tehdäänkö kaikkiin kerrostaloihin putkiremontti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miksi vain putkiremppaa kammotaan kuin pahinta pirua. Taloissa on muitakin remppoja jossain vaiheessa ja mitään ei tässä maailmassa ilmaiseksi saa. Julkisivut, ovet, ikkunat ja partsinovet, kattofiksaukset, ilmanvaihtosysteemit, taloyhtiön saunaosastot, tuuletuspartsit, rappukäytävien maalaukset... jne.

Putkirempassa on kaksi nihkeää asiaa: 1000€/neliö kustannus ja se että asunnosta joutuu lähtemään evakkoon.

Ei pelasta viemäreiden sukitus kylppärirempalta, kun siellä 80-luvun kylppärissä on alkuperäiset puoliksi irtonaiset laatat ja vesieristys puuttuu/on joku sutaistu pikisivelyntapainen.

Nuo muut listaamasi ovat paljon halvempia ja asunnossa voi asua.

eikö kustannukset ole tulleet näissä alas? vai onko tosiaan tonnin neliö?

600 € / m2 on keskimääräinen nykyhinta. Paikkakuntakohtaista vaihtelua melko kovasti, Helsingissä kaikki on kalliimpaa.

Voiko tosiaan päästä noin halvalla nykyään? Onko jollain omakohtaista kokemusta tämän hetken hinnoista?

Mietin asunnon ostoa 40-luvulla rakennetusta talosta, jossa on viimeksi tehty putkiremontti -88.

600 € neliöltä on nykyinen koko maan keskihinta. Maantieteellisen vaihtelun lisäksi myös suhdanteet vaikuttavat. Nousukaudella remppatarvikkeiden ja -materiaalien hinnat yleensä nousevat kovasti, samoin työn hinta. Aina jos mahdollista kannattaa ajoittaa remontit silloin kun rakentaminen on taantumassa.

Tosin laskusuhdanteessa taas lainaraha on kallista eli sen halvemman hinnan päälle rallattaa sitten isommat korot. Suo siellä vetelä täällä.

Tuota, laskusuhdanteessa yleensä korot laskevat ja inflaatio on matalalla. Juuri nyt eletään outoa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muoviputket voivat kestää sata vuottakin. Niitä alettiin laittamaan kasarilla. Käyttövesiputket pitää kuitenkin vaihtaa 40 vuoden välein viimeistään.

Pidempään kunnon vanhat kupariputket kestää. Tai kestää se muoviputki, mutta kaikki liitokset hapertuu kauan ennen itse putkea. Tinalla juotettu kupariputki on kestävä. Ei se putkessa kulkeva vesi sitä kuluta.

Ei, mutta se vedessä oleva happi kuluttaa.

Vesijohtovedessä ei ole juuri ollenkaan irtonaista happea. Koska se vesi kulkee koko matkan putken sisällä olematta kosketuksissa ilmakehän kanssa. Juu ja tiedän, että vesimolekyylissä on happea. Siinä se happi on voimakkaasti sitoutunut vetyatomiin. Happivapaa vesi ei aiheuta korroosiota. Eikä kupariputki muutenkaan ole kovin korroosioherkkää. Se oksidoituu pinnalta ja hapettuminen pysähtyy siihen. Onhan sitä kuparipellistä tehtyjä kattoja jotka on sata vuotta vanhoja. Kauniin vihreäksi muuttuu ja sen jälkeen kestää "ikuisesti".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miksi vain putkiremppaa kammotaan kuin pahinta pirua. Taloissa on muitakin remppoja jossain vaiheessa ja mitään ei tässä maailmassa ilmaiseksi saa. Julkisivut, ovet, ikkunat ja partsinovet, kattofiksaukset, ilmanvaihtosysteemit, taloyhtiön saunaosastot, tuuletuspartsit, rappukäytävien maalaukset... jne.

Putkirempassa on kaksi nihkeää asiaa: 1000€/neliö kustannus ja se että asunnosta joutuu lähtemään evakkoon.

Ei pelasta viemäreiden sukitus kylppärirempalta, kun siellä 80-luvun kylppärissä on alkuperäiset puoliksi irtonaiset laatat ja vesieristys puuttuu/on joku sutaistu pikisivelyntapainen.

Nuo muut listaamasi ovat paljon halvempia ja asunnossa voi asua.

Kaakeleiden ja vesieristyksien uusiminen ei kuulu lainkaan putkiremonttiin, jossa vedetään pintavetona uudet putket ja sukitetaan viemärit. Katsos kun ne putket tulevat nimenomaan pintavetona vanhojen kaakeleiden päälle. Rappukäytävässä uudet putket kulkevat seinän vieressä ja ne koteloidaan joten eivät ole siellä näkyvissä.

Toki niitä kaakeleitakin kannattaa joskus uusia. Jos halvalla haluaa päästä niin muovimattokin on ihan hyväksyttävä kylpyhuonemateriaali. Mutta nämä on sitten ihan eri remppansa ja kaakelit uusii ja maksaa huoneiston omistaja silloin kun sellaisen haluaa tehtäväksi.

ALKUPERÄINEN kylpyhuone on pintoineen yhtiön vastuulla ja yhtiö sen uusii takaisin alkuperäistä vastaavaan tasoon, jos/kun se on käyttöikänsä lopussa tai haitallisessa kunnossa yhtiön rakenteille.

Ja hulluutta olisi jättää kopolla olevat irtolaatat ilman vesieristystä sillensä, kun jo touhutaan viemäreiden ja putkien kanssa. Se vasta yhtiölle kalliiksi tulisikin tehdä ensin putket ja sitten jälkikäteen uusia kylppärit muuten yksitellen sitä mukaa kun joku valittaa irtolaatoista.

Hulluutta on asua vuosia omistamassaan asunnossa, jossa on kopolla olevat irtolaatat ilman vesieristystä. 🤣 Toki sellaisen asunnon voi ostaa, mutta sen rempan hinta pitää huomioida kauppahinnassa.

Mutta jankkaa rauhassa putkiremontin kauhuista jos haluat. Nyt et kuitenkaan pelaa faktoilla vaan urbaanilegendoilla.

Olen 1983 rakennetun Helsinkiläisen yhtiön hallituksessa. Tässä on ehkä 2/3 alkuperäisiä asukkaita ja saman verran kylppäreitä originaalikunnossa. Ei mummot kylppäreitään omatoimisesti uusi.

Vahva mutu että monessa kasaritalossa on sama homma. Jos jossain on 100% kylppäreistä rempattu 2000-luvulla niin sitten ei tietty tarvi pintoja laittaa.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa tuumata periaatepäätöstä, että taloyhtiö osallistuu vesieristeiden kustannuksiin kun osakas teettää kylpyhuoneremontin.

No se on toki järkevää, mutta kasariyhtiöiden tapauksessa päätöksen tekemiseen tarvitsisi aikakoneen, että sen pääsisi tekemään vuoteen 1992 ja saisi patisteltua kaikki remppaamaan etupainotteisesti.

Putkirempan tarve on kokolailla NYT ja kylppäreiden + saunojen pintojen uusimisen aika on NYT.

-> Ainakin tässä yhtiössä tulee kaikki pinnat, putket ja vesikalusteet. Viemärit ehkä sukitetaan, mutta ei se juuri piikkausta vähennä kun laatat piikataan kuitenkin.

Olemme jonkin verran tutustuneet muiden yhtiöiden jo tehtyihin remontteihin ja ei ole vielä tullut täältä lähiöstä vastaan taloa missä ei olisi märkätiloja uusittu samalla. Yksi yhtiö on missä on totaaliremppoja tehty 2-3 kylppäriä vuodessa, mutta ei tuo kustannustehokkaalta vaikuta.

Jaa, no minä asun sellaisessa talossa. Tämä on rakennettu 50-luvulla ja putkiremontti tehtiin 2010-luvun taitteessa. Meillä on tästä talosta viisi huoneistoa. Yhteen on tehty hiljattain kylppäriremontti, tähän missä asun itse on omalla rahalla tehty kylppäriremontti putkiremontin kanssa yhtä aikaa. Kolmannessa on siistit pinnat 2000-luvun alusta. Neljännessä on siistit ja ehjät kaakelit 80-luvun puolivälistä ja viidennessä ehjä alkuperäinen kaakelilattia ja joskus laitetut seinäkaakelit suihkun ympärillä roiskekorkeuksilla. Tähän asuntoon maalattiin kaakelit ennen nykyisen vuokralaisen sisäänmuuttoa yli viisi vuotta sitten.

Toki voi olla erilaisia tilanteita, mutta tässä talossa on hyvin huollettu yhtiö ja edullinen vastike. 1950-luvulla vielä osattiin rakentaa, pikieristeet on lattiassa ja ne kyllä pitävät kosteuden moitteetta 2020-luvullakin. 60- ja 70-lukujen rakentamisesta onkin paljon puhuttu ja moitittu. Toki silloinkin on tehty helmiä, mutta en itse uskaltaisi ostaa asuntoa tuon kauden taloista.

Laatat yksin tai laatat+pikisively ei ole asiallinen rakenne, eikä varsinkaan asiallinen vesieristys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muoviputket voivat kestää sata vuottakin. Niitä alettiin laittamaan kasarilla. Käyttövesiputket pitää kuitenkin vaihtaa 40 vuoden välein viimeistään.

Pidempään kunnon vanhat kupariputket kestää. Tai kestää se muoviputki, mutta kaikki liitokset hapertuu kauan ennen itse putkea. Tinalla juotettu kupariputki on kestävä. Ei se putkessa kulkeva vesi sitä kuluta.

Ei, mutta se vedessä oleva happi kuluttaa.

Vesijohtovedessä ei ole juuri ollenkaan irtonaista happea. Koska se vesi kulkee koko matkan putken sisällä olematta kosketuksissa ilmakehän kanssa. Juu ja tiedän, että vesimolekyylissä on happea. Siinä se happi on voimakkaasti sitoutunut vetyatomiin. Happivapaa vesi ei aiheuta korroosiota. Eikä kupariputki muutenkaan ole kovin korroosioherkkää. Se oksidoituu pinnalta ja hapettuminen pysähtyy siihen. Onhan sitä kuparipellistä tehtyjä kattoja jotka on sata vuotta vanhoja. Kauniin vihreäksi muuttuu ja sen jälkeen kestää "ikuisesti".

Unohdit kavitaation. Liitoksiin/mutkiin/jne tulee väkisin pyörteitä ja niistä paikoista kuluu eniten.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa kyllä yleensä. Ranskassa ei koskaan. Kuka osaisi selittää tämän eron maiden välillä.

Eihän tuolla Keski-Euroopassa ainakaan ole kukaan kuullutkaan mistään putkiremonteista. Suomalaiset on jotenkin hysteerisiä näiden putkiasioiden kanssa. Ei vaikka saksalainen asunnonostaja mieti mitään putkiremontteja tai milloin putket on uusittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miksi vain putkiremppaa kammotaan kuin pahinta pirua. Taloissa on muitakin remppoja jossain vaiheessa ja mitään ei tässä maailmassa ilmaiseksi saa. Julkisivut, ovet, ikkunat ja partsinovet, kattofiksaukset, ilmanvaihtosysteemit, taloyhtiön saunaosastot, tuuletuspartsit, rappukäytävien maalaukset... jne.

Putkirempassa on kaksi nihkeää asiaa: 1000€/neliö kustannus ja se että asunnosta joutuu lähtemään evakkoon.

Ei pelasta viemäreiden sukitus kylppärirempalta, kun siellä 80-luvun kylppärissä on alkuperäiset puoliksi irtonaiset laatat ja vesieristys puuttuu/on joku sutaistu pikisivelyntapainen.

Nuo muut listaamasi ovat paljon halvempia ja asunnossa voi asua.

Kaakeleiden ja vesieristyksien uusiminen ei kuulu lainkaan putkiremonttiin, jossa vedetään pintavetona uudet putket ja sukitetaan viemärit. Katsos kun ne putket tulevat nimenomaan pintavetona vanhojen kaakeleiden päälle. Rappukäytävässä uudet putket kulkevat seinän vieressä ja ne koteloidaan joten eivät ole siellä näkyvissä.

Toki niitä kaakeleitakin kannattaa joskus uusia. Jos halvalla haluaa päästä niin muovimattokin on ihan hyväksyttävä kylpyhuonemateriaali. Mutta nämä on sitten ihan eri remppansa ja kaakelit uusii ja maksaa huoneiston omistaja silloin kun sellaisen haluaa tehtäväksi.

ALKUPERÄINEN kylpyhuone on pintoineen yhtiön vastuulla ja yhtiö sen uusii takaisin alkuperäistä vastaavaan tasoon, jos/kun se on käyttöikänsä lopussa tai haitallisessa kunnossa yhtiön rakenteille.

Ja hulluutta olisi jättää kopolla olevat irtolaatat ilman vesieristystä sillensä, kun jo touhutaan viemäreiden ja putkien kanssa. Se vasta yhtiölle kalliiksi tulisikin tehdä ensin putket ja sitten jälkikäteen uusia kylppärit muuten yksitellen sitä mukaa kun joku valittaa irtolaatoista.

Hulluutta on asua vuosia omistamassaan asunnossa, jossa on kopolla olevat irtolaatat ilman vesieristystä. 🤣 Toki sellaisen asunnon voi ostaa, mutta sen rempan hinta pitää huomioida kauppahinnassa.

Mutta jankkaa rauhassa putkiremontin kauhuista jos haluat. Nyt et kuitenkaan pelaa faktoilla vaan urbaanilegendoilla.

Olen 1983 rakennetun Helsinkiläisen yhtiön hallituksessa. Tässä on ehkä 2/3 alkuperäisiä asukkaita ja saman verran kylppäreitä originaalikunnossa. Ei mummot kylppäreitään omatoimisesti uusi.

Vahva mutu että monessa kasaritalossa on sama homma. Jos jossain on 100% kylppäreistä rempattu 2000-luvulla niin sitten ei tietty tarvi pintoja laittaa.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa tuumata periaatepäätöstä, että taloyhtiö osallistuu vesieristeiden kustannuksiin kun osakas teettää kylpyhuoneremontin.

No se on toki järkevää, mutta kasariyhtiöiden tapauksessa päätöksen tekemiseen tarvitsisi aikakoneen, että sen pääsisi tekemään vuoteen 1992 ja saisi patisteltua kaikki remppaamaan etupainotteisesti.

Putkirempan tarve on kokolailla NYT ja kylppäreiden + saunojen pintojen uusimisen aika on NYT.

-> Ainakin tässä yhtiössä tulee kaikki pinnat, putket ja vesikalusteet. Viemärit ehkä sukitetaan, mutta ei se juuri piikkausta vähennä kun laatat piikataan kuitenkin.

Olemme jonkin verran tutustuneet muiden yhtiöiden jo tehtyihin remontteihin ja ei ole vielä tullut täältä lähiöstä vastaan taloa missä ei olisi märkätiloja uusittu samalla. Yksi yhtiö on missä on totaaliremppoja tehty 2-3 kylppäriä vuodessa, mutta ei tuo kustannustehokkaalta vaikuta.

Mulle tulee vähän vaikutelma, että et ole ehkä kovin kokenut remonttihommissa, sori jos olen väärässä. Jos ne laatat kerran on kopolla, niin nehän saa nätisti kopsauttamalla irti? Nyt sitten siinä onkin kova homma kun pitää laatat piikata?

Vesikalusteet kannattaa yleensä uusia samalla kun putkiremontti tehdään. Toki niitä on monenhintaisia, mutta peruspytty on 200 euroa kun niitä ostetaan monta kerralla. Toki jos asunnossa on uudemmat kalusteet niin niitä ei uusita, ja asunnon omistaja saa putkirempan hinnasta kalusteiden arvon verran hyvitystä. Bauhausista saa tänäänkin siistiä kaakelia alle 20 euroa neliöltä jos halvalla haluaa päästä.

Putkirempan voi toteuttaa myös erissä. Siihen on yleensä painavat syy eli raha. Muuttotappiopaikkakunnilla hoitamattomassa yhtiössä ei ole mitenkään itsestäänselvyys, että taloyhtiö saa pankista lainaa remonttiin.

Tuosta tuleekin mieleen, että kannattaa osallistua sinne yhtiökokouksiin, missä päätetään esim. noiden vesikalusteiden uusimisesta. Kannattaa pitää huolta, ettei taloyhtiöön valita kaikkein vettä säästävintä pyttyä, missä iso veto on 4 litraa eli saman verran kuin useiden vanhojen pikkuveto. Veden säästöt katoavat siinä, että sen pöntön joutuu vetämään usemman kerran, että tavara huuhtoutuu kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muoviputket voivat kestää sata vuottakin. Niitä alettiin laittamaan kasarilla. Käyttövesiputket pitää kuitenkin vaihtaa 40 vuoden välein viimeistään.

Pidempään kunnon vanhat kupariputket kestää. Tai kestää se muoviputki, mutta kaikki liitokset hapertuu kauan ennen itse putkea. Tinalla juotettu kupariputki on kestävä. Ei se putkessa kulkeva vesi sitä kuluta.

Ei, mutta se vedessä oleva happi kuluttaa.

Vesijohtovedessä ei ole juuri ollenkaan irtonaista happea. Koska se vesi kulkee koko matkan putken sisällä olematta kosketuksissa ilmakehän kanssa. Juu ja tiedän, että vesimolekyylissä on happea. Siinä se happi on voimakkaasti sitoutunut vetyatomiin. Happivapaa vesi ei aiheuta korroosiota. Eikä kupariputki muutenkaan ole kovin korroosioherkkää. Se oksidoituu pinnalta ja hapettuminen pysähtyy siihen. Onhan sitä kuparipellistä tehtyjä kattoja jotka on sata vuotta vanhoja. Kauniin vihreäksi muuttuu ja sen jälkeen kestää "ikuisesti".

Unohdit kavitaation. Liitoksiin/mutkiin/jne tulee väkisin pyörteitä ja niistä paikoista kuluu eniten.

Putkea pitkin pitäisi pumpata miljoonia litroja vettä jos sen haluaa pelkän veden virtauksella saada kulutettua puhki! Mieti nyt vaikka lämmityspatteri järjestelmää missä vesi kiertää ympäri yötä päivää vuodesta toiseen. Siihen verrattuna käyttövesiputkissa ei vesi liiku juuri laisinkaan.

Putkiremottien aika on yleensä 50 vuotta rakentamisesta, viimeistään. Niissä, missä ei uusita, tulee paljon vuotoja ja putkirikkoja. Kyllä pitää paikkansa, että on jopa 50- 60-taloja, ympäri Suomen, missä ei uusita. LVI-suunnittelija sanoi, että 80-luvun talojen putket ovat jo vähän kestävämpää materiaalia kuin 70-luvun ja niissä voi vaihtoväli olla pienempi. Nykyään ei perinteisiä tehdä enää niin paljon kuin 15 vuotta sitten, vaan uusitaan putket ja sukitetaan viemärit. Nykymääräysten putkia ei saa enää asentaa hormien sisään, vesivahinkojen välttämiseksi, vaan ne pitäisi olla avattavissa koteloissa. Ukot nauroivat mulle facessa kun kirjoitin tämän, mutta tämä perustuu kokeneelta LVI-suunnittelijalta saatuun tietoon.  

Vierailija kirjoitti:

Putkiremottien aika on yleensä 50 vuotta rakentamisesta, viimeistään. Niissä, missä ei uusita, tulee paljon vuotoja ja putkirikkoja. Kyllä pitää paikkansa, että on jopa 50- 60-taloja, ympäri Suomen, missä ei uusita. LVI-suunnittelija sanoi, että 80-luvun talojen putket ovat jo vähän kestävämpää materiaalia kuin 70-luvun ja niissä voi vaihtoväli olla pienempi. Nykyään ei perinteisiä tehdä enää niin paljon kuin 15 vuotta sitten, vaan uusitaan putket ja sukitetaan viemärit. Nykymääräysten putkia ei saa enää asentaa hormien sisään, vesivahinkojen välttämiseksi, vaan ne pitäisi olla avattavissa koteloissa. Ukot nauroivat mulle facessa kun kirjoitin tämän, mutta tämä perustuu kokeneelta LVI-suunnittelijalta saatuun tietoon.  

Ei tuo ihan pidä paikkaansa, että uudet materiaalit olisi aina parempia kuin ennen. Etenkin kupariputket on nykyisin paljon ohuempaa seinävahvuutta kuin ennen on käytetty. Samoin muoviputkissa oli laatuongelmia alkuaikoina. Niitä on jouduttu uusimaan jo parinkymmenen vuoden ikäisenä. Nykyisissä muoviputkissa ei enää pitäsi olla sitä ongelmaa... Siis pitäisi olla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miksi vain putkiremppaa kammotaan kuin pahinta pirua. Taloissa on muitakin remppoja jossain vaiheessa ja mitään ei tässä maailmassa ilmaiseksi saa. Julkisivut, ovet, ikkunat ja partsinovet, kattofiksaukset, ilmanvaihtosysteemit, taloyhtiön saunaosastot, tuuletuspartsit, rappukäytävien maalaukset... jne.

Putkirempassa on kaksi nihkeää asiaa: 1000€/neliö kustannus ja se että asunnosta joutuu lähtemään evakkoon.

Ei pelasta viemäreiden sukitus kylppärirempalta, kun siellä 80-luvun kylppärissä on alkuperäiset puoliksi irtonaiset laatat ja vesieristys puuttuu/on joku sutaistu pikisivelyntapainen.

Nuo muut listaamasi ovat paljon halvempia ja asunnossa voi asua.

Kaakeleiden ja vesieristyksien uusiminen ei kuulu lainkaan putkiremonttiin, jossa vedetään pintavetona uudet putket ja sukitetaan viemärit. Katsos kun ne putket tulevat nimenomaan pintavetona vanhojen kaakeleiden päälle. Rappukäytävässä uudet putket kulkevat seinän vieressä ja ne koteloidaan joten eivät ole siellä näkyvissä.

Toki niitä kaakeleitakin kannattaa joskus uusia. Jos halvalla haluaa päästä niin muovimattokin on ihan hyväksyttävä kylpyhuonemateriaali. Mutta nämä on sitten ihan eri remppansa ja kaakelit uusii ja maksaa huoneiston omistaja silloin kun sellaisen haluaa tehtäväksi.

ALKUPERÄINEN kylpyhuone on pintoineen yhtiön vastuulla ja yhtiö sen uusii takaisin alkuperäistä vastaavaan tasoon, jos/kun se on käyttöikänsä lopussa tai haitallisessa kunnossa yhtiön rakenteille.

Ja hulluutta olisi jättää kopolla olevat irtolaatat ilman vesieristystä sillensä, kun jo touhutaan viemäreiden ja putkien kanssa. Se vasta yhtiölle kalliiksi tulisikin tehdä ensin putket ja sitten jälkikäteen uusia kylppärit muuten yksitellen sitä mukaa kun joku valittaa irtolaatoista.

Hulluutta on asua vuosia omistamassaan asunnossa, jossa on kopolla olevat irtolaatat ilman vesieristystä. 🤣 Toki sellaisen asunnon voi ostaa, mutta sen rempan hinta pitää huomioida kauppahinnassa.

Mutta jankkaa rauhassa putkiremontin kauhuista jos haluat. Nyt et kuitenkaan pelaa faktoilla vaan urbaanilegendoilla.

Olen 1983 rakennetun Helsinkiläisen yhtiön hallituksessa. Tässä on ehkä 2/3 alkuperäisiä asukkaita ja saman verran kylppäreitä originaalikunnossa. Ei mummot kylppäreitään omatoimisesti uusi.

Vahva mutu että monessa kasaritalossa on sama homma. Jos jossain on 100% kylppäreistä rempattu 2000-luvulla niin sitten ei tietty tarvi pintoja laittaa.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa tuumata periaatepäätöstä, että taloyhtiö osallistuu vesieristeiden kustannuksiin kun osakas teettää kylpyhuoneremontin.

No se on toki järkevää, mutta kasariyhtiöiden tapauksessa päätöksen tekemiseen tarvitsisi aikakoneen, että sen pääsisi tekemään vuoteen 1992 ja saisi patisteltua kaikki remppaamaan etupainotteisesti.

Putkirempan tarve on kokolailla NYT ja kylppäreiden + saunojen pintojen uusimisen aika on NYT.

-> Ainakin tässä yhtiössä tulee kaikki pinnat, putket ja vesikalusteet. Viemärit ehkä sukitetaan, mutta ei se juuri piikkausta vähennä kun laatat piikataan kuitenkin.

Olemme jonkin verran tutustuneet muiden yhtiöiden jo tehtyihin remontteihin ja ei ole vielä tullut täältä lähiöstä vastaan taloa missä ei olisi märkätiloja uusittu samalla. Yksi yhtiö on missä on totaaliremppoja tehty 2-3 kylppäriä vuodessa, mutta ei tuo kustannustehokkaalta vaikuta.

Jaa, no minä asun sellaisessa talossa. Tämä on rakennettu 50-luvulla ja putkiremontti tehtiin 2010-luvun taitteessa. Meillä on tästä talosta viisi huoneistoa. Yhteen on tehty hiljattain kylppäriremontti, tähän missä asun itse on omalla rahalla tehty kylppäriremontti putkiremontin kanssa yhtä aikaa. Kolmannessa on siistit pinnat 2000-luvun alusta. Neljännessä on siistit ja ehjät kaakelit 80-luvun puolivälistä ja viidennessä ehjä alkuperäinen kaakelilattia ja joskus laitetut seinäkaakelit suihkun ympärillä roiskekorkeuksilla. Tähän asuntoon maalattiin kaakelit ennen nykyisen vuokralaisen sisäänmuuttoa yli viisi vuotta sitten.

Toki voi olla erilaisia tilanteita, mutta tässä talossa on hyvin huollettu yhtiö ja edullinen vastike. 1950-luvulla vielä osattiin rakentaa, pikieristeet on lattiassa ja ne kyllä pitävät kosteuden moitteetta 2020-luvullakin. 60- ja 70-lukujen rakentamisesta onkin paljon puhuttu ja moitittu. Toki silloinkin on tehty helmiä, mutta en itse uskaltaisi ostaa asuntoa tuon kauden taloista.

Laatat yksin tai laatat+pikisively ei ole asiallinen rakenne, eikä varsinkaan asiallinen vesieristys.

Itse asiassa on erittäin toimiva eristys. Toki ei ole ollut mitenkään työterveyttä edistävä aine sille, joka aikoinaan on pinnoitteen asentanut, mutta käytössä ihan erinomaisen toimiva. Tässä ei ollut kyseessä mikään pieni sively vaan tosiaan oli vaikea sanoa, missä kohdin lattia muuttui pelkäksi betoniksi. Erinomaisesti on rakennettu senaikaisilla materiaaleilla. Ennemmin siihen luottaisin kuin tämänhetkiseen tapaan eli 3 mm kerrokseen nykyaikaista kosteuseristettä.

Huolissani olisin jostain 90-luvulla rempatuista kylppäreistä, joissa laatat betonin päällä. Näitäkin on Suomessa ja paljon, pääsääntöisesti toimivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miksi vain putkiremppaa kammotaan kuin pahinta pirua. Taloissa on muitakin remppoja jossain vaiheessa ja mitään ei tässä maailmassa ilmaiseksi saa. Julkisivut, ovet, ikkunat ja partsinovet, kattofiksaukset, ilmanvaihtosysteemit, taloyhtiön saunaosastot, tuuletuspartsit, rappukäytävien maalaukset... jne.

Putkirempassa on kaksi nihkeää asiaa: 1000€/neliö kustannus ja se että asunnosta joutuu lähtemään evakkoon.

Ei pelasta viemäreiden sukitus kylppärirempalta, kun siellä 80-luvun kylppärissä on alkuperäiset puoliksi irtonaiset laatat ja vesieristys puuttuu/on joku sutaistu pikisivelyntapainen.

Nuo muut listaamasi ovat paljon halvempia ja asunnossa voi asua.

Kaakeleiden ja vesieristyksien uusiminen ei kuulu lainkaan putkiremonttiin, jossa vedetään pintavetona uudet putket ja sukitetaan viemärit. Katsos kun ne putket tulevat nimenomaan pintavetona vanhojen kaakeleiden päälle. Rappukäytävässä uudet putket kulkevat seinän vieressä ja ne koteloidaan joten eivät ole siellä näkyvissä.

Toki niitä kaakeleitakin kannattaa joskus uusia. Jos halvalla haluaa päästä niin muovimattokin on ihan hyväksyttävä kylpyhuonemateriaali. Mutta nämä on sitten ihan eri remppansa ja kaakelit uusii ja maksaa huoneiston omistaja silloin kun sellaisen haluaa tehtäväksi.

ALKUPERÄINEN kylpyhuone on pintoineen yhtiön vastuulla ja yhtiö sen uusii takaisin alkuperäistä vastaavaan tasoon, jos/kun se on käyttöikänsä lopussa tai haitallisessa kunnossa yhtiön rakenteille.

Ja hulluutta olisi jättää kopolla olevat irtolaatat ilman vesieristystä sillensä, kun jo touhutaan viemäreiden ja putkien kanssa. Se vasta yhtiölle kalliiksi tulisikin tehdä ensin putket ja sitten jälkikäteen uusia kylppärit muuten yksitellen sitä mukaa kun joku valittaa irtolaatoista.

Hulluutta on asua vuosia omistamassaan asunnossa, jossa on kopolla olevat irtolaatat ilman vesieristystä. 🤣 Toki sellaisen asunnon voi ostaa, mutta sen rempan hinta pitää huomioida kauppahinnassa.

Mutta jankkaa rauhassa putkiremontin kauhuista jos haluat. Nyt et kuitenkaan pelaa faktoilla vaan urbaanilegendoilla.

Olen 1983 rakennetun Helsinkiläisen yhtiön hallituksessa. Tässä on ehkä 2/3 alkuperäisiä asukkaita ja saman verran kylppäreitä originaalikunnossa. Ei mummot kylppäreitään omatoimisesti uusi.

Vahva mutu että monessa kasaritalossa on sama homma. Jos jossain on 100% kylppäreistä rempattu 2000-luvulla niin sitten ei tietty tarvi pintoja laittaa.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa tuumata periaatepäätöstä, että taloyhtiö osallistuu vesieristeiden kustannuksiin kun osakas teettää kylpyhuoneremontin.

No se on toki järkevää, mutta kasariyhtiöiden tapauksessa päätöksen tekemiseen tarvitsisi aikakoneen, että sen pääsisi tekemään vuoteen 1992 ja saisi patisteltua kaikki remppaamaan etupainotteisesti.

Putkirempan tarve on kokolailla NYT ja kylppäreiden + saunojen pintojen uusimisen aika on NYT.

-> Ainakin tässä yhtiössä tulee kaikki pinnat, putket ja vesikalusteet. Viemärit ehkä sukitetaan, mutta ei se juuri piikkausta vähennä kun laatat piikataan kuitenkin.

Olemme jonkin verran tutustuneet muiden yhtiöiden jo tehtyihin remontteihin ja ei ole vielä tullut täältä lähiöstä vastaan taloa missä ei olisi märkätiloja uusittu samalla. Yksi yhtiö on missä on totaaliremppoja tehty 2-3 kylppäriä vuodessa, mutta ei tuo kustannustehokkaalta vaikuta.

Mulle tulee vähän vaikutelma, että et ole ehkä kovin kokenut remonttihommissa, sori jos olen väärässä. Jos ne laatat kerran on kopolla, niin nehän saa nätisti kopsauttamalla irti? Nyt sitten siinä onkin kova homma kun pitää laatat piikata?

Vesikalusteet kannattaa yleensä uusia samalla kun putkiremontti tehdään. Toki niitä on monenhintaisia, mutta peruspytty on 200 euroa kun niitä ostetaan monta kerralla. Toki jos asunnossa on uudemmat kalusteet niin niitä ei uusita, ja asunnon omistaja saa putkirempan hinnasta kalusteiden arvon verran hyvitystä. Bauhausista saa tänäänkin siistiä kaakelia alle 20 euroa neliöltä jos halvalla haluaa päästä.

Putkirempan voi toteuttaa myös erissä. Siihen on yleensä painavat syy eli raha. Muuttotappiopaikkakunnilla hoitamattomassa yhtiössä ei ole mitenkään itsestäänselvyys, että taloyhtiö saa pankista lainaa remonttiin.

Laatat on kopolla kosteusrasitusalueelta: suihkut+lattiakaivojen ympärys. Kosteutta tietty sitten myös sen verran että kuivaillaan. Kasarimalliset väliseinien peltirungot mätinä montuissa lattiavalua alempana. Seinälevyjä märkiä/pehmeitä. Vesieristyksenä onneton pikisively. Saunojen höyrynsulut vähän niin ja näin, mustia villoja ja muuta jännää kasarikököstystä löytynee.

Em. uusimisessa valtaosiin asuntoja on aika paljon enemmän tekemistä asialliselle tasolle kuin pikainen viemäreiden sukitus ja uudet vesiputket pintaan. Joo, voi olla että laattojen piikkaus on tai ei ole iso asia - koko potti joka tapauksessa on iso ajallisesti ja haitan puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miksi vain putkiremppaa kammotaan kuin pahinta pirua. Taloissa on muitakin remppoja jossain vaiheessa ja mitään ei tässä maailmassa ilmaiseksi saa. Julkisivut, ovet, ikkunat ja partsinovet, kattofiksaukset, ilmanvaihtosysteemit, taloyhtiön saunaosastot, tuuletuspartsit, rappukäytävien maalaukset... jne.

Putkirempassa on kaksi nihkeää asiaa: 1000€/neliö kustannus ja se että asunnosta joutuu lähtemään evakkoon.

Ei pelasta viemäreiden sukitus kylppärirempalta, kun siellä 80-luvun kylppärissä on alkuperäiset puoliksi irtonaiset laatat ja vesieristys puuttuu/on joku sutaistu pikisivelyntapainen.

Nuo muut listaamasi ovat paljon halvempia ja asunnossa voi asua.

Kaakeleiden ja vesieristyksien uusiminen ei kuulu lainkaan putkiremonttiin, jossa vedetään pintavetona uudet putket ja sukitetaan viemärit. Katsos kun ne putket tulevat nimenomaan pintavetona vanhojen kaakeleiden päälle. Rappukäytävässä uudet putket kulkevat seinän vieressä ja ne koteloidaan joten eivät ole siellä näkyvissä.

Toki niitä kaakeleitakin kannattaa joskus uusia. Jos halvalla haluaa päästä niin muovimattokin on ihan hyväksyttävä kylpyhuonemateriaali. Mutta nämä on sitten ihan eri remppansa ja kaakelit uusii ja maksaa huoneiston omistaja silloin kun sellaisen haluaa tehtäväksi.

ALKUPERÄINEN kylpyhuone on pintoineen yhtiön vastuulla ja yhtiö sen uusii takaisin alkuperäistä vastaavaan tasoon, jos/kun se on käyttöikänsä lopussa tai haitallisessa kunnossa yhtiön rakenteille.

Ja hulluutta olisi jättää kopolla olevat irtolaatat ilman vesieristystä sillensä, kun jo touhutaan viemäreiden ja putkien kanssa. Se vasta yhtiölle kalliiksi tulisikin tehdä ensin putket ja sitten jälkikäteen uusia kylppärit muuten yksitellen sitä mukaa kun joku valittaa irtolaatoista.

Hulluutta on asua vuosia omistamassaan asunnossa, jossa on kopolla olevat irtolaatat ilman vesieristystä. 🤣 Toki sellaisen asunnon voi ostaa, mutta sen rempan hinta pitää huomioida kauppahinnassa.

Mutta jankkaa rauhassa putkiremontin kauhuista jos haluat. Nyt et kuitenkaan pelaa faktoilla vaan urbaanilegendoilla.

Olen 1983 rakennetun Helsinkiläisen yhtiön hallituksessa. Tässä on ehkä 2/3 alkuperäisiä asukkaita ja saman verran kylppäreitä originaalikunnossa. Ei mummot kylppäreitään omatoimisesti uusi.

Vahva mutu että monessa kasaritalossa on sama homma. Jos jossain on 100% kylppäreistä rempattu 2000-luvulla niin sitten ei tietty tarvi pintoja laittaa.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa tuumata periaatepäätöstä, että taloyhtiö osallistuu vesieristeiden kustannuksiin kun osakas teettää kylpyhuoneremontin.

No se on toki järkevää, mutta kasariyhtiöiden tapauksessa päätöksen tekemiseen tarvitsisi aikakoneen, että sen pääsisi tekemään vuoteen 1992 ja saisi patisteltua kaikki remppaamaan etupainotteisesti.

Putkirempan tarve on kokolailla NYT ja kylppäreiden + saunojen pintojen uusimisen aika on NYT.

-> Ainakin tässä yhtiössä tulee kaikki pinnat, putket ja vesikalusteet. Viemärit ehkä sukitetaan, mutta ei se juuri piikkausta vähennä kun laatat piikataan kuitenkin.

Olemme jonkin verran tutustuneet muiden yhtiöiden jo tehtyihin remontteihin ja ei ole vielä tullut täältä lähiöstä vastaan taloa missä ei olisi märkätiloja uusittu samalla. Yksi yhtiö on missä on totaaliremppoja tehty 2-3 kylppäriä vuodessa, mutta ei tuo kustannustehokkaalta vaikuta.

Mulle tulee vähän vaikutelma, että et ole ehkä kovin kokenut remonttihommissa, sori jos olen väärässä. Jos ne laatat kerran on kopolla, niin nehän saa nätisti kopsauttamalla irti? Nyt sitten siinä onkin kova homma kun pitää laatat piikata?

Vesikalusteet kannattaa yleensä uusia samalla kun putkiremontti tehdään. Toki niitä on monenhintaisia, mutta peruspytty on 200 euroa kun niitä ostetaan monta kerralla. Toki jos asunnossa on uudemmat kalusteet niin niitä ei uusita, ja asunnon omistaja saa putkirempan hinnasta kalusteiden arvon verran hyvitystä. Bauhausista saa tänäänkin siistiä kaakelia alle 20 euroa neliöltä jos halvalla haluaa päästä.

Putkirempan voi toteuttaa myös erissä. Siihen on yleensä painavat syy eli raha. Muuttotappiopaikkakunnilla hoitamattomassa yhtiössä ei ole mitenkään itsestäänselvyys, että taloyhtiö saa pankista lainaa remonttiin.

Laatat on kopolla kosteusrasitusalueelta: suihkut+lattiakaivojen ympärys. Kosteutta tietty sitten myös sen verran että kuivaillaan. Kasarimalliset väliseinien peltirungot mätinä montuissa lattiavalua alempana. Seinälevyjä märkiä/pehmeitä. Vesieristyksenä onneton pikisively. Saunojen höyrynsulut vähän niin ja näin, mustia villoja ja muuta jännää kasarikököstystä löytynee.

Em. uusimisessa valtaosiin asuntoja on aika paljon enemmän tekemistä asialliselle tasolle kuin pikainen viemäreiden sukitus ja uudet vesiputket pintaan. Joo, voi olla että laattojen piikkaus on tai ei ole iso asia - koko potti joka tapauksessa on iso ajallisesti ja haitan puolesta.

Joo, toki jos siellä on jo kosteutta alla ja tarvii kuivatella, niin silloin täytyy tietysti avata lattiat. Mutta silloin ei enää puhuta perusputkiremontista vaan on jo vähän maito maassa eli korjataan kosteusvaurioita. Tämmöinen remontti ei myöskään voi olla nopea koska sitä kuivatinta pitää käyttää säällinen aika ja siinä hurinassakaan ei kyllä halua yrittää nukkua. Ymmärrän kyllä että harmittaa kovasti.

Mutta vähän eri asioista ollaan tässä ketjussa puhuttu. Putkiremontin ei tarvitse olla mikään iso juttu, mutta silloin se pitää tehdä ajoissa eli ennen vaurioita.

Kerrostaloyhtiöissä vakuutusyhtiö korvaa vesivahingot 50 vuotta putkiston valmistumisesta. Sen jälkeen taloyhtiö eli osakkaat maksavat itse. Joten putkiremppa tulee ennen sitä. Jotkut taloyhtiöt kyllä ajetaan alas, koska kokonaisremppa voi maksaa enemmän kuin mitä myydessä saisi asuntoneliöltä. Ei ole myöskään varmaa, että kaikki taloyhtiöt saavat lainaa.

Tulisi uusiin kerrostaloihin edullisemmaksi vetää pelkkä kylmävesiputki asuntoon lämminvesivaraajalle, jolla siis asukas itse lämmittää ja maksaa tarvittavan vetensä itse. Kupariputket kestäisivät pidempään kun pumpulla toteutettu lämminvedenkierto jäisi pois kokonaan. Rivitaloissahan näin on toteutettukin, miksi siis ei kerrostaloihin sopisi sama systeemi, myös  saneerauskohteisiin.

No esimerkiksi talossa, jossa mun melkein 80-vuotiaat vanhemmat asuu, ei putkiremonttia tehdä koska taloyhtiö ei saa enää lainaa. Kyseessä 1975 rakennettu talo muuttotappiopaikkakunnalla. Sitä mukaan kun asukkaat kuolee pois tai joutuu hoivakotiin, asukkaat poistuu ja asunnot jää perikunnille jotka eivät asu paikkakunnalla eivätkä saa asuntoja vuokrallekaan kun vuokralaisia ei vaan ole. Ostajista ei nyt kannata puhuakaan. Kyseisen taloyhtiön yhtiökokous käsittelee tänä keväänä yhtiön alasajon aloittamista. Prosessi kestää minimissäänkin 4-5 vuotta. Asunto-omaisuus menee kaikilta osakkailta, mut sille ei voi mitään. Ei kukaan ala tyhjiä asuntoja makselemaan vuosikaupalla. 

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi talossa, jossa mun melkein 80-vuotiaat vanhemmat asuu, ei putkiremonttia tehdä koska taloyhtiö ei saa enää lainaa. Kyseessä 1975 rakennettu talo muuttotappiopaikkakunnalla. Sitä mukaan kun asukkaat kuolee pois tai joutuu hoivakotiin, asukkaat poistuu ja asunnot jää perikunnille jotka eivät asu paikkakunnalla eivätkä saa asuntoja vuokrallekaan kun vuokralaisia ei vaan ole. Ostajista ei nyt kannata puhuakaan. Kyseisen taloyhtiön yhtiökokous käsittelee tänä keväänä yhtiön alasajon aloittamista. Prosessi kestää minimissäänkin 4-5 vuotta. Asunto-omaisuus menee kaikilta osakkailta, mut sille ei voi mitään. Ei kukaan ala tyhjiä asuntoja makselemaan vuosikaupalla. 

Näitähän jo on, mutta olet varmaan ensimmäinen joka on tohtinut kertoa että osuu omalle kohdalle. Tulevaisuudessa monessa yhtiössä edessä, mutta ei varmaan vielä ihan lähivuosina.

Haluatko kertoa lisää? Onko yhtiössä monta asuntoa, onko moni tyhjillään? Onko vastike korkea? Sano paikkakuntakin jos kehtaat, jos et niin kerro montako asukasta paikkakunnalla suunnilleen on. Onko asunnoissa paljon vaurioita, joita pitäisi korjata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miksi vain putkiremppaa kammotaan kuin pahinta pirua. Taloissa on muitakin remppoja jossain vaiheessa ja mitään ei tässä maailmassa ilmaiseksi saa. Julkisivut, ovet, ikkunat ja partsinovet, kattofiksaukset, ilmanvaihtosysteemit, taloyhtiön saunaosastot, tuuletuspartsit, rappukäytävien maalaukset... jne.

Putkirempassa on kaksi nihkeää asiaa: 1000€/neliö kustannus ja se että asunnosta joutuu lähtemään evakkoon.

Ei pelasta viemäreiden sukitus kylppärirempalta, kun siellä 80-luvun kylppärissä on alkuperäiset puoliksi irtonaiset laatat ja vesieristys puuttuu/on joku sutaistu pikisivelyntapainen.

Nuo muut listaamasi ovat paljon halvempia ja asunnossa voi asua.

Kaakeleiden ja vesieristyksien uusiminen ei kuulu lainkaan putkiremonttiin, jossa vedetään pintavetona uudet putket ja sukitetaan viemärit. Katsos kun ne putket tulevat nimenomaan pintavetona vanhojen kaakeleiden päälle. Rappukäytävässä uudet putket kulkevat seinän vieressä ja ne koteloidaan joten eivät ole siellä näkyvissä.

Toki niitä kaakeleitakin kannattaa joskus uusia. Jos halvalla haluaa päästä niin muovimattokin on ihan hyväksyttävä kylpyhuonemateriaali. Mutta nämä on sitten ihan eri remppansa ja kaakelit uusii ja maksaa huoneiston omistaja silloin kun sellaisen haluaa tehtäväksi.

ALKUPERÄINEN kylpyhuone on pintoineen yhtiön vastuulla ja yhtiö sen uusii takaisin alkuperäistä vastaavaan tasoon, jos/kun se on käyttöikänsä lopussa tai haitallisessa kunnossa yhtiön rakenteille.

Ja hulluutta olisi jättää kopolla olevat irtolaatat ilman vesieristystä sillensä, kun jo touhutaan viemäreiden ja putkien kanssa. Se vasta yhtiölle kalliiksi tulisikin tehdä ensin putket ja sitten jälkikäteen uusia kylppärit muuten yksitellen sitä mukaa kun joku valittaa irtolaatoista.

Hulluutta on asua vuosia omistamassaan asunnossa, jossa on kopolla olevat irtolaatat ilman vesieristystä. 🤣 Toki sellaisen asunnon voi ostaa, mutta sen rempan hinta pitää huomioida kauppahinnassa.

Mutta jankkaa rauhassa putkiremontin kauhuista jos haluat. Nyt et kuitenkaan pelaa faktoilla vaan urbaanilegendoilla.

Olen 1983 rakennetun Helsinkiläisen yhtiön hallituksessa. Tässä on ehkä 2/3 alkuperäisiä asukkaita ja saman verran kylppäreitä originaalikunnossa. Ei mummot kylppäreitään omatoimisesti uusi.

Vahva mutu että monessa kasaritalossa on sama homma. Jos jossain on 100% kylppäreistä rempattu 2000-luvulla niin sitten ei tietty tarvi pintoja laittaa.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa tuumata periaatepäätöstä, että taloyhtiö osallistuu vesieristeiden kustannuksiin kun osakas teettää kylpyhuoneremontin.

No se on toki järkevää, mutta kasariyhtiöiden tapauksessa päätöksen tekemiseen tarvitsisi aikakoneen, että sen pääsisi tekemään vuoteen 1992 ja saisi patisteltua kaikki remppaamaan etupainotteisesti.

Putkirempan tarve on kokolailla NYT ja kylppäreiden + saunojen pintojen uusimisen aika on NYT.

-> Ainakin tässä yhtiössä tulee kaikki pinnat, putket ja vesikalusteet. Viemärit ehkä sukitetaan, mutta ei se juuri piikkausta vähennä kun laatat piikataan kuitenkin.

Olemme jonkin verran tutustuneet muiden yhtiöiden jo tehtyihin remontteihin ja ei ole vielä tullut täältä lähiöstä vastaan taloa missä ei olisi märkätiloja uusittu samalla. Yksi yhtiö on missä on totaaliremppoja tehty 2-3 kylppäriä vuodessa, mutta ei tuo kustannustehokkaalta vaikuta.

Mulle tulee vähän vaikutelma, että et ole ehkä kovin kokenut remonttihommissa, sori jos olen väärässä. Jos ne laatat kerran on kopolla, niin nehän saa nätisti kopsauttamalla irti? Nyt sitten siinä onkin kova homma kun pitää laatat piikata?

Vesikalusteet kannattaa yleensä uusia samalla kun putkiremontti tehdään. Toki niitä on monenhintaisia, mutta peruspytty on 200 euroa kun niitä ostetaan monta kerralla. Toki jos asunnossa on uudemmat kalusteet niin niitä ei uusita, ja asunnon omistaja saa putkirempan hinnasta kalusteiden arvon verran hyvitystä. Bauhausista saa tänäänkin siistiä kaakelia alle 20 euroa neliöltä jos halvalla haluaa päästä.

Putkirempan voi toteuttaa myös erissä. Siihen on yleensä painavat syy eli raha. Muuttotappiopaikkakunnilla hoitamattomassa yhtiössä ei ole mitenkään itsestäänselvyys, että taloyhtiö saa pankista lainaa remonttiin.

Laatat on kopolla kosteusrasitusalueelta: suihkut+lattiakaivojen ympärys. Kosteutta tietty sitten myös sen verran että kuivaillaan. Kasarimalliset väliseinien peltirungot mätinä montuissa lattiavalua alempana. Seinälevyjä märkiä/pehmeitä. Vesieristyksenä onneton pikisively. Saunojen höyrynsulut vähän niin ja näin, mustia villoja ja muuta jännää kasarikököstystä löytynee.

Em. uusimisessa valtaosiin asuntoja on aika paljon enemmän tekemistä asialliselle tasolle kuin pikainen viemäreiden sukitus ja uudet vesiputket pintaan. Joo, voi olla että laattojen piikkaus on tai ei ole iso asia - koko potti joka tapauksessa on iso ajallisesti ja haitan puolesta.

Joo, toki jos siellä on jo kosteutta alla ja tarvii kuivatella, niin silloin täytyy tietysti avata lattiat. Mutta silloin ei enää puhuta perusputkiremontista vaan on jo vähän maito maassa eli korjataan kosteusvaurioita. Tämmöinen remontti ei myöskään voi olla nopea koska sitä kuivatinta pitää käyttää säällinen aika ja siinä hurinassakaan ei kyllä halua yrittää nukkua. Ymmärrän kyllä että harmittaa kovasti.

Mutta vähän eri asioista ollaan tässä ketjussa puhuttu. Putkiremontin ei tarvitse olla mikään iso juttu, mutta silloin se pitää tehdä ajoissa eli ennen vaurioita.

Tuo edellisen kuvaama "kaikki uusiksi" on normitilanne 80-luvun yhtiöissä, ei poikkeus. Ainakin tässä lähiössä.

Onhan siitä puhuttu, että suomen asuntomarkkinat jakaantuvat selkeämmin kahtia tulevaisuudessa. Jokseenkin epävarmaa on kuitenkin kuinka jyrkästi, koska nyt ollaan jo tilanteessa, että pienituloisilla on vaikeuksia rahallisesti asua pk-seudulla.

Vierailija kirjoitti:

Tulisi uusiin kerrostaloihin edullisemmaksi vetää pelkkä kylmävesiputki asuntoon lämminvesivaraajalle, jolla siis asukas itse lämmittää ja maksaa tarvittavan vetensä itse. Kupariputket kestäisivät pidempään kun pumpulla toteutettu lämminvedenkierto jäisi pois kokonaan. Rivitaloissahan näin on toteutettukin, miksi siis ei kerrostaloihin sopisi sama systeemi, myös  saneerauskohteisiin.

Siis kaukolämmön sijaan asukas lämmittää veden millä? Sähköllä?

Miten tämä on edullisempaa?

Purkamalla voi.