua tarvitsee, ilmoitan aina, ettei ole aikaa ja neuvon ostamaan palvelun, on kuulema kallista. No niin on, totean.En ole miniä enkä myöskään anoppi.
Jos poika muistaa aloittajaa, ei aloittajalla silloin ole syytä valittaa. Suurin osa poikien äideistä ei saa minkäänlaista muistamista pojiltaan, eikä se ole miniöiden vika. Aloittajalla on myös tytär miehineen, jotka tulevat juhlimaan äitienpäivää aloittajan luokse, joten en ymmärrä aloittajan katkeruutta ollenkaan.
Eli apllä ei ole lupa toivoa, että lapsenlapset muistaa. Okei. Eihän sillon aplläkään ole velvoitetta muistaa heitä. Se kai se suurin toive on juhlia yhdessä lastenlasten kanssa, ei lahjat.
Me teimme aikoinaan saman ratkaisun, vain poika käy meillä lastenlasten kanssa, juttelimme hänen kanssaan, ettemme jaksa olla niitä, joitten apu kelpaa ja rahallinen panostus, mutta ei muulloin.
Nyt on hyvä.
Välit lapsenlapsiin ovat hyvät ja he kertovat äitinsä käytöksen loukkaavan heitä, ovat siis itse jo nuoria aikuisia. Itse ottavat puheeksi, me emme.Ei siihen toivomiseen lupaa tarvita, mutta ei tuollainen toivotaan toivotaan-asenne vie ketään mihinkään. Jotenkin pikkusieluista laskea palveluksiaan omille lapsenlapsilleen ja sitten "kostaa" kun "miniä" haluaa omana äitienpäivänään vierailla oman äitinsä luona.
No mitä hemmettiä sitä pitää tehdä, alistua olemaan hoito ja raha-automaatti vai. Kunhan kysyn, jos miniän saan. Niin tiedän tehdä oikein. Eli auttaa pitää aina vaikka ei jaksaisi mutta ei saa pyytää äitienpäivänä yhtenäkään vuonna koska miniän pitää nähdä äitiään juuri silloin. Miksi pojan ei pidä nähdä äitiään yhtenäkään äitienpäivänä, joku sääntö siihen näköjään on, keksisi vaan että mikä.
Jos saan sanoa, niin sinä olet katkera ihminen.No en ole katkera, enpä keksi mistä olisin. Sekä oma mieheni, äitini että anoppini on kaikki upeita ihmisiä ja kaikkiin on loistavat välit. Mitään tällaista marttyyrishowta ei ole koskaan tullut keneltäkään.
Ei tarvi auttaa. Ei tarvi antaa mitään. Saa auttaa jos apu vastaanotetaan. Mutta teet asioista vain itse itsellesi vaikeita, kun tarjoat apua ja sitten mielessäsi luot odotuksia että ne pitää maksaa takaisin juuri yhdellä tietyllä tavalla tietyllä hetkellä, mikään muu ei käy.
Vetäydy yksinäisyyteesi jos se tekee sinut onnellisemmaksi. Tai ilmoita selkeästi omat ehtosi ja rajasi, poikasi perhe voi sitten päättää mitä niiden puitteissa tekevät tai ovat tekemättä. Nyt vain saat kaikille aikaan pahan mielen, itsellesi ihan erityisesti.
Ota vastuu itsestäsi, tai vastuuta edes poikaasi sen sijaan, että käyt mielessäsi taistelua miniäsi kanssa. Nykyinen ajattelutapasi on todella haitallinen.
Tähän vielä vastaan, MINÄ EN OLE TARJONNUT APUA, MINULTA MINIÄ ON VAILLA APUA LIKI JOKA PÄIVÄ JA ŠE ON IHAN ERI ASIA. EIKÖ VAAN.
yritä nyt ymmärtää, jookos, on taatusti kiva haukkua ja väärinymmärtää ja siksi sinun kaltaistesi kanssa ei voi keskustella. Eri mieltä saa olla, mutta miksi vääristellä toisen tekstiä? En ymmärrä.Millaista apua on miniä pyytänyt, että se hyödyttäisi vain miniää eikä ollenkaan poikaasi tai lapsenlapsia?
Vaikka apu hyödyttää isää ja lapsenlapsia, niin kyllä miniän asia on joskus olla kiitollinen ja muistaa ihmistä, jota pyytää apuun.
Mielenkiintoista kuulla kerrankin myös mummojen mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaistakaan ongelmaa ei olisi, jos miehet ottaisivat kohteliaita aasialaisnaisia.
He toki huolehtivat myös kotimaahan jääneistä perheistään lähettämällä sinne rahaa... 😉
Totta ja minä nostan heille hattua. Melko varmasti suomalaiset naiset antaisivat perheenjäsenensä kuolla vaikka mieluummin nälkään, kuin auttaisivat rahallisesti.
Suomessa on sosiaaliturva, niin kukaan ei kuole nälkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus oli malliesimerkki marttyyrimummosta ja uhriutumisesta. Päälle vielä passiivisagressiivista toimintaa miniää ja oman pojan perhettä kohtaan. Huhhei.
Kukahan se teidän lapsenne hoitaa, kun eivät voi sairaana mennä tarhaan? Kuka vei heitä harrastuksiin ja ottaa yöksi kylään kun vanhemmat eivät ehdi tai haluavat mennä kahdestaan juhliin?
Mitä, jos me marttyyrimummot annamme teidän itse hoitaa lapsenne? Voitte kerran vuodessa käydä muttei ole pakko.
t. ei aloittaja mutta marttyyrimummo
Useat vanhemmat tekevät tuon kaIken ihan itse. Juhliin ei vain mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaistakaan ongelmaa ei olisi, jos miehet ottaisivat kohteliaita aasialaisnaisia.
He toki huolehtivat myös kotimaahan jääneistä perheistään lähettämällä sinne rahaa... 😉
Totta ja minä nostan heille hattua. Melko varmasti suomalaiset naiset antaisivat perheenjäsenensä kuolla vaikka mieluummin nälkään, kuin auttaisivat rahallisesti.
Suomessa on korkeat verot ja näin myös sosiaaliturva. Ei tarvitse myydä itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus oli malliesimerkki marttyyrimummosta ja uhriutumisesta. Päälle vielä passiivisagressiivista toimintaa miniää ja oman pojan perhettä kohtaan. Huhhei.
Kukahan se teidän lapsenne hoitaa, kun eivät voi sairaana mennä tarhaan? Kuka vei heitä harrastuksiin ja ottaa yöksi kylään kun vanhemmat eivät ehdi tai haluavat mennä kahdestaan juhliin?
Mitä, jos me marttyyrimummot annamme teidän itse hoitaa lapsenne? Voitte kerran vuodessa käydä muttei ole pakko.
t. ei aloittaja mutta marttyyrimummo
Pienten lasten vanhemmat saavat ihan lakisääteisesti jäädä hoitamaan sairasta lastaan. Ei silloin mennä töihin. Harrastuksetkin valitaan niin, että vanhemmat pystyvät huolehtimaan kuljetuksista.
Omilla lapsillani on ollut ihanat isovanhemmat, jotka omasta tahdostaan halusivat viettää aikaa lastenlapsiensa kanssa. Eivät he ajatelleet tekevänsä mitään "palveluksia" yhtään kenellekään, eivätkä esittäneet marttyyria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun jäin eläkkeelle, alkoi äitienpäiväperinne, jossa minä muutan mökille, ei vastaanottoa! Kenenkään ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa, että nyt se mummi on yksin, koska kaikki tietävät, että siivoan mökkiä, laittelen elämää kesäkuntoon enkä kaipaa apua. Helpotus jokaiselle, kun ei ole mitään valtataistelua, että kenen luona kukakin milloinkin käy. Menevät sinne, minne haluavat, pääasia, että pysyvät täältä poissa.
Tosin samalla alkoi sekin perinne, että mökki ei ole enää lasten ja perheiden käytössä, se on nyt minun kesäkotini eikä pelkkä viikonloppujenviettopaikka.
Kuulostat äärettömän onnelliselta, etkä yhtään kostonhaluiselta. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveetä tekstiä ap:ltä. Itselläni on onneksi maailman paras anoppi. Ei ole koskaan vaatinut mitään omalta pojaltaan tai meidän perheeltä. Aina on ollut valmis auttamaan lastenhoidossa eikä ole ikinä sotkeentunut meidän asioihin tai päätöksiin. Aina on ruuat ja kahvit tarjonnut.
Eikö omalle pojalle tule koskaan mieleen, edes äitienpäivänä, että kiittäisi tai muistaisi myös vastavuoroisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin hoidan, huolehdin ja ostan kaikenlaista. En kaipaa erillisiä muistamisia tai äitienpäiväkahveja. Riittää sana kiitos. Teen ihan vain ilosta ja siitä että rakastan lapsenlapsiani.
Me vietämme Äitienpäivän ja Isänpäivän perinteisesti omalla perheellä ja omassa kodissa. Kummankaan sukulaisilta ei ole mahdollista saada mitään apua mihinkään asiaan. Olen oppinut äitinä, että oma apu on paras apu! Ongelmanratkaisukykyni on myös kehittynyt erittäin hyväksi, koska apua on turha kysellä.
Omat vanhemmat ovat jo edesmenneet ja muut sukulaiset eivät auta. Appivanhemmilta ja muilta puolison sukulaisilta on turha odottaa mitään apua.
Olen joskus miettinyt, mitä tekisimme, jos perheellemme tulisi sellainen tilanne, jossa olisi pakko saada lastenhoitoapua tai kotiapua. Silloin tämä apu olisi ostettava yksityiseltä lastenhoito- ja kotipalveluyritykseltä. Rahalla saa apua, jos on sitä rahaa, millä maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei kumpikaan auta eikä hoida, joten vietän äitienpäivän omalla perheellä ja käydään mummot moikkaan viikolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä, poikani kävi juuri kukkien ja lahjojen kanssa nolona yksin, suru oli silmissään, valitteli, että lapset nuhassa, yritti rassukka lievittää asiaa. Miniä oli määrännyt varmaankin, että nyt kiharretaan hiuksia jne., valmistaudutaan sen toisen mummun, joka ei koskaan laita rikkaa ristiin, luo kahville. Saapa nähdä milloin poika hakee eroa miniän itsekkyyden takia, merkit on sellaiset, että pian. Surettaa pojan valinta ja niin hän näyttää surevan itsekin.
Minä päätin myös, että miniän pyyntöihin auttaa vastaan, että valitettavasti ehdin sopia muuta. Varasin mökin heinäkuussa, en todellakaan ota lapsenlapsia sinne ilman vanhempia, hoitakoon miniä lomalla lapsensa itse, pojallani ei lomaa ole, aloittaa uudessa paikassa heinäkuun alussa.
Mistä näitä tyranneja sikiää? Ei voi tehdä lapsia,jos ei itse kykene hoitamaan!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus oli malliesimerkki marttyyrimummosta ja uhriutumisesta. Päälle vielä passiivisagressiivista toimintaa miniää ja oman pojan perhettä kohtaan. Huhhei.
Kukahan se teidän lapsenne hoitaa, kun eivät voi sairaana mennä tarhaan? Kuka vei heitä harrastuksiin ja ottaa yöksi kylään kun vanhemmat eivät ehdi tai haluavat mennä kahdestaan juhliin?
Mitä, jos me marttyyrimummot annamme teidän itse hoitaa lapsenne? Voitte kerran vuodessa käydä muttei ole pakko.
t. ei aloittaja mutta marttyyrimummo
"Marttyyrilla on huono itsetunto, minkä vuoksi hän odottaa loputtomasti kiitosta. Seurauksena on ilottomuutta ja uupumusta. Marttyyri on piilonarsisti."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miniä sitä, miniä tätä. Mitä hittoa se miniälle kuuluu miten hänen miehensä muistaa omaa äitiään? Kummatkin hoitakoot omiensa muistamiset. Ilmeisesti ei ole sitten kovin lämpimät välit omaan poikaan...
Äiti,ett mummi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä, poikani kävi juuri kukkien ja lahjojen kanssa nolona yksin, suru oli silmissään, valitteli, että lapset nuhassa, yritti rassukka lievittää asiaa. Miniä oli määrännyt varmaankin, että nyt kiharretaan hiuksia jne., valmistaudutaan sen toisen mummun, joka ei koskaan laita rikkaa ristiin, luo kahville. Saapa nähdä milloin poika hakee eroa miniän itsekkyyden takia, merkit on sellaiset, että pian. Surettaa pojan valinta ja niin hän näyttää surevan itsekin.
Minä päätin myös, että miniän pyyntöihin auttaa vastaan, että valitettavasti ehdin sopia muuta. Varasin mökin heinäkuussa, en todellakaan ota lapsenlapsia sinne ilman vanhempia, hoitakoon miniä lomalla lapsensa itse, pojallani ei lomaa ole, aloittaa uudessa paikassa heinäkuun alussa.Mistä näitä tyranneja sikiää? Ei voi tehdä lapsia,jos ei itse kykene hoitamaan!!
Kuka on tyranni? Se on kanssa kivaa, kun mummo kostaa lapsille.
Nyt vaan stoppi, siihen auttamiseen. Nykyään ei osata/viitsitä kaupassa käydä, ilman lapsenvahtia. Ja, kun "palkka" on tämä, kuin ap.lla, niin unohda!
Taas näitä mummeleita, jotka pitävät omaa poikaansa ihan tahdottomana nössönä... No, sellaiseksi kai olette kasvattaneet? Jos poikanne ei osaa kiittää lastensa hoitoavusta tai onnitella äitienpäivänä, niin miten se liittyy miniään? Hän varmaan kiittää ja onnittelee omaa äitiään.
Kaikki sympatiat täältä ap'lle! Tuota on niin paljon, voi että surettaa.😢
Ainut konsti on, että jätät hommat miniälle itselleen. Alat pitää lomia ja elää omaa elämääsi. Ei huonoa käytöstä tarvitse sietää ja olla työjuhtana kaiken ikää.
Sinä olet arvokas, joten muista arvostaa itseäsi.
T.Kuuden mummo jota muistettiin.
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä mummeleita, jotka pitävät omaa poikaansa ihan tahdottomana nössönä... No, sellaiseksi kai olette kasvattaneet? Jos poikanne ei osaa kiittää lastensa hoitoavusta tai onnitella äitienpäivänä, niin miten se liittyy miniään? Hän varmaan kiittää ja onnittelee omaa äitiään.
Välttääkseen vaimon hirveitä vihanpurkauksia, huutamista ja mykkäkoulua, joutuvat miesparat usein vaikeaan tilanteeseen. Äitienpäivä on yksi pahimmista. Miltähän lapsista mahtaa tuntua?
Ihan hirveetä tekstiä ap:ltä. Itselläni on onneksi maailman paras anoppi. Ei ole koskaan vaatinut mitään omalta pojaltaan tai meidän perheeltä. Aina on ollut valmis auttamaan lastenhoidossa eikä ole ikinä sotkeentunut meidän asioihin tai päätöksiin. Aina on ruuat ja kahvit tarjonnut.