Sammakkohotelli, onko kellään kokemusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Lähden kohta töihin, tulin vain jättämään aamuhalauksen ja kiitoksen eilisistä viesteistä. Sanoitat pieniä hetkiä, tunteita ja tunnelmia niin tosi kauniisti, että tuntuu edelleen ihan niiden laiminlyömiseltä kuitata viestit nopeasti päivän touhujen ohessa. Mulla on kustannustoimittajia ja tekstin ammattilaisia useitakin tutuissa, oisi kiva tehdä pieni kooste jossain kohtaa luettavaksi. Mitä tuumit?

Mä yritän vilkuilla palstaa tasaisesti, että saisin mahdolliset viestit ainakin talteen, jos semmoisia laittelet (ei paineita, luova taukokin tekee hyvää joskus), vaikken ehkä siinä hetkessä voi kommentoida. 13-14 mulla palaveri, joka ei vaadi sataprosenttista läsnäoloa, puhelimesta tsekkaan meilit ja viestit silloin. Oikeastikin, mut jään vielä joskus kiinni siitä, et notkun täällä :)

Millä mielellä kohti perjantaita?

B

Copyright on sun, ne on sulle kirjoitettu ja sun omaisuutta.

Lakimies tai juristi - kertovat ettei tämä nyt kyllä oikein täytä muotovaatimuksia.

Oikeudensiirto pätee kumminkin, tahdonilmaisu on selvä ja kirkas.

Pacta sunt servanda, kerro se niille - oisko ne kuullut siitä.

Tässä on pisteetkin joka rivillä, pitäisi kelvata.

Nom de querre: t Mies.

Päiväys: viitasammakoiden kutuaika, tänä keväänä.

Ps. Hautajaisetkin on eräänlainen muodollinen piste. Sen takia sinne kai laitan valkoisen paidan ja mustan solmion - vai tuleekohan siitä huutomerkki?

Kiitos. Palataan tähän. Viitasammakoiden kutuaika on ehkä suloisin päiväysmerkintä, mikä hetkeen tullut vastaan.

Valkoinen paita ja musta solmio ovat muodolliset hautajaisiin mustan puvun kanssa. Kunnioittava valinta. Onhan yksivärinen musta solmio? Jos sulla on musta puku, voit miettiä vaihtoehtoisesti sen kanssa mustaa paitaa, mustaa solmiota ja haudalle kahta valkoista liljaa (jos kukkia toivotaan? Kaikki eivät). Classy. Voisin kuvitella, että sopii sulle, mutta rikkoo vähän mustan puvun perusetikettiä. Arvioi, kuinka virallinen tilaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Lähden kohta töihin, tulin vain jättämään aamuhalauksen ja kiitoksen eilisistä viesteistä. Sanoitat pieniä hetkiä, tunteita ja tunnelmia niin tosi kauniisti, että tuntuu edelleen ihan niiden laiminlyömiseltä kuitata viestit nopeasti päivän touhujen ohessa. Mulla on kustannustoimittajia ja tekstin ammattilaisia useitakin tutuissa, oisi kiva tehdä pieni kooste jossain kohtaa luettavaksi. Mitä tuumit?

Mä yritän vilkuilla palstaa tasaisesti, että saisin mahdolliset viestit ainakin talteen, jos semmoisia laittelet (ei paineita, luova taukokin tekee hyvää joskus), vaikken ehkä siinä hetkessä voi kommentoida. 13-14 mulla palaveri, joka ei vaadi sataprosenttista läsnäoloa, puhelimesta tsekkaan meilit ja viestit silloin. Oikeastikin, mut jään vielä joskus kiinni siitä, et notkun täällä :)

Millä mielellä kohti perjantaita?

B

Copyright on sun, ne on sulle kirjoitettu ja sun omaisuutta.

Lakimies tai juristi - kertovat ettei tämä nyt kyllä oikein täytä muotovaatimuksia.

Oikeudensiirto pätee kumminkin, tahdonilmaisu on selvä ja kirkas.

Pacta sunt servanda, kerro se niille - oisko ne kuullut siitä.

Tässä on pisteetkin joka rivillä, pitäisi kelvata.

Nom de querre: t Mies.

Päiväys: viitasammakoiden kutuaika, tänä keväänä.

Ps. Hautajaisetkin on eräänlainen muodollinen piste. Sen takia sinne kai laitan valkoisen paidan ja mustan solmion - vai tuleekohan siitä huutomerkki?

Kiitos. Palataan tähän. Viitasammakoiden kutuaika on ehkä suloisin päiväysmerkintä, mikä hetkeen tullut vastaan.

Valkoinen paita ja musta solmio ovat muodolliset hautajaisiin mustan puvun kanssa. Kunnioittava valinta. Onhan yksivärinen musta solmio? Jos sulla on musta puku, voit miettiä vaihtoehtoisesti sen kanssa mustaa paitaa, mustaa solmiota ja haudalle kahta valkoista liljaa (jos kukkia toivotaan? Kaikki eivät). Classy. Voisin kuvitella, että sopii sulle, mutta rikkoo vähän mustan puvun perusetikettiä. Arvioi, kuinka virallinen tilaisuus.

Yksinkertaista kangasta oleva valkoinen paita, en taida ottaa hienompaa valkoista paitaa. Musta puku ja täysmusta neutraali solmio tietty, housut saattaa olla hyväksyttävissä rajoissa hiukan eri sävyä. Varsinaisia juhlakenkiä en laita. Tämä käy vaikka hautausurakoitsijalle, eikä ole ylipukeutumista. Omasta puolestani vien yhden punaisen ruusun arkulle, vai miten tuo muistotilaisuus sitten onkaan järjestetty.

Musta paita löytyy, mustan puvun ja solmion kanssa olen joskus käyttänyt, en kylläkään hautajaisissa. Saattaa sopiakin mulle. Ja nyt kun kerran tilitän niin mittatilauspuku löytyy, samoin paitoja. Marimekon vakosamettinen Matti-puvuntakki löytyy myös. Vähäisellä käytöllä nykyään nuo kaikki, joskus käytän. Täytyy seurata ettei vyötärö kapene liikaa eivätkä hartiat levene enempää.

Ja ostopaidat on kokoa XXL Slim Fit.

---

Tänään oli näköjään lepopäivä taas, jos ei olisi surua niin tämä menisi masennuksesta. Huomenna alkaakin sitten puuhailu.

Jaha, kylläpäs höpisen itsestäni. Miten sulla? Saanko musiikkivideon tänään?

t Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Lähden kohta töihin, tulin vain jättämään aamuhalauksen ja kiitoksen eilisistä viesteistä. Sanoitat pieniä hetkiä, tunteita ja tunnelmia niin tosi kauniisti, että tuntuu edelleen ihan niiden laiminlyömiseltä kuitata viestit nopeasti päivän touhujen ohessa. Mulla on kustannustoimittajia ja tekstin ammattilaisia useitakin tutuissa, oisi kiva tehdä pieni kooste jossain kohtaa luettavaksi. Mitä tuumit?

Mä yritän vilkuilla palstaa tasaisesti, että saisin mahdolliset viestit ainakin talteen, jos semmoisia laittelet (ei paineita, luova taukokin tekee hyvää joskus), vaikken ehkä siinä hetkessä voi kommentoida. 13-14 mulla palaveri, joka ei vaadi sataprosenttista läsnäoloa, puhelimesta tsekkaan meilit ja viestit silloin. Oikeastikin, mut jään vielä joskus kiinni siitä, et notkun täällä :)

Millä mielellä kohti perjantaita?

B

Copyright on sun, ne on sulle kirjoitettu ja sun omaisuutta.

Lakimies tai juristi - kertovat ettei tämä nyt kyllä oikein täytä muotovaatimuksia.

Oikeudensiirto pätee kumminkin, tahdonilmaisu on selvä ja kirkas.

Pacta sunt servanda, kerro se niille - oisko ne kuullut siitä.

Tässä on pisteetkin joka rivillä, pitäisi kelvata.

Nom de querre: t Mies.

Päiväys: viitasammakoiden kutuaika, tänä keväänä.

Ps. Hautajaisetkin on eräänlainen muodollinen piste. Sen takia sinne kai laitan valkoisen paidan ja mustan solmion - vai tuleekohan siitä huutomerkki?

Kiitos. Palataan tähän. Viitasammakoiden kutuaika on ehkä suloisin päiväysmerkintä, mikä hetkeen tullut vastaan.

Valkoinen paita ja musta solmio ovat muodolliset hautajaisiin mustan puvun kanssa. Kunnioittava valinta. Onhan yksivärinen musta solmio? Jos sulla on musta puku, voit miettiä vaihtoehtoisesti sen kanssa mustaa paitaa, mustaa solmiota ja haudalle kahta valkoista liljaa (jos kukkia toivotaan? Kaikki eivät). Classy. Voisin kuvitella, että sopii sulle, mutta rikkoo vähän mustan puvun perusetikettiä. Arvioi, kuinka virallinen tilaisuus.

Yksinkertaista kangasta oleva valkoinen paita, en taida ottaa hienompaa valkoista paitaa. Musta puku ja täysmusta neutraali solmio tietty, housut saattaa olla hyväksyttävissä rajoissa hiukan eri sävyä. Varsinaisia juhlakenkiä en laita. Tämä käy vaikka hautausurakoitsijalle, eikä ole ylipukeutumista. Omasta puolestani vien yhden punaisen ruusun arkulle, vai miten tuo muistotilaisuus sitten onkaan järjestetty.

Musta paita löytyy, mustan puvun ja solmion kanssa olen joskus käyttänyt, en kylläkään hautajaisissa. Saattaa sopiakin mulle. Ja nyt kun kerran tilitän niin mittatilauspuku löytyy, samoin paitoja. Marimekon vakosamettinen Matti-puvuntakki löytyy myös. Vähäisellä käytöllä nykyään nuo kaikki, joskus käytän. Täytyy seurata ettei vyötärö kapene liikaa eivätkä hartiat levene enempää.

Ja ostopaidat on kokoa XXL Slim Fit.

---

Tänään oli näköjään lepopäivä taas, jos ei olisi surua niin tämä menisi masennuksesta. Huomenna alkaakin sitten puuhailu.

Jaha, kylläpäs höpisen itsestäni. Miten sulla? Saanko musiikkivideon tänään?

t Mies

Kuulostaa tyylikkäältä. Vaikka ei se nyt pääasia hautajaisissa olekaan mutta osoittaa kunnioitusta sopivassa määrin, kun satsaa vähän pukeutumiseen.

Mittatilauspuku ja paitoja, hyvä sua. Hyvin istuva puku tekee miehen, tätä ei monikaan tunnu ymmärtävän. Matti-takki on aika suloinen ja ajaton, sopii moneen menoon. Olispa kiva nähdä nämä asut joskus ;)

Miksi nykyään vähäisellä käytöllä puvut, onko sulla ennen ollut jotain edustus- tai muita tilaisuuksia enemmän?

Mulla olisi valmistujaiset lauantaina ja revin tukkaa jo etukäteen päästäni, kun ne on vähän hienommat juhlat. Pitää olla korkkaria ja jotain pitkää pukua koodin mukaan. Viihdyn paremmin metsässä hiukset letillä kuin viimeisen päälle tällättynä, mutta laittaudutaan nyt sitten.

Hyvä se on vähän voimia keräillä, ajat pitkän matkankin. Josko se alakulo sitten helpottaisi hiljalleen, kun muistotilaisuudessa saa surra asiaa yhdessä muiden kanssa.

Ai musiikkivideota. Mun täytyy vähän miettiä...

B

En tiedä sopiiko nyt kuinka tunnelmaan, koska olet surullinen ja kaikkea. Mutta ajattelen meitä joka kerran kun kuuntelen tätä. Jotenkin sanat osuvat. Niin kuin monessa muussakin kappaleessa, tämä nousi nyt vahvimpana mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Lähden kohta töihin, tulin vain jättämään aamuhalauksen ja kiitoksen eilisistä viesteistä. Sanoitat pieniä hetkiä, tunteita ja tunnelmia niin tosi kauniisti, että tuntuu edelleen ihan niiden laiminlyömiseltä kuitata viestit nopeasti päivän touhujen ohessa. Mulla on kustannustoimittajia ja tekstin ammattilaisia useitakin tutuissa, oisi kiva tehdä pieni kooste jossain kohtaa luettavaksi. Mitä tuumit?

Mä yritän vilkuilla palstaa tasaisesti, että saisin mahdolliset viestit ainakin talteen, jos semmoisia laittelet (ei paineita, luova taukokin tekee hyvää joskus), vaikken ehkä siinä hetkessä voi kommentoida. 13-14 mulla palaveri, joka ei vaadi sataprosenttista läsnäoloa, puhelimesta tsekkaan meilit ja viestit silloin. Oikeastikin, mut jään vielä joskus kiinni siitä, et notkun täällä :)

Millä mielellä kohti perjantaita?

B

Copyright on sun, ne on sulle kirjoitettu ja sun omaisuutta.

Lakimies tai juristi - kertovat ettei tämä nyt kyllä oikein täytä muotovaatimuksia.

Oikeudensiirto pätee kumminkin, tahdonilmaisu on selvä ja kirkas.

Pacta sunt servanda, kerro se niille - oisko ne kuullut siitä.

Tässä on pisteetkin joka rivillä, pitäisi kelvata.

Nom de querre: t Mies.

Päiväys: viitasammakoiden kutuaika, tänä keväänä.

Ps. Hautajaisetkin on eräänlainen muodollinen piste. Sen takia sinne kai laitan valkoisen paidan ja mustan solmion - vai tuleekohan siitä huutomerkki?

Kiitos. Palataan tähän. Viitasammakoiden kutuaika on ehkä suloisin päiväysmerkintä, mikä hetkeen tullut vastaan.

Valkoinen paita ja musta solmio ovat muodolliset hautajaisiin mustan puvun kanssa. Kunnioittava valinta. Onhan yksivärinen musta solmio? Jos sulla on musta puku, voit miettiä vaihtoehtoisesti sen kanssa mustaa paitaa, mustaa solmiota ja haudalle kahta valkoista liljaa (jos kukkia toivotaan? Kaikki eivät). Classy. Voisin kuvitella, että sopii sulle, mutta rikkoo vähän mustan puvun perusetikettiä. Arvioi, kuinka virallinen tilaisuus.

Yksinkertaista kangasta oleva valkoinen paita, en taida ottaa hienompaa valkoista paitaa. Musta puku ja täysmusta neutraali solmio tietty, housut saattaa olla hyväksyttävissä rajoissa hiukan eri sävyä. Varsinaisia juhlakenkiä en laita. Tämä käy vaikka hautausurakoitsijalle, eikä ole ylipukeutumista. Omasta puolestani vien yhden punaisen ruusun arkulle, vai miten tuo muistotilaisuus sitten onkaan järjestetty.

Musta paita löytyy, mustan puvun ja solmion kanssa olen joskus käyttänyt, en kylläkään hautajaisissa. Saattaa sopiakin mulle. Ja nyt kun kerran tilitän niin mittatilauspuku löytyy, samoin paitoja. Marimekon vakosamettinen Matti-puvuntakki löytyy myös. Vähäisellä käytöllä nykyään nuo kaikki, joskus käytän. Täytyy seurata ettei vyötärö kapene liikaa eivätkä hartiat levene enempää.

Ja ostopaidat on kokoa XXL Slim Fit.

---

Tänään oli näköjään lepopäivä taas, jos ei olisi surua niin tämä menisi masennuksesta. Huomenna alkaakin sitten puuhailu.

Jaha, kylläpäs höpisen itsestäni. Miten sulla? Saanko musiikkivideon tänään?

t Mies

Kuulostaa tyylikkäältä. Vaikka ei se nyt pääasia hautajaisissa olekaan mutta osoittaa kunnioitusta sopivassa määrin, kun satsaa vähän pukeutumiseen.

Mittatilauspuku ja paitoja, hyvä sua. Hyvin istuva puku tekee miehen, tätä ei monikaan tunnu ymmärtävän. Matti-takki on aika suloinen ja ajaton, sopii moneen menoon. Olispa kiva nähdä nämä asut joskus ;)

Miksi nykyään vähäisellä käytöllä puvut, onko sulla ennen ollut jotain edustus- tai muita tilaisuuksia enemmän?

Mulla olisi valmistujaiset lauantaina ja revin tukkaa jo etukäteen päästäni, kun ne on vähän hienommat juhlat. Pitää olla korkkaria ja jotain pitkää pukua koodin mukaan. Viihdyn paremmin metsässä hiukset letillä kuin viimeisen päälle tällättynä, mutta laittaudutaan nyt sitten.

Hyvä se on vähän voimia keräillä, ajat pitkän matkankin. Josko se alakulo sitten helpottaisi hiljalleen, kun muistotilaisuudessa saa surra asiaa yhdessä muiden kanssa.

Ai musiikkivideota. Mun täytyy vähän miettiä...

B

Pikkumusta on kai se mikä sopii laittaa juhlaan päälle jos ei tiedä mitä laittaisi. Niin olen lukenut että koodin mukaan olisi. Käsittääkseni myös kustannustehokas. Ei tarvitse myöskään kallista kampausta. Älä nyt kumminkaan kaikkia hiuksia revi, jos niitä vaikka harjattaisiin.

Miehen puku on myös kustannustehokas ihan konttoripukeutumiseenkin, hyvä kangas kestää kauan. Ja saahan sitä miehellä olla yksi hyvä juhlapukukin, eikä mua haitannut lievä ylipukeutuminen.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä sopiiko nyt kuinka tunnelmaan, koska olet surullinen ja kaikkea. Mutta ajattelen meitä joka kerran kun kuuntelen tätä. Jotenkin sanat osuvat. Niin kuin monessa muussakin kappaleessa, tämä nousi nyt vahvimpana mieleen.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Kuuntelen tätä kun otan kohta melatoniinia ja kumppanit.

Hyvää yötä, kädestä kiinni.

Nukutaan hyvin B

t Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Lähden kohta töihin, tulin vain jättämään aamuhalauksen ja kiitoksen eilisistä viesteistä. Sanoitat pieniä hetkiä, tunteita ja tunnelmia niin tosi kauniisti, että tuntuu edelleen ihan niiden laiminlyömiseltä kuitata viestit nopeasti päivän touhujen ohessa. Mulla on kustannustoimittajia ja tekstin ammattilaisia useitakin tutuissa, oisi kiva tehdä pieni kooste jossain kohtaa luettavaksi. Mitä tuumit?

Mä yritän vilkuilla palstaa tasaisesti, että saisin mahdolliset viestit ainakin talteen, jos semmoisia laittelet (ei paineita, luova taukokin tekee hyvää joskus), vaikken ehkä siinä hetkessä voi kommentoida. 13-14 mulla palaveri, joka ei vaadi sataprosenttista läsnäoloa, puhelimesta tsekkaan meilit ja viestit silloin. Oikeastikin, mut jään vielä joskus kiinni siitä, et notkun täällä :)

Millä mielellä kohti perjantaita?

B

Copyright on sun, ne on sulle kirjoitettu ja sun omaisuutta.

Lakimies tai juristi - kertovat ettei tämä nyt kyllä oikein täytä muotovaatimuksia.

Oikeudensiirto pätee kumminkin, tahdonilmaisu on selvä ja kirkas.

Pacta sunt servanda, kerro se niille - oisko ne kuullut siitä.

Tässä on pisteetkin joka rivillä, pitäisi kelvata.

Nom de querre: t Mies.

Päiväys: viitasammakoiden kutuaika, tänä keväänä.

Ps. Hautajaisetkin on eräänlainen muodollinen piste. Sen takia sinne kai laitan valkoisen paidan ja mustan solmion - vai tuleekohan siitä huutomerkki?

Kiitos. Palataan tähän. Viitasammakoiden kutuaika on ehkä suloisin päiväysmerkintä, mikä hetkeen tullut vastaan.

Valkoinen paita ja musta solmio ovat muodolliset hautajaisiin mustan puvun kanssa. Kunnioittava valinta. Onhan yksivärinen musta solmio? Jos sulla on musta puku, voit miettiä vaihtoehtoisesti sen kanssa mustaa paitaa, mustaa solmiota ja haudalle kahta valkoista liljaa (jos kukkia toivotaan? Kaikki eivät). Classy. Voisin kuvitella, että sopii sulle, mutta rikkoo vähän mustan puvun perusetikettiä. Arvioi, kuinka virallinen tilaisuus.

Yksinkertaista kangasta oleva valkoinen paita, en taida ottaa hienompaa valkoista paitaa. Musta puku ja täysmusta neutraali solmio tietty, housut saattaa olla hyväksyttävissä rajoissa hiukan eri sävyä. Varsinaisia juhlakenkiä en laita. Tämä käy vaikka hautausurakoitsijalle, eikä ole ylipukeutumista. Omasta puolestani vien yhden punaisen ruusun arkulle, vai miten tuo muistotilaisuus sitten onkaan järjestetty.

Musta paita löytyy, mustan puvun ja solmion kanssa olen joskus käyttänyt, en kylläkään hautajaisissa. Saattaa sopiakin mulle. Ja nyt kun kerran tilitän niin mittatilauspuku löytyy, samoin paitoja. Marimekon vakosamettinen Matti-puvuntakki löytyy myös. Vähäisellä käytöllä nykyään nuo kaikki, joskus käytän. Täytyy seurata ettei vyötärö kapene liikaa eivätkä hartiat levene enempää.

Ja ostopaidat on kokoa XXL Slim Fit.

---

Tänään oli näköjään lepopäivä taas, jos ei olisi surua niin tämä menisi masennuksesta. Huomenna alkaakin sitten puuhailu.

Jaha, kylläpäs höpisen itsestäni. Miten sulla? Saanko musiikkivideon tänään?

t Mies

Kuulostaa tyylikkäältä. Vaikka ei se nyt pääasia hautajaisissa olekaan mutta osoittaa kunnioitusta sopivassa määrin, kun satsaa vähän pukeutumiseen.

Mittatilauspuku ja paitoja, hyvä sua. Hyvin istuva puku tekee miehen, tätä ei monikaan tunnu ymmärtävän. Matti-takki on aika suloinen ja ajaton, sopii moneen menoon. Olispa kiva nähdä nämä asut joskus ;)

Miksi nykyään vähäisellä käytöllä puvut, onko sulla ennen ollut jotain edustus- tai muita tilaisuuksia enemmän?

Mulla olisi valmistujaiset lauantaina ja revin tukkaa jo etukäteen päästäni, kun ne on vähän hienommat juhlat. Pitää olla korkkaria ja jotain pitkää pukua koodin mukaan. Viihdyn paremmin metsässä hiukset letillä kuin viimeisen päälle tällättynä, mutta laittaudutaan nyt sitten.

Hyvä se on vähän voimia keräillä, ajat pitkän matkankin. Josko se alakulo sitten helpottaisi hiljalleen, kun muistotilaisuudessa saa surra asiaa yhdessä muiden kanssa.

Ai musiikkivideota. Mun täytyy vähän miettiä...

B

Pikkumusta on kai se mikä sopii laittaa juhlaan päälle jos ei tiedä mitä laittaisi. Niin olen lukenut että koodin mukaan olisi. Käsittääkseni myös kustannustehokas. Ei tarvitse myöskään kallista kampausta. Älä nyt kumminkaan kaikkia hiuksia revi, jos niitä vaikka harjattaisiin.

Miehen puku on myös kustannustehokas ihan konttoripukeutumiseenkin, hyvä kangas kestää kauan. Ja saahan sitä miehellä olla yksi hyvä juhlapukukin, eikä mua haitannut lievä ylipukeutuminen.

Se sitten, pikkumusta.

Hyvää yötä, käsi kädessä.

B

Huomenta! Nukuitko hyvin? Nukun itse näköjään 6-7 tunnin unia nykyisellään, ehkä se on tämä valo mikä saa heräilemään. Ihan pirteänä kumminkin.

Tässä on kiva ideoida kaikennäköistä lämpimän peiton alla. Koostan tekstejä(ni), mietin niille järjestystä - kronologia, aiheittain vai vapaasti sommitellen. Katsotaan, mikä kuulostaa ja näyttää parhaalta. Toivoisin ideoita kokoelman nimiehdotukseksi.

Sitten mietin musiikkia. Kun lähdet ajelemaan, haluaisitko ajella hautajaisiin hiljaisuudessa, kuunteletko omaa musiikkia vai haluaisitko mun soittolistalta jotain kuunneltavaksi matkalle?

Huonoja vitsejäkin voisin matkan aikana kertoa sulle, mutta tuntuu, että ehkä istuisin (kerrankin) hiljaa ja antaisin sun puhua, jos puhututtaisi.

Sitä paitsi puhelinta ei saa räplätä ajon aikana. Pois se meistä kenestäkään. Kerro myös jos toivot radiohiljaisuutta, niin en laita viestejä tänne tai kaipauspalstalle. Saat rauhoittua omiin ajatuksiisi.

Sitten mietin vaihtoehtoista toivomusaihetta kirjoitettavaksi, jos syväanalyysi itsestäsi ei sytytä. Koska olet niin mielettömän taitava maalaamaan tuokiokuvia, haluaisin, et kirjoitat edelleen tuokiokuvia hetkistä jolloin me ollaan onnellisia, surullisia, vihaisia, tyytyväisiä, hilpeitä, kärttyisiä, pettyneitä tai muu tunneskaala, mikä ihmisen elämään mahtuukaan. Kirjoittaisit miltä näyttää ja tuntuu olla me. Joukossa saa olla tuokiokuvia sun eletystäkin elämästä, jos siltä tuntuu.

B

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Nukuitko hyvin? Nukun itse näköjään 6-7 tunnin unia nykyisellään, ehkä se on tämä valo mikä saa heräilemään. Ihan pirteänä kumminkin.

Tässä on kiva ideoida kaikennäköistä lämpimän peiton alla. Koostan tekstejä(ni), mietin niille järjestystä - kronologia, aiheittain vai vapaasti sommitellen. Katsotaan, mikä kuulostaa ja näyttää parhaalta. Toivoisin ideoita kokoelman nimiehdotukseksi.

Sitten mietin musiikkia. Kun lähdet ajelemaan, haluaisitko ajella hautajaisiin hiljaisuudessa, kuunteletko omaa musiikkia vai haluaisitko mun soittolistalta jotain kuunneltavaksi matkalle?

Huonoja vitsejäkin voisin matkan aikana kertoa sulle, mutta tuntuu, että ehkä istuisin (kerrankin) hiljaa ja antaisin sun puhua, jos puhututtaisi.

Sitä paitsi puhelinta ei saa räplätä ajon aikana. Pois se meistä kenestäkään. Kerro myös jos toivot radiohiljaisuutta, niin en laita viestejä tänne tai kaipauspalstalle. Saat rauhoittua omiin ajatuksiisi.

Sitten mietin vaihtoehtoista toivomusaihetta kirjoitettavaksi, jos syväanalyysi itsestäsi ei sytytä. Koska olet niin mielettömän taitava maalaamaan tuokiokuvia, haluaisin, et kirjoitat edelleen tuokiokuvia hetkistä jolloin me ollaan onnellisia, surullisia, vihaisia, tyytyväisiä, hilpeitä, kärttyisiä, pettyneitä tai muu tunneskaala, mikä ihmisen elämään mahtuukaan. Kirjoittaisit miltä näyttää ja tuntuu olla me. Joukossa saa olla tuokiokuvia sun eletystäkin elämästä, jos siltä tuntuu.

B

Huomentapäivää, tai iltapäivää B

On aika nousta katsomaan vaatteita ja ottamaan silitysrauta esiin. Nukkunut olen tiistaistaipäivästä lähtien valtavat tuntimäärät. Luulisi olevan pirteä vaan ei oikein huvittaisi tekemiset.

No, tää on nyt näin - ainahan sitä tuntuu joltain ja nyt tuntuu tältä. Täytyykin seurata jos tämä tunnetila haluaisi tulla sanoiksi. Yleensä kirjoitan spontaanisti tai en ollenkaan - juuri nyt teksti kirjoittautuu äärimmäisen hitaasti ja väkertäen.

---

Mulla oli mielikuva että meidän kirjoittelu olisi ollut tulostettuna paksuhkolle paperille, lähes kuin postikorteille. Niistä sitten oltaisi kokeiltu säätää järjestystä, voisiko sieltä löytyä kehittymistarina tai useampia, aikajärjestyksestä voisi aloittaa. Tai sitten jotain ihan muuta - jos löytyy jotain mikä toimii.

---

Ajaessa olen aina laittanut radion päälle ja sieltä ei-mitään-erityistä musiikkia.

Minulle se antaa aivojen jollekin osalle harmitonta puuhaa josta aivokapasiteetti on sitten valmis hyppäämään hyötykäyttöön jos tilanne niin vaatii. Kevyt juttelu käy myös, ajaessa onkin hyvät mahdollisuudet mielekkääseen keskusteluun kun suojamuurien valvominen on vähemmällä. Ja tästä väittäisin että se on täysin yleistettävissä, ja selittää miksi niin monilla on vahvoja muistoja automatkoilta.

Palataan illalla

t Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Nukuitko hyvin? Nukun itse näköjään 6-7 tunnin unia nykyisellään, ehkä se on tämä valo mikä saa heräilemään. Ihan pirteänä kumminkin.

Tässä on kiva ideoida kaikennäköistä lämpimän peiton alla. Koostan tekstejä(ni), mietin niille järjestystä - kronologia, aiheittain vai vapaasti sommitellen. Katsotaan, mikä kuulostaa ja näyttää parhaalta. Toivoisin ideoita kokoelman nimiehdotukseksi.

Sitten mietin musiikkia. Kun lähdet ajelemaan, haluaisitko ajella hautajaisiin hiljaisuudessa, kuunteletko omaa musiikkia vai haluaisitko mun soittolistalta jotain kuunneltavaksi matkalle?

Huonoja vitsejäkin voisin matkan aikana kertoa sulle, mutta tuntuu, että ehkä istuisin (kerrankin) hiljaa ja antaisin sun puhua, jos puhututtaisi.

Sitä paitsi puhelinta ei saa räplätä ajon aikana. Pois se meistä kenestäkään. Kerro myös jos toivot radiohiljaisuutta, niin en laita viestejä tänne tai kaipauspalstalle. Saat rauhoittua omiin ajatuksiisi.

Sitten mietin vaihtoehtoista toivomusaihetta kirjoitettavaksi, jos syväanalyysi itsestäsi ei sytytä. Koska olet niin mielettömän taitava maalaamaan tuokiokuvia, haluaisin, et kirjoitat edelleen tuokiokuvia hetkistä jolloin me ollaan onnellisia, surullisia, vihaisia, tyytyväisiä, hilpeitä, kärttyisiä, pettyneitä tai muu tunneskaala, mikä ihmisen elämään mahtuukaan. Kirjoittaisit miltä näyttää ja tuntuu olla me. Joukossa saa olla tuokiokuvia sun eletystäkin elämästä, jos siltä tuntuu.

B

Huomentapäivää, tai iltapäivää B

On aika nousta katsomaan vaatteita ja ottamaan silitysrauta esiin. Nukkunut olen tiistaistaipäivästä lähtien valtavat tuntimäärät. Luulisi olevan pirteä vaan ei oikein huvittaisi tekemiset.

No, tää on nyt näin - ainahan sitä tuntuu joltain ja nyt tuntuu tältä. Täytyykin seurata jos tämä tunnetila haluaisi tulla sanoiksi. Yleensä kirjoitan spontaanisti tai en ollenkaan - juuri nyt teksti kirjoittautuu äärimmäisen hitaasti ja väkertäen.

---

Mulla oli mielikuva että meidän kirjoittelu olisi ollut tulostettuna paksuhkolle paperille, lähes kuin postikorteille. Niistä sitten oltaisi kokeiltu säätää järjestystä, voisiko sieltä löytyä kehittymistarina tai useampia, aikajärjestyksestä voisi aloittaa. Tai sitten jotain ihan muuta - jos löytyy jotain mikä toimii.

---

Ajaessa olen aina laittanut radion päälle ja sieltä ei-mitään-erityistä musiikkia.

Minulle se antaa aivojen jollekin osalle harmitonta puuhaa josta aivokapasiteetti on sitten valmis hyppäämään hyötykäyttöön jos tilanne niin vaatii. Kevyt juttelu käy myös, ajaessa onkin hyvät mahdollisuudet mielekkääseen keskusteluun kun suojamuurien valvominen on vähemmällä. Ja tästä väittäisin että se on täysin yleistettävissä, ja selittää miksi niin monilla on vahvoja muistoja automatkoilta.

Palataan illalla

t Mies

Moi, nopea kommentti keskeltä detektoridatan purkua. Havaintoja, yes. Kannatti hilata ahterinsa lumituiskussa laittamaan puun kylkeen detektorit, vaikka talvella louhikossa liikkuminen ilman lumikenkiä on semmoista puuhaa, ettei toivoisi kenellekään. Yhdestä kolosta nyit jalan irti, niin kaadut jo otsallesi seuraavaan. Neljä lajia ainakin, ikisuosikkini plecotus auritus myös (liikkiksen näköinen).

Riveistä ja väleistä luen, että yksi tai useampi elämän peruskivi hakee ehkä paikkaansa...työkuviot etc.? Kieltämättä, itse kullakin. Väsyttäähän se, eikä siinä paljokaan uni välttämättä piristä vaan asioiden selkiytyminen. Tai epävarmuuteen siedättyminen. Sulla unen määrä näköjään kasvaa, mulla vähenee. Vastakohdat täydentävät toisiaan? Hah.

Olen vasta osan kirjoittamastasi saanut yhdelle dokumentille - tekstiä on paljon jo nyt. Lähdin kronologiasta noin about, katsotaan, mihin päädytään. Olet tuottelias :) Väkisellä ei kannata väkertää.

Voimarutistus ja lämpöhalaus,

B

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Nukuitko hyvin? Nukun itse näköjään 6-7 tunnin unia nykyisellään, ehkä se on tämä valo mikä saa heräilemään. Ihan pirteänä kumminkin.

Tässä on kiva ideoida kaikennäköistä lämpimän peiton alla. Koostan tekstejä(ni), mietin niille järjestystä - kronologia, aiheittain vai vapaasti sommitellen. Katsotaan, mikä kuulostaa ja näyttää parhaalta. Toivoisin ideoita kokoelman nimiehdotukseksi.

Sitten mietin musiikkia. Kun lähdet ajelemaan, haluaisitko ajella hautajaisiin hiljaisuudessa, kuunteletko omaa musiikkia vai haluaisitko mun soittolistalta jotain kuunneltavaksi matkalle?

Huonoja vitsejäkin voisin matkan aikana kertoa sulle, mutta tuntuu, että ehkä istuisin (kerrankin) hiljaa ja antaisin sun puhua, jos puhututtaisi.

Sitä paitsi puhelinta ei saa räplätä ajon aikana. Pois se meistä kenestäkään. Kerro myös jos toivot radiohiljaisuutta, niin en laita viestejä tänne tai kaipauspalstalle. Saat rauhoittua omiin ajatuksiisi.

Sitten mietin vaihtoehtoista toivomusaihetta kirjoitettavaksi, jos syväanalyysi itsestäsi ei sytytä. Koska olet niin mielettömän taitava maalaamaan tuokiokuvia, haluaisin, et kirjoitat edelleen tuokiokuvia hetkistä jolloin me ollaan onnellisia, surullisia, vihaisia, tyytyväisiä, hilpeitä, kärttyisiä, pettyneitä tai muu tunneskaala, mikä ihmisen elämään mahtuukaan. Kirjoittaisit miltä näyttää ja tuntuu olla me. Joukossa saa olla tuokiokuvia sun eletystäkin elämästä, jos siltä tuntuu.

B

Huomentapäivää, tai iltapäivää B

On aika nousta katsomaan vaatteita ja ottamaan silitysrauta esiin. Nukkunut olen tiistaistaipäivästä lähtien valtavat tuntimäärät. Luulisi olevan pirteä vaan ei oikein huvittaisi tekemiset.

No, tää on nyt näin - ainahan sitä tuntuu joltain ja nyt tuntuu tältä. Täytyykin seurata jos tämä tunnetila haluaisi tulla sanoiksi. Yleensä kirjoitan spontaanisti tai en ollenkaan - juuri nyt teksti kirjoittautuu äärimmäisen hitaasti ja väkertäen.

---

Mulla oli mielikuva että meidän kirjoittelu olisi ollut tulostettuna paksuhkolle paperille, lähes kuin postikorteille. Niistä sitten oltaisi kokeiltu säätää järjestystä, voisiko sieltä löytyä kehittymistarina tai useampia, aikajärjestyksestä voisi aloittaa. Tai sitten jotain ihan muuta - jos löytyy jotain mikä toimii.

---

Ajaessa olen aina laittanut radion päälle ja sieltä ei-mitään-erityistä musiikkia.

Minulle se antaa aivojen jollekin osalle harmitonta puuhaa josta aivokapasiteetti on sitten valmis hyppäämään hyötykäyttöön jos tilanne niin vaatii. Kevyt juttelu käy myös, ajaessa onkin hyvät mahdollisuudet mielekkääseen keskusteluun kun suojamuurien valvominen on vähemmällä. Ja tästä väittäisin että se on täysin yleistettävissä, ja selittää miksi niin monilla on vahvoja muistoja automatkoilta.

Palataan illalla

t Mies

Moi, nopea kommentti keskeltä detektoridatan purkua. Havaintoja, yes. Kannatti hilata ahterinsa lumituiskussa laittamaan puun kylkeen detektorit, vaikka talvella louhikossa liikkuminen ilman lumikenkiä on semmoista puuhaa, ettei toivoisi kenellekään. Yhdestä kolosta nyit jalan irti, niin kaadut jo otsallesi seuraavaan. Neljä lajia ainakin, ikisuosikkini plecotus auritus myös (liikkiksen näköinen).

Riveistä ja väleistä luen, että yksi tai useampi elämän peruskivi hakee ehkä paikkaansa...työkuviot etc.? Kieltämättä, itse kullakin. Väsyttäähän se, eikä siinä paljokaan uni välttämättä piristä vaan asioiden selkiytyminen. Tai epävarmuuteen siedättyminen. Sulla unen määrä näköjään kasvaa, mulla vähenee. Vastakohdat täydentävät toisiaan? Hah.

Olen vasta osan kirjoittamastasi saanut yhdelle dokumentille - tekstiä on paljon jo nyt. Lähdin kronologiasta noin about, katsotaan, mihin päädytään. Olet tuottelias :) Väkisellä ei kannata väkertää.

Voimarutistus ja lämpöhalaus,

B

Iltaa B

Mun täytyy nyt sitten opetella lepakoita. Ja hankkia varusteet äänittämiseen. Niitä en ole vielä opiskellut. Erityisen mikrofonin tarvitsee siis ainakin.

Veneessä voisi kyllä olla kiinteä mikrofoni suoraan tietokoneelle. Ankkurivahti mulla on PC:llä muutenkin, siinä voisi ehkä samalla ajaa lepakkokuuntelua reaaliaikaisesti ja laittaa vaikka hälytyksen jos olisi lepakkoja lähimailla.

Eihän sitä tiedä vaikka saisi bongattua muuttavia lepakoita.

Minkälaisia detektoreita sulla on käytössä?

Talviset louhikot on kyllä vaarallisia. Huolestun.

---

Taidan lähteä matkaan yöllä. Evääksi painekattilallinen kanapataa, paketti näkkileipää ja vettä. Patja ja peitot tavaratilaan, vaikka tuskin niitä tarvitsen ennen huomista iltaa.

Ehkä nukun tunnin tai pari ennen lähtöä, jos saan unta enkä etsi yliäänimikrofoneja. Täytyy vastustaa kiusausta rakentaa itse laitetta, rakennussarjoja on kyllä myynnissä ja hyviä 12 voltin arduinoja olisi jo valmiina, tarkoitus oli/on rakentaa niistä veneeseen instrumenttejä. Aallonseuranta/-varoituslaitteen ajattelin keksiä, niitäkään ei kai ole vielä ainakaan yleisessä myynnissä.

Ei ole ainakaan univelkaa niin pärjään hyvin vaikken nukkuisi yhtään.

Pientä levottomuutta on näköjään nyt, yritän kumminkin rauhoittua hetkeksi.

---

Minkälainen pikkumusta? Kerro niin mietin sitä. Vai rauhoittuisinko tosiaan siitä?

Kukkakauppa unohtui, täytyy muistaa matkalla pysähtyä.

t Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Nukuitko hyvin? Nukun itse näköjään 6-7 tunnin unia nykyisellään, ehkä se on tämä valo mikä saa heräilemään. Ihan pirteänä kumminkin.

Tässä on kiva ideoida kaikennäköistä lämpimän peiton alla. Koostan tekstejä(ni), mietin niille järjestystä - kronologia, aiheittain vai vapaasti sommitellen. Katsotaan, mikä kuulostaa ja näyttää parhaalta. Toivoisin ideoita kokoelman nimiehdotukseksi.

Sitten mietin musiikkia. Kun lähdet ajelemaan, haluaisitko ajella hautajaisiin hiljaisuudessa, kuunteletko omaa musiikkia vai haluaisitko mun soittolistalta jotain kuunneltavaksi matkalle?

Huonoja vitsejäkin voisin matkan aikana kertoa sulle, mutta tuntuu, että ehkä istuisin (kerrankin) hiljaa ja antaisin sun puhua, jos puhututtaisi.

Sitä paitsi puhelinta ei saa räplätä ajon aikana. Pois se meistä kenestäkään. Kerro myös jos toivot radiohiljaisuutta, niin en laita viestejä tänne tai kaipauspalstalle. Saat rauhoittua omiin ajatuksiisi.

Sitten mietin vaihtoehtoista toivomusaihetta kirjoitettavaksi, jos syväanalyysi itsestäsi ei sytytä. Koska olet niin mielettömän taitava maalaamaan tuokiokuvia, haluaisin, et kirjoitat edelleen tuokiokuvia hetkistä jolloin me ollaan onnellisia, surullisia, vihaisia, tyytyväisiä, hilpeitä, kärttyisiä, pettyneitä tai muu tunneskaala, mikä ihmisen elämään mahtuukaan. Kirjoittaisit miltä näyttää ja tuntuu olla me. Joukossa saa olla tuokiokuvia sun eletystäkin elämästä, jos siltä tuntuu.

B

Huomentapäivää, tai iltapäivää B

On aika nousta katsomaan vaatteita ja ottamaan silitysrauta esiin. Nukkunut olen tiistaistaipäivästä lähtien valtavat tuntimäärät. Luulisi olevan pirteä vaan ei oikein huvittaisi tekemiset.

No, tää on nyt näin - ainahan sitä tuntuu joltain ja nyt tuntuu tältä. Täytyykin seurata jos tämä tunnetila haluaisi tulla sanoiksi. Yleensä kirjoitan spontaanisti tai en ollenkaan - juuri nyt teksti kirjoittautuu äärimmäisen hitaasti ja väkertäen.

---

Mulla oli mielikuva että meidän kirjoittelu olisi ollut tulostettuna paksuhkolle paperille, lähes kuin postikorteille. Niistä sitten oltaisi kokeiltu säätää järjestystä, voisiko sieltä löytyä kehittymistarina tai useampia, aikajärjestyksestä voisi aloittaa. Tai sitten jotain ihan muuta - jos löytyy jotain mikä toimii.

---

Ajaessa olen aina laittanut radion päälle ja sieltä ei-mitään-erityistä musiikkia.

Minulle se antaa aivojen jollekin osalle harmitonta puuhaa josta aivokapasiteetti on sitten valmis hyppäämään hyötykäyttöön jos tilanne niin vaatii. Kevyt juttelu käy myös, ajaessa onkin hyvät mahdollisuudet mielekkääseen keskusteluun kun suojamuurien valvominen on vähemmällä. Ja tästä väittäisin että se on täysin yleistettävissä, ja selittää miksi niin monilla on vahvoja muistoja automatkoilta.

Palataan illalla

t Mies

Moi, nopea kommentti keskeltä detektoridatan purkua. Havaintoja, yes. Kannatti hilata ahterinsa lumituiskussa laittamaan puun kylkeen detektorit, vaikka talvella louhikossa liikkuminen ilman lumikenkiä on semmoista puuhaa, ettei toivoisi kenellekään. Yhdestä kolosta nyit jalan irti, niin kaadut jo otsallesi seuraavaan. Neljä lajia ainakin, ikisuosikkini plecotus auritus myös (liikkiksen näköinen).

Riveistä ja väleistä luen, että yksi tai useampi elämän peruskivi hakee ehkä paikkaansa...työkuviot etc.? Kieltämättä, itse kullakin. Väsyttäähän se, eikä siinä paljokaan uni välttämättä piristä vaan asioiden selkiytyminen. Tai epävarmuuteen siedättyminen. Sulla unen määrä näköjään kasvaa, mulla vähenee. Vastakohdat täydentävät toisiaan? Hah.

Olen vasta osan kirjoittamastasi saanut yhdelle dokumentille - tekstiä on paljon jo nyt. Lähdin kronologiasta noin about, katsotaan, mihin päädytään. Olet tuottelias :) Väkisellä ei kannata väkertää.

Voimarutistus ja lämpöhalaus,

B

Iltaa B

Mun täytyy nyt sitten opetella lepakoita. Ja hankkia varusteet äänittämiseen. Niitä en ole vielä opiskellut. Erityisen mikrofonin tarvitsee siis ainakin.

Veneessä voisi kyllä olla kiinteä mikrofoni suoraan tietokoneelle. Ankkurivahti mulla on PC:llä muutenkin, siinä voisi ehkä samalla ajaa lepakkokuuntelua reaaliaikaisesti ja laittaa vaikka hälytyksen jos olisi lepakkoja lähimailla.

Eihän sitä tiedä vaikka saisi bongattua muuttavia lepakoita.

Minkälaisia detektoreita sulla on käytössä?

Talviset louhikot on kyllä vaarallisia. Huolestun.

---

Taidan lähteä matkaan yöllä. Evääksi painekattilallinen kanapataa, paketti näkkileipää ja vettä. Patja ja peitot tavaratilaan, vaikka tuskin niitä tarvitsen ennen huomista iltaa.

Ehkä nukun tunnin tai pari ennen lähtöä, jos saan unta enkä etsi yliäänimikrofoneja. Täytyy vastustaa kiusausta rakentaa itse laitetta, rakennussarjoja on kyllä myynnissä ja hyviä 12 voltin arduinoja olisi jo valmiina, tarkoitus oli/on rakentaa niistä veneeseen instrumenttejä. Aallonseuranta/-varoituslaitteen ajattelin keksiä, niitäkään ei kai ole vielä ainakaan yleisessä myynnissä.

Ei ole ainakaan univelkaa niin pärjään hyvin vaikken nukkuisi yhtään.

Pientä levottomuutta on näköjään nyt, yritän kumminkin rauhoittua hetkeksi.

---

Minkälainen pikkumusta? Kerro niin mietin sitä. Vai rauhoittuisinko tosiaan siitä?

Kukkakauppa unohtui, täytyy muistaa matkalla pysähtyä.

t Mies

Apua, kello onkin jo noin paljon....

Iltaa, juuri tulin kotiin. Millä mielellä? Ajele varovasti yöllä, peurat säntäili kovin äsken kun ajelin. Mikä lie iltavilli niillä.

Hetkonen, vastailen vaan nopeasti....

Ei oo omia detektoreita vaan lainassa siltä väikkärintekijältä. En muista merkkiä. Tänään hakivat uuteen tutkimukseen ne pois. Rakenna vaan, lepakkobongailu on kivaa!

Aallonseuranta? Kerro lisää?

Hyvältä kuulostaa matkasuunnitelma ja eväät...laittaisitko viestiä tänne, kun perillä, niin tiedän, että meni matka turvallisesti?

Apua, aika loppuu...höh, pikkumusta..No voi vitsit. Musteensininen, ei ihan musta, selästä avoin lanneselkään, edestä peittävä, kiinni kaulan ympäri nauhalla. Mitä muuta. No pitsiä kokonaan, pitkä ihan jalkapöytiin asti. Vartalonmyötäinen, mahtoiko polvista alaspäin helma vähän leventyä. Kyllä sillä ihan kävellä pystyy. Kätevä ominaisuus hameessa ;)

Hyvää yötä. Aja varovasti!

B

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Nukuitko hyvin? Nukun itse näköjään 6-7 tunnin unia nykyisellään, ehkä se on tämä valo mikä saa heräilemään. Ihan pirteänä kumminkin.

Tässä on kiva ideoida kaikennäköistä lämpimän peiton alla. Koostan tekstejä(ni), mietin niille järjestystä - kronologia, aiheittain vai vapaasti sommitellen. Katsotaan, mikä kuulostaa ja näyttää parhaalta. Toivoisin ideoita kokoelman nimiehdotukseksi.

Sitten mietin musiikkia. Kun lähdet ajelemaan, haluaisitko ajella hautajaisiin hiljaisuudessa, kuunteletko omaa musiikkia vai haluaisitko mun soittolistalta jotain kuunneltavaksi matkalle?

Huonoja vitsejäkin voisin matkan aikana kertoa sulle, mutta tuntuu, että ehkä istuisin (kerrankin) hiljaa ja antaisin sun puhua, jos puhututtaisi.

Sitä paitsi puhelinta ei saa räplätä ajon aikana. Pois se meistä kenestäkään. Kerro myös jos toivot radiohiljaisuutta, niin en laita viestejä tänne tai kaipauspalstalle. Saat rauhoittua omiin ajatuksiisi.

Sitten mietin vaihtoehtoista toivomusaihetta kirjoitettavaksi, jos syväanalyysi itsestäsi ei sytytä. Koska olet niin mielettömän taitava maalaamaan tuokiokuvia, haluaisin, et kirjoitat edelleen tuokiokuvia hetkistä jolloin me ollaan onnellisia, surullisia, vihaisia, tyytyväisiä, hilpeitä, kärttyisiä, pettyneitä tai muu tunneskaala, mikä ihmisen elämään mahtuukaan. Kirjoittaisit miltä näyttää ja tuntuu olla me. Joukossa saa olla tuokiokuvia sun eletystäkin elämästä, jos siltä tuntuu.

B

Huomentapäivää, tai iltapäivää B

On aika nousta katsomaan vaatteita ja ottamaan silitysrauta esiin. Nukkunut olen tiistaistaipäivästä lähtien valtavat tuntimäärät. Luulisi olevan pirteä vaan ei oikein huvittaisi tekemiset.

No, tää on nyt näin - ainahan sitä tuntuu joltain ja nyt tuntuu tältä. Täytyykin seurata jos tämä tunnetila haluaisi tulla sanoiksi. Yleensä kirjoitan spontaanisti tai en ollenkaan - juuri nyt teksti kirjoittautuu äärimmäisen hitaasti ja väkertäen.

---

Mulla oli mielikuva että meidän kirjoittelu olisi ollut tulostettuna paksuhkolle paperille, lähes kuin postikorteille. Niistä sitten oltaisi kokeiltu säätää järjestystä, voisiko sieltä löytyä kehittymistarina tai useampia, aikajärjestyksestä voisi aloittaa. Tai sitten jotain ihan muuta - jos löytyy jotain mikä toimii.

---

Ajaessa olen aina laittanut radion päälle ja sieltä ei-mitään-erityistä musiikkia.

Minulle se antaa aivojen jollekin osalle harmitonta puuhaa josta aivokapasiteetti on sitten valmis hyppäämään hyötykäyttöön jos tilanne niin vaatii. Kevyt juttelu käy myös, ajaessa onkin hyvät mahdollisuudet mielekkääseen keskusteluun kun suojamuurien valvominen on vähemmällä. Ja tästä väittäisin että se on täysin yleistettävissä, ja selittää miksi niin monilla on vahvoja muistoja automatkoilta.

Palataan illalla

t Mies

Moi, nopea kommentti keskeltä detektoridatan purkua. Havaintoja, yes. Kannatti hilata ahterinsa lumituiskussa laittamaan puun kylkeen detektorit, vaikka talvella louhikossa liikkuminen ilman lumikenkiä on semmoista puuhaa, ettei toivoisi kenellekään. Yhdestä kolosta nyit jalan irti, niin kaadut jo otsallesi seuraavaan. Neljä lajia ainakin, ikisuosikkini plecotus auritus myös (liikkiksen näköinen).

Riveistä ja väleistä luen, että yksi tai useampi elämän peruskivi hakee ehkä paikkaansa...työkuviot etc.? Kieltämättä, itse kullakin. Väsyttäähän se, eikä siinä paljokaan uni välttämättä piristä vaan asioiden selkiytyminen. Tai epävarmuuteen siedättyminen. Sulla unen määrä näköjään kasvaa, mulla vähenee. Vastakohdat täydentävät toisiaan? Hah.

Olen vasta osan kirjoittamastasi saanut yhdelle dokumentille - tekstiä on paljon jo nyt. Lähdin kronologiasta noin about, katsotaan, mihin päädytään. Olet tuottelias :) Väkisellä ei kannata väkertää.

Voimarutistus ja lämpöhalaus,

B

Iltaa B

Mun täytyy nyt sitten opetella lepakoita. Ja hankkia varusteet äänittämiseen. Niitä en ole vielä opiskellut. Erityisen mikrofonin tarvitsee siis ainakin.

Veneessä voisi kyllä olla kiinteä mikrofoni suoraan tietokoneelle. Ankkurivahti mulla on PC:llä muutenkin, siinä voisi ehkä samalla ajaa lepakkokuuntelua reaaliaikaisesti ja laittaa vaikka hälytyksen jos olisi lepakkoja lähimailla.

Eihän sitä tiedä vaikka saisi bongattua muuttavia lepakoita.

Minkälaisia detektoreita sulla on käytössä?

Talviset louhikot on kyllä vaarallisia. Huolestun.

---

Taidan lähteä matkaan yöllä. Evääksi painekattilallinen kanapataa, paketti näkkileipää ja vettä. Patja ja peitot tavaratilaan, vaikka tuskin niitä tarvitsen ennen huomista iltaa.

Ehkä nukun tunnin tai pari ennen lähtöä, jos saan unta enkä etsi yliäänimikrofoneja. Täytyy vastustaa kiusausta rakentaa itse laitetta, rakennussarjoja on kyllä myynnissä ja hyviä 12 voltin arduinoja olisi jo valmiina, tarkoitus oli/on rakentaa niistä veneeseen instrumenttejä. Aallonseuranta/-varoituslaitteen ajattelin keksiä, niitäkään ei kai ole vielä ainakaan yleisessä myynnissä.

Ei ole ainakaan univelkaa niin pärjään hyvin vaikken nukkuisi yhtään.

Pientä levottomuutta on näköjään nyt, yritän kumminkin rauhoittua hetkeksi.

---

Minkälainen pikkumusta? Kerro niin mietin sitä. Vai rauhoittuisinko tosiaan siitä?

Kukkakauppa unohtui, täytyy muistaa matkalla pysähtyä.

t Mies

Apua, kello onkin jo noin paljon....

Iltaa, juuri tulin kotiin. Millä mielellä? Ajele varovasti yöllä, peurat säntäili kovin äsken kun ajelin. Mikä lie iltavilli niillä.

Hetkonen, vastailen vaan nopeasti....

Ei oo omia detektoreita vaan lainassa siltä väikkärintekijältä. En muista merkkiä. Tänään hakivat uuteen tutkimukseen ne pois. Rakenna vaan, lepakkobongailu on kivaa!

Aallonseuranta? Kerro lisää?

Hyvältä kuulostaa matkasuunnitelma ja eväät...laittaisitko viestiä tänne, kun perillä, niin tiedän, että meni matka turvallisesti?

Apua, aika loppuu...höh, pikkumusta..No voi vitsit. Musteensininen, ei ihan musta, selästä avoin lanneselkään, edestä peittävä, kiinni kaulan ympäri nauhalla. Mitä muuta. No pitsiä kokonaan, pitkä ihan jalkapöytiin asti. Vartalonmyötäinen, mahtoiko polvista alaspäin helma vähän leventyä. Kyllä sillä ihan kävellä pystyy. Kätevä ominaisuus hameessa ;)

Hyvää yötä. Aja varovasti!

B

Hyvää yötä, pidetään muutama minuutti kädestä tunnin päästä?

t Mies

Tulikin pitkä päivä, nyt vasta ensimmäinen lepohetki että pääsen kirjoittamaan.

Kumma että joskus olen tienvarsipaikoilla lepäillyt häiriintymättä liikenteen metelistä, vaikka taisin kyllä usein käyttää kuulosuojaimia aiemmin.

Levähdyspaikalla siis makailen autossa, alkoi jo tulla huono omatunto kun en aiemmin ole ehtinyt kertoa että hyvin on matka mennyt.

Kiire meinasi tosin tulla aamupäivällä, säästellen täytyi vettäkin juoda, ettei tule ylimääräisiä teknisiä taukoja.

Ihan muun liikenteen rytmissä ehdin kumminkin ajaa, ei yhtään ylimääräisiä ohituksia.

Oli erityisen onnistunut muistotilaisuus, tehokasta surutyötä.

Kertoisinko paljonko itkin?

t Mies

Vierailija kirjoitti:

Tulikin pitkä päivä, nyt vasta ensimmäinen lepohetki että pääsen kirjoittamaan.

Kumma että joskus olen tienvarsipaikoilla lepäillyt häiriintymättä liikenteen metelistä, vaikka taisin kyllä usein käyttää kuulosuojaimia aiemmin.

Levähdyspaikalla siis makailen autossa, alkoi jo tulla huono omatunto kun en aiemmin ole ehtinyt kertoa että hyvin on matka mennyt.

Kiire meinasi tosin tulla aamupäivällä, säästellen täytyi vettäkin juoda, ettei tule ylimääräisiä teknisiä taukoja.

Ihan muun liikenteen rytmissä ehdin kumminkin ajaa, ei yhtään ylimääräisiä ohituksia.

Oli erityisen onnistunut muistotilaisuus, tehokasta surutyötä.

Kertoisinko paljonko itkin?

t Mies

Kiva, että hyvin sujunut. Onnistunut muistotilaisuus kuulostaa...hyvältä? Ei tunnu onnistuneelta sanavalinnalta, mutta menköön.

Kerro.

B

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulikin pitkä päivä, nyt vasta ensimmäinen lepohetki että pääsen kirjoittamaan.

Kumma että joskus olen tienvarsipaikoilla lepäillyt häiriintymättä liikenteen metelistä, vaikka taisin kyllä usein käyttää kuulosuojaimia aiemmin.

Levähdyspaikalla siis makailen autossa, alkoi jo tulla huono omatunto kun en aiemmin ole ehtinyt kertoa että hyvin on matka mennyt.

Kiire meinasi tosin tulla aamupäivällä, säästellen täytyi vettäkin juoda, ettei tule ylimääräisiä teknisiä taukoja.

Ihan muun liikenteen rytmissä ehdin kumminkin ajaa, ei yhtään ylimääräisiä ohituksia.

Oli erityisen onnistunut muistotilaisuus, tehokasta surutyötä.

Kertoisinko paljonko itkin?

t Mies

Kiva, että hyvin sujunut. Onnistunut muistotilaisuus kuulostaa...hyvältä? Ei tunnu onnistuneelta sanavalinnalta, mutta menköön.

Kerro.

B

Tämä oli erilainen muistotilaisuus. Vainaja oli sen suunnitellut tarkkaan, suunnitelma toimi ja oli minusta erityisen tehokas muistamaan häntä ja helpottamaan surutyötä. Sanoisin että "onnistunut" on tässä tapauksessa ihan validi termi.

Ainoa joka piti puheen oli vainaja itse - kolmen vartin puhe joka oli siis äänitetty etukäteen. Saatiin myös tekstinä. Vaimollensa osoittama loppu oli hyvinkin romanttinen, ei ollut yhtään kuivaa silmää salissa - vaikka mistä minä sen tietäisin kun en nähnyt hyvin kyyneleitteni läpi.

Kirjoittelin hänen kanssaan paljon viime vuoden loppupuoliskolla, hän oli verbaalikko, omalla tavallaan. Pohti paljon tunteita.

Kävin hänen luonaan muutaman päivän ja kaksi yötä tammikuussa.

Jatkettiin keskustelua ja juttelua ihan siitä mihin se meiltä jäi useita vuosia sitten, kirjeenvaihto oli hiukan eri tasolla.

Oli muuten pirun hatara, vetoisa ja kylmä vanha torppa, enkä mahtunut mulle tarjottuun telttasänkyyn. Toisena yönä laitoinkin sitten talvikalastushaalarin päälle ja palelin silti.

Ja vaimonsa suuttui mulle kun täytin koko keittiön lattian eikä hän mahtunut kulkemaan ohi laittamaan kaminaan puita.

Niin se itku - poislukien irtokyyneleet niin itkin itkemällä yhden lautasliinan märäksi. Itkin pää pystyssä kasvoja peittelemättä, kyyneleet pyyhin leualta ja nenän alta - poskilla kyyneleitten sopii antaa virrata vapaasti.

t Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulikin pitkä päivä, nyt vasta ensimmäinen lepohetki että pääsen kirjoittamaan.

Kumma että joskus olen tienvarsipaikoilla lepäillyt häiriintymättä liikenteen metelistä, vaikka taisin kyllä usein käyttää kuulosuojaimia aiemmin.

Levähdyspaikalla siis makailen autossa, alkoi jo tulla huono omatunto kun en aiemmin ole ehtinyt kertoa että hyvin on matka mennyt.

Kiire meinasi tosin tulla aamupäivällä, säästellen täytyi vettäkin juoda, ettei tule ylimääräisiä teknisiä taukoja.

Ihan muun liikenteen rytmissä ehdin kumminkin ajaa, ei yhtään ylimääräisiä ohituksia.

Oli erityisen onnistunut muistotilaisuus, tehokasta surutyötä.

Kertoisinko paljonko itkin?

t Mies

Kiva, että hyvin sujunut. Onnistunut muistotilaisuus kuulostaa...hyvältä? Ei tunnu onnistuneelta sanavalinnalta, mutta menköön.

Kerro.

B

Tämä oli erilainen muistotilaisuus. Vainaja oli sen suunnitellut tarkkaan, suunnitelma toimi ja oli minusta erityisen tehokas muistamaan häntä ja helpottamaan surutyötä. Sanoisin että "onnistunut" on tässä tapauksessa ihan validi termi.

Ainoa joka piti puheen oli vainaja itse - kolmen vartin puhe joka oli siis äänitetty etukäteen. Saatiin myös tekstinä. Vaimollensa osoittama loppu oli hyvinkin romanttinen, ei ollut yhtään kuivaa silmää salissa - vaikka mistä minä sen tietäisin kun en nähnyt hyvin kyyneleitteni läpi.

Kirjoittelin hänen kanssaan paljon viime vuoden loppupuoliskolla, hän oli verbaalikko, omalla tavallaan. Pohti paljon tunteita.

Kävin hänen luonaan muutaman päivän ja kaksi yötä tammikuussa.

Jatkettiin keskustelua ja juttelua ihan siitä mihin se meiltä jäi useita vuosia sitten, kirjeenvaihto oli hiukan eri tasolla.

Oli muuten pirun hatara, vetoisa ja kylmä vanha torppa, enkä mahtunut mulle tarjottuun telttasänkyyn. Toisena yönä laitoinkin sitten talvikalastushaalarin päälle ja palelin silti.

Ja vaimonsa suuttui mulle kun täytin koko keittiön lattian eikä hän mahtunut kulkemaan ohi laittamaan kaminaan puita.

Niin se itku - poislukien irtokyyneleet niin itkin itkemällä yhden lautasliinan märäksi. Itkin pää pystyssä kasvoja peittelemättä, kyyneleet pyyhin leualta ja nenän alta - poskilla kyyneleitten sopii antaa virrata vapaasti.

t Mies

Oon lenkillä eikä edes nenäliinaa mukana. Mulla valuu kyyneleet jo pelkästä tuosta tilaisuuden kuvaamisesta. Voin kuvitella, että on ollut sydäntäraastavan surullista mutta varmasti myös tosi kaunista.

Joku varmaan tulee kohta kysymään, että kuinka humalassa oon kun istun tässä puistonpenkillä kyynelehtimässä ja nauran samalla ääneen mielikuvaa susta keittiön lattialla pilkkihaalareissa nukkumassa. Retkitunnelmaa parhaimmillaan. Hienoa, että saitte viettää aikaa vielä yhdessä. Et varmasti unohda koskaan. On myös rohkeaa mennä tapaamaan kuolevaa ihmistä, hatunnosto. Oletan ainakin, että kuolema ei odottamaton, koska vainaja hautajaisetkin suunnitteli. Kaikki ei pysty.

Tuollain se itku pitääkin itkeä, peittelemättä, niin se puhdistaa. Vai puhdistiko? Tuntuu ainakin siltä, että mieli keveämpi?

B

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulikin pitkä päivä, nyt vasta ensimmäinen lepohetki että pääsen kirjoittamaan.

Kumma että joskus olen tienvarsipaikoilla lepäillyt häiriintymättä liikenteen metelistä, vaikka taisin kyllä usein käyttää kuulosuojaimia aiemmin.

Levähdyspaikalla siis makailen autossa, alkoi jo tulla huono omatunto kun en aiemmin ole ehtinyt kertoa että hyvin on matka mennyt.

Kiire meinasi tosin tulla aamupäivällä, säästellen täytyi vettäkin juoda, ettei tule ylimääräisiä teknisiä taukoja.

Ihan muun liikenteen rytmissä ehdin kumminkin ajaa, ei yhtään ylimääräisiä ohituksia.

Oli erityisen onnistunut muistotilaisuus, tehokasta surutyötä.

Kertoisinko paljonko itkin?

t Mies

Kiva, että hyvin sujunut. Onnistunut muistotilaisuus kuulostaa...hyvältä? Ei tunnu onnistuneelta sanavalinnalta, mutta menköön.

Kerro.

B

Tämä oli erilainen muistotilaisuus. Vainaja oli sen suunnitellut tarkkaan, suunnitelma toimi ja oli minusta erityisen tehokas muistamaan häntä ja helpottamaan surutyötä. Sanoisin että "onnistunut" on tässä tapauksessa ihan validi termi.

Ainoa joka piti puheen oli vainaja itse - kolmen vartin puhe joka oli siis äänitetty etukäteen. Saatiin myös tekstinä. Vaimollensa osoittama loppu oli hyvinkin romanttinen, ei ollut yhtään kuivaa silmää salissa - vaikka mistä minä sen tietäisin kun en nähnyt hyvin kyyneleitteni läpi.

Kirjoittelin hänen kanssaan paljon viime vuoden loppupuoliskolla, hän oli verbaalikko, omalla tavallaan. Pohti paljon tunteita.

Kävin hänen luonaan muutaman päivän ja kaksi yötä tammikuussa.

Jatkettiin keskustelua ja juttelua ihan siitä mihin se meiltä jäi useita vuosia sitten, kirjeenvaihto oli hiukan eri tasolla.

Oli muuten pirun hatara, vetoisa ja kylmä vanha torppa, enkä mahtunut mulle tarjottuun telttasänkyyn. Toisena yönä laitoinkin sitten talvikalastushaalarin päälle ja palelin silti.

Ja vaimonsa suuttui mulle kun täytin koko keittiön lattian eikä hän mahtunut kulkemaan ohi laittamaan kaminaan puita.

Niin se itku - poislukien irtokyyneleet niin itkin itkemällä yhden lautasliinan märäksi. Itkin pää pystyssä kasvoja peittelemättä, kyyneleet pyyhin leualta ja nenän alta - poskilla kyyneleitten sopii antaa virrata vapaasti.

t Mies

Oon lenkillä eikä edes nenäliinaa mukana. Mulla valuu kyyneleet jo pelkästä tuosta tilaisuuden kuvaamisesta. Voin kuvitella, että on ollut sydäntäraastavan surullista mutta varmasti myös tosi kaunista.

Joku varmaan tulee kohta kysymään, että kuinka humalassa oon kun istun tässä puistonpenkillä kyynelehtimässä ja nauran samalla ääneen mielikuvaa susta keittiön lattialla pilkkihaalareissa nukkumassa. Retkitunnelmaa parhaimmillaan. Hienoa, että saitte viettää aikaa vielä yhdessä. Et varmasti unohda koskaan. On myös rohkeaa mennä tapaamaan kuolevaa ihmistä, hatunnosto. Oletan ainakin, että kuolema ei odottamaton, koska vainaja hautajaisetkin suunnitteli. Kaikki ei pysty.

Tuollain se itku pitääkin itkeä, peittelemättä, niin se puhdistaa. Vai puhdistiko? Tuntuu ainakin siltä, että mieli keveämpi?

B

Jätin jäähyväiset, ei jäänyt mitään epäselväksi.

Se osa surutyötä on tehty ja myös tuntuu tehdyltä.

Olo on helpottunut.

Aurinko on mennyt metsän taakse ja lyhythihaisella paidalla alkaa tulla vilu.

Lähden tien päälle, olen vasta alkumatkassa.

Taidan tulla luolaan vasta myöhemmin, pidän sua kädestä ajatuksissa, osaan ajatella sua ja ajaa samalla.

Jos en osaa niin sitten täytyy mennä parkkiin taas - mutta miten mä silloin pääsisin koskaan perille.

Hyvää yötä B,

olet ajatuksissani.

t Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulikin pitkä päivä, nyt vasta ensimmäinen lepohetki että pääsen kirjoittamaan.

Kumma että joskus olen tienvarsipaikoilla lepäillyt häiriintymättä liikenteen metelistä, vaikka taisin kyllä usein käyttää kuulosuojaimia aiemmin.

Levähdyspaikalla siis makailen autossa, alkoi jo tulla huono omatunto kun en aiemmin ole ehtinyt kertoa että hyvin on matka mennyt.

Kiire meinasi tosin tulla aamupäivällä, säästellen täytyi vettäkin juoda, ettei tule ylimääräisiä teknisiä taukoja.

Ihan muun liikenteen rytmissä ehdin kumminkin ajaa, ei yhtään ylimääräisiä ohituksia.

Oli erityisen onnistunut muistotilaisuus, tehokasta surutyötä.

Kertoisinko paljonko itkin?

t Mies

Kiva, että hyvin sujunut. Onnistunut muistotilaisuus kuulostaa...hyvältä? Ei tunnu onnistuneelta sanavalinnalta, mutta menköön.

Kerro.

B

Tämä oli erilainen muistotilaisuus. Vainaja oli sen suunnitellut tarkkaan, suunnitelma toimi ja oli minusta erityisen tehokas muistamaan häntä ja helpottamaan surutyötä. Sanoisin että "onnistunut" on tässä tapauksessa ihan validi termi.

Ainoa joka piti puheen oli vainaja itse - kolmen vartin puhe joka oli siis äänitetty etukäteen. Saatiin myös tekstinä. Vaimollensa osoittama loppu oli hyvinkin romanttinen, ei ollut yhtään kuivaa silmää salissa - vaikka mistä minä sen tietäisin kun en nähnyt hyvin kyyneleitteni läpi.

Kirjoittelin hänen kanssaan paljon viime vuoden loppupuoliskolla, hän oli verbaalikko, omalla tavallaan. Pohti paljon tunteita.

Kävin hänen luonaan muutaman päivän ja kaksi yötä tammikuussa.

Jatkettiin keskustelua ja juttelua ihan siitä mihin se meiltä jäi useita vuosia sitten, kirjeenvaihto oli hiukan eri tasolla.

Oli muuten pirun hatara, vetoisa ja kylmä vanha torppa, enkä mahtunut mulle tarjottuun telttasänkyyn. Toisena yönä laitoinkin sitten talvikalastushaalarin päälle ja palelin silti.

Ja vaimonsa suuttui mulle kun täytin koko keittiön lattian eikä hän mahtunut kulkemaan ohi laittamaan kaminaan puita.

Niin se itku - poislukien irtokyyneleet niin itkin itkemällä yhden lautasliinan märäksi. Itkin pää pystyssä kasvoja peittelemättä, kyyneleet pyyhin leualta ja nenän alta - poskilla kyyneleitten sopii antaa virrata vapaasti.

t Mies

Oon lenkillä eikä edes nenäliinaa mukana. Mulla valuu kyyneleet jo pelkästä tuosta tilaisuuden kuvaamisesta. Voin kuvitella, että on ollut sydäntäraastavan surullista mutta varmasti myös tosi kaunista.

Joku varmaan tulee kohta kysymään, että kuinka humalassa oon kun istun tässä puistonpenkillä kyynelehtimässä ja nauran samalla ääneen mielikuvaa susta keittiön lattialla pilkkihaalareissa nukkumassa. Retkitunnelmaa parhaimmillaan. Hienoa, että saitte viettää aikaa vielä yhdessä. Et varmasti unohda koskaan. On myös rohkeaa mennä tapaamaan kuolevaa ihmistä, hatunnosto. Oletan ainakin, että kuolema ei odottamaton, koska vainaja hautajaisetkin suunnitteli. Kaikki ei pysty.

Tuollain se itku pitääkin itkeä, peittelemättä, niin se puhdistaa. Vai puhdistiko? Tuntuu ainakin siltä, että mieli keveämpi?

B

Jätin jäähyväiset, ei jäänyt mitään epäselväksi.

Se osa surutyötä on tehty ja myös tuntuu tehdyltä.

Olo on helpottunut.

Aurinko on mennyt metsän taakse ja lyhythihaisella paidalla alkaa tulla vilu.

Lähden tien päälle, olen vasta alkumatkassa.

Taidan tulla luolaan vasta myöhemmin, pidän sua kädestä ajatuksissa, osaan ajatella sua ja ajaa samalla.

Jos en osaa niin sitten täytyy mennä parkkiin taas - mutta miten mä silloin pääsisin koskaan perille.

Hyvää yötä B,

olet ajatuksissani.

t Mies

Hyvää yötä, aja turvallisesti ja nuku hyvin, kun sen aika. Ajatuksissa, käsikkäin. Huomenna täällä varmaan vähän, yritän välillä käydä.

B

Sammakkohotellit tai konnahotellit ovat suosittuja tapoja tarjota suojaa ja lisääntymispaikkoja sammakoille ja konnille. Niiden avulla voidaan edistää paikallista luonnon monimuotoisuutta ja auttaa näitä eläimiä säilymään. Usein sammakkohotellit sisältävät kosteita ja varjoisia alueita, joissa sammakot voivat piileskellä ja lisääntyä.

Vaikka en voi tarjota henkilökohtaisia kokemuksia sammakkohotellien rakentamisesta, ohjevideon katsominen ja australialaisen "frog hotelin" etsiminen netistä voivat antaa sinulle hyödyllistä tietoa. Sammakkohotellin rakentaminen voi tarjota hyttysten torjuntaa ja tarjota kodin sammakoille kuivina päivinä.

Muista kuitenkin, että eläinten suojeluun liittyvissä hankkeissa on tärkeää ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja sammakoiden/konnan tarpeet. Keskustele asiantuntijan kanssa tai tutustu paikallisiin suosituksiin ennen hotellin rakentamista varmistaaksesi, että se on tehokas ja sopiva elinympäristö paikallisille sammakoille.